324/1987 | Suomen säädöskokoelma

Asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 20.3.1987

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

mKauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

muutetaan 16 päivänä syyskuuta 1983 aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen ( 746/83 ) 1 ja 29-32§ sekä

lisätään asetukseen uusi 29 a, 29 b, 30 a, 30 b, 31 a, 32 a-32 d ja 39 a § seuraavasti:

1 §Määritelmiä

Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annettua lakia (300/79), jäljempänä alusjätelaki, ja tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan:

aluksella jokaista vesikulkuneuvoa mukaanluettuina kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset ja kelluvat alukset sekä kiinteät ja kelluvat alustat;

öljysäiliöaluksella alusta, jonka lastitilat on rakennettu tai muunnettu pääasiassa öljyn kuljettamiseen irtolastina, mukaanluettuina yhdistelmäalukset sekä kemikaalisäiliöalukset silloin kun ne kuljettavat öljyä irtolastina;

raakaöljysäiliöaluksella öljysäiliöalusta, jota käytetään raakaöljyn kuljettamiseen;

öljytuotesäiliöaluksella öljysäiliöalusta, jota käytetään muiden öljyjen kuin raakaöljyn kuljettamiseen;

kemikaalisäiliöaluksella alusta, jonka lastitilat on rakennettu tai muunnettu pääasiassa vaarallisen nestemäisen aineen kuljettamiseen irtolastina, mukaanluettuina öljysäiliöalukset silloin kun ne kuljettavat vaarallista nestemäistä ainetta irtolastina;

uudella aluksella alusta:

jonka rakennussopimus on tehty vuoden 1975 joulukuun 31 päivän jälkeen; tai

milloin rakennussopimusta ei ole, jonka köli on laskettu tai joka oli samankaltaisessa rakennusvaiheessa vuoden 1976 kesäkuun 30 päivän jälkeen; tai

joka on luovutettu vuoden 1979 joulukuun 31 päivän jälkeen; tai

jolle on suoritettu oleellinen muutos, josta on tehty sopimus vuoden 1975 joulukuun 31 päivän jälkeen tai milloin sopimusta ei ole, jonka työt on aloitettu vuoden 1976 kesäkuun 30 päivän jälkeen tai saatettu loppuun vuoden 1979 joulukuun 31 päivän jälkeen; tai

joka ulkomailta käytettynä ostettuna liitetään Suomen kauppalaivastoon vuoden 1983 syyskuun 21 päivän jälkeen;

olemassa olevalla aluksella alusta, joka ei ole uusi alus;

uudella öljysäiliöaluksella öljysäiliöalusta:

jonka rakennussopimus on tehty vuoden 1979 kesäkuun 1 päivän jälkeen; tai

milloin rakennussopimusta ei ole, jonka köli on laskettu tai joka oli samankaltaisessa rakennusvaiheessa vuoden 1980 tammikuun 1 päivän jälkeen; tai

joka on luovutettu vuoden 1982 kesäkuun 1 päivän jälkeen; tai

jolle on suoritettu oleellinen muutos, josta on tehty sopimus vuoden 1979 kesäkuun 1 päivän jälkeen tai milloin sopimusta ei ole, jonka työt on aloitettu vuoden 1980 tammikuun 1 päivän jälkeen tai saatettu loppuun vuoden 1982 kesäkuun 1 päivän jälkeen;

olemassa olevalla öljysäiliöaluksella öljysäiliöalusta, joka ei ole uusi öljysäiliöalus;

10)

uudella kemikaalisäiliöaluksella kemikaalisäiliöalusta, jonka köli on laskettu tai joka oli samankaltaisessa rakennusvaiheessa vuoden 1986 kesäkuun 30 päivän jälkeen tai jos on kyseessä muun aluksen muuttaminen kemikaalisäiliöalukseksi, jonka muutostyö on aloitettu mainitun päivämäärän jälkeen;

11)

olemassa olevalla kemikaalisäiliöaluksella kemikaalisäiliöalusta, joka ei ole uusi kemikaalisäiliöalus;

