286/1982

Annettu Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 1982

Kalastuslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Kalastusoikeuden haltija on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että 1 §:ssä mainitut tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

Valtiolle kuuluvien kalavesien ja kalastusten osalta on 1 momentissa säädetty velvollisuus sillä valtion viranomaisella, jonka hallinnassa vesialue tai kalastus on.

Useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvan kalaveden osakkaat muodostavat kalastuskunnan, jonka toimielimiä ovat kalastuskunnan kokous ja johtokunta. Ne, joilla on kalastusoikeus koskitilan alueella, muodostavat yhdessä koskitilan omistajan kanssa kalastuskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

Kalatalouden edistämistä ja muiden 1 §:ssä. tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekä kunnallisesta jaotuksesta riippumatta kalastusalueisiin. Kalastusalueen hallinnon toimielimiä ovat sen valtuuskunta ja hallitus.

Valtion kalataloushallintoa hoitaa maa, ja metsätalousministeriö. Kalatalouden aluehallintoa varten maa on jaettu kalastuspiireihin.

Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään kalastusoikeudesta, koskee soveltuvin osin myös oikeutta pyytää rapuja. Helmisimpukan pyynnin kieltämisestä on säädetty erikseen.

Nahkiaisen pyynti luetaan kalastukseksi, ja se mitä tässä laissa säädetään kaloista, koskee, jollei säännöksestä muuta ilmene, vastaavasti myös nahkiaista.

2 luku

Kalastusoikeus

Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Oikeus kalastaa vesilain (264/61) 1 luvun 6 §:n 1 momentissa mainitun vesialueen rajan ulkopuolella olevalla tulvaalueella, milloin se on veden peittämä, kuuluu vesialueen omistajalle.

Yleisellä vesialueella meressä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta. Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla on tällä vesialueella oikeus kotitarve- ja virkistyskalastukseen.

Kalastuspiiri voi antaa järjestysmääräyksiä 1 momentissa tarkoitetun kalastuksen harjoittamisesta siltä osin, kuin vesialue ei kuulu 68 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kalastusalueeseen. Tällöin on erityisesti otettava huomioon, ettei muu kalastus saa kyseisellä alueella kohtuuttomasti haitata tai vaikeuttaa siellä ammattimaisesti harjoitettavaa pyyntiä taikka heikentää sen edellytyksiä.

Milloin ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen tarve sitä edellyttää, voi kalastuspiiri tällaisen kalastuksen harjoittamista varten vuokrata 1 momentissa tarkoitetulla vesialueella olevan lohen tai taimenen pyyntipaikan taikka antaa määräajaksi luvan sen käyttämiseen.

Yleisellä vesialueella järvessä on jokaisella järveen ulottuvassa kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuvälla oikeus harjoittaa onkimista, pilkkimistä ja muuta koukkukalastusta.

Muusta kalastuksesta 1 momentissa mainitulla vesialueella päättää kalastusalueen valtuuskunta. Jos vesialue kuuluu kahteen tai useampaan kalastusalueeseen, on kalastusalueiden valtuuskuntien yhteisesti päätettävä asiasta. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon erityisesti ammattikalastajien tarpeet.

Sen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1 momentissa on säädetty kalastamisesta yleisellä vesialueella, on jokaisella kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuvalla oikeus harjoittaa onkimista kunnassa olevalla muulla vesialueella lukuun ottamatta lohi- tai siikapitoisten vesistöjen koskia ja virtapaikkoja sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö saa myös harjoittaa muikun, kuoreen, silakan ja kilohailin pyyntiä verkolla meressä myös yleiseen vesialueeseen kuulumattomalla, kunnassa olevalla vesialueella, joka sijaitsee ulkosaaristossa tai aavaa selkää vastassa. Milloin tällainen vesialue on kylänrajan sisäpuolella, on myös jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla oikeus harjoittaa koukkukalastusta, ei kuitenkaan pitkälläsiimalla eikä heittouistimella.

Mitä edellä on säädetty kylänrajain sisäpuolella olevista vesialueista, koskee myös jaettuja vesialueita.

Tässä pykälässä tarkoitettua kalastusta ei saa harjoittaa niin, että kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla harjoittama kalastus estyy tai häiriintyy.

Jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta kylänrajain sisäpuolella olevalla vesialueen omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla. Tällaisen luvan saaja on velvollinen suorittamaan siitä vesialueen omistajalle kohtuullisen maksun. Jos maksun määrästä ei sovita, asia voidaan saattaa kalastuspiirin ratkaistavaksi.

Onkimista ja pilkkimistä saa kalastuspiirin alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa mainituin poikkeuksin harjoittaa henkilö, joka on suorittanut tähän kalastukseen mainitulla alueella oikeuttavan pilkintämaksun. Alle 18-vuotiaalla on kuitenkin oikeus pilkintämaksua suorittamatta harjoittaa onkimista ja pilkkimistä kaikkien kalastuspiirien alueella. Mitä tässä momentissa on sanottu onkimisesta ja pilkkimisestä, ei kuitenkaan koske kilpaluja tai muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia, vaan niitä varten on saatava kalastusoikeuden haltijan lupa.

10§

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lupia ei saa myöntää eikä 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua kalastusta harjoittaa siten, että vesialueen omistajan, vuokramiehen tai sanotulla alueella kalastusta ammattimaisesti harjoittavan mahdollisuus kalastusoikeutensa hyväksi käyttämiseen kohtuuttomasti vaikeutuu.

Vesialueen omistaja voi siirtää 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lupien antamisen ja maksujen perimisen kalastusalueen tehtäväksi.

Mitä 9 §:ssä ja tämän pykälän 2 momentissa on säädetty vesialueen omistajasta, koskee useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvan kalaveden osalta kalastuskuntaa.

11§

Jos 1 §:ssä mainitut tavoitteet tai erityiset syyt vaativat, on kalastuspiirillä oikeus määrätyllä alueella rajoittaa 8 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua kalastusta tai 9 §:n 1 momentissa mainittujen lupien myöntämistä taikka kieltää ne määräajaksi.

Kalastusalueen valtuuskunta voi vesialueen omistajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kalaveden tuoton pienuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen enintään kolmen kuukauden ajaksi. Milloin kielto tai rajoitus on tarpeen toistuvasti, määräys on alistettava kalastuspiirin vahvistettavaksi.

12§

Valtion yksityiset kalastukset pysytetään valtiolla siellä, missä ne vanhastaan ovat olleet ja edelleen ovat sen hallinnassa. Tarkempia säännöksiä niiden käytöstä samoin kuin valtiolle kuuluvan kalastusoikeuden käyttämisestä ja kalastuksen harjoittamisesta valtion omistamilla vesialueilla annetaan asetuksella, jolloin ammattikalastajien ja paikallisen väestön etu on ensi sijassa otettava huomioon. Mitä tämän lain 8 §:n 1 momentissa ja 9 §:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan kuitenkin myös valtion omistamilla vesialueilla.

13§

Ylimuistoisella nautinnalla tai muulla perusteella laillisesti saatu erityinen oikeus kalastuspaikkaan tai kalastukseen toisen kylän rajain sisällä tahi kylänrajain ulkopuolella jää edelleen voimaan sellaisena kuin sitä on vanhastaan käytetty. Ylimuistoinen nautinta kalastuspaikkaan on kuitenkin voimassa ainoastaan, milloin paikan rajat voidaan luotettavasti osoittaa.

Jollei oikeutta kalastuspaikkaan tai kalastukseen toisen kylän vesialueella ole alueen piirirajaa käytäessä hyväksytty, on sitä koskeva kanne pantava vireille yleisessä alioikeudessa kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rajankäynti on saanut lainvoiman.

Milloin kalastusoikeudesta on tuomioistuimen päätöksellä tai muutoin laillisesti määrätty toisin kuin tässä laissa edellä on säädetty, sellaista määräystä on edelleen noudatettava.

