361/1988

Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988

Asetus kouluhallituksesta

Opetusministerin esittelystä säädetään kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annetun lain (534/68) 1§:n 3 momentin ja 8§:n nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Kouluhallitus johtaa, ohjaa ja valvoo alaistaan koulutointa, yleistä kirjastotointa ja aikuiskasvatusta, huolehtii niiden kehittämisestä sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat.

2 §

Kouluhallituksen alaisia ovat:

1)peruskoulut ja niitä vastaavat koulut;

2)lukiot, iltalukiot ja niitä vastaavat oppilaitokset;

3)kuulovammaisten, näkövammaisten ja liikuntavammaisten koulut;

4)lastentarhanopettajaopistot;

5)Heinolan kurssikeskus;

6)yleiset kirjastot;

7)urheiluopistot;

8)kansanopistot;

9)kansalais- ja työväenopistot;

10)musiikkioppilaitokset; sekä

11)opintokeskukset.

Kouluhallituksen alaista on myös valtion avustama muu vapaa sivistystyö.

2 luku

Osastot ja toimistot

3 §

Kouluhallituksessa on:

1) yleinen osasto;

2) talousosasto;

3) kouluosasto;

4) opetusosasto;

5) aikuiskasvatusosasto; ja

6) ruotsinkielinen osasto.

Osastot jakaantuvat toimistoihin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

4 §

Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä;

2)tulo- ja menoarviota sekä siihen liittyvää taloussuunnittelua;

3)valtion kiinteän omaisuuden hankkimista ja luovuttamista;

4)kouluhallituksen ja Heinolan kurssikeskuksen työjärjestystä;

5)tiedotustoimintaa;

6)kouluhallituksen ja valtion oppilaitosten henkilöstöhallintoa, mikäli ne eivät ole kouluosaston, opetusosaston, aikuiskasvatusosaston tai ruotsinkielisen osaston käsiteltäviä;

7)kouluhallituksen sekä koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan kurinpitoa;

8)kouluhallituksen hankintoja, painatustöitä sekä asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia;

9)perustamiskustannuksiin myönnettäviä valtionosuuksia ja -avustuksia sekä rakennusten hankinta-arvoja; sekä

10)koulujen ja oppilaitosten sekä kirjastojen rakennustöiden suunnittelua ja toteuttamista.

Lisäksi yleinen osasto käsittelee ne muut kouluhallituksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille.

Yleisessä osastossa on hallintotoimisto, kansliatoimisto ja rakennustoimisto.

5 §

Talousosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)määrärahojen käytön valvontaa ja laskujen tarkastamista;

2)kouluhallituksen kirjanpitoa ja maksuliikettä;

3)maksupisteiden varainhoidon ohjausta, tarkastusta ja valvontaa;

4)valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden hoitoa, kunnossapitoa ja erityiskirjanpitoa;

5)koulujen ja oppilaitosten sekä yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin myönnettäviä valtionosuuksia ja -avustuksia ja niiden maksatusta; sekä

6)valtionapujen käytön ja tilitysten tarkastamista ja valtionapujen takaisinperimistä.

Talousosastossa on tilitoimisto ja valtionaputoimisto.

6 §

Kouluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)peruskouluja, lukioita, iltalukioita sekä niitä vastaavia kouluja ja oppilaitoksia, mikäli ne eivät kuulu yleiselle osastolle tai opetusosastolle;

2)oppivelvollisuuden täyttämistä ja koulunkäyntioikeutta;

3)oppilaiden kuljettamista ja majoittamista;

4)oppilaiden oikeusturvaa;

5)lausuntojen antamista peruskoulun, lukion ja iltalukion sekä niitä vastaavien koulujen ja oppilaitosten virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimuksia koskevista erivapaushakemuksista, mikäli ne eivät työjärjestyksen mukaan kuulu muulle osastolle;

6)koulutuksen suunnittelua;

7)rakentamislupia;

8)kouluhallituksen tietohuoltoa, tietojenkäsittelyn kehittämistä ja ohjausta, laite- ja ohjelmahankintasuunnitelmia sekä tarvikehankintoja; sekä

9)kouluhallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa.

Kouluosastossa on koulutoimisto ja suunnittelutoimisto.

7 §

Opetusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)opetussuunnitelman perusteita sekä opetussuunnitelmallista kehittämistä ja seurantaa;

2)oppilasarvostelua, kokeita ja tutkintoja;

3)oppilasvalintoja, oppilaanohjausta ja muuta oppilashuoltoa;

4)esiopetusta ja lisäopetusta;

5)oppimateriaalin ja -välineistön suunnittelua, kehittämistä, kokeilua ja käyttöä;

6)oppimateriaalin tarkastamista ja hyväksymistä;

7)koulukirjastoja;

8)kokeilu- ja tutkimustoimintaa;

9)kuulovammaisten, näkövammaisten ja liikuntavammaisten lasten kouluja, mikäli ne eivät kuulu yleiselle osastolle;

10)rehtorien, koulun johtajien, opettajien ja muun kouluhenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta siltä osin kuin ne eivät kuulu yleiselle osastolle; sekä

11)Heinolan kurssikeskusta, mikäli ne eivät kuulu muulle osastolle.

Opetusosastossa on opetussuunnitelmatoimisto, oppimateriaalitoimisto, opetustoimisto, kokeilu- ja tutkimustoimisto, erityisopetustoimisto ja koulutustoimisto.

8 §

Aikuiskasvatusosasto käsittelee kansanopistoja, kansalais- ja työväenopistoja, urheiluopistoja, musiikkioppilaitoksia, kirjastotointa ja muuta aikuiskasvatusta sekä lastentarhanopettajaopistoja koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu yleiselle osastolle tai opetusosastolle.

Aikuiskasvatusosastossa on opistotoimisto ja kirjastotoimisto.

9 §

Ruotsinkielinen osasto käsittelee ruotsinkielisiä kouluja ja oppilaitoksia, niissä annettavaa opetusta sekä ruotsinkielistä kirjastotointa ja muuta aikuiskasvatusta koskevat 6-8 §:ssä mainitut asiat.

Ruotsinkielisessä osastossa on koulutoimisto ja opetustoimisto.

10 §

Osastojen ja toimistojen tulee osallistua kouluhallituksen toiminnan ja talouden suunnitteluun, kehittää, ohjata ja valvoa toimialaansa kuuluvaa toimintaa, avustaa muita osastoja ja toimistoja toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä huolehtia tarvittavasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

3 luku

Virkamiehet ja heidän tehtävänsä

11 §

Kouluhallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Lisäksi kouluhallituksessa on kaksi ylijohtajaa. Kunkin osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Yleisen osaston rakennustoimiston toimistopäällikkönä on kuitenkin yli-insinööri.

Lisäksi kouluhallituksessa on yliarkkitehdin virka, ylitarkastajan virkoja ja muita virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Osastopäälliköillä sekä kouluosaston, opetusosaston, aikuiskasvatusosaston ja ruotsinkielisen osaston toimistopäälliköllä on kouluneuvoksen arvonimi.

12 §

Pääjohtaja johtaa ja valvoo kouluhallituksen toimintaa sekä sille kuuluvien tehtävien suorittamista. Hänen tulee seurata koulutuksen ja kirjastotoimen yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita ja valmistaa suunnitelmia tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.

13 §

Ylijohtajan tulee pääjohtajan ohella johtaa ja valvoa osastojen toimintaa työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla lähinnä hallinto- ja talousasioiden sekä koulutoimen kehittämis- ja suunnittelutoiminnan osalta.

14 §

Osastopäällikön tulee:

1) johtaa osastonsa toimintaa ja valvoa, että osaston asiat hoidetaan tehokkaasti; sekä

2) seurata olojen kehitystä osaston toimialalla ja tehdä tarpeellisia aloitteita uudistuksiksi.

Osastopäällikkö voi ottaa yksittäistapauksessa käsiteltäväkseen osastolle kuuluvan asian, joka muutoin olisi toimistopäällikön tai muun virkamiehen käsiteltävä.

Mitä 1 momentissa on säädetty osastopäälliköstä, koskee soveltuvin osin myös toimistopäällikköä. Lisäksi toimistopäällikön tulee valmistella ja esitellä toimistolle kuuluvat asiat, mikäli hän ei ole antanut niitä toimiston muulle virkamiehelle.

4 luku

Asiain käsittely

15 §

Kouluhallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee asianomaisen virkamiehen esittelystä:

1) kouluhallitus istunnossaan; taikka

2) pääjohtaja, ylijohtaja, osastopäällikkö tai toimistopäällikkö.

Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että toimistopäällikkö voi ratkaista määrätynlaiset asiat ilman esittelyä.

16 §

Kouluhallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat:

1)hallinnon ja toiminnan yleisiä suuntaviivoja ja toimintaohjeita;

2)useamman kuin yhden osaston toimialaa, mikäli asia on periaatteellinen tai laajakantoinen;

3)määräysten ja muiden ohjeiden kuin menettelytapaohjeiden antamista;

4)toiminta- ja taloussuunnitelmaa, tulo- ja menoarviota sekä muita valtioneuvoston ja ministeriön ratkaistavia periaatteellisia ja laajakantoisia asioita;

5)virastodemokratiaohjesääntöä;

6)valituksia ja oikaisuvaatimuksia, mikäli asia ei koske vain hallintomenettelylaissa (598/82) tarkoitettua kirjoitus- tai asiavirheen korjaamista;

7)kouluhallituksen virkoihin vaadittavia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia;

8)virkamiehen nimittämistä ja irtisanomista, sikäli kuin asiasta päättäminen ei kuulu pääjohtajalle;

9)koulun ja muun oppilaitoksen ohjesäännön vahvistamista ja kumoamista;

10)oppikirjan hyväksymistä ensimmäisen kerran;

11)Heinolan kurssikeskuksen koulutusohjelmaa;

12)peruskoulun tai kunnan lukion, sen iltalinjan tai iltalukion viranhaltijan tai tuntiopettajan taikka peruskoulua korvaavan koulun tai yksityisen lukion, sen iltalinjan tai iltalukion toimenhaltijan tai tuntiopettajan irtisanomista, siirtämistä tai kurinpitoa koskevaa valitusta; sekä

13)viranomaisille annettavia lausuntoja ja muita asioita, joilla on periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys ja jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäviksi.

17 §

Kouluhallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä ylijohtajat ja osastopäälliköt. Käsiteltäessä 16§:n 12 kohdassa tarkoitettuja asioita ottavat kouluhallituksen istuntoon osaa lisäksi kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 5 a§:ssä (420/87) tarkoitetut jäsenet.

18 §

Kouluhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja neljä jäsentä on saapuvilla, näiden joukossa hallinto- ja talousasioiden ylijohtaja tai yleisen osaston osastopäällikkö sekä se jäsen tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia pääasiallisesti koskee.

Edellä 16§:n 12 kohdassa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä kouluhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun asian käsittelyyn ottaa osaa puheenjohtajan ja 1 momentissa mainittujen jäsenten lisäksi kaksi kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 5 a§:ssä tarkoitetuista jäsenistä.

Jos istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

19 §

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita 16§:n mukaan ei ole käsiteltävä kouluhallituksen istunnossa. Työjärjestyksessä voidaan pääjohtajalle kuuluva asia antaa ylijohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muuten olisi ylijohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistava.

20 §

Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kuuluuko asia ylijohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistaviin, päättää pääjohtaja asian ratkaisijasta.

21 §

Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu, jollei sitä 4§:n mukaan ole käsiteltävä yleisessä osastossa. Epäselvässä tapauksessa pääjohtaja määrää, missä osastossa asia on käsiteltävä.

22 §

Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai joku osastopäällikkö sen mukaan kuin opetusministeriö määrää.

Hallinto- ja talousasioiden ylijohtajan sijaisena toimii yleisen osaston osastopäällikkö tai hänen sijaisensa sekä kehittämis- ja suunnittelutoiminnan ylijohtajan sijaisena pääjohtajan määräämä osastopäällikkö.

Osastopäällikön sijaisena on pääjohtajan määräämä saman osaston toimistopäällikkö. Toimistopäällikön sijaisen määrää niin ikään pääjohtaja.

23 §

Kouluhallituksen virkamies on velvollinen yksittäistapauksessa pääjohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin osaston tai toimiston tehtäviä, johon hän ei kuulu. Niin ikään pääjohtaja voi määrätä kouluhallituksen alaisen piirihallinnon virkamiehen ja Heinolan kurssikeskuksen rehtorin esittelemään tiettyjä asioita.

Pääjohtaja voi ruotsinkielisen osaston osastopäällikön esityksestä määrätä, että muiden osastojen virkamiehet valmistelevat ja esittelevät tietyt ruotsinkielisessä osastossa käsiteltävät asiaryhmät.

