Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( 1026/81 ) 19§,
muutetaan 3 §:n 3 ja 4 kohta, 6§:n 5 momentti, 7§:n 1 momentti, 12§:n 2 ja 3 momentti, 21§:n 1 momentin 3 kohta ja 22§:n 1 momentti, sekä
lisätään 3§:ään uusi 5 kohta ja 7§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä 11§:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
3 §
Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa:
poronomistajaa, joka omaan, perheenjäsenensä tai paliskunnan lukuun tekee poronhoitotyötä;
henkilöä, joka tekee 1, 2 tai 3 kohdassa mainittua työtä niissä tarkoitetun yrittäjän perheenjäsenenä; sekä
henkilöä, joka tekee 1, 2 tai 3 kohdassa mainittua työtä ja jatkuvasti elää niissä tarkoitetun yrittäjän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
6 §
Maatalousyrittäjätyöllä tarkoitetaan maatalousyrittäjän tekemää 3§:ssä tarkoitettua työtä. Tällaisena työnä pidetään myös viljelmällä olevan asuinrakennuksen rakentamistyötä sekä sellaista maatalousyrityksen tavanomaiseen ravintohuoltoon kuuluvaa työtä, jota maatalousyrittäjä tekee maatalousyrityksessä.
7 §
Tämän lain mukaista korvausta ei kuitenkaan suoriteta työvahingosta, jos se on sattunut:
ennen kuin maatalousyrittäjä on täyttänyt 14 vuotta tai sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 65 vuotta;
sinä aikana, jolta maatalousyrittäjä on maatalousyrittäjien eläkelain 4§:n 1 momentin nojalla vapautettu sanotun lain mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta; taikka
3)sinä aikana, jolta maatalousyrittäjällä on oikeus saada
maatalousyrittäjien eläkelain mukaista sellaista varhennettua vanhuuseläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika;
maatalousyrittäjien eläkelain mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä; tai
laissa säädettyä tai julkisen eläkesäännön mukaista työ- tai virkasuhteeseen taikka muuhun yrittäjätoimintaan kuin maatalousyrittäjätoimintaan perustuvaa sellaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on otettu huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio.
Tämän lain 3§:n 5 kohdassa tarkoitetulla henkilöllä on oikeus korvaukseen vain, jos työvahinko on sattunut sinä aikana, jolta hänellä on voimassa maatalousyrittäjien eläkelain mukainen vakuutus tai jolta hänellä on oikeus saada muuta kuin 1 momentin 3 kohdassa mainittua sellaista eläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on sanotun vakuutuksen perusteella otettu huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika.
11 §
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset siitä, mitä on pidettävä ilman rahapalkkaa tai alhaisella palkalla työskentelevän sekä ammattioppilaan, harjoittelijan ja muun nuoren henkilön vuosityöansiona.
12 §
Jos maatalousyrittäjä on maatalousyrittäjätyönsä ohella tehnyt muuta ansiotyötä, otetaan myös hänen siitä saamansa työansio vuosityöansiota laskettaessa huomioon tapaturmavakuutuslain 28§:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.
Jos vuosityöansio 11§:n ja tämän pykälän mukaisesti laskettuna on pienempi kuin tapaturmavakuutuslain 16§:n 6 momentissa säädetty markkamäärä, käytetään vuosityöansiona sanottua määrää. Tätä momenttia ei kuitenkaan sovelleta, jos työvahinko on sattunut aikana, jolta maatalousyrittäjällä on oikeus saada maatalousyrittäjien eläkelain mukaista eläkettä taikka sellaista rintamaveteraanien varhaiseläkelain (13/82) mukaista eläkettä, joka perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan.
21 §
Sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin ja 17§:n 2 momentissa säädetyin maksuin voidaan tämän lain mukainen vakuutus myöntää maatalousyrittäjälle:
joka haluaa itselleen vakuutuksen 7§:n 1 momentissa tarkoitetun työvahingon varalta.
22 §
Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 16, 18 ja 19§:ssä, maatalousyrittäjien eläkelain 16 ja 17§:ssä sekä tapaturmavakuutuslain 37, 61 a ja 63§:ssä on säädetty.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1987.
Hallituksen esitys 68/86
Lakialoite 98/86
Sosiaalivaliok. miet. 22/86
Suuren valiok. miet. 177/86
Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Matti Puhakka