14§

Jos jollakin on aikaisemmin saavutettu oikeus pitää isoarysää tai muuta siihen verrattavaa sulkupyydystä lähempänä lohi- ja siikapitoisen joen suuta kuin siitä on säädetty, tällaisen oikeuden haltija voidaan velvoittaa luopumaan sanotusta oikeudesta, jos se on tarpeen 1 §:ssä. säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jolleivät kalastuspiiri ja oikeuden haltija pääse luovuttamisesta sopimukseen, kalastuspiiri voi saattaa asian hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Oikeuden luovuttamisesta on suoritettava sen täyttä arvoa vastaava korvaus. Jollei arvoa muutoin voida määrätä, katsotaan sen vastaavan saadun saaliin perusteella laskettua kaksikymmenkertaista viimeisten viiden vuoden aikana harjoitetun kalastuksen keskimääräistä vuotuista puhdasta tuottoa.

Luovuttamista koskeva erimielisyys voidaan saattaa riita-asiana vesioikeuden ratkaistavaksi Jos kalastusoikeuden arvosta ei sovita, tulee vesioikeuden määräämän kahden esteettömän henkilön ennen asian ratkaisemista toimittaa sitä varten tarvittava arvioiminen.

3 luku

Kalastusoikeuden vuokraaminen

15§

Se, jolla on kalastusoikeus määrätyllä vesialueella, voi antaa sen vuokralle. Kalastuskunnan oikeudesta antaa kalastusoikeus vuokralle säädetään 63 §:ssä.

Kalastusoikeuden vuokraamisella tarkoitetaan tässä laissa vesialueen vuokraamista kalastuksen harjoittamista varten taikka muutoin maksua vastaan tapahtuvaa oikeuden luovuttamista tiettyyn kalastuspaikkaan tahi määrätyn kalalajin pyydystämiseen tai määrätynlaisen pyydyksen käyttämiseen. Tässä tarkoitettuna maksuna ei pidetä kalastukseen oikeuttavasta luvasta tai lupatodistuksesta suoritettavaa maksua.

16§

Kalastusoikeutta vuokrattaessa on, milloin edellytykset siihen ovat olemassa, otettava erityisesti huomioon ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen edut. Vuokraehtoja määrättäessä on pyrittävä siihen, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja kalataloudelliset näkökohdat huomioon ottaen.

Milloin jonkin vesialueen käyttämättä jättäminen olennaisesti vaikeuttaisi vesistön kalakannan hoitoa tai sen kalataloudellista hyväksikäyttöä taikka olisi esteenä nuotan vetämiselle tai muulle vesistössä käytetyn pyyntitavan edellyttämälle vesialueiden yhdessä käyttämiselle, kalastusalueen hallitus voi kehottaa vesialueen omistajaa antamaan sen vuokralle ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta varten. Jollei vesialueen omistaja noudata 2 momentissa mainittua kehotusta eikä sopimusta alueen kalakannan kalataloudellisesti tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä muutoinkaan saada aikaan, yleinen alioikeus voi kalastusalueen hakemuksesta velvoittaa vesialueen omistajan korvausta vastaan sallimaan 2 momentissa tarkoitetun pyyntitavan edellyttämän alueen käyttöön ottamisen tai kustantamaan ne muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen vesialueen käyttämättä jättämisestä johtuvien haitallisten seurausten poistamiseksi.

17§

Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai sen nojalla kalastusoikeuden vuokraamisesta säädetään, on tällaisesta vuokraamisesta soveltuvin osin noudatettava, mitä maanvuokralaissa (258/66) on säädetty alueen vuokraamisesta sanotun lain 72 §:n mukaiseen tarkoitukseen.

Valtiolle kuuluvien kalavesien ja kalastusten vuokraamisesta on tämän lain säännösten lisäksi voimassa, mitä siitä asetuksella säädetään.

18§

Yhteisen vesialueen osakas ei saa ilman muiden osakkaiden suostumusta tehdä sopimusta hänelle sanotulla alueella kuuluvan kalastusoikeuden vuokraamisesta. Muutoin on voimassa, mitä osakkaiden päätäntävallan käyttämisestä kysymyksessä olevan yhteisen omaisuuden osalta on muualla laissa säädetty.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä valtiota yhteisen vesialueen osakkaana, milloin sen osuus on vähintään kaksi kolmasosaa sanotusta vesialueesta, vuokraamasta kalastusoikeutta, joka vastaa tätä osuutta tai sen osaa, ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta taikka paikkakunnan oloissa tärkeäksi katsottavaa virkistyskalastusta varten.

19§

Kun kalastusoikeus annetaan vuokralle ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta varten, on vuokrasopimus tehtävä kirjallisesti ja määräajaksi, vähintään viideksi ja enintään kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Jos tällaisesta kalastusoikeuden vuokrasta on sovittu suullisesti, saa sopimuspuoli yleisessä alioikeudessa vireille pantavalla kanteella vaatia tehtyä sopimusta vahvistettavaksi. Vahvistettu vuokrasopimus on yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.

Jos kalastusoikeudesta on tehty 1 momentissa tarkoitettu vuokrasopimus, on vuokramiehellä, joka kalastusta harjoittaessaan on noudattanut mitä 1 ja 2 §:ssä on säädetty, etuoikeus sopimuksensa uudistamiseen. Vuokramies, jolta tämä oikeus evätään tai joka on tyytymätön uudistamista varten esitettyihin vuokraehtoihin, voi saattaa asian kanteella yleisen alioikeuden tutkittavaksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tai siinä säädetyllä tavalla vahvistettu vuokrasopimus on kiinnittämättömänäkin myös vesialueen uutta omistajaa sitova, vaikkei alueen luovutuskirjaan olekaan otettu tästä erityistä määräystä.

20§

Vuokranantaja voi purkaa kalastusoikeutta koskevan vuokrasopimuksen tai jättää sen uudistamatta, jos vuokramies muistutuksesta huolimatta käyttää väärin kalastusoikeuttaan, laiminlyö vuokramaksun suorittamisen tai muutoin rikkoo sopimukseen tai tämän lain 1 ja 2 §:ään perustuvat velvollisuutensa.

Purkamista koskeva asia on erimielisyyden sattuessa pantava vireille kanteella yleisessä alioikeudessa.

4 luku

Kalastuksen harjoittamiseen liittyvät oikeudet

21§

Kalastusta ammattinaan harjoittavalla on valtiolle kuuluvilla meren rannoilla, saarilla ja luodoilla, joita ei ole varattu muuhun käyttöön, oikeus saada lääninhallituksen osoituksen mukaan ja sen vahvistamin kohtuullisin ehdoin vuokralle maa-alue kalastuksessa tarvittavia säilytystiloja ja pyydysten kuivattamista sekä ammatin harjoittamisessa välttämätöntä tilapäistä majoittumista varten.

22§

Kalastusoikeuden haltijalla ja hänen apulaisillaan on, milloin se pyydysten laskemista, nostamista ja kokemista varten on tarpeen oikeus astua toisen maalle, ei kuitenkaan tontille, rakennuspaikalle, puutarhaan eikä uimarannalle, sekä panna pyydyksiään kuivamaan toisen rannalle, paitsi edellä mainituille ja muille erityiseen käyttöön otetuille alueille ja viljelyksessä olevalle maalle. Jos rannanomistaja on osoittanut näihin tarkoituksiin sopivan paikan, ei muuta aluetta saa niihin käyttää.

Rannanomistajan tulee osoittaa kalastusoikeuden haltijalle maansa kautta kulkuyhteys kalavedelle, jollei tämä muutoin voi sinne sopivasti päästä, sekä tarvittaessa paikka veneen maalle vetämistä ja kiinnittämistä varten.

Maanomistajalla on oikeus saada korvaus edellä tässä pykälässä tarkoitetusta käyttöoikeudesta johtuvasta vahingosta ja haitasta. Jollei käyttöoikeudesta tai korvauksesta sovita, asia voidaan saattaa tielautakunnan ratkaistavaksi. Tällöin on asian käsittelystä ja päätöksen teosta sekä muutoksenhausta soveltuvin kohdin voimassa, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) on tielautakunnan osalta säädetty.

5 luku

Kalan kulun ja kalakannan turvaaminen

23§

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä toimenpiteitä, jotka estävät kalan pääsyn toisen vesialueelle taikka rauhoituspiiriin tai muualle, missä pyynti kalakannan turvaamiseksi on rajoitettu, taikka vaikeuttavat vaelluskalan liikkumista vesistössä tai kalakannan hoitoa.

24§

Joessa sekä vesilain 1 luvun 13 §:ssä tarkoitetussa salmessa tai kapeikossa on pidettävä valtaväylä auki kalan kulkua varten niin kuin vesilaissa on säädetty.

Missä joki yhtyy mereen tai järveen, valtaväylän jatkeena on kalaväylä, joka käsittää syvimmällä kohdalla kolmanneksen kysymyksessäolevan vesialueen leveydestä ja ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalan kulku on turvattu. Vesioikeus voi kuitenkin hakemuksesta määrätä kalaväylän leveyden tai sijainnin toisin, jos se kalan kulun turvaamiseksi on tarpeen.

Kalaväylän rajat voidaan selvittää ja merkitä. kartalle kalastuspiirin, vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri iltaan uskottuja miehiä, ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa on rajankäynnistä säädetty. Toimituskustannuksista vastaa hakija.

25§

Kalaväylän avoinna pitämisestä ja sulkemisesta on voimassa, mitä vesilaissa on säädetty valtaväylästä. Lukuun ottamatta pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, joka valtaväylässä ei haittaa kulkemista, on valtaväylä ja kalaväylä myös pidettävä vapaana seisovista kalanpyydyksistä. Valtaväylässä ja kalaväylässä tulee liikkuvallakin rihmapyydyksellä kalastaa siten, että yli puolet väylän leveydestä on vapaana.

Aikaisemmin laillisesti saatu oikeus kiinteän pyydyksen pitämiseen valta- tai kalaväylässä jää edelleen voimaan. Tällaisen oikeuden haltija voidaan kuitenkin velvoittaa luopumaan sanotusta oikeudesta, jos se on tarpeen 1 §:ssä. mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jolleivät kalastuspiiri ja oikeuden haltija pääse luovuttamisesta sopimukseen, kalastuspiiri voi saattaa asian hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Oikeuden luovuttamisesta on suoritettava korvaus noudattaen, mitä 14 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty.

Kalastuspiiri voi myöntää luvan kiinteän kalastuslaitteen pitämiseen tilapäisesti kalaväylässä, milloin tällainen toimenpide ei vaaranna kalan kulkua vesistössä.

26§

Kalatiessä sekä sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty.

Kalastusta ei saa harjoittaa voima- tai muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla vesistön poikki rakennetun padon alapuolella. Kalastuspiiri voi, milloin kalakannan turvaaminen sitä edellyttää, kieltää kalastuksen padon alapuolella pitemmältikin kuin sadan metrin matkalla samoin kuin myös patoaltaassa padon yläpuolella sekä tekojärvessä tai muussa tekoaltaassa.

Laitteista, jotka ovat tarpeen kalojen estämiseksi joutumasta voima- tai muuhun laitokseen vettä johtavaan kanavaan taikka vesijohtoon, samoin kuin siitä, mitä vesistöön rakennettaessa sekä vesistöstä vettä johdettaessa muutoinkin on otettava huomioon kalakannan ja kalan kulun turvaamiseksi sekä kalastuksen etujen suojelemiseksi, säädetään vesilaissa.

Kalastuspiiri voi sopiviksi katsomillaan ehdoilla myöntää helpotuksia kiellosta harjoittaa kalastusta 1 ja 2 momentissa tarkoitetuilla alueilla.

27§

Mikäli vesilain säännöksistä ei muuta johdu, saa pienehkön järven, jonka ainoastaan puro yhdistää muuhun vesialueeseen, vesioikeuden luvalla sulkea kalastusta ja kalakannan hoitoa varten, jollei siitä ole toiselle mainittavaa haittaa. Samoin edellytyksin saa puron tai sen osan sulkea mainittuja tarkoituksia tai kalanviljelyä varten. Lupa voidaan korvauksetta peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa, jos sulkemisesta aiheutuu muu kuin vähäiseksi katsottava vahingollinen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty. Sulkemisesta aiheutuva vahinko on korvattava.

Tässä pykälässä tarkoitettu asia pannaan vesioikeudessa vireille hakemuksella noudattaen, mitä vesilaissa on säädetty.

