625/1988

Annettu Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988

Laki jakolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 231 a, 231 b, 235 ja 310§,

sellaisina kuin niistä ovat 231 a§ 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (509/84), 231 b§ 31 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (52/75) sekä 310§ osittain muutettuna 2 päivänä toukokuuta 1972 annetulla lailla (321/72),

muutetaan 52§:n 2 momentti, 67, 111-113, 115, 132 ja 174§, 182§:n 1 ja 3 momentti, 183§:n 2 ja 3 momentti, 186§, 191§:n 1 ja 3 momentti, 202§, 203§:n 2 momentti, 231§, 241§:n 1 momentti, 270§ ja 349§:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 52§:n 2 momentti ja 182§:n 3 momentti mainitussa 31 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa, 112§ osittain muutettuna 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetulla lailla (286/82), 113§ 17 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (984/76), 182§:n 1 momentti, 191§:n 1 momentti ja 349§:n 2 momentti mainitussa 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa, 186§ osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä tammikuuta 1975 annetulla lailla ja 270§ 29 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (652/86), sekä

lisätään lakiin uusi 114 § siitä mainitulla 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla kumotun 114§:n tilalle, uusi 132 a ja 181 a§, 241§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetulla lailla (487/69), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, uusi 243 b§ ja 248§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 29 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:

52 §

Milloin on kysymyksessä 2§:n 3 momentissa, 7, 23, 109 tai 148§:ssä, 156§:n 2 momentissa, 159§:n 2 momentissa, 162§:ssä tai 168§:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus, on asianosaisten tekemän sopimuksen pätevyyden edellytyksenä, että toimitusmiehet vahvistavat sopimuksen.

67 §

Riita jaettavan alueen tai sen osan omistusoikeudesta tai siitä, kenelle nautintaoikeus kuuluu, ei saa viivyttää toimitusta, vaan sillä, joka hallitsee riidanalaista aluetta tai oikeutta jaon aikana, on oikeus käyttää puhevaltaa sen puolesta. Jos kuitenkin ennen jaon alkamista on pantu vireille riita, jonka ratkaisu vaikuttaa jaon toimittamiseen, jakoa ei saa suorittaa, ennen kuin riita on ratkaistu. Jos tällainen riita syntyy jaon alkamisen jälkeen, se ratkaistaan jaon yhteydessä. Milloin alue tai oikeus on toimituksen aikana siirtynyt uudelle omistajalle tai haltijalle, tätä sitoo se, mitä entinen omistaja tai haltija on sopinut tai hyväksynyt.

111 §

Vesialueen jaossa on yhteiseen vesialueeseen kuuluva koskialue erotettava yhteiseksi alueeksi. Jos kosken vesivoima on sen kalastusta tai muuta käyttöä vähäarvoisempi tai jos koski, kun on useampia koskia tai tilusten sijoitus muutoin sen sallii, voidaan kenellekään haittaa tuottamatta antaa joillekin jako-osakkaista, voidaan koskialue jakaa vesialueen yhteydessä jyvityksen mukaan, mikäli se on jaon toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 muutoin kuin jakamalla laillisesti erotettu, otetaan koskialue ilman sen vesivoimaa kuitenkin jakoon.

112 §

Saapuvilla olevien asianosaisten sopimuksesta voidaan vesialueen jaossa jättää yhteiseksi alueeksi nuotta-apaja tai muu erityinen pyyntipaikka, jos se ei haittaa jaon tarkoituksenmukaista toteuttamista.

113 §

Jos yhteisen alueen erottaminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen jakotuloksen aikaansaamiseksi, voidaan jaossa ilman asianosaisten suostumusta erottaa yhteiseksi:

1)autojen pitämistä tai venevalkamaa varten tarpeellinen alue;

2)veden ottamista tai patoamista varten tarpeellinen alue;

3)soran, hiekan, saven, turpeen tai muun maa-aineksen ottamista varten tarvittava alue; sekä

4)yhteisen vesialueen tai yhteisenä erityisenä etuutena olevan kalastusoikeuden käyttämistä varten tarpeellinen maa-alue.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa erottaa, jos se tarve, jota varten alue olisi erotettava, voidaan tyydyttää perustamalla 116§:n 1 momentissa tarkoitettu rasite.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa on sanottu, voidaan asianosaisten sopimuksesta erottaa yhteinen alue 1 momentissa mainittua tarkoitusta sekä muutakin tarkoitusta varten, jos se on tarpeellinen asianomaisille kiinteistöille. Tällaista yhteistä aluetta ei kuitenkaan voida erottaa tietä tai veden johtamista varten.

114 §

Jos jaettavalla alueella sijaitsevaan määrättyyn alueeseen kohdistuva erityinen etuus, kuten oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen kuuluu usealle kiinteistölle yhteisesti, jätetään tällainen etuus edelleen voimaan yhteisenä. Etuus saadaan kuitenkin jaossa lakkauttaa noudattaen, mitä 243 b§:ssä on säädetty.

Milloin 1 momentissa tarkoitettu etuus kuuluu yksinomaan jaossa mukana oleville kiinteistöille, voidaan se ottaa jakoon, milloin siihen on erityistä syytä. Alue, johon etuus kohdistuu, voidaan erottaa niiden etuuteen oikeutettujen kiinteistöjen yhteiseksi, joille se on tarpeen.

Milloin jaettavaan alueeseen kohdistuu kiinteistölle yksityisesti kuuluva erityinen etuus, jätetään tällainen etuus voimaan. Etuus voidaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 243 b§:ssä on säädetty, taikka ottaa jakoon, jos etuus kuuluu jaossa mukana olevalle tilalle ja etuuden jakoon ottamiseen on erityistä syytä.

115 §

Jaossa yhteiseksi erotettu alue luetaan asianomaisten kiinteistöjen jako-osuuteen.

132 §

Jos tilaan kuuluu koskialue tai tilaan kuuluvaa aluetta käytetään asunto-, teollisuus-, tai muuhun sellaiseen erityiseen tarkoitukseen, minkä johdosta alueen arvo on erityisen suuri, on tällainen alue annettava jaossa sen omistajalle.

Alue, jota 1 momentissa tarkoitetaan, voidaan vaihtaa jaossa toiseen samanlaiseen alueeseen tai, jos alueen omistaja siihen suostuu ja se voi tapahtua kenellekään haittaa tuottamatta, ottaa jakoon muulla tavalla.

Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu tilasta, sovelletaan tilanosaan sellaisessa halkomisessa, jossa jakoperusteena on nautinta.

132 a §

Milloin halottavaan tilaan kuuluu osuus yhteiseen maa-alueeseen taikka erityinen etuus yksityisenä tai yhteisenä muiden tilojen kanssa, annetaan tällainen osuus tai etuus yhdelle halkomisessa muodostetuista tiloista, jollei osuuden tai etuuden jakaminen useamman halkomisessa muodostetun tilan kesken ole tarkoituksenmukaista tilojen käytön kannalta taikka jolleivät asianosaiset sovi jakamisesta.

174 §

Ennen kuin toimitus, jota ei ole saatettu maaoikeuden tutkittavaksi, merkitään maarekisteriin, maanmittauskonttorin on tarkastettava, että toimitus täyttää tilajärjestelmän ja rekisterilaitoksen selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat vaatimukset.

Jollei toimitusta tarkastuksessa hyväksytä, maanmittauskonttorin on palautettava se toimitusinsinöörille korjattavaksi.

181 a §

Tilasta luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta saadaan lohkomalla erottaa tilaksi, jollei osuutta voida siirtää luovutuksensaajan ennestään omistamaan kiinteistöön.

182 §

Kahdesta tai useammasta samaan kuntaan kuuluvasta tilasta saadaan lohkomalla erottaa alueen yhdeksi tilaksi. Kahden tai useamman tilan osuudet yhteiseen alueeseen tai määräosat tällaisista osuuksista saadaan lohkomalla erottaa yhdeksi tilaksi siinä kunnassa, jossa jokin luovuttavista tiloista tai yhteinen alue on.


Kun lohkomalla erotetaan kahdesta tai useammasta tilasta muu alue kuin koskialue, tulee lohkomiseen olla kiinnityksen haltijan kirjallinen suostumus. Jos erotettavan yhteisen alueen summittain laskettu jyvitysarvo vastaa enintään kolmea prosenttia niiden tilojen yhteenlasketusta summittaisesta jyvitysarvosta, joista erottaminen tapahtuu, tai jos tiloja rasittavat yhteiset kiinnitykset taikka vain yhteen tilaan on vahvistettu kiinnitys, ei kiinnityksen haltijan suostumus kuitenkaan ole tarpeen. Myöskään silloin, kun erotettava yhteinen alue on luovutettu eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetussa laissa (204/40) säädetyssä järjestyksessä, ei kiinnityksen haltijan suostumus ole tarpeen.

