74/1987

Maa jaetaan veropiireihin, joihin kuuluu yksi tai useampi kunta. Veropiirit määrää valtioneuvosto kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia ja lääninhallitusta.

Veropiirissä on verotoimisto , jonka sijainnin verohallitus määrää kuultuaan lääninhallitusta ja asianomaisia kunnanhallituksia.

Verotoimiston päällikkönä on veropiirin verojohtaja . Verojohtajan nimittää viran oltua haettavaksi julistettuna verohallitus, kuultuaan veropiiriin kuuluvien kuntien kunnanhallituksia. Verojohtajan ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan verotoimiston päällikkönä verohallituksen määräämä henkilö.

Verolautakunnassa on puheenjohtaja, vähintään yksi varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi muuta jäsentä sen mukaan kuin verohallitus kunnanhallitusta kuultuaan määrää.

Verohallitus määrää verolautakunnan valtionasiamiehen ja hänelle varamiehen. Kunnanhallitus määrää lautakuntaan samoin kunnanasiamiehen ja hänelle varamiehen. Valtion- ja kunnanasiamiehenä voi olla sama henkilö. Verojohtaja sekä verolautakunnan varapuheenjohtaja ja muu jäsen tai heidän varamiehensä älköön toimiko valtion- tai kunnanasiamiehenä.

Milloin lautakunta on jaettu jaostoihin, voidaan siihen määrätä useampia valtion- ja kunnanasiamiehiä. Tehtävien jaosta valtionasiamiesten kesken määrää lääninverovirasto sekä kunnanasiamiesten kesken kunnanhallitus.

Valtionasiamiehelle antamansa määräyksen voi verohallitus peruuttaa. Kunnanhallitus voi peruuttaa kunnanasiamiehen tehtävään antamansa määräyksen.

Valtion- ja kunnanasiamiehellä, verohallituksen ja lääninveroviraston asianomaisilla virkamiehillä samoin kuin lautakunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus olla saapuvilla verolautakunnan kokouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun. Sivulliset eivät saa olla kokouksessa saapuvilla.

Verolautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muun jäsenen sekä valtion- ja kunnanasiamiehen esteellisyyteen sovelletaan hallintomenettelylain (598/82) 10 ja 11§:n säännöksiä.

Tutkijalautakunnassa on puheenjohtaja, jona toimii verojohtaja, riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä vähintään kuusi muuta jäsentä sen mukaan kuin verohallitus kunnanhallitusta kuultuaan määrää.

Tulo- ja varallisuusverolain 14§:n 3 kohdassa tarkoitetun yhteisön tulee siitä huolimatta, että se on omaisuuden perusteella suoritettavasta verosta vapaa, antaa verotusta varten kehoituksetta varojaan ja velkojaan koskevat tässä luvussa tarkoitetut tiedot.

Veroilmoitus on annettava verotoimistolle siinä veropiirissä, jossa on verovelvollisen kotikunta ( kotikunnan verotoimisto ). Veroilmoitus voidaan jättää myös verovelvollisen oleskelukunnan verotoimistoon toimitettavaksi edelleen verovelvollisen kotikunnan verotoimistolle.

Verovelvollisella, joka oleskelee ulkomailla tai palvelee ulkomaan liikenteessä olevassa suomalaisessa aluksessa, on oikeus antaa veroilmoituksensa Suomen ulkomailla olevalle lähetetyn edustajan virastolle tahi sen aluksen päällikölle, jossa hän palvelee. Mainitun viranomaisen tai aluksen päällikön tulee huolehtia siitä, että annettu veroilmoitus viivytyksettä toimitetaan verohallitukselle asianomaiselle verotoimistolle lähetettäväksi.

Jos kiinteistö-, liike- tai ammattitulosta on suoritettava kunnallisveroa muulle kuin kotikunnalle, veroilmoitus on annettava kaksin kappalein kunkin kunnan osalta erikseen. Milloin puolisoilla, joihin sovelletaan tulo- ja varallisuusverolain puolisoita koskevia säännöksiä, on eri kotikunta, vaimon on annettava veroilmoituksensa kaksin kappalein. Vaimon kotikunnan verotoimiston tulee huolehtia siitä, että vaimon veroilmoitus toimitetaan miehen kotikunnan verotoimistolle.

Jäljempänä 63§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa veroilmoitus on annettava sen veropiirin verotoimistolle, jossa kiinteistö sijaitsee, saman momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa Helsingin verovirastolle ja saman momentin 5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa Ahvenanmaan verotoimistolle.

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin, kuin jos asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

Jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Verotuksen toimittaa:

Veronoikaisu ja jälkiverotus on sen kunnan verolautakunnan toimitettava, jossa vero olisi ollut määrättävä, jos verotus olisi tapahtunut oikeaan aikaan.

Jos puolisoilla, joihin tulo- ja varallisuusverolain mukaan sovelletaan puolisoita koskevia säännöksiä, on eri kotikunta, määrää siitä poiketen, mitä 1 momentissa on säädetty, miehen kotikunnan verolautakunta tai verotoimisto myös vaimon valtionveron sekä vaimon henkilökohtaisista tuloista hänen kotikunnalleen tulevien veroäyrien määrän. Vaimon verotuksen toimittaa muulta osin vaimon kotikunnan verolautakunta tai verotoimisto. Miehen kotikunnan verotoimiston on viipymättä ilmoitettava vaimon valtionveron ja edellä tarkoitettujen veroäyrien määrä vaimon kotikunnan verotoimistolle sekä palautettava sinne vaimon veroilmoituksen toinen kappale.

Jos yhtymää ei veroteta erillisenä verovelvollisena, yhtymän kotikunnan verolautakunta tai verotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mukaan yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat jaetaan yhtymän osakkaille, ja ilmoittaa sen niiden veropiirien verotoimistoille, joissa osakkaiden verotus toimitetaan.

Verotuksen toimittaa verolautakunta tai, sen mukaan kuin 72 a§:ssä säädetään, verotoimisto. Ennen asian käsittelyä verotusaineisto on valmisteltava verotoimistossa ( verovalmistelu ).

Verotoimisto laskee kunkin verovelvollisen valtionverotuksessa verotettavan tulon ja varallisuuden, verosta tehtävät vähennykset sekä maksuunpantavan valtionveron samoin kuin kunnallisverotuksessa verotettavan tulon ja siitä pantavien veroäyrien määrän.

Verotoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat säännönmukaisessa verotuksessa:

Verolautakunta käsittelee kuitenkin myös 1 momentissa tarkoitetun asian, jos:

Verolautakunta voi ottaa käsiteltäväkseen muunkin kuin 2 momentissa tarkoitetun asian.

Veroa on määrättävä korotettavaksi ( veronkorotus ):

Jos verovelvolliselle laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdosta, että asiaa ei ole joltakin osin tutkittu, on, hänen sitä aiheuttamattaan, jäänyt panematta säädetty vero tai osa siitä tai jos verovelvolliselle on mainitusta syystä tai puutteellisesta tai virheellisestä selvityksestä johtuneen taikka muun virheen johdosta pantu liikaa veroa, on verotus oikaistava, jollei asiaa ole veromuistutukseen tai valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu ( veronoikaisu ).

Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan tehdä viimeistään verotuksen toimittamisvuotta seuraavien kahden vuoden kuluessa. Veronoikaisu verovelvollisen hyväksi voidaan tehdä viimeistään säännönmukaisen verotuksen toimittamisvuotta seuraavien viiden vuoden kuluessa tai myöhemminkin, jos verovelvollinen on säännönmukaisen verotuksen toimittamisvuotta seuraavien viiden vuoden kuluessa tehnyt 3 momentissa tarkoitetun kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus jälkiverotuksesta tai muutoksenhakuviranomaisen uudelleen toimitettavaksi palauttamaa verotusta koskevasta päätöksestä saadaan kuitenkin tehdä tämän määräajan estämättä 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona verovelvollinen on saanut päätöksestä tiedon. Jos veronoikaisu tehdään verovelvollisen vahingoksi, hänelle on, mikäli mahdollista, ennen oikaisun tekemistä varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Veronoikaisu pannaan vireille verovelvollisen tai muun 91§:n 1 momentin mukaan muutoksenhakuun oikeutetun kirjallisesta vaatimuksesta tahi viranomaisen aloitteesta. Verolautakunnan on käsiteltävä verovelvollisen tai muun 91§:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön säännönmukaisesta verotuksesta tekemä valitus veronoikaisuna. Jos valituksessa tarkoitetun asian tutkiminen ei kuulu 1 momentin nojalla verolautakunnan toimivaltaan tai jos siinä esitetty vaatimus hylätään, verolautakunnan on siirrettävä asia tältä osin lääninoikeuden käsiteltäväksi. Pelkästään oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen hylkäämisen vuoksi asiaa ei kuitenkaan siirretä lääninoikeuden käsiteltäväksi. Veronoikaisua koskeva asia on, mikäli mahdollista, käsiteltävä loppuun kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuskirjelmä tai valitus on saapunut verotoimistoon.

Jos 1 momentissa tarkoitetun muun vuoden verotuksen on toimittanut toinen verolautakunta tai verotoimisto kuin se, joka veronoikaisun tai jälkiverotuksen yhteydessä osoittaa verovelvollisen saamaan veroa takaisin, tehdään tästä aiheutuva muutos maksuunpanoon siinä kunnassa, missä asianomaisen muun vuoden verotus on toimitettu.

Veronoikaisu, jälkiverotus ja muutoksenhakuviranomaisen uudelleen toimitettavaksi palauttama verotus on toimitettava säännönmukaisesta verotuksesta erillisenä.

Lääninverolautakunnan toimittamasta verotuksesta, samoin kuin veronoikaisusta, jälkiverotuksesta ja verotuksesta, joka on toimitettu uudelleen käsiteltäväksi palautetussa asiassa, ei saa tehdä veromuistutusta. Veromuistutusta ei myöskään saa tehdä silloin, kun valtionverotuksessa yhteisverotettavien puolisoiden verotus on toimitettu eri kunnissa siitä johtuen, että heillä on eri kotikunta.

Verovelvollinen tai muu 91§:n mukaan muutoksenhakuun oikeutettu voi, olipa veromuistutus tehty tai ei, hakea valittamalla muutosta sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella verovelvollisen kotikunta on tai häntä on henkilökohtaisista tuloista verotettu, taikka jos hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa eikä häntä ole täällä verotettu henkilökohtaisista tuloista, Uudenmaan lääninoikeudelta. Jos puolisoilla, joihin tulo- ja varallisuusverolain mukaan sovelletaan puolisoita koskevia säännöksiä, on eri kotikunta, haetaan muutosta sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella miehen kotikunta on. Muutosta yhtymän tulon ja varallisuuden vahvistamiseen sekä niiden jakoon haetaan kuitenkin sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella yhtymän kotikunta on, tai, jos yhtymällä ei ole Suomessa kotikuntaa, Uudenmaan lääninoikeudelta. Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa verotoimistoon. Jos verovelvollista on verotettu useammassa kunnassa, muutosta on oikeus hakea kaikkiin verotuksiin yhdellä muutoksenhakukirjelmällä.

Verovelvollisen tai muun 91 §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakuun oikeutetun valitusaika on viisi vuotta ja 91§:n 2 momentissa mainittujen viranomaisten valitusaika kuusi kuukautta sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona säännönmukainen verotus on toimitettu. Veronoikaisua, jälkiverotusta tai muutoksenhakuviranomaisen uudelleen toimitettavaksi palauttamaa verotusta koskevasta verolautakunnan päätöksestä saadaan kuitenkin valittaa tämän määräajan estämättä 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Edellä 91§:n 2 momentissa mainittujen viranomaisten valitusaika lasketaan tällöin kuitenkin päätöksen tekemisestä.

Mitä tässä pykälässä on säädetty, on noudatettava myös haettaessa muutosta maksuunpanon oikaisuun tai 89§:n 2 momentin nojalla annettuun verojohtajan päätökseen.

