Laki kirkkolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain ( 635/64 ) 87§, 140§, 158§:n 1 momentti, 159§:n 2 ja 3 momentti, 161§:n 1 ja 2 momentti, 168§:n 1 momentti ja 249§:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 87§ 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (607/73), 158§:n 1 momentti 18 päivänä toukokuuta 1984 annetussa laissa (373/84) ja 249§:n 2 momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (557/81), näin kuuluviksi:
87 §
Papiksi vihittävän tulee olla nuhteeton, jumalaapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnettu, kaksikymmentäkaksi vuotta täyttänyt mies tai nainen, joka on yliopistossa erikseen säädetyissä pappissivistykseen kuuluvissa oppiaineissa hyväksytty sekä vapaa sellaisista taudeista taikka jäsenten, puheen tai aistimien virheistä ja vioista, jotka haittaavat pappisviran toimittamista.
140 §
Papilta, joka hakee vakinaista papinvirkaa, vaaditaan, että hän on suorittanut 143§:ssä tarkoitetun pastoraalitutkinnon tai 233§:ssä tarkoitetun tutkinnon.
158 §
Virkavuosiksi luetaan
se aika, jonka pappi todellisesti on hoitanut virkaa seurakunnassa tai oppilaitoksessa taikka hoitanut muuta sellaista virkaa tai tointa, johon hänet tämän lain mukaan on pappina tai lehtorina nimitetty tai määrätty; sekä
kokonaan tai osaksi myös muu kuin 1 kohdassa mainittu aika, jonka pappi joko ennen papiksi vihkimistä tai sen jälkeen on toiminut papinvirkaan rinnastettavissa tai muutoin kirkon kannalta ansiokkaissa tehtävissä.
159 §
Jos toisen hakuajan jälkeenkin on vain yksi hakija, joka voisi saada vaalisijan, tuomiokapituli voi joko tehdä vaaliehdotuksen tai painavista syistä päättää, että virka sopivana ajankohtana julistetaan uudelleen haettavaksi. Ennen ratkaisun tekemistä tuomiokapitulin on varattava asianomaiselle kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle tilaisuus antaa asiasta lausunto. Toisen hakuajan päätyttyä tehtävässä vaaliehdotuksessa on virkaa ensimmäisenä hakuaikana hakeneella pätevällä hakijalla oikeus saada vaalisija, jollei hän toisena hakuaikana ole peruuttanut hakemustaan.
Jos papinvirka on ollut toisen kerran haettavana ja tuomiokapituli katsoo, ettei kukaan virkaa hakeneista voi lain mukaan saada vaalisijaa, antakoon siitä päätöksen valitusosoituksineen, niin kuin 461§:ssä säädetään. Samoin on meneteltävä, kun toisen hakuajan jälkeen vain yksi useasta hakijasta on havaittu päteväksi ja tuomiokapituli päättää, että vaaliehdotusta ei tehdä. Kun päätös on saanut lainvoiman, noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään.
161 §
Hakuajan päätyttyä älköön virkaa hakenut peruuttako hakemustaan, ennen kuin vaaliehdotus on tehty, paitsi jos tuomiokapituli on toisen hakuajan jälkeen päättänyt olla tekemättä vaaliehdotusta. Vaalisijan saanut älköön kieltäytykö siitä, ellei ole saanut toista virkaa tai tullut kykenemättömäksi hoitamaan hakemaansa virkaa.
Jos vaalisijalle asetettu ennen vaalipäivää ilmoittaa tuomiokapitulille sellaisen esteen, poistakoon tuomiokapituli, jos katsoo esteen päteväksi, hänet vaalisijalta ja vaatikoon niitä muita virkaan päteviä hakijoita, jotka eivät ole saaneet vaalisijaa tai nimitystä toiseen virkaan, määräajan kuluessa ilmoittamaan, pysyvätkö he edelleen hakemuksessaan. Jos he ilmoittavat pysyvänsä hakemuksessaan, asetettakoon ansiokkain heistä avoimelle vaalisijalle ja näin muutettu vaaliehdotus, sitten kun se on saanut lainvoiman, kuulutettakoon uudelleen asianmukaisessa järjestyksessä. Jos ei kukaan niistä, joilta on kysytty, pysy hakemuksessaan taikka jos ei ole ollut muita päteviä hakijoita, ja jos tällöin vaaliehdolle ei ole jäänyt kuin yksi hakija, julistakoon tuomiokapituli viran muut vaalisijat uudelleen haettaviksi. Jos virka kuitenkin on jo ollut kahdesti haettavana, menetelköön tuomiokapituli, niin kuin 159§:n 2 momentissa sanotaan.
168 §
Jos vaalisijalle asetettu ilman laillista estettä on laiminlyönyt vaalinäytteen suorittamisen tai jättänyt esteestään ilmoittamatta tuomiokapitulille ennen vaalipäivää, poistakoon tuomiokapituli hänet vaalisijalta ja menetelköön soveltuvin kohdin, niin kuin 161§:n 2 momentissa säädetään.
249 §
Toisen hakuajan jälkeen on meneteltävä, niin kuin 159§:n 2 momentissa säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Vakinainen ja ylimääräinen lehtorin virka voidaan siinä virassa tämän lain voimaan tullessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta olleen viranhaltijan suostumuksella muuttaa kirkkolain säätämässä järjestyksessä virkasuhteen katkeamatta, vakinainen lehtorin virka kappalaisen tai ylimääräiseksi papin viraksi ja ylimääräinen lehtorin virka ylimääräiseksi papin viraksi. Viran muuttamisesta on päätettävä viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta, ja muutos tulee voimaan, kun lehtori on vihitty papiksi.
Kun henkilö, joka on saanut oikeuden toimia lehtorina, pyytää papiksi vihkimistä, hänen ei tarvitse ennen vihkimistä suorittaa kirkkolain 90§:n 1 momentissa tarkoitettuja näytteitä.
Hallituksen esitys 7/87
Laki- ja talousvaliok. miet. 3/87
Suuren valiok. miet. 43/87
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell