Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

509/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Ympäristöministerin esittelystä

muutetaan aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä 16 päivänä syyskuuta 1983 annetun asetuksen ( 746/83 ) 28 ja 40§ sekä 41§:n 2 momentti sekä

lisätään asetukseen uusi 2 a luku, johon samalla siirretään 28§, seuraavasti:

2 a luku Alusöljyvahinkojen torjunta

28 §Kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma

Kunnan on laadittava alusjätelain 12§:ssä tarkoitettu torjuntasuunnitelma ja maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain 5§:ssä tarkoitettu torjuntasuunnitelma yhdeksi yhtenäiseksi kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaksi.

Suunnitelmassa on oltava alusöljyvahinkojen torjunnasta:

1)

tiedot viranomaisesta, joka alusjätelain 12§:n 2 momentin mukaisesti on nimetty vastaamaan torjunnan järjestämisestä kunnan alueella, tiedot kunnan nimeämästä torjuntatöiden johtajasta sekä tiedot kunnan muiden viranomaisten ja hallintokuntien velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan;

2)

tiedot alusjätelain 12§:n 2 momentissa tarkoitetusta yhteistoimintasopimuksesta, jonka kunta on tehnyt alusöljyvahinkojen torjunnasta toisen kunnan kanssa taikka lain 14§:n 1 momentissa tarkoitetun sataman, laitoksen tai telakan omistajan kanssa, sekä selvitys mahdollisesta muusta öljyntorjuntayhteistyöstä samaan palo- ja pelastustoimen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien muiden kuntien kanssa;

3)

selvitys tarvittavasta öljyntorjuntakalustosta, -tarvikkeista ja -kemikaaleista ja muusta öljyvahinkojen torjuntaan soveltuvista kalustosta ja tarvikkeista, kuten kuljetuskalustosta, viestintälaitteista, työkoneista, työkaluista ja huoltotarvikkeista, sekä niiden varastoinnista ja kunnossapidosta sekä tiedot siitä, mitä edellä tarkoitetuista kalustosta ja tarvikkeista on jo käytettävissä;

4)

arvio vuosittaisista öljyntorjuntatarvikkeiden hankintakustannuksista, öljyntorjuntakaluston ja -tarvikkeiden kunnossapito- ja varastointikustannuksista ja muista öljyntorjuntavalmiuden ylläpitokustannuksista sekä koulutuskustannuksista seuraavan viiden vuoden aikana (käyttökustannukset);

5)

suunnitelmat öljyntorjuntakaluston lisä- ja täydennyshankinnoista sekä öljyntorjuntakaluston ja -tarvikkeiden varastointitilojen, öljyisen torjuntajätteen käsittelypaikkojen ja alusten öljyjätteiden vastaanottolaitteiden rakentamisesta seuraavan viiden vuoden aikana (hankintakustannukset);

6)

suunnitelma öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta sekä torjuntayksiköiden perustamisesta, varustamisesta ja huoltamisesta sekä tiedot hälytys- ja viestintäjärjestelmistä;

7)

suunnitelma öljyisen torjuntajätteen keräilystä, kuljettamisesta, varastoinnista, hävittämisestä ja muusta käsittelystä sekä öljyvahingon muusta jälkitorjunnasta;

8)

suunnitelma koulutuksen ja harjoitusten järjestämisestä;

9)

tiedot alusöljyvahingon vaaraa kunnan alueella aiheuttavista kohteista, kuten öljysatamista, korjaustelakoista, öljyvarastoista ja väylistä; sekä

10)

tiedot kunnan alueella olevista kohteista, joita tulee erityisesti suojella öljyvahingoilta.

Jos öljyntorjuntakalustoa, -tarvikkeita tai muuta torjuntasuunnitelmassa tarkoitettua hankintaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan öljyvahinkojen torjuntaan, suunnitelmassa on esitettävä arvio siitä, mikä on öljyvahinkojen torjunnan osuus hankinnan käytöstä (öljyntorjunnan käyttöaste).

Vesi- ja ympäristöhallitus antaa tarkemmat ohjeet kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman laatimisesta.

28 a §Suunnitelman alistaminen

Kunnan on lähetettävä valtuuston hyväksymä öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma viitenä kappaleena vesi- ja ympäristöpiirin vahvistettavaksi. Kunnan tulee lähettää suunnitelma vesi- ja ympäristöpiirille myös siinä tapauksessa, että suunnitelman alusjätelain 12§:n 3 momentin mukaan vahvistaa vesi- ja ympäristöhallitus.

