868/1982

Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (562/78) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa toimia väliaikaisesti sanotun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa apulaislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä taikka, jos siihen on erityisiä syitä, muussa lääkärintehtävässä, voidaan antaa, kun lääketieteen opiskelija on suorittanut lääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (762/75) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot sekä lääkintöhallituksen mahdollisesti tarkemmin määräämät muut opinnot ja harjoittelun sillä lääketieteen alalla, mitä sanotun viran, toimen tai tehtävän suorittaminen edellyttää.

Ennen 1 päivää elokuuta 1978 opintonsa aloittaneelle sekä ulkomailla lääketiedettä opiskelevalle Suomen kansalaiselle voidaan antaa 1 momentissa tarkoitettu lupa, kun opiskelija on suorittanut lääkärinkoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä lääkintöhallituksen mahdollisesti tarkemmin määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Lääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa suoritetun vastaavan tutkinnon lisäksi henkilön tulee, saadakseen lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia, toimia yhden vuoden ajan apulaislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä sanotun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa. Tästä ajasta hänen toimittava sekä terveyskeskuksessa että erikoislääkärijohtoisessa sairaanhoitolaitoksessa kumpaisessakin vähintään viisi kuukautta. Viimeksi mainittuun laitokseen rinnastetaan terveyskeskuksen osina toimivat erikoislääkärijohtoiset osastot. Terveyskeskus- ja sairaalapalvelusta enintään kolme kuuta voidaan korvata palvelulla lääkintöhallituksen hyväksymässä muussa virassa, toimessa tai tehtävässä.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tulee ulkomaan korkeakoulussa lääketieteellisen perustutkinnon suorittaneen Suomen kansalaisen osallistua tällaisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle tarkoitettuun, lääkintöhallituksen määräämään koulutukseen sekä suorittaa hyväksyttävästi siihen liittyvä kuulustelu.

Tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetusta terveyskeskus- ja sairaalapalvelusta antaa lääkintöhallitus.

Perustutkinnon suorittanut lääkäri, joka on oikeutettu toimimaan lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä, voi ilman eri perusteita lääninhallituksen määräyksellä tai suostumuksella väliaikaisesti hoitaa muutakin kuin siinä tarkoitettua lääkärin virkaa, tointa tai tehtävää.

Jos 1 momentissa tarkoitettu väliaikainen virka, toimi tai tehtävä edellyttää erikoislääkärin pätevyyttä, voidaan määräys tai suostumus antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Erikoislääkärin oikeus voidaan myöntää seuraavilla lääketieteen aloilla: anestesiologia, foniatria, fysiatria, iho- ja sukupuolitaudit, keuhkosairaudet, kirurgia, kliininen farmakologia, kliininen fysiologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysiologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, leukakirurgia, naistentaudit ja synnytykset, neurokirurgia, neurologia, oikeuslääketiede, patologia, perinnöllisyyslääketiede, psykiatria, radiologia, silmätaudit, sisätaudit, syöpätaudit ja sädehoito, terveydenhuolto, työterveyshuolto ja yleislääketiede.

Lääkintöhallitus voi myöntää erikoislääkärille vahvistamallaan lääketieteen suppealla erikoisalalla erikoislääkärin oikeuden.

Lääkintöhallitus voi myöntää erikoislääkärin oikeuden ennen 1 päivää syyskuuta 1988 henkilölle, joka on osoittanut suorittaneensa lääketieteellisen perustutkinnon lisäksi lääkintöhallituksen hyväksymän kahden vuoden yleiskoulutuksen ja vähintään neljän vuoden koulutuksen asianomaisella erikoisalalla sekä osoittanut suorittaneensa hyväksyttävästi erikoislääkärin koulutukseen kuuluvat koulutusjaksot ja kuulustelut.

Yleiskoulutukseen voidaan lukea lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu laillistetun lääkärin oikeuden saamisen edellytyksenä oleva palvelu.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen lääkintöhallitus voi ennen siinä mainittua ajankohtaa myöntää erikoislääkärin oikeuden henkilölle, joka on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon muutoin kuin lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (762/75) mukaisesti, kun hän on tutkinnon lisäksi osoittanut suorittaneensa lääkintöhallituksen hyväksymän kahden vuoden yleiskoulutuksen ja vähintään neljän vuoden koulutuksen asianomaisella erikoisalalla sekä osoittanut suorittaneensa hyväksyttävästi erikoislääkärin koulutukseen kuuluvat kurssit ja kuulustelun. Leukakirurgian alalla yleiskoulutuksena voidaan hyväksyä myös vastaavan pituinen toiminta hammaslääketieteen laitoksella.

Erikoislääkäritutkintoa tai sitä aikaisemmin vastaavaa koulutusta Suomessa suorittavalle voidaan lukea ulkomailla suoritetut koulutus ja opinnäytteet erikoislääkärin oikeuden saamisen edellytyksenä olevaksi koulutukseksi siten kuin lääkintöhallitus erikseen päättää.

Lääkärin toimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulta vieraan valtion kansalaiselta, joka on suorittanut lääketieteellisen perustutkinnon ulkomaan korkeakoulussa, vaaditaan luvan saamiseksi sanotun lain 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin, että hän on suorittanut lääkintöhallituksen mahdollisesti erikseen määräämät palvelun ja opinnäytteet siten, että hänen pätevyytensä voidaan katsoa vastaavan Suomessa suoritettua vastaavaa tutkintoa sekä osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon.

Erikoislääkärin oikeutta edellyttävään tehtävään vaaditaan vieraan valtion kansalaiselta lisäksi, että hän on suorittanut lääkintöhallituksen mahdollisesti erikseen määräämät koulutuksen ja opinnäytteet siten, että hänen pätevyytensä voidaan katsoa vastaavan Suomessa saavutettua erikoislääkärin pätevyyttä.

Edellä 6 §:ssä säädetystä poiketen lääkintöhallitus voi määrääminsä edellytyksin myöntää lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan vieraan valtion kansalaiselle, joka on suorittanut lääketieteellisen perustutkinnon tai erikoislääkärintutkinnon Suomessa ja jolla on riittävä kielitaito.

Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu, ennen sanotun lain 2 §:n 1 momentissa säädetyn oikeuden myöntämistä annettava kirjallinen vakuutus voidaan vakuutuksenantajan omakätisesti kirjoittamana ja allekirjoittamana sekä kahden henkilön oikeaksi todistamana toimittaa myös postin välityksellä tai lähettiä käyttäen lääkintöhallitukselle.

Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun vieraan valtion kansalaisen on kuitenkin allekirjoitettava 1 momentissa tarkoitettu vakuutus lääkintöhallituksessa ja osoitettava suullisesti ja kirjallisesti lääkintöhallitukselle, että hänellä on edellä tässä momentissa tarkoitetussa lainkohdassa edellytetty riittävä kielitaito. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kulloinkin kysymyksessä olevan luvan edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös niihin lääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin henkilöihin, jotka ovat aloittaneet lääketieteen opiskelun ennen syyslukukautta 1978, sekä sellaiseen Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Islannin kansalaiseen, jolle on hänen kotimaassaan myönnetty oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä ja joka on pyytänyt lääkintöhallitukselta lupaa toimia tilapäisesti lääkärinä lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laitoksissa.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa lääkintöhallitus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

Tällä asetuksella kumotaan lääkärintoimen harjoittamisesta 31 päivänä elokuuta 1978 annettu asetus (650/78)