876/1987

Valtiovarainministeriön päätös maatilaan kuuluvien eräiden etuuksien arvon perusteista Annettu Helsingissä päivänä marraskuuta 1987

Valtiovarainministeriö on tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 45 §:n 4 momentin nojalla määrännyt, että maatilaan kuuluvan kosken tai koskiosuuden, kiven- ja soranottopaikan ja muun sellaisen etuuden käyvän arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1 §

Kosken käypä arvo määrätään sen vesivoiman arvon perusteella. Vesivoiman arvo määrätään samojen perusteiden mukaan sekä rakennetuissa että rakentamattomissa koskissa. Vesivoiman arvon laskemisperusteena pidetään kosken keskivirtaamalla laskettua tehoa kilowateissa. Kosken tehon määrään vaikuttavat sen putouskorkeus ja sen virtaama. Kosken verotettava teho saadaan näiden tekijöiden avulla seuraavasta kaavasta:

N = 8.2 × MQ × h, missä N on verotettava teho kilowateissa, MQ on keskivirtaama kuutiometriä sekunnissa, h on kokonaisputouskorkeus metreissä keskivedellä ja 8.2 on kerroin.

Tämän kaavan mukaan lasketaan kosken verotettava teho kaikille niille koskille, joiden putouskorkeus on vähintään kolme metriä tai jotka voidaan yhdistää rakennuskelpoiseksi koskijaksoksi, jonka putouskorkeus on vähintään kolme metriä.

Kun kosken verotettava teho näin on määrätty, on tälle kilowateissa lasketulle teholle määrättävä käypä hinta kosken verotusarvon selville saamiseksi. Vesivoiman hintaan vaikuttavat seuraavat verotuksessa huomioonotettavat päätekijät:

a)kosken sijainti, b) virtaaman luonnollinen tasaisuus, c) putouskorkeus sekä d) kosken rakentamisaika.

a)Kosken sijainnin perusteella määrätään sen teholle perusarvo. Tämä perusarvo on eri vesistöissä kilowattia kohti vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa seuraava:

mk/kw
1. Kemijoen vesistö: Luiron ja Kitisen yhtymäkohdan ja meren välinen osa Kemijokea, Lainionjoen yhtymäkohdan ja Kemijoen välinen osa Ounasjokea sekä Jumiskonjoki ja Raudanjoki;
Iijoen vesistö: Taivalkosken (mukaanluettuna) ja meren välinen osa Iijokea 54,00
2. Oulujoen vesistö 71,50
3. Oulujoen vesistön pohjoispuolelle jäävä osa Pohjois-Suomea, lukuunottamatta kohdassa 1 mainittua aluetta 42,50
4. Pielisen reitin vesistöalue 86,00
5. Kaikki muut vesistöt kuin kohdissa 1-4 mainitut 107,00

Tämä perusarvo tarkoittaa lähtökohtaa vesivoiman verotusarvon määräämistä varten.

b) Kosken luonnollinen virtaama vaihtelee eri aikoina huomattavasti, ja vaihtelujen suuruus on määräävä vesivoiman arvolle. Tämän vaihtelun arvostelemisessa käytetään vertauskohtina keskivirtaamaa ja virtaamaa, jolla on 75 %:n pysyvyys (keskimäärin 9 kuukauden ajan vuodesta saadaan vähintään mainitun suuruinen virtaama). 75 %:n virtaaman ja keskivirtaaman suhdeluvun vaihdellessa muuttuu vesivoiman verotusarvo seuraavasti laskettuna prosenteissa edellämainitusta perusarvosta:

1.00 100 %
0.90 99 %
0.80 96 %
0.70 91 %
0.60 84 %
0.50 75 %
0.40 64 %
0.30 51 %
0.20 36 %
0.10 19 %

Väliarvot määrätään suhteellisesti.

c) Jos kosken tai rakennuskelpoiseksi putoukseksi yhdistettävän koskijakson putouskorkeus on pienempi kuin 7 metriä tai suurempi kuin 20 metriä, vaikuttaa tämä vesivoiman arvoon. Tämän vuoksi on tätä arvoa verotuksessa alennettava 7 metriä pienemmissä putouksissa ja korotettava 20 metriä suuremmissa putouksissa seuraavien taulukoiden mukaan:

Putouskorkeus metriä Alennus % perusarvosta Putouskorkeus metriä Korotus % perusarvosta
7 0 20 0
6 15 40 12.5
5 35 60 25
4 55 80 37.5
3 80 100 50

Väliarvot määrätään suhteellisesti.

Edellä selostetulla tavalla lasketut alennus- tai korotusprosenttiluvut otetaan huomioon b kohdan mukaan lasketun prosenttiluvun vähennyksenä tai lisäyksenä.

d) Koskien arvoon vaikuttaa kosken rakentamisaika, ja se otetaan vesivoiman verotuksessa huomioon seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:

Kosken rakennusvaihe Verotusarvo rakennetun vesivoiman verotusarvosta
Ennen rakennustöiden aloittamista 40 %
Rakennusaikana 70 %
Ensimmäisen koneiston lähdettyä käyntiin 100 %

Esimerkki vesivoiman verotusarvon arvioimiseksi:

Sijainti: alue 4

Keskivirtaama MQ = 100 m3/s

Kokonaisputouskorkeus keskivedellä = 6 m

75 %:n virtaama Q75 = 44 m3/s

Voimalaitos rakenteilla.

Verotettava teho: N = 8.2 × 100 × 6 = 4 920 kw.

Kohta a)Vesivoiman perusarvo: 86 mk/kw.

Kohta b)Q75/MQ = 44/100 = 0.44, vesivoiman arvo 68.4 % perusarvosta.

Kohta c)Putouskorkeus 6 m, alennus 15 % perusarvosta.

Rakennetun vesivoiman verotusarvo 53.4 % perusarvosta.

Kohta d) Rakenteilla olevan vesivoiman verotusarvo on 70 % edellisestä

eli 70/100 × 53.4 = 37.4 % perusarvosta.

Verotusarvo: 37.4/100 × 86 = 32.16 mk/kw.

Kosken verotusarvo: 4 920 × 32.16 = 158 227 mk.

2 §

Kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikka tai muu etuus, jota käytetään muuhun kuin maatilatalouden omiin tarpeisiin, sekä muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu vesialue tai oikeus vesialueeseen arvostetaan siihen pääoma-arvoon, mikä sillä laskettuna etuudesta saatavan vuotuisen puhtaan tulon, etuuden todennäköisen kestoajan ja 8 prosentin korkokannan mukaan on verovuoden päättyessä.

3 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988, ja sitä sovelletaan vuodelta 1987 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987

Ministeri
Ulla Puolanne

Vs. vanhempi hallitussihteeri
Marja-Liisa Lindström

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.