183 §

Jos omistaja on luovuttanut tilastaan toiselle määräalan, on myös tällä oikeus erotuttaa kyseinen alue lohkomalla, jos tila on edelleen luovuttajalla tai sellaisella henkilöllä, joka on luovutuksen hyväksynyt tai joka on sen saanut omakseen tietoisena luovutuksesta, taikka tällaisen omistajan perillisellä. Sama oikeus on sillä, joka tilan toiselle luovuttaessaan on pidättänyt siitä itselleen määräalan eri tilaksi erotettavaksi. Mitä edellä tässä momentissa on säädetty oikeudesta erotuttaa määräala, sovelletaan myös tilasta luovutettuun osuuteen yhteisestä alueesta ja määräosaan tällaisesta osuudesta.

Jos luovutus on kiinnitetty siten kuin 202§:ssä on säädetty, ei tilan luovutus kolmannelle, milloin se on tapahtunut kiinnityshakemuksen oikeudelle jättämisen jälkeen, estä alueen tai osuuden erottamista.


186 §

Kun lohkomalla on erotettava toiselle luovutettu alue, tai 181 a§:ssä tarkoitettu osuus tai määräosa siitä, on lohkominen perustettava luovutuskirjaan.

Jos asianosaiset lohkomistoimituksen aikana sopivat sellaisesta lisäyksestä tai muutoksesta toimituksen perusteena olevaan asiakirjaan, joka ei tarkoita lisäalueen tai lisäosuuden luovuttamista, on tällaisen sopimuksen osalta noudatettava 52§:n säännöksiä.

191 §

Milloin lohottavaan tilaan kuuluu osuus yhteiseen alueeseen taikka erityinen etuus yksityisenä tai yhteisenä muiden tilojen kanssa, seuraa lohkomistoimituksessa erotettavaa aluetta osuus yhteiseen alueeseen tai erityiseen etuuteen, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Jollei osuuden tai etuuden suuruudesta ole toisin sovittu, on se erotettavaa aluetta vastaavan osaluvun mukainen. Erotettavasta alueesta muodostettu tila ei kuitenkaan saa osuutta siitä osasta yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta, joka lohottavalla tilalla on yli sen osalukua vastaavan määrän, elleivät asianosaiset ole tästä nimenomaisesti sopineet.


Lohkomisessa on aina todettava, mihin yhteisiin alueisiin tai yhteisiin erityisiin etuuksiin muodostetuilla tiloilla on osuutta ja mikä on kullekin tilalle kuuluvan osuuden määräytymisperuste. Lohkomisessa on myös todettava muodostetuille tiloille yksityisesti kuuluvat erityiset etuudet.

202 §

Se, jolla on oikeus määräalan erottamiseen, saa hakemuksesta kiinnityksen erottamisoikeuden vakuudeksi, jos tila hakemusta tehtäessä on luovuttajalla tai sellaisella muulla henkilöllä, johon nähden erottamisoikeus on 183§:n 2 momentin mukaan voimassa. Sama koskee tilasta luovutettua osuutta yhteiseen alueeseen ja määräosaa tällaisesta osuudesta.

203 §

Jos luovutettu alue tai osuus on lohkomalla erotettu ennen kiinnityksen lakkaamista, on lohkominen voimassa jokaiseen nähden, joka sen jälkeen, kun kiinnitystä haettiin, on tullut lohottavan tilan omistajaksi tai saanut siihen nautintaoikeuden tai kiinnityksen, niin kuin erottaminen olisi tapahtunut silloin, kun kiinnitystä haettiin.

231 §

Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottuvuutta koskevan riidan tai kiinteistöjaotusta koskevan muun epäselvyyden ratkaisemista varten suoritetaan jaon täydentäminen, jossa:

1)selvitetään ja ratkaistaan epäselvyys siitä, mihin maarekisteriyksikköön jokin alue kuuluu;

2)selvitetään ja ratkaistaan, kuuluuko kiinteistölle osuus yhteiseen alueeseen taikka erityinen etuus yksityisenä tai yhdessä muiden kiinteistöjen kanssa ja mikä on osuuden tai etuuden suuruus;

3)selvitetään ja ratkaistaan, mille kiinteistöille kuuluu osuus yhteiseen alueeseen tai erityiseen etuuteen ja kuinka suuri kunkin kiinteistön osuus on;

4)selvitetään ja ratkaistaan epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältö;

5)ratkaistaan, mikä ristiriitaisista asiakirjoista tai kartoista on oikea; sekä

6)selvitetään ja ratkaistaan muu kiinteistöjaotukseen liittyvä epäselvyys tai riita.

Sellaisen virheen korjaamiseksi, jota tarkoitetaan 286 tai 349§:ssä, ei voida toimittaa 1 momentin mukaista jaon täydentämistä. Jos jaon täydentämisessä ilmenee, että on tapahtunut 349§:ssä tarkoitettu virhe, maanmittauskonttorin tulee toimituksen saatua lainvoiman saattaa asia maanmittaushallituksen käsiteltäväksi. Rajan paikkaa koskevan riidan tai muun rajaa koskevan epäselvyyden ratkaisemista varten voidaan suorittaa jaon täydentäminen vain siinä tapauksessa, että samalla on kysymys muun 1 momentissa tarkoitetun riidan tai epäselvyyden ratkaisemisesta.

241 §

Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa siitä saadaan siirtää toiseen kiinteistöön siinä kunnassa, jossa luovuttava kiinteistö tai yhteinen alue on. Sama koskee kiinteistölle kuuluvaa yksityistä erityistä etuutta tai osuutta yhteiseen erityiseen etuuteen.

Jos muusta kiinteistöstä kuin tilasta on luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa siitä, eikä sitä voida siirtää luovutuksensaajan ennestään omistamaan kiinteistöön, saadaan luovutettu osuus muodostaa tilaksi.


243 b §

Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alueeseen kohdistuva yhteinen erityinen etuus tai yksityinen erityinen etuus voidaan rasitetun rekisteriyksikön omistajan vaatimuksesta lakkauttaa, jos muuttuneiden olosuhteiden johdosta etuus on tullut siihen oikeutetuille kiinteistöille vähämerkitykselliseksi taikka jos etuuden käyttämisestä johtuva rasitus on muodostunut kohtuuttoman suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden.

Rasitetun rekisteriyksikön omistajan on suoritettava etuuden lakkauttamisesta aiheutuvasta vahingosta täysi korvaus. Lakkauttaminen toimitetaan manttaaleja muuttamatta. Muutoin lakkauttamiseen sovelletaan, mitä 238§:ssä on säädetty.

248 §

Edellä 241§:n 2 momentissa tarkoitettuun osuuden tilaksi muodostamiseen sovelletaan, mitä lohkomisesta on säädetty. Manttaalin määräämiseen kuitenkin sovelletaan, mitä siitä on 240§:ssä tarkoitetussa erillisen alueen tilaksi muodostamisessa säädetty.

270 §

Jaon täydentämisestä aiheutuneiden kustannusten suorittamisessa on noudatettava soveltuvin kohdin jaon toimituskustannuksia koskevia säännöksiä. Edellä 231 ja 232 c§:ssä tarkoitetusta toimituksesta aiheutuvat kustannukset suorittaa kuitenkin hakija ja, milloin se katsotaan kohtuulliseksi, myös muut asianosaiset. Kustannukset jaetaan viimeksi mainitussa tapauksessa asianosaisten kesken toimituksesta kullekin aiheutuneen hyödyn mukaan. Valtion osallistumisesta kustannusten suorittamiseen säädetään asetuksella.

349 §

Milloin 1 momentissa tarkoitettu esitys perustuu maanmittauskonttorin 231§:n 2 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen, ei asianosaisten kuuleminen ole tarpeen.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1988.

Jos 231§:ssä tarkoitettu riita on tullut vireille yleisessä alioikeudessa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisempia säännöksiä.

Hallituksen esitys 11/88
Laki- ja talousvaliok. miet. 4/88
Suuren valiok. miet. 32/88

Naantalissa 1 päivänä heinäkuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Kaj Bärlund

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.