Laki merimieslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain ( 423/78 ) 32 §, 39 §:n 4 momentti, 40 §:n otsikko ja 1 momentti, 48 §:n 3 momentti, 53 § sekä 54 §:n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 39 §:n 4 momentti ja 54 §:n 1 momentin 7 kohta 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (255/79), sekä
lisätään lakiin uusi 32 a ja 32 b §, 46 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja lakiin uusi 46 a § seuraavasti:
32 §Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi työntekijällä on oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan edellytyksenä on kuitenkin, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä samanaikaisesti oikeutta hoitovapaaseen.
Työntekijällä, joka on ollut yhtäjaksoisesti työssä samassa tai saman johdon alaisessa yrityksessä kuusi kuukautta, on oikeus palkkaan 1 momentissa tarkoitetun äitiysloman ajalta siten kuin 25 §:ssä on säädetty sairausajan palkasta.
Jos työntekijä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään muuna kuin äitiys- tai vanhempainloman aikana, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan 25 §:n säännösten mukaisesti. Mikäli raskauteen tai synnytykseen liittyvästä sairaudesta johtuva työkyvyttömyys ja äitiysloma ovat yhdenjaksoisia, ei työntekijällä kuitenkaan ole oikeutta palkkaan pitemmältä ajalta kuin 25 §:n 1 momentissa on säädetty sairausajan palkan osalta.
32 a §Vanhempainloman jaksottaminen ja työntekijän ilmoitusvelvollisuus
Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainloma enintään kahdessa jaksossa. Jakson vähimmäispituus on 25 arkipäivää.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle vanhempainloman käyttämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta mikäli mahdollista kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävän vanhempainloman alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman alkamista. Isyyslomasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.
Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista. Isyysloman ajankohta voidaan perustellusta syystä muuttaa erityistä ilmoitusaikaa noudattamatta.
32 b §Hoitovapaan jaksottaminen ja työntekijän ilmoitusvelvollisuus
Työntekijällä on oikeus yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta ja yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen kaksi vuotta täyttänyttä, mutta alle kolmivuotiasta lasta. Jakson vähimmäispituus on kaksi kuukautta.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaan käyttämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä sekä hoitovapaan käyttämisestä tämän jälkeen hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista.
39 §Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja näytä muuta perustetta. Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu sopimus on mitätön.
40 §Työhönpaluuoikeus eräissä tapauksissa
Työntekijällä, joka työsuhteen jatkuessa on synnytyksen, sairauden, vamman tai 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan johdosta poissa laivapalveluksesta, on oikeus palata ensisijaisesti siihen alukseen, josta hän lähti edellä mainitun syyn vuoksi.
46 §Työntekijän erityinen irtisanomisoikeus
Jos työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa 1 momentin 2 kohdan nojalla, on työnantaja velvollinen työntekijän pyynnöstä heti lomauttamaan työntekijän siihen saakka, kun työnantaja voi tarjota työntekijälle tämän entistä työtä vastaavaa työtä, johon ei liity lomauttamisen perusteena olleita olosuhteita.
46 a §Sodanvaaran johdosta lomautetun työntekijän oikeus palata työhön
Jos työntekijä on lomautettu 46 §:n 3 momentin nojalla, hänellä on oikeus palata ensisijaisesti siihen alukseen, josta hänet lomautettiin.
48 §Päättymispaikka eräissä tapauksissa
Edellä 44 §:ssä ja 46 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työsopimus päättyy tai lomautus alkaa ensimmäisessä satamassa, johon alus saapuu. Mikäli työntekijä on irtisanonut työsopimuksensa 46 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla tai hänet on lomautettu 46 §:n 3 momentin nojalla, on hänet kuitenkin ennen aluksen saapumista sodanvaara-alueelle toimitettava satamaan tai paikkaan, josta 53 §:ssä tarkoitettu matka voidaan järjestää. Tällöin työsopimus päättyy tai lomautus alkaa sanotussa satamassa tai paikassa.
53 §Vapaa matka tartuntataudin tai sodanvaaran johdosta
Työntekijällä, joka on irtisanonut työsopimuksensa 46 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla taikka joka on lomautettu 46 §:n 3 momentin nojalla, on oikeus vapaaseen matkaan ylläpitoineen lähimmälle paikkakunnalle, jolla työsopimus olisi voinut päättyä työnantajan irtisanomana, jollei hänellä ole oikeutta 52 §:ssä tarkoitettuun vapaaseen kotimatkaan.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksensa tai pyytäessään lomautusta samalla pyydettävä vapaata kotimatkaa.
Jos työntekijä asuu Suomessa tai on Suomen kansalainen, suoritetaan tässä pykälässä tarkoitetusta vapaasta matkasta ja tilalle Suomesta alukselle lähetettävän tällaisen työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan varoista. Muun kuin edellä tarkoitetun työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan työnantajan varoista.
54 §Vapaat matkat erityisissä tapauksissa
Työnantajan on kustannettava työntekijälle vapaa matka ylläpitoineen tämän kotipaikkakunnalle, jollei työntekijällä ole oikeutta 52 §:ssä tarkoitettuun vapaaseen matkaan:
edellä 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun äitiysloman alkaessa; sekä
Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin ylläpitoineen 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan yhteydessä. Näistä matkoista sekä lomalle lähtevän työntekijän tilalle Suomesta alukselle lähetettävän työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan varoista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1986.
Tämän lain 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus saada hoitovapaata vanhempainloman jälkeen toteutetaan kuitenkin asteittain siten, että työntekijällä, jolla on huollossaan vain yksi alle kouluikäinen lapsi, on oikeus saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta, ja 1 päivästä tammikuuta 1989 alkaen siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
Tämän lain 32 b §:ssä tarkoitettua hoitovapaan käyttämistä koskevaa ilmoitusaikaa ei sovelleta, jos vanhempainloma päättyy kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
Hallituksen esitys 55/86
Sosiaalivaliok. miet. 14/86
Suuren valiok. miet. 89/86
Naantalissa 25 päivänä heinäkuuta 1985
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa