Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

602/1982

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki verotuslain 96 a ja 96 b §:n muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain 96a ja 96b §, sellaisina kuin ne ovat, 96 a § muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1975 ja 26 päivänä toukokuuta 1978 annetuilla laeilla (611/75 ja 389/78) ja 96 b § muutettuna 28 päivänä kesäkuuta 1968 ja 31 päivänä joulukuuta 1974 annetuilla laeilla (390/68 ja 1023/74) sekä mainitulla 26 päivänä toukokuuta 1978 annetulla lailla, näin kuuluviksi:

96a§

Valittaa ei saa, paitsi milloin asianomaiselle myönnetään 96 c §:ssä säädetty valituslupa, lääninoikeuden päätöksestä siltä osin kuin päätös koskee:

1)

luontoisetua;

2)

matka-, päivä tai edustusrahojen tai muiden niihin verrattavien korvausten veronalaisuutta tai veronalaista määrää;

3)

sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuneen pysyvän haitan perusteella tehtävää vähennystä taikka veronmaksukykyyn alentumisvähennystä;

4)

tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden menojen perusteella palkkatulosta tehtävää vähennystä taikka kysymystä siitä onko luonnollisen henkilön, yhtymän tai kuolinpesän tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena menona vähennettäväksi vaadittua menoa kokonaan tai joltakin osin pidettävä vähennyskelvottomana elantokustannuksena;

5)

tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n nojalla verovelvollisen tai hänen puolisonsa ansiotuloksi katsottavaa määrää;

6)

edustusmenojen vähennyskelpoisuutta; taikka

7)

erikseen määrättyä rakennuksen tai rakennelman arvoa, jos se on määrätty 40000 markkaa pienemmäksi.

96b§

Valittaa ei myöskään saa ilman valituslupaa lääninoikeuden päätöksestä siltä osin kuin päätös koskee tulon veronalaisuutta tai verotettavan tulon määrää, jos se tulon määrä, jonka osalta päätös on asianosaiselle vastainen, ilmeisesti on pienempi kuin 400 markkaa taikka jos se ilmeisesti on pienempi kuin 2000 markkaa ja samalla vähemmän kuin kymmenesosa verotuksessa vahvistetusta verovelvollisen verotettavan tulon kokonaismäärästä.

Edellä tarkoitettuja markkamääriä laskettaessa ei oteta huomioon 96 a §:n 1-6 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. Tulon kokonaismääräksi katsotaan, milloin valitus koskee valtionverotusta, verovelvollisen valtionverotuksessa verotettavan tulon koko määrä ja, milloin valitus koskee kunnallisverotusta, verovelvollisen verotettavan tulon kokonaismäärä asianomaisessa kunnassa tai, kysymyksen ollessa eri kunnissa verotettavaksi jaetusta tulosta, sen tulon kokonaismäärä.

Varojen veronalaisuuden tai verotettavan varallisuuden määrän osalta ei lääninoikeuden päätöksestä saa valittaa ilman valituslupaa myöskään, jos se varallisuuden määrä, jonka osalta päätös on asianosaiselle vastainen, ilmeisesti on pienempi kuin 20000 markkaa. Varallisuuden määrää laskettaessa ei oteta huomioon 96 a §:n 7 kohdassa tarkoitettua rakennuksen tai rakennelman arvoa.

Edellä 1 ja 3 momentissa säädetyn kiellon estämättä on valitus sallittu, jos valtion talo verotusta, kunnallisverotusta ja varallisuusverotusta tai kahta niistä on vaadittu muutettavaksi samalla perusteella ja valitus on sallittu jonkin muutettavaksi vaaditun verotuksen osalta.

Veronkorotuksen osalta ei saa valittaa ilman valituslupaa, jos se on määrätty tai vaadittu määrättäväksi tietyn talon tai varallisuuden osan aiheuttamasta veron tai veroäyrien lisääntymisestä ja tuon tulon tai varallisuuden kohdalta on kielletty valittamasta. Viivästyskorkoa vastaavan koron osalta ei saa liioin valittaa ilman valituslupaa, jos jälkiverotettavan tai jälkiverotettavaksi vaaditun talon tai varallisuuden kohdalta on kielletty valittamasta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1982.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran valitettaessa vuodelta 1981 toimitetusta verotuksesta.

Hallituksen esitys 64/82

Toisen lakivaliok. miet. 7/82

Suuren valiok. miet. 110/82

Naantalissa 6. päivänä elokuuta 1982

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Oikeusministeri Christoffer Taxell

Sivun alkuun