Verotoimiston tulee, sen jälkeen kun 91§:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemä valitus on käsitelty 82 tai 82 a§:ssä tarkoitetulla tavalla, varata 91§:n 2 momentissa mainitun viranomaisen tekemästä valituksesta verovelvolliselle sekä 91§:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemästä valituksesta valtion- ja kunnanasiamiehelle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen ja vastaselityksineen sekä verotuksen perusteena olleet asiakirjat on lähetettävä viipymättä lääninoikeudelle. Asiakirjoihin on liitettävä ote verolautakunnan 82§:ssä tarkoitetun kokouksen pöytäkirjasta tai jäljennös 82 a§:ssä tarkoitetusta verotoimiston päätöksestä sekä ote tutkijalautakunnan pöytäkirjasta, jos asia on tutkijalautakunnassa käsitelty. Maksuunpanoa koskevaan valitukseen on liitettävä ote veroluettelosta. Asiakirjoihin on liitettävä myös verojohtajan lausunto valituksesta.

Jos valitus on tehty lääninverolautakunnan toimittamasta verotuksesta, verotoimiston tulee, varattuaan 91§:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemästä valituksesta kunnanasiamiehelle tilaisuuden vastineen antamiseen, lähettää viipymättä valituskirjelmä vastineineen ja verotuksen perusteena olleet asiakirjat lääninverovirastolle. Asiakirjoihin on liitettävä ote lääninverolautakunnan pöytäkirjasta. Lääninveroviraston tulee, sen jälkeen kun 91§:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemä valitus on käsitelty 82§:ssä tarkoitetulla tavalla lääninverolautakunnassa, varata 91§:n 2 momentissa mainitun viranomaisen tekemästä valituksesta verovelvolliselle ja 91§:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemästä valituksesta verotusasiamiehelle sekä tarvittaessa asianomaisen veropiirin verotoimiston välityksellä kunnanasiamiehelle tilaisuus vastineen ja vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä asiakirjoineen, joihin on myös liitettävä lääninverolautakunnan puheenjohtajan lausunto, on lähetettävä viipymättä lääninoikeudelle.

Jos valitusta käsiteltäessä havaitaan, että veroa ei ole määrätty oikeassa verotuspaikassa, on lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden, jolleivät ne katso voivansa ratkaista asiaa välittömästi, siirrettävä se sille verolautakunnalle tai verotoimistolle, jonka olisi pitänyt toimittaa verotus.

Jos verovelvollisen jonkin verovuoden verotusta on jälkiverotuksella, veronoikaisulla, 84§:ssä tarkoitetulla takaisinosoituksella, uudelleen toimitetulla verotuksella taikka veromuistutukseen tai valitukseen annetulla päätöksellä muutettu toisen verovuoden verotukseen vaikuttavalla tavalla, viimeksi mainitun verovuoden verotusta oikaistaan muutosta vastaavasti. Oikaisu voidaan tehdä, vaikka jälkiverotuksen tai veronoikaisun edellytykset puuttuisivat. Oikaisua tehtäessä noudatetaan muuten soveltuvin osin, mitä 96 e§:ssä on säädetty.

Jos verolautakunta on veronoikaisuna tai muutoksenhakuviranomainen muutoksenhaun johdosta määrännyt, että kahta tai useampaa verovelvollista on tietystä tulosta tai varallisuudesta verotettava niin kuin sellaista yhtymää, jota ei veroteta erillisenä verovelvollisena, taikka jos tällaisen yhtymän verotettavaa tuloa tai varallisuutta taikka niiden jakoa on verolautakunnan tai muutoksenhakuviranomaisen päätöksen perusteella muutettu, asianomaisen verotoimiston on tehtävä vastaava oikaisu yhtymän osakkaan verotukseen. Jäljennös edellä tarkoitetusta päätöksestä on lähetettävä asianomaiselle verotoimistolle. Muuten noudatetaan soveltuvin osin, mitä 96 e§:ssä on säädetty.