Laki palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain ( 559/75 ) 55 §:n 9 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1130/76),
muutetaan 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 mo momentti, 21, 24 ja 51 § sekä
lisätään 13 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3―-5 momentti siirtyvät 4―-6 momentiksi, seuraavasti:
6§
Hätäilmoitusten vastaanottamista ja hälytysten toimittamista varten maa jaetaan hälytysalueisiin. Jaosta päättää sisäasiainministeriö. Hälytysalueet on määrättävä siten, että alueen eri osista voidaan helposti saada kaikkina vuorokauden aikoina yhteys alueen hälytyskeskukseen (aluehälytyskeskus). Sisäasiainministeriö määrää aluehälytyskeskuksen sijainnin. Aluehälytyskeskuksen tehtävänä on toimia yleisenä hätäilmoituskeskuksena.
13§
Palopäällikön ja 1 momentissa tarkoitetun päätoimisen päällystön, alipäällystön ja miehistön kelpoisuusehtona on valtion palo-opistossa suoritettu asianomaista virkaa tai viranhaltijaryhmää vastaava tutkinto.
Hälytysmestarin kelpoisuusehtona on valtion palo-opistossa suoritettu palomestarin tutkinto tai paloesimiehen tutkinto ja sen lisäksi virkaan soveltuva teknillisen koulun tutkinto. Hälytyspäivystäjällä tulee olla virkaan soveltuva koulutus.
21§
Sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä messu-, näyttely-, huvi-, leiri-, leirintä- ja telttailualueiden, lomakylien sekä muiden niitä vastaavien alueiden palo- ja henkilöturvallisuutta lisäävistä järjestelyistä sekä palovaaralle alttiiden tai henkilöturvallisuuden kannalta vaarallisten rakennusten, rakennelmien, huoneistojen tai tilojen sisustamisesta ja koristamisesta.
Niin ikään sisäasiainministeriö voi määrätä, että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallisten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudella tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttämättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta.
24§
Tulisijat ja savuhormit on nuohottava sekä ilmanvaihtohormit puhdistettava sisäasiainministeriön määräysten mukaisesti. Nuohooja on päästettävä näitä tehtäviä suorittamaan. Sisäasiainministeriö määrää myös nuohous- ja puhdistusmaksun laskemista varten kunkin nuohous- ja puhdistuskohteen yksikköluvun.
Nuohouksesta ja puhdistuksesta rakennuksen omistajan on suoritettava maksu, joka saadaan kertomalla kertyneiden yksiköiden määrällä yksikön hinta. Yksikön hinnan päättää kunnanvaltuusto. Milloin nuohous- tai puhdistuskohteelle ei ole määrätty yksikkölukua on maksu suoritettava 60 yksikön mukaan tunnilta. Asianosaiset voivat keskenään sopia nuohous- ja puhdistustyön suorittamisesta erikoistapauksissa työurakkana.
51§
Sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä palo- ja pelastuskaluston sekä -välineistön laatuvaatimuksista, malleista, mitoista sekä sammutus- ja pelastustyötä helpottavista laitteista, kaluston, välineistön ja laitteiden valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta, tarkastuksesta ja huollosta sekä suorittaa määräysten noudattamisen toteamiseksi tarkastuksia.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Sillä kumotaan 12 päivänä kesäkuuta 1980 annettu asetus nuohousmaksusta (432/80).
Kunnes kunnanvaltuusto on asiasta päättänyt, noudatetaan nuohous- ja puhdistustyössä kumotun nuohousmaksusta annetun asetuksen 2 §:ssä mainittua yksikön hintaa.
Edellä 13 §:n 2 momentissa säädettyä päätoimisen miehistön kelpoisuusehtoa noudatetaan vuoden 1988 alusta lukien. Tämän lain säännösten estämättä katsotaan henkilö, joka ennen sanottua ajankohtaa on valittu palokunnan päätoimiseen miehistön virkaan tai tehtävään, tai joka on ennen tätä ajankohtaa hoitanut sanotunlaista virkaa tai tehtävää päätoimisena yhdessä tai useammassa erässä yhteensä vähintään kaksi vuotta, edelleen kelpoiseksi vastaavaan virkaan tai tehtävään. Samoin lain säännösten estämättä katsotaan henkilö, joka ennen tämän lain voimaantuloa on valittu hälytysmestarin tai hälytyspäivystäjän virkaan tai tehtävään, tai joka ennen lain voimaantuloa on hoitanut sanotunlaista virkaa tai tehtävää päätoimisena yhdessä tai useammassa erässä yhteensä vähintään kaksi vuotta, edelleen kelpoiseksi vastaavaan virkaan tai tehtävään.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Hallituksen esitys 181/82
Laki- ja talousvaliok. miet. 27/82
Suuren valiok. miet. 281/82
Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 1983
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto Sisäasiainministeri Matti Ahde