28§

Asetuksella voidaan antaa pyydyksiä ja pyyntipaikkoja koskevia tarkempia säännöksiä kalan kulun turvaamiseksi muuallakin kuin 24- 27 §:ssä tarkoitetuilla vesialueilla.

6 luku

Pyydykset ja pyynnin harjoittaminen

Pyydykset
29§

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä sellaisten pyydysten, laitteiden tai kalastustapojen käyttämistä, jotka tarpeettomasti vahingoittavat tai tuhoavat kaloja taikka vaarantavat kalakannan säilymistä vesistössä.

30§

Kalastuksessa ei saa käyttää räjähdyksellä tai muulla tavoin aikaansaatua painetta eikä myöskään ampuma-aseita, huumaavia, myrkyllisiä tai muutoin vesistöä pilaavia aineita eikä sähkövirtaa.

31§

Pyydysten rakennetta, käyttöaikaa ja käyttötapaa koskevia tarkempia säännöksiä voidaan antaa asetuksella.

32§

Langasta kudottujen pyydysten pienin sallittu silmäkoko eri kalalajien ja pyydysten osalta sekä silmäkoon mittaamistapaa säädetään asetuksella.

Kalastusalueen valtuuskunta voi antaa määräajaksi tiettyä vesialuetta koskevia määräyksiä, joiden mukaan silmäkoon jonkin kalalajin tai pyydyksen osalta tulee olla joko suurempi tai pienempi kuin asetuksessa on säädetty, jos 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen sitä erityisesti vaatii.

Edellä 2 momentissa mainituista syistä kalastusalueen valtuuskunta voi myös määräajaksi kieltää muunkin kuin langasta kudotun, muutoin luvallisen pyydyksen käyttämisen tai sitä rajoittaa.

33§

Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä siten kuin asetuksella säädetään. Kalastusaluksissa käytettävistä valoista ja merkkikuvioista on säädetty erikseen.

Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty, eikä konevoimalla kulkeva alus tai puutavaralautta saa tulla viittäkymmentä metriä lähemmäksi tällaista pyydystä, ellei se väylän ahtauden takia ole välttämätöntä.

Rauhoitusajat ja pienimmät mitat
34§

Kalojen ja ravun rauhoitusajoista säädetään asetuksella.

Sinä aikana, jona jokin kalalaji tai rapu on rauhoitettu, ei vedessä saa pitää pyydystä, joka on sen pyyntiä varten tehty tai erityisesti siihen sopiva.

35§

Asetuksella säädetään ne pienimmät mitat, jotka luonnonvesistä pyydettävien kalojen ja rapujen tulee täyttää.

Kalastusalueen valtuuskunta voi määrätyllä vesialueella tietyksi ajaksi määrätä 1 momentissa tarkoitetun mitan jonkin kalalajin tai ravun osalta suuremmaksi kuin asetuksella säädetään, jos 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttaminen sitä erityisesti vaatii.

36§

Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana on saatu muun pyynnin yhteydessä, samoin kuin alamittainen kala tai rapu on, jollei se ole sanottavasti vahingoittunut, laskettava viipymättä takaisin veteen.

Itämeren alueella on kaikki ajosiimasta tai -verkosta saadut lohet, jotka siellä voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan ovat alamittaisia, laskettava takaisin veteen.

Pyyntirajoitukset
37§

Maa- ja metsätalousministeriöllä on erityisistä syistä oikeus tiettyä vesistöaluetta tai sen osaa varten määräajaksi tai toistaiseksi antaa asettamillaan ehdoilla lupa tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa taikka kalastuspiirin tai kalastusalueen valtuuskunnan päätöksellä:

1) kielletyn pyydyksen tai kalastustavan käyttämiseen;

2) rauhoitetun kalan tai ravun pyydystämiseen sen rauhoitusaikana; taikka

3) säädettyä tai määrättyä mittaa pienemmän kalan tai ravun pyydystämiseen.

Milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, kalastuspiiri voi määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella.

38§

Maa- ja metsätalousministeriö voi siirtoistutusta, kalanviljelytoimintaa, tutkimustyötä tai muuta kalaveden hoitoon liittyvää tarkoitusta varten antaa määräämillään ehdoilla ja kalastusoikeuden haltijan suostumuksella määräajaksi luvan pyydystää kaloja tai rapuja tämän lain taikka sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä poiketen. Tällaista lupaa ei saa siirtää toiselle.