28 b §Suunnitelman vahvistaminen

Vesi- ja ympäristöpiirin on tarvittaessa pyydettävä kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmasta lausunto asianomaiselta lääninhallitukselta.

Suunnitelmaa käsitellessään vesi- ja ympäristöpiirin on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko hankittava öljyntorjuntakalusto tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, samoin kuin siihen, onko torjuntavalmiuden ylläpito järjestetty paikallisten ja alueellisten olosuhteiden vaatimalla tavalla välttäen tarpeettomia kustannuksia. Suunnitelman käsittelyssä on muutoin noudatettava, mitä alistuksen käsittelystä on säädetty kunnallislain (953/76) 137§:ssä.

Vesi- ja ympäristöpiirin on hankittava vesi- ja ympäristöhallituksen vahvistettavaksi alistettavasta suunnitelmasta tarpeelliset lausunnot sekä tämän jälkeen lähetettävä suunnitelma ja oma lausuntonsa siitä vesi- ja ympäristöhallitukselle. Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee vastaavasti vesi- ja ympäristöhallitusta sen käsitellessä suunnitelmaa.

Suunnitelman vahvistaneen viranomaisen on lähetettävä vahvistettu suunnitelma tiedoksi öljysuojarahaston johtokunnalle ja asianomaiselle lääninhallitukselle.

28 c §Suunnitelman tarkistaminen

Kunnan on tarkistettava 28§:n 2 momentissa tarkoitetun öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttökustannuksia koskeva 4 kohta ja hankintakustannuksia koskeva 5 kohta vähintään joka neljäs vuosi. Tarkistuksen johdosta suunnitelmaan tehtävät muutokset käsitellään noudattaen soveltuvin osin, mitä suunnitelmasta ja sen käsittelystä on edellä säädetty.

Kunnan öljyvahinkojen torjuntaviranomaisen tulee huolehtia siitä, että 28§:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu torjunnan järjestämistä koskeva suunnitelman osa korjataan määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Suunnitelman muutosta ei tältä osin alisteta vahvistettavaksi, vaan torjuntaviranomaisen tulee lähettää se tiedoksi vesi- ja ympäristöpiirille ja lääninhallitukselle.

28 d §Alusöljyvahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma

Alusjätelain 31§:n 2 momentissa tarkoitettu yhteistoimintasuunnitelma laaditaan alusjätelain 19§:n 1 momentissa tarkoitettujen alusöljyvahinkojen varalta kutakin rannikon ja Saimaan syväväylän alueen lääniä varten, jolleivät lääninhallitukset ole sopineet yhteisen suunnitelman laatimisesta.

Asianomainen vesi- ja ympäristöpiiri laatii alusöljyvahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelman asianomaisen lääninhallituksen johdolla ja yhteistyössä alueella toimivien alusjätelain 31§:n 1 momentissa tarkoitettujen viranomaisten kanssa. Vesi- ja ympäristöhallituksen tulee osallistua suunnitelman laadintaan siltä osin kuin kysymys on niistä alusöljyvahingoista, joiden torjunnan suorittamisesta se alusjätelain 19§:n 1 momentin mukaan määrää.

Lääninhallituksen tulee lähettää yhteistoimintasuunnitelma vesi- ja ympäristöhallitukselle. Tämän tulee hankkia siitä tarpeelliset lausunnot ja lähettää suunnitelma ympäristöministeriölle vahvistettavaksi sekä liittää siihen oma lausuntonsa suunnitelmasta.

28 e §Yhteistoimintasuunnitelman sisältö

Alusöljyvahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmassa on oltava:

1)

tiedot niistä valtion öljyntorjuntaviranomaisten, alusjätelain 31§:n 1 momentissa tarkoitettujen virka-apuviranomaisten, kuntien öljyntorjuntaviranomaisten ja alusjätelain 14§:ssä tarkoitettujen satamien, laitosten ja telakoiden henkilöstöön kuuluvista sekä vapaaehtoisista, jotka läänin alueella ovat käytettävissä alusöljyvahinkojen torjuntaan;

2)

tiedot alusöljyvahinkojen torjuntaan läänin alueella käytettävissä olevasta valtion, kuntien ja laitosten öljyntorjuntakalustosta, -tarvikkeista ja -kemikaaleista, kuljetus- ja venekalustosta, viestintävälineistä, työkoneista, huoltotarvikkeista ja niiden sijainnista sekä suunnitelma tarvittavista öljyntorjuntakaluston ja -tarvikkeiden siirroista muiden läänien alueelta sekä esitys tarvittavista lisähankinnoista;