12)

oleellisella muutoksella olemassa olevan aluksen sellaista muuta muutostyötä kuin olemassa olevan öljysäiliöaluksen muuttamista vastaamaan 13-16 §:n säännöksiä:

joka merkitsevästi muuttaa aluksen päämittoja tai lastinottokykyä; tai

joka muuttaa aluksen käyttötarkoitusta; tai

jonka tarkoituksena on merkittävästi pidentää aluksen ikää; tai

joka muuten muuttaa alusta siten, että jos se olisi uusi alus sitä koskisivat sellaiset tämän asetuksen säännökset, jotka eivät sitä olemassa olevana aluksena koske;

13)

bruttovetoisuudella alukselle annetusta mittakirjasta ilmenevää suurinta vetoisuutta sellaisena kuin se on määritelty yhdenmukaisesta aluksenmittausjärjestelmästä vuonna 1947 tehdyssä yleissopimuksessa; jos aluksella on vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/82) mukainen bruttovetoisuus, merenkulkuhallitus ratkaisee, mitä bruttovetoisuuden tonnimäärää mittakirjassa ilmoitettu vetoisuus vastaa;

14)

kuollutpainolla (DW) aluksen uppouman (vedessä, jonka ominaispaino on 1,025, ja lastivesiviivalla, joka vastaa kesälastiviivaa) ja kevytpainon välistä erotusta metrisinä tonneina;

15)

kevytpainolla aluksen uppoumaa metrisinä tonneina ilman lastia, polttoainetta, voiteluainetta, vesipainolastia ja makeaa vettä ja säiliöissä olevaa laitteiden syöttövettä, kuluvia varastoja, matkustajia ja laivahenkilökuntaa sekä heidän tavaroitaan;

16)

puhtaalla painolastilla painolastia, joka on niin puhdasta, ettei öljystä aluksen paikalla ollessakaan jäisi puhtaan, tyynen veden pinnalle kirkkaana päivänä näkyvää jälkeä; jos alus tyhjentää tällaista painolastivettä merenkulkuhallituksen hyväksymän valvontajärjestelmän kautta, saa poistoveden öljypitoisuus olla enintään 15 miljoonasosaa, missä tapauksessa valvontajärjestelmään perustuvat todisteet ovat ratkaisevia näkyvien jälkien olemassaolosta riippumatta; asetuksen 3 luvussa puhtaalla painolastilla kuitenkin tarkoitetaan painolastia sellaisessa säiliössä, joka on 3 luvun mukaisesti perusteellisesti puhdistettu ja tyhjennetty jätteistä sen jälkeen, kun siinä viimeksi on kuljetettu vaarallista nestemäistä ainetta;

17)

erillisellä painolastilla sellaiseen aluksen säiliöön johdettua painolastivettä, joka on täysin erillään lasti- ja polttoöljyjärjestelmistä ja joka on pysyvästi varattu painolastin kuljettamiseen tai sellaisen painolastin tai lastin kuljettamiseen, joka ei ole vahingollista ainetta;

18)

Itämeren alueella varsinaista Itämerta, Pohjanlahtea ja Suomenlahtea sekä Itämeren sisääntuloväylää, jonka rajana on Skagenin leveysaste 57°44.8' P Skagerrakissa, lukuunottamatta valtioiden sisäisiä aluevesiä;

19)

muilla erikoisalueilla Välimerta, Mustaa merta, Punaista merta ja Persian lahtea, joista tarkoitetaan:

Välimerellä varsinaista Välimerta lahtineen ja sisämerineen; raja Välimeren ja Mustan meren välillä on leveysaste 41° P ja lännessä Gibraltarin salmet pituusasteeltaan 5°36' L;

Mustalla merellä varsinaista Mustaa merta; raja Mustan meren ja Välimeren välillä on leveysaste 41° P;

Punaisella merellä varsinaista Punaista merta mukaan lukien Suezin ja Aqaban lahdet; eteläisenä rajana on Ras si Ane'n (12°8.5' P, 43°19.6' I) ja Husn Murad'in (12°40.4' P, 43°30.2' I) välinen loksodromi; ja

Persian lahdella Ras al Hadd'in (22°30' P, 59°48' I) ja Ras al Fasteh'in (25°04' P, 61°25' I) välisen loksodromin luoteispuolella olevaa merialuetta;

20)

öljyllä kivennäisöljyä kaikissa muodoissaan, raakaöljy, polttoöljy, öljyliete, öljyjäte ja jalostetut tuotteet mukaanluettuina;

21)

öljypitoisella seoksella, seosta, joka sisältää öljyä;

22)

raakaöljyllä kaikkia luonnosta saatavia nestemäisiä hiilivetyseoksia, myös kuljetusta varten käsiteltyinä;

23)

pysyvällä öljyllä raakaöljyä, raskasta poltto- ja dieselöljyä, voiteluöljyä ja muita pysyvyydeltään näihin verrattavia öljytuotteita sekä öljyjätteitä;

24)

kevyellä öljyllä bensiiniä, petrolia ja muita näihin verrattavia öljytuotteita;

25)

vaarallisella nestemäisellä aineella ainetta, joka veteen joutuessaan ravintoketjuun kasautumalla tai myrkyllisyytensä vuoksi aiheuttaa vahinkoa meren elämälle tai ihmisen terveydelle tai aiheuttaa sakkaa meren pohjalle kuluttaen runsaasti happea tahi aiheuttaa makuvirheitä merestä saatavaan ravintoon taikka pysyvyytensä ja häiritsevien ominaisuuksiensa vuoksi oleellisesti vähentää veden tai rantojen virkistyskäyttöarvoa;

26)

nestemäisellä aineella nestettä, jonka höyrypaine 37,8° C lämpötilassa on enintään 2,8 bar;

27)

korkean viskositeetin omaavalla aineella:

luokkaan B kuuluvaa vaarallista nestemäistä ainetta, jonka viskositeetti purkauslämpötilassa ei alita 25 millipascalsekuntia (mPa.s); tai

luokkaan C kuuluvaa vaarallista nestemäistä ainetta, jonka viskositeetti purkauslämpötilassa ei alita 25 millipascalsekuntia ja joka puretaan Suomen vesialueella tai Itämeren taikka Mustan meren alueella; tai

luokkaan C kuuluvaa vaarallista nestemäistä ainetta, jonka viskositeetti purkauslämpötilassa ei alita 60 millipascalsekuntia ja joka puretaan edellä b kohdassa mainittujen alueiden ulkopuolella;

28)

jähmettyvällä aineella vaarallista nestemäistä ainetta:

jonka sulamispiste on alle 15° C ja joka purkaushetkellä on lämpötilassa, joka ei ylitä 5° C sulamispistettä; tai

jonka sulamispiste on 15° C tai yli ja joka purkaushetkellä on lämpötilassa, joka ei ylitä 10° C sulamispistettä;

29)

käymäläjätevedellä käymälöistä, pisoaareista ja WC-lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä ja muita jätteitä, lääkintätilojen pesualtaista, kylpyammeista ja lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä, tyhjennyksiä tiloista, joissa on eläviä eläimiä, sekä muita jätevesiä, jotka on sekoitettu edellisten kanssa;

30)

käsitellyllä käymäläjätevedellä käymäläjätevettä, joka on käsitelty merenkulkuhallituksen hyväksymässä käsittelylaitteistossa;

31)

kiinteällä jätteellä sellaista ruoka- ja kotitalousjätettä ja muuta vastaavaa jätettä, tuoreita kaloja ja niiden osia lukuunottamatta, jota syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana ja jota on jatkuvasti tai aika ajoin hävitettävä; sekä

32)

vahingollisella aineella öljyä, vaarallista nestemäistä ainetta, käymäläjätevettä ja kiinteää jätettä; jos vahingolliseen aineeseen on sekoitettu muuta ainetta, pidetään myös näiden aineiden seosta vahingollisena aineena.

