821/1988

Annettu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988

Radioasetus

Liikenneministerin esittelystä säädetään 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) nojalla:

Ulkomaalaisten hallussa olevat radiolaitteet
1 §

Suomen alueella liikkuvassa ulkomaisessa kulkuneuvossa olevaan ja ulkomaalaisen henkilön Suomessa hallussaan pitämän radiolaitteen hallussapitoon ja käyttöön sovelletaan, mitä radiolaissa (517/88) ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetään, jollei 2-5§:stä muuta johdu.

Radiolakia ja tätä asetusta sovellettaessa ulkomaalaisena ei pidetä henkilöä, joka on henkikirjoitettava Suomessa sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, määrätyllä yhteistaajuudella toimivaan ja radiolaitteena merkitykseltään vähäiseen radiolähettimeen sovelletaan, mitä 6§:n 2 ja 3 kohdassa säädetään.

Vieraan valtion puolustusvoimiin ja muihin viranomaisiin 2-5§:ää sovelletaan sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää.

2 §

Suomen alueella liikkuvassa ulkomaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa olevan radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön sovelletaan radiolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää.

Suomen alueella olevassa ulkomaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa ei saa olla radiolähetintä, joka on ilmeisesti tarkoitettu käytettäväksi yleisradiolähetyksiin alukselta tai ilma-alukselta.

3 §

Telehallintokeskus voi hakemuksesta myöntää luvan 1§:n 1 momentissa tarkoitetun radiolähettimen käyttöön. Lupa myönnetään enintään vuodeksi kerrallaan Telehallintokeskuksen tarpeellisiksi katsomilla ehdoilla.

4 §

Ulkomaalainen saa pitää hallussaan muutakin kuin 3§:ssä tarkoitettua radiolähetintä, jollei liikenneministeriö erityisestä syystä toisin määrää.

Telehallintokeskuksen, tulliviranomaisen, poliisin tai rajavartiolaitoksen tulee sinetöimällä tai muulla vastaavalla tavalla tehdä 1 momentissa tarkoitettu radiolähetin toimintakyvyttömäksi siksi ajaksi, kun se on Suomen alueella, jollei toimenpide ole ilmeisen tarpeeton.

5 §

Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä 1§:n 1 momentissa tarkoitettujen radiovastaanotinten hallussapidosta ja käytöstä.

Radiolaitteiden hallussapito ja käyttö
6 §

Radiolain 4§:ssä tarkoitettua lupaa ei tarvita:

1)radiolähettimen hallussapitoon, jos lähetin on pysyvästi tehty teknisesti kykenemättömäksi radioviestintään tai jos laitteen haltija muutoin osoittaa ilmeiseksi, ettei laitteen hallussapidon tarkoituksena ole sen käyttäminen radioviestintään;

2)tyyppihyväksytyn radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön, jos laite toimii ainoastaan liikenneministeriön sille vahvistamalla yhteistaajuudella; eikä

3)tyyppihyväksytyn radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön, jos radiolähetin on käyttötarkoituksensa ja muulle radiovestinnälle aiheuttamansa häiriövaaran vuoksi radiolaitteena merkitykseltään vähäinen sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää.

7 §

Radiolain 4§:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön samoin kuin lupaa radiolain 7§:n 2 momentissa tarkoitetun laitteen hallussapitoon haetaan kirjallisesti Telehallintokeskukselta, joka määrää hakemukseen liitettävästä selvityksestä.

Lupaa ei saa siirtää toiselle, ellei lupaehdoissa ole toisin määrätty.

Lupa sekä kuitti lupamaksun maksamisesta ja radiolähettimen käyttöön vaadittava pätevyystodistus on säilytettävä radiolähettimen välittömässä läheisyydessä.

8 §

Liikenneministeriö voi erityisestä syystä määrätä, että tietyn tai tietyntyyppisen radiolähettimen käyttäjältä vaaditaan liikenneministeriön määräämä erityinen kelpoisuus.

Tekniset määräykset ja tyyppihyväksyntä
9 §

Liikenneministeriö vahvistaa määräykset radiotajuuksien jako- ja käyttöperiaatteista sekä antaa radiolaitteiden tyyppihyväksyntävaatimukset ja määräykset radiolaitteiden ja radiolain 11§:ssä tarkoitettujen sähkölaitteiden käytöstä.