3)

suunnitelma alusöljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä ja johtamisesta, torjuntayksiköiden muodostamisesta, miehittämisestä, varustamisesta ja huoltamisesta, hälytys- ja viestijärjestelmistä, selvitys torjuntayksiköiden hälytysvalmiudesta ja liikkeellelähtöjärjestyksestä sekä selvitys torjuntatöiden johtamisesta torjuntatöiden alussa ennen kuin alusjätelain 19§:n mukainen torjuntatöiden johtaja ottaa johtovastuun;

4)

suunnitelma harjoitusten ja koulutuksen järjestämisestä alusöljyvahinkojen torjuntaan osallistuville;

5)

suunnitelma jälkitorjunnan ja öljyisten torjuntajätteiden käsittelyn järjestämisestä;

6)

suunnitelma näytteenoton ja tutkimusten järjestämisestä öljyn ja öljyntorjunnan aiheuttamien vahinkojen ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä katselmuslautakunnan asettamisesta;

7)

tiedot toiminnoista ja seikoista, jotka aiheuttavat läänin alueella erityistä alusöljyvahingon vaaraa; sekä

8)

tiedot toiminnoista ja alueista, joiden suojelu on läänin alueella erityisesti otettava huomioon öljyvahinkojen torjunnassa.

Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet alusöljyvahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta.

28 f §Kansainvälisen virka-avun antaminen

Vesi- ja ympäristöhallituksen tulee yhteistyössä alusjätelain 31§:n 1 momentissa tarkoitettujen virka-apuviranomaisten kanssa laatia tarpeelliset suunnitelmat öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä niillä kansainvälisillä merialueilla, joilla öljyntorjuntavastuu Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaan kuuluu suomalaisille öljyvahinkojen torjuntaviranomaisille, sekä virka-avun antamisesta sopimusten mukaisesti muun sopimusvaltion öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle.

28 g §Öljyntorjuntakemikaalit

Vesi- ja ympäristöhallitus päättää alusjätelain 11§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun öljyn, öljypitoisen seoksen ja vaarallisen nestemäisen aineen (öljyntorjuntakemikaali) käytöstä alusöljyvahingon torjunnassa. Ennen kuin vesi- ja ympäristöhallitus päättää öljyntorjuntakemikaalin käytöstä, sen on varmistuttava, että:

1)

torjuntaan käytetään sellaista kemikaalia, jonka käyttökelpoisuus on ennalta tarkastettu ja jonka käytöstä ei aiheudu ilmeistä vesien pilaantumisen vaaraa eikä muuta haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle; sekä

2)

öljyntorjuntakemikaali on kyseisen öljyvahingon torjunnassa huomattavasti muita torjuntamenetelmiä parempi eikä öljyntorjuntakemikaalin käytöstä aiheudu 1 kohdassa tarkoitettua vaaraa tai haittaa.

Ympäristöministeriö antaa tarkemmat määräykset öljyntorjuntakemikaalien tarkastuksesta ja käytöstä.

28 h §Selostus öljyvahingon torjunnasta

Asianomaisen öljyvahinkojen torjuntaviranomaisen on laadittava tapahtuneesta alusöljyvahingosta ja sen torjunnasta selostus, joka on lähetettävä tiedoksi vesi- ja ympäristöhallitukselle, vesi- ja ympäristöpiirille ja öljysuojarahaston johtokunnalle.

Vesi- ja ympäristöhallitus antaa tarkemmat ohjeet selostuksen laatimisesta.

40 §Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Ympäristöministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän asetuksen 2 a luvun säännösten soveltamisesta.

Merenkulkuhallitus antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen 1 ja 2 sekä 3-5 lukujen soveltamisesta.

41 §Poikkeukset


Merenkulkuhallitus voi vesi- ja ympäristöhallitusta kuultuaan myöntää poikkeuksia tämän asetuksen 1 ja 2 sekä 3-5 lukujen säännösten noudattamisesta, milloin niiden noudattaminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta tai kohtuuttomia kustannuksia ja olisi vähäiseen vahingon vaaraan nähden aiheetonta.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.

Tämän asetuksen säännöksiä kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmasta sovelletaan niihin suunnitelmiin, jotka kunta laatii 1 päivän syyskuuta 1988 jälkeen.

Kunnan on laadittava asetuksen 28§ 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu arvio käyttökustannuksista ja 5 kohdassa tarkoitettu hankintasuunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoYmpäristöministeri Kaj Bärlund

Sivun alkuun