29 §Luokitus

Vaaralliset nestemäiset aineet jaetaan luokkiin A, B, C ja D seuraavasti:

luokkaan A kuuluvat aineet, jotka veteen joutuessaan aiheuttavat suuren vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttavat vakavaa haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille;

luokkaan B kuuluvat aineet, jotka veteen joutuessaan aiheuttavat vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttavat haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille;

luokkaan C kuuluvat aineet, jotka veteen joutuessaan aiheuttavat vähäisen vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttavat vähäistä haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille; sekä

luokkaan D kuuluvat aineet, jotka veteen joutuessaan aiheuttavat havaittavan vaaran joko meren luonnonvaroille tai ihmisen terveydelle tai aiheuttavat mitätöntä haittaa viihtyisyydelle tai muille meren laillisille käyttömuodoille.

Merenkulkuhallitus vahvistaa vaarallisten nestemäisten aineiden luokituksen luokkiin A, B, C ja D alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/83) ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti.

Milloin kysymyksessä on sellaisen vaarallisen nestemäisen aineen kuljettaminen, jota ei ole luokiteltu 1 momentissa mainittuihin luokkiin, ratkaisee merenkulkuhallitus väliaikaisesti aineen luokituksen ympäristöministeriötä kuultuaan.

29 a §Rakenteelliset vaatimukset

Luokkien A, B tai C aineita kuljettavan kemikaalisäiliöaluksen tulee täyttää kemikaali- ja kaasusäiliöaluksista annetussa asetuksessa (244/82) ja sen nojalla annetuissa määräyksissä näitä aineita kuljettaville aluksille annetut rakenne- ja muut määräykset.

29 b §Putkisto-, pumppaus- ja tyhjennysjärjestelyt

Luokan B aineita kuljettavan uuden kemikaalisäiliöaluksen lastisäiliöön ja siihen liittyvään putkistoon saa lastin purkamisen jälkeen jäädä enintään 0,1 m ³ lastia.

Luokan B aineita kuljettavan olemassa olevan kemikaalisäiliöaluksen lastisäiliöön ja siihen liittyvään putkistoon saa vastaavasti jäädä enintään 0,3 m ³ lastia.

Luokan C aineita kuljettavan uuden kemikaalisäiliöaluksen lastisäiliöön ja siihen liittyvään putkistoon saa lastin purkamisen jälkeen jäädä enintään 0,3 m ³ lastia.

Luokan C aineita kuljettavan olemassa olevan kemikaalisäiliöaluksen lastisäiliöön ja siihen liittyvään putkistoon saa vastaavasti jäädä enintään 0,9 m ³ lastia.

Merenkulkuhallitus voi myöntää poikkeuksia edellä olevista määräyksistä olemassa oleville kemikaalisäiliöaluksille, milloin määräysten soveltaminen kyseisten alusten rakenteellisten erikoisominaisuuksien tai alusten rajoitetun liikennealueen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista.

30 §Päästökielto

Vaarallisen nestemäisen aineen päästäminen veteen suomalaisesta aluksesta on 30 a ja 30 b§:issä säädetyin poikkeuksin kielletty myös Suomen vesialueen ulkopuolella.

Jos vaarallisen nestemäisen aineen luokitusta luokkiin A, B, C tai D ei ole vahvistettu eikä aineen vaarallisuutta ole väliaikaisesti ratkaistu 29§:n 3 momentin mukaisesti, aineen päästäminen aluksesta veteen on kielletty.

Mitä 1 ja 2 momenteissa on säädetty ei koske puhtaan tai erillisen painolastin päästämistä veteen.