5 luku

Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen sekä virkavapauden myöntäminen

24 §

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena kouluhallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Sen lisäksi vaaditaan:

1)pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys opetustoimeen ja hallinnollisiin tehtäviin;

2)hallinto- ja talousasioiden ylijohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys koulutoimeen sekä hyvä kokemus hallinnollisissa ja taloudellisissa tehtävissä;

3)kehittämis- ja suunnittelutoiminnan ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys koulutoimeen sekä hyvä kokemus opetustoimen alalla;

4)yleisen osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä kokemus hallinnollisissa tehtävissä;

5)muun osaston osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä kokemus osaston toimialaan kuuluvissa tehtävissä;

6)hallintotoimiston ja kansliatoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;

7)tilitoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tili- ja maksujärjestelmiin;

8)yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto;

9)muulta toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä kokemus osaston toimialaan kuuluvissa tehtävissä;

10)yliarkkitehdiltä virkaan soveltuva arkkitehdin tutkinto;

11)rakennustoimiston, valtionaputoimiston ja suunnittelutoimiston ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston tehtäväalueeseen;

12)kouluterveydenhuoltoa ja terveyskasvatusta koskevia asioita käsittelevältä ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kouluterveydenhuoltoon;

13)koulupsykologista työtä käsittelevältä ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys koulupsykologiseen työhön;

14)opintokeskusasioita käsittelevältä ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys järjestölliseen sivistystyöhön; sekä

15)muulta ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, opettajankelpoisuus virkaan kuuluvalla alalla sekä kokemusta ja hyvä taito opettajan viran hoitamisessa.

Opetusosaston osastopäälliköltä sekä opetusosaston opetussuunnitelmatoimiston, opetustoimiston ja erityisopetustoimiston toimistopäälliköltä samoin kuin ruotsinkielisen osaston osastopäälliköltä ja toimistopäälliköltä vaaditaan lisäksi kelpoisuus kouluhallituksen alaiseen opettajan virkaan.

Kelpoisuuden 1 momentissa mainittuihin virkoihin tuottaa myös sanotussa momentissa mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto.

Ruotsinkielisen osaston virkamieheltä vaaditaan säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sama ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella.

Muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin vaadittavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista päättää kouluhallitus.

25 §

Pääjohtajan ja ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Osastopäällikön nimittää niin ikään tasavallan presidentti.

Toimistopäällikön ja yli-insinöörin nimittää valtioneuvosto.

Yliarkkitehdin ja ylitarkastajan nimittää kouluhallitus.

Muihin virkoihin nimittää ja työsopimussuhteeseen ottaa pääjohtaja. Kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 5 a§:ssä tarkoitetut kouluhallituksen istunnon jäsenet nimittää kuitenkin tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

26 §

Pääjohtajalle myöntää virkavapauden opetusministeriö sekä ylijohtajalle, osastopäällikölle ja toimistopäällikölle pääjohtaja. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtajalle, ylijohtajalle ja osastopäällikölle valtioneuvosto sekä toimistopäällikölle opetusministeriö.

Muille kouluhallituksen virkamiehille myöntää virkavapautta pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu yleisen osaston osastopäällikölle.

6 luku

Erinäiset säännökset

27 §

Kouluhallituksen pääjohtajaa, ylijohtajaa ja osastopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

28 §

Kouluhallituksen virkamiehet ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät eivät saa julkaista oppikirjaa tai siihen rinnastettavaa oppimateriaalia eivätkä saa olla sen tekijänä, jos se on tarkoitettu käytettäväksi kouluhallituksen alaisessa koulussa tai oppilaitoksessa.

Kouluhallituksen pääjohtaja, ylijohtajat ja osastopäälliköt, rakennustoimiston virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat työntekijät eivät saa laatia huonetilaohjelmaa, piirustuksia eikä työselityksiä kouluhallituksen alaisen koulun tai laitoksen rakennusta varten eivätkä osallistua niiden laatimiseen.

Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 1 tai 2 momentissa säädetystä kiellosta.

29 §

Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta ja osastojen yhteistoiminnasta sekä hallinnon järjestelystä kouluhallituksessa annetaan työjärjestyksessä, jonka hyväksyy pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on ylijohtajia ja osastopäälliköitä kuultava.

7 luku

Voimaantulo

30 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1988 ja sillä kumotaan kouluhallituksesta 9 päivänä toukokuuta 1969 annettu asetus (293/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimitetty tai siirretty aikaisemmassa asetuksessa tarkoitettuun virkaan, on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan.

Vapaan sivistystyön osaston virat muuttuvat tämän asetuksen voimaan tullessa vastaaviksi aikuiskasvatusosaston viroiksi.

Aikaisemman asetuksen mukaisesti vahvistettua työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys on hyväksytty.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Opetusinisteri
Christoffer Taxell

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.