Telehallintokeskus vahvistaa yksittäin hyväksyttäviä radiolaitteita koskevat hyväksymisvaatimukset sekä antaa määräykset radiolaitteiden ominaisuuksista ja teknisestä rakenteesta sekä siitä, miten hyväksytyt ja tyyppihyväksytyt radiolaitteet on merkittävä.

10 §

Tyyppihyväksynnän antaa Telehallintokeskus. Se voi käyttää teknisissä mittauksissa ja kokeissa apunaan liikenneministeriön valtuuttamia radiolaboratorioita.

Telehallintokeskus voi harkintansa mukaan antaa tyyppihyväksynnän myös toisen maan telehallinnon hyväksymän mittausraportin ja tarkastuslausunnon taikka tyyppihyväksynnän perusteella, jos voidaan varmistua siitä, että radiolaite täyttää Suomessa voimassa olevat tekniset määräykset.

Tyyppihyväksyntä voidaan antaa vain Suomen kansalaisen tai suomalaisen yhteisön hakemuksesta.

Tyyppihyväksyntä voidaan peruuttaa, jos radiolaitteen yksittäiskappaleet eivät täytä tyyppihyväksyntävaatimuksia taikka jos radiolaitteista annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka tyyppihyväksyntävaatimuksia muutetaan radiolain 5§:n 2 momentissa mainittujen syiden johdosta.

11 §

Telehallintokeskus voi hakemuksesta päättää toimenpiteistä kiinteän radiovastaanottoaseman suojaamiseksi häiriöiltä, jos se on mahdollista tuottamatta muille radiotaajuuksien käyttäjille suojauksella saavutettavaan etuun nähden kohtuutonta taloudellista tai muuta vahinkoa.

Päätöksessä, joka annetaan enintään 10 vuodeksi kerrallaan, voidaan asettaa suojattavan aseman rakennetta, sijaintia ja käyttöä koskevia ehtoja. Telehallintokeskus voi peruuttaa päätöksen tai muuttaa sen ehtoja, jos päätöstä tehtäessä vallinneet olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet tai jos siihen on muu erityisen painava syy.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen sovelletaan, mitä 7§:ssä on säädetty.

Radiotekninen neuvottelukunta
12 §

Radiotekniseen neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä sekä jäsenten henkilökohtaiset varamiehet. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Jäsenistä yksi edustaa liikenneministeriötä, yksi Telehallintokeskusta, yksi Oy. Yleisradio Ab.:tä, yksi puolustusvoimia, yksi radiotaajuuksia merkittävästi käyttävää valtion virastoa tai laitosta, yksi toimiluvanvaraisia telelaitoksia, yksi radiolaitteiden käyttäjiä, yksi radiolaitteiden valmistajia ja yksi niiden myyjiä.

13 §

Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja suosituksia sekä tehdä aloitteita:

1)radioviestinnän ja radiohallinnon hoidosta ja kehittämisestä;

2)radiotaajuussuunnittelusta;

3)radioviestinnän häiriöttömyyden ja radiosalaisuuden turvaamisesta;

4)radiolaitteiden teknisestä tarkastuksesta, tyyppihyväksynnästä ja tyyppihyväksyntävaatimuksista; sekä

5)radiolaitteiden käyttäjien velvollisuuksista ja yhteistyöstä radioviestinnässä.

Neuvottelukunta hoitaa muutkin liikenneministeriön sille määräämät radiovestinnän hoitoa ja kehittämistä koskevat asiat.

14 §

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta.

15 §

Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Tarkemmat määräykset
16 §

Liikenneministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
17 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.

Ennen asetuksen voimaantuloa maahantuotuja tai Suomessa valmistettuja, tyyppihyväksymättömiä vastaanottimia saa pitää kaupan vuoden 1988 loppuun saakka. Telehallintokeskus voi myöntää luvan ennen asetuksen voimaantuloa tilattujen radiolaitteiden maahantuontiin ja kaupanpitoon, jos radiolaite toimitetaan tarkastettavaksi.

Kumottavat säännökset
18 §

Tällä asetuksella kumotaan:

1)radiolaitteiden käyttämisestä Suomen alueella liikkuvissa ulkomaalaisissa meri- ja ilma-aluksissa 17 päivänä tammikuuta 1927 annettu asetus (10/27);

2)radiolaitteiden tarkastamisesta 8 päivänä lokakuuta 1954 annettu asetus (367/54); sekä

3)radiosähköttäjän ja radiopuhelimenhoitajan tutkinnoista sekä niistä suoritettavista maksuista 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettu asetus (201/64);

kaikki niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Liikenneministeri
Pekka Vennamo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.