30 a §Poikkeukset päästökiellosta Itämeren ja Mustan meren alueilla

Itämeren tai Mustan meren alueella matkalla olevasta, omin konein kulkevasta suomalaisesta aluksesta, joka kulkee vähintään 7 solmun nopeudella, tai hinattavasta aluksesta, jota hinataan vähintään 4 solmun nopeudella, saa vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta päästää veteen:

luokan A aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia, edellyttäen, että näitä aineita sisältäneet säiliöt on pesty merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla, että pesuliuos on tyhjennetty maissa olevaan vastaanottolaitteistoon, että merenkulkuhallituksen valtuuttama tarkastaja on hyväksynyt pesun ja että päästö suoritetaan vesiviivan alapuolella, paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä;

luokan B aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia edellyttäen, että näitä aineita sisältäneet säiliöt on pesty merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla, että pesuliuos on tyhjennetty maissa olevaan vastaanottolaitteistoon ja että päästö suoritetaan vesiviivan alapuolella paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä, ja siten että aineen pitoisuus aluksen vanavedessä on enintään yksi miljoonasosa, ja että merenkulkuhallitus on hyväksynyt päästötavan;

luokan C aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla vesiviivan alapuolella paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä, ja siten, että aineen pitoisuus aluksen vanavedessä on enintään yksi miljoonasosa tai että päästetty lastin määrä on enintään yksi kuutiometri säiliötä kohti tai 1/3 000 säiliöiden tilavuudesta kuutiometreinä, jos tämä tilavuus on suurempi; ja

luokan D aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia, edellyttäen, että aineen pitoisuus ulospumpattavassa seoksessa on enintään yksi osa ainetta 10 osassa vettä.

Merenkulkuhallituksen hyväksymiä tuuletusjärjestelmiä voidaan käyttää lastijäänteiden poistamiseksi säiliöstä aineille, joiden höyrynpaine 20° C:ssa on yli 5x10 ³ Pa. Jos säiliöön tuuletuksen jälkeen lisätään vettä, pidetään sitä puhtaana eikä sen tyhjentämisessä mereen tarvitse noudattaa 1 momentin määräyksiä.

30 b §Poikkeukset päästökiellosta Itämeren ja Mustan meren alueiden ulkopuolella

Itämeren ja Mustan meren alueiden ulkopuolella matkalla olevasta, omin konein kulkevasta suomalaisesta aluksesta, joka kulkee vähintään 7 solmun nopeudella, tai hinattavasta aluksesta, jota hinataan vähintään 4 solmun nopeudella, saa vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta päästää veteen:

luokan A aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia, edellyttäen, että näitä aineita sisältäneet säiliöt on pesty merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla, että pesuliuos on tyhjennetty maissa olevaan vastaanottolaitteistoon, ja että päästö suoritetaan vesiviivan alapuolella paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä;

luokan B aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla vesiviivan alapuolella paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä ja siten, että aineen pitoisuus aluksen vanavedessä on enintään yksi miljoonasosa ja että suurin päästetty lastin määrä on korkeintaan yksi kuutiometri säiliötä kohti tai 1/3 000 säiliöiden tilavuudesta kuutiometreinä, jos tämä tilavuus on suurempi;

luokan C aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla vesiviivan alapuolella paikalla, jossa veden syvyys on vähintään 25 metriä ja siten, että aineen pitoisuus aluksen vanavedessä on enintään 10 miljoonasosaa ja että päästetty lastin määrä on enintään 3 kuutiometriä säiliötä kohti tai 1/1 000 säiliöiden tilavuudesta kuutiometreinä, jos tämä tilavuus on suurempi; ja

luokan D aineita tai näitä aineita sisältäviä seoksia, edellyttäen, että aineen pitoisuus ulospumpattavassa seoksessa on enintään yksi osa ainetta 10 osassa vettä.

31 §Lastipäiväkirja

Aluksessa, joka kuljettaa luokkaan A, B, C tai D kuuluvaa vaarallista nestemäistä ainetta, on joko päällikön tai hänen valvontansa alaisena päällystöön kuuluvan henkilön pidettävä merenkulkuhallituksen vahvistaman kaavan mukaista lastipäiväkirjaa.

