Verohallituksen päätös pidätystodistuksen antamisvelvollisuuden rajoittamisesta ja ennakonpidätyksen hyväksi lukemisesta
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 845/1988
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 20§:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (482/81) ja 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 105§:n 1 ja 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (313/82), määrännyt:
1 §
Pidätystodistusta ei ole annettava:
rahana maksetusta eläkkeestä tai elinkorosta;
sairausvakuutuslain (364/63) nojalla maksetusta päivä- tai äitiysrahasta eikä muusta sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain nojalla tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
pakollisen tapaturma- tai liikennevahinkoturvan nojalla maksetusta päivärahasta eikä muusta tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
muun kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen nojalla maksetusta päivärahasta tai muusta vastaavasta tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
tartuntatautilain (583/86) nojalla maksetusta päivärahasta eikä ansionmenetyskorvauksesta;
tulo- ja varallisuusverolain 20§:n 11 kohdassa eikä 22§:n 21 kohdassa tarkoitetun henki- ja pääomavakuutuksen nojalla maksetusta pääomasta;
tulo- ja varallisuusverolain 20§:n 4 kohdassa tarkoitetun eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen palautuksena tai takaisinostolla saadusta määrästä;
rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/73) nojalla tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
työttömyysturvalain (602/84) nojalla maksetuista etuuksista eikä työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (31/76) tarkoitetusta koulutustuesta;
työllisyysasetuksen (737/87) nojalla yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle ja työelämään harjaantumassa olevalle työttömälle tai vajaakuntoiselle maksetusta työllistämistuesta;
lapsen kotihoidon tuesta;
opintotukilain 10 a§:ssä (95/87) tarkoitetusta aikuisopintorahana maksetusta ansionmenetyskorvauksesta;
merityötulosta verotuksessa tehtävästä vähennyksestä annetussa laissa (455/85) tarkoitetusta merityötulosta eikä
sellaisista rakennustoiminnan aloilla maksetuista lomapalkoista, lomakorvauksista ja lomaltapaluurahoista (lomarahoista), jotka työnantaja on valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaan tilittänyt Postipankkiin työnantajajärjestön erityiselle postisiirtotilille.
2 §
Pidätystodistusta ei myöskään anneta seuraavista ennen 1.1.1988 voimassa olleiden säännösten perusteella maksetuista suorituksista:
työvoimatoimiston myöntämästä nuorten harjoittelurahasta;
yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokeilusta annetun asetuksen (702/84) nojalla maksetusta toimeentulotuesta;
vajaakuntoisten henkilöiden työhönsijoituksen tukemisesta annetun asetuksen (999/86) nojalla maksetusta työttömyysturvalain (602/84) mukaisesta päivärahasta eikä
työttömyyden lieventämiseen liittyvistä metsänhoidollisista töistä annetun asetuksen (538/85) nojalla työttömälle metsänomistajalle ja hänen perheenjäsenelleen maksetusta työllistämistuesta.
3 §
Ennakonpidätykset luetaan 1 ja 2§:ssä mainituista Suomesta saaduista tuloista verovelvollisen hyväksi suorituksen maksajan ennakkoperintäasetuksen 34§:n nojalla antamassa vuosi-ilmoituksessa tai ennakkoperintäasetuksen 31§:ssä tarkoitetussa rekisteröimättömän työnantajan tilillepanokortissa ilmoittamien tietojen perusteella.
4 §
Muusta kuin 1 ja 2§:ssä mainitusta tulosta toimitettu ennakonpidätys voidaan lukea verotuksessa hyväksi ennakkoperintäasetuksen 34§:n nojalla annetussa vuosi-ilmoituksessa tai ennakkoperintäasetuksen 31§:ssä tarkoitetussa rekisteröimättömän työnantajan tilillepanokortissa ilmoitettujen tietojen perusteella, jos pidätystodistus on kadonnut tai verovelvollinen ei ole muusta syystä voinut liittää sitä veroilmoitukseensa.
5 §
Verotuslain 103§:n 1 momentissa tarkoitettu ennakko, joka on kansainvälisen sopimuksen nojalla siirretty vieraasta valtiosta Suomeen, luetaan verovelvollisen hyväksi sopimusvaltion asianomaisen veroviranomaisen antaman selvityksen perusteella.
6 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1988. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 1988 maksettuihin suorituksiin ja vuodelta 1988 toimitettavaan verotukseen.
Päätöksellä kumotaan verohallituksen pidätystodistuksen antamisvelvollisuuden rajoittamisesta ja ennakonpidätyksen hyväksi lukemisesta 5 päivänä marraskuuta 1987 antama päätös (834/87).
Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
Pääjohtaja Lauri HonkavaaraVs. ylitarkastaja Eila Närhi