125/1984

Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984

Laki työsopimuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä huhtikuuta annetun työsopimuslain (320/70) 3 §, 22 §:n 5 momentti, 38 §:n 3 momentti sekä 40 §:n otsikko ja 2 momentti, näistä 38 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa ( 476/78), sekä

lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, lakiin uusi 34 b §, 38 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, lakiin uusi 38 a § ja 40 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

2 §
Kestoaika

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.


3 §
Koeaika

Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia erityiseksi, enintään kolme kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli kolme kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

22 §
Maksuaika

Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus työsuhteen päättyessa viivästyy, työntekijällä on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä. Korvaus maksetaan kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Ellei työntekijän saatava ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut saatavan viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä tämä ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa näissä tapauksissa edellä mainitun työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

34 b §

Synnytyslomalta tai vastaavalta lomalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön.

38 §
Irtisanomisaika

Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksittä

1) enintään viisi vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa,

2) yli viisi vuotta, mutta enintään kymmenen vuotta kahden kuukauden pituista irtisanomisaikaa ja

3) yli kymmenen, mutta enintään 15 vuotta kolmen kuukauden pituista irtisanomisaikaa sekä

4) yli 15 vuotta neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksittä

1) enintään kymmenen vuotta 14 päivän pituista irtisanomisaikaa sekä

2) yli kymmenen vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.


38 a §
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä tämän lain 26 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

40 §
Irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä

Jos se, jolle liike on luovutettu, ei halua jatkaa työsuhdetta, hän voi kahden viikon kuluessa luovutuksesta irtisanoa työsopimuksen, jos siihen on luovutuksesta johtuva perusteltu syy, lakkaamaan kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta, vaikka irtisanomis- ja työsopimusaika on pitempi. Tällaisesta irtisanomisesta aiheutuvasta irtisanomisajan palkkaedun menetyksestä on entinen omistaja vastuussa.

Työehtosopimuksen perusteella valitun pääluottamusmiehen, yhdysmiehen, ammattiryhmän tai työosaston luottamusmiehen tahi työsuojeluvaltuutetun taikka vastaavan henkilöstön edustajan työsopimus voidaan liikkeen luovutuksen yhteydessä irtisanoa kuitenkin vain 53 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin, ellei se, jolle liike on luovutettu, harjoita liiketoimintaa yksinomaan perheenjäsentensä voimin. Mikäli työnantajalla ei ole tässä momentissa tarkoitettua oikeutta irtisanoa henkilöstön edustajan työsopimusta ja perheenjäsenen, jolla on henkilöstön edustajan suorittamien työtehtävien edellyttämä ammattitaito, tulee suorittamaan samaa työtä, jota henkilöstön edustaja on suorittanut, on työnantaja velvollinen tarjoamaan henkilöstön edustajalle muuta yrityksessä olevaa työtä, joka lähinnä vastaa hänen ammattitaitoaan.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1984

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työsopimukseen sovelletaan, ellei toisin sovita, tätä ennen voimassa ollutta lakia, ei kuitenkaan, jos sopimus on tehty toistaiseksi, kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen irtisanonut tämän lain voimantulopäivänä. Jos sopimus tämän lain voimassa ollessa lakkaisi tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määräajan päättymisen tai muun syyn takia, mutta työ jatkuu niin kuin työsopimuslain 39 §:ssä sanotaan, on sopimussuhteeseen siitä lähtien sovellettava tätä lakia.

Hallituksen esitys 205/83
Sosiaalivaliok. miet. 22/83
Suuren valiok. miet. 175/83

Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1984

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Sosiaali- ja terveysministeri
Eeva Kuuskoski-Vikatmaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.