Asianomaisella viranomaisella ja aluksen ollessa ulkomaan satamassa asianomaisella ulkomaan viranomaisella on oikeus tarkastaa lastipäiväkirja ja saada siitä pyynnöstä päällikön oikeaksi todistama ote. Toimenpiteet, joihin viranomainen tämän momentin nojalla ryhtyy, on suoritettava niin nopeasti kuin mahdollista aiheuttamatta alukselle tarpeetonta viivytystä.

Mitä 2 momentissa on säädetty on soveltuvin osin voimassa myös ulkomaisen aluksen lastipäiväkirjan tai sitä vastaavien merkintöjen osalta aluksen ollessa suomalaisessa satamassa.

Lastipäiväkirja on pidettävä paikassa, jossa se on helposti saatavissa tarkastusta varten ja sitä on säilytettävä kolme vuotta viimeisestä merkinnästä lukien.

31 a §Käsikirja

Aluksella, joka kuljettaa vaarallisia nestemäisiä aineita irtolastina, tulee olla merenkulkuhallituksen vahvistaman kaavan mukainen aluksen käyttöä, varusteita ja rakenteita koskeva käsikirja.

32 §Lastin purkaminen ja säiliön pesun valvonta

Aluksen päällikkö vastaa siitä, että vaarallinen nestemäinen aine puretaan, säiliöt ja putkistot puhdistetaan, pesuvesi tyhjennetään ja merkinnät lastipäiväkirjaan tehdään tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

Satamissa, joissa lastataan tai puretaan luokkiin A, B, C tai D kuuluvia vaarallisia nestemäisiä aineita, tulee olla merenkulkuhallituksen valtuuttamia tarkastajia, joiden tehtävänä on tarkastaa, että eri luokkiin kuuluvien lastien lastaus ja purkaus, alusten säiliöiden ja putkistojen pesu, merkinnät lastipäiväkirjaan ja muut näihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

Aluksen asiamiehen tulee tiedottaa merenkulkuhallituksen piirihallinnolle satamassa tapahtuvasta A, B tai C luokkiin kuuluvan vaarallisen nestemäisen aineen purkamisesta. Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin, mikäli mahdollista vähintään 48 tuntia ennen aiottua purkamista.

32 a §Luokan A aineiden purkaminen

Säiliö, josta on purettu A luokkaan kuuluva vaarallinen nestemäinen aine, on pestävä merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla ja pesuvesi tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon ennen kuin alus lähtee satamasta.

Alus voidaan kuitenkin päällikön pyynnöstä vapauttaa säiliön pesusta purkaussatamassa, jos

säiliöön seuraavaksi lastataan samaa ainetta tai muuta sellaista ainetta, jota voidaan lastata säiliöön ilman, että säiliötä välillä tarvitsee pestä, eikä säiliötä pestä eikä siihen oteta painolastia ennen seuraavaa lastausta; tai

säiliötä ei pestä eikä siihen oteta painolastia merellä ja säiliö pestään merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla toisessa satamassa, edellyttäen, että aluksen päällikkö esittää kirjallisen vahvistuksen, että satamassa, jossa pesu aiotaan suorittaa, on aluksen käytettävissä riittävät vastaanottolaitteet; tai

lastijätteet poistetaan tuulettamalla säiliö merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla.

32 b §Luokan B aineiden purkaminen

Säiliö, josta on purettu B luokkaan kuuluva vaarallinen nestemäinen aine, on pestävä merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla ja pesuvesi tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon ennenkuin alus lähtee satamasta.

Säiliötä ei kuitenkaan tarvitse pestä, jos aine voidaan purkaa säiliöstä niin täydellisesti, että säiliöön jäävän lastin määrä ei ylitä 30 b§:n 1 momentin 2 kohdassa mainittua enimmäismäärää, joka saadaan tyhjentää mereen, ja pesuvesi säilytetään aluksessa, kunnes alus on Itämeren tai Mustan meren alueen ulkopuolella. Edellytyksenä aluksen vapauttamiselle pesusta on lisäksi, että alus täyttää 29 b§:n vaatimukset säiliöön jäävän lastimäärän suhteen ja kyseessä ei ole korkean viskositeetin omaava tai jähmettyvä aine.

Alus voidaan lisäksi päällikön pyynnöstä vapauttaa säiliön pesusta purkaussatamassa, jos

säiliöön seuraavaksi lastataan samaa ainetta tai muuta sellaista ainetta, jota voidaan lastata säiliöön ilman, että säiliötä tarvitsee pestä eikä siihen oteta painolastia ennen lastausta; tai

lastijätteet poistetaan tuulettamalla säiliö merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla.

32 c §Luokan C aineiden purkaminen

Säiliö, josta on purettu luokkaan C kuuluva vaarallinen nestemäinen aine, on pestävä merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla ja pesuvesi tyhjennettävä vastaanottolaitteistoon ennen kuin alus lähtee satamasta.

Säiliötä ei kuitenkaan tarvitse pestä, jos aine voidaan purkaa säiliöstä niin täydellisesti, että säiliöön jäävä lastin määrä ei ylitä 30 b§:n 1 momentin 3 kohdassa mainittua enimmäismäärää, joka saadaan tyhjentää mereen, ja pesuvesi säilytetään aluksella kunnes alus on Itämeren tai Mustan meren alueen ulkopuolella. Edellytyksenä aluksen vapautamiselle pesusta on lisäksi, että alus täyttää 29 b§:n vaatimukset säiliöön jäävän lastimäärän suhteen ja kyseessä ei ole korkean viskositeetin omaava tai jähmettyvä aine.

Jos alus lähtee toiseen Itämeren alueen satamaan, koskee edellä 2 momentissa sanottu alusta kuitenkin siten, että aluksen säiliöihin jäävän lastimäärän suhteen sovelletaan 30 a§:n 1 momentin 3 kohdan määräyksiä.

Alus voidaan lisäksi päällikön pyynnöstä vapauttaa säiliön pesusta purkaussatamassa, jos

lastijätteet poistetaan tuulettamalla säiliö merenkulkuhallituksen hyväksymällä tavalla.

32 d §Luokan D aineiden purkaminen

Säiliö, josta on purettu luokkaan D kuuluva vaarallinen nestemäinen aine, tulee pestä tai siihen tulee ottaa vettä niin, että lastijäänne laimenee ja se voidaan tyhjentää mereen joko 30 a §:n 1 momentin 4 kohdan tai 30 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti.

39 a §Palkkiot ja maksut

Tässä asetuksessa tarkoitetuista tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä suoritettavista palkkioista ja maksuista säädetään erikseen.

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 1987, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1) olemassa olevan kemikaalisäiliöaluksen tulee täyttää vaatimus tyhjennyksen suorittamisesta vesiviivan alapuolella ja vaarallisen nestemäisen aineen pitoisuudesta vanavedessä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1988;

2) sen estämättä, mitä asetuksen 29 b §:n 2 momentissa on sanottu, saa olemassa olevassa kemikaalisäiliöaluksessa kuljettaa B luokan ainetta 2 päivään lokakuuta 1994 asti, mikäli säiliöön ja siihen liittyvään putkistoon jäävän lastin määrä on enintään 1 m ³ tai 1/3000 säiliön tilavuudesta, jos tämä tilavuus on suurempi; ja

3) sen estämättä, mitä asetuksen 29 b §:n 4 momentissa on sanottu, saa olemassa olevassa kemikaalisäiliöaluksessa kuljettaa C luokan ainetta 2 päivään lokakuuta 1994 asti, mikäli säiliöön ja siihen liittyvään putkistoon jäävän lastin määrä on enintään 3 m ³ tai 1/1000 säiliön tilavuudesta, jos tämä tilavuus on suurempi.

Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Jermu Laine