39§

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua onkimista ja 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua onkimista ja pilkkimistä ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista ja pilkkimistä harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.

40§

Milloin yhdistykselle tai muulle yhteisölle kuuluu vesialueen osakkaana tai osakkaalle kuuluvan oikeuden haltijana kalastusoikeus jakamattomalla vesialueella, sen tulee järjestää kalastuksen harjoittaminen tällä alueella siten, ettei sanottua oikeutta luvattomasti ylitetä.

Apaja
41§

Jos useat tahtovat käyttää yhteistä nuottaapajaa eikä kalastus ole mahdollista samanaikaisesti tai erityisesti järjestetty, vedetään apaja viivyttelemättä saapumisjärjestyksessä.

42§

Milloin talvinuotta-apajan vetokuntoon saattaminen on aiheuttanut nuottakunnalle muutakin työtä kuin uittoavantojen tekemistä, nuottakunta on oikeutettu saamaan muilta, jotka käyttävät samaa apajaa, kohtuullisen korvauksen.

7 luku

Rauhoituspiiri

43§

Kalastusalueen valtuuskunta voi 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jollei muita keinoja ole sopivasti käytettävissä, perustaa enintään kymmeneksi vuodeksi rauhoituspiirin vesialueelle, jossa arvokkaat kalalajit kutevat tai oleskelevat tai jota ne käyttävät kulkutienään.

Rauhoituspiirin perustamista koskevassa päätöksessä on tarpeen mukaan määrättävä:

1) minä aikana ja millä tavalla kalastus on rauhoituspiirissä rajoitettu;

2) ettei rauhoituspiirissä saa ottaa pohjasta kiveä, soraa tai muuta ainetta; sekä

3) ettei rauhoituspiirissä saa uittaa puutavaraa, kulkea tai tehdä muutakaan sellaista, mikä häiritsee kaloja.

Rauhoituspiiriä perustettaessa ja 2 momentissa mainittuja määräyksiä annettaessa on huolehdittava siitä, että ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen edut voidaan riittävästi turvata ja ettei uittoa tai kulkemista vesistössä kokonaan estetä eikä vesistön muutakaan hyväksikäyttöä vaikeuteta enempää kuin rauhoituspiirin tarkoitus välttämättömästi vaatii.

Rauhoituspiiriä koskevia määräyksiä voidaan tarvittaessa muuttaa.

44§

Rauhoituspiirin perustamista ja määräysten muuttamista koskeva kalastusalueen valtuuskunnan päätös on alistettava kalastuspiirin vahvistettavaksi.

Jos vesialueen omistaja menettää huomattavassa määrin mahdollisuutensa käyttää kalastusoikeuttaan rauhoituspiiriin kuuluvalla vesialueella, kalastuspiirin on suoritettava hänelle valtion varoista menetystä vastaava korvaus, joka määrätään vahvistamispäätöksen yhteydessä.

45§

Rauhoituspiirin rajat voidaan selvittää kalastusalueen hallituksen hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri ilman uskottuja miehiä ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa on rajankäynnistä säädetty. Toimituksen kustannukset maksetaan, jollei valtio ota niitä suorittaakseen, kalastusalueen varoista.

Kalastusalueen hallitus on tarpeen mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että rauhoituspiirin rajat on asianmukaisesti merkitty.

Rauhoituspiirin käyttöä koskevista rajoituksista on kalastusalueen hallituksen tiedotettava noudattamalla, mitä julkisista kuulutuksista on säädetty, sekä tarpeen mukaan sijoittamalla ilmoitustauluja rauhoitetun vesialueen ympäristöön. Kalastusalueen hallituksen on myös huolehdittava edellä mainittujen rajoitusten noudattamisen valvonnasta.

46§

Jos kalastusalueen hallitus pitää tarpeellisena rauhoituspiirin edelleen pysyttämisen tai siirtämisen toiseen paikkaan, sen tulee tehdä tästä ehdotus vähintään koline kuukautta ennen 43 §:n 1 momentissa mainitun määräajan päättymistä kalastusalueen valtuuskunnalle. Piirin pysyttämistä tai siirtämistä koskeva päätös on niin ikään tehtävä 43 §:ssä tarkoitetuksi määräajaksi.

Rauhoituspiiri voidaan lakkauttaa kalastus alueen valtuuskunnan päätöksellä. Päätös tulee voimaan kun valtuuskunta on siitä tiedottanut noudattaen, mitä julkisista kuulutuksista on säädetty.

Rauhoituspiirin lakkaaminen poistaa alueen käyttöä koskevat rajoitukset.

47§

Milloin kaavoituksen toteuttamista, liikenneolojen järjestelyä tai muuta tärkeätä yleistä tarkoitusta varten rauhoituspiiri olisi osaksi tai kokonaan lakkautettava tai sen käyttöä koskevia rajoituksia muutettava eikä kalastusalueen valtuuskunta ole suostunut tätä tarkoittavaan esitykseen, voi asianomainen viranomainen hakea vesioikeudelta piirin lakkauttamista.

Lakkautettuun rauhoituspiiriin kuuluvaa aluetta ei saa uudelleen määrätä rauhoituspiiriksi, ellei vesioikeus olosuhteiden muututtua kalastusalueen hakemuksesta anna siihen lupaa.

Vesioikeuden tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta vain lakkauttamista hakenut viranomainen sekä kalastusalue.

8 luku

Kalastuskunta

Tehtävät ja järjestäytyminen
48§

Kalastuskunnan tulee, jollei jokin asia kuulu kalastusaluehallinnon alaan tai viran, omaisen käsiteltäviin, järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito ottamalla huomioon, mitä 1 ja 2 §:ssä ja tässä laissa muutoin on säädetty. Lisäksi kalastuskunnan tulee suorittaa sille kalastusaluehallinnon piirissä kuuluvat ja tässä laissa säädetyt muut tehtävät.

Kalastuskunnan tehtävien siirtämisestä kalastusaluehallinnolle säädetään 64 §:ssä.

49§

Kalastuskunnan on järjestäydyttävä ja hyväksyttävä itselleen säännöt, jotka alistetaan kalastuspiirin tarkastettaviksi. Milloin yhteisen kalaveden merkitys on vähäinen tai siihen on muu erityinen syy, kalastuspiiri voi kuitenkin vapauttaa kalastuskunnan järjestäytymisestä. Kalastuskunnalle kuuluvista asioista on osakkaiden tällöin yhteisesti päätettävä taikka uskottava niiden hoitaminen valtuuttamalleen toimitsijamiehelle.

Jollei kalastuskunta ole järjestäytynyt, mutta sen osakkaat ovat eräistä yhteisistä. alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain (204/40) mukaisesti sopineet vesialueen hallinnon järjestämisestä tai alue on asetettu uskotun miehen hallintoon, kalastuskunnalle kuuluvat tehtävät voi suorittaa mainitun lain mukainen hallintoelin.

50§

Kunnanhallituksen puheenjohtajan määräämä pätevä henkilö kutsuu kalaveden osakkaat kokoukseen päättämään kalastuskunnan järjestäytymisestä.

Kokouskutsun sisällöstä ja sen tiedottamisesta kalaveden osakkaille on vastaavasti voi massa, mitä on säädetty eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 4 §:ssä. Kokouksesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan kunnan varoista ja kunta on oikeutettu perimään kustannukset kalastuskunnalta. Jos kaikki osakkaat kokoontuvat ilman kokouskutsua, on kokous kuitenkin päätösvaltainen.

51§

Kun kalastuskunta on järjestäytynyt, se voi tehdä sitoumuksia, hankkia irtainta omaisuutta sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona yhteisen kalaveden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa.

Kalastuskunnan kokous ja johtokunta
52§

Kalastuskunnan päätäntävaltaa käyttää kalastuskunnan kokous. Kalastuskunnan varsinainen kokous pidetään ainakin kerran vuodessa.

Kalastuskunnan kokouksen kutsuu koolle johtokunnan esimies tai hänen estyneenä ollessaan varaesimies. Kokouksessa ei saa ratkaista asiaa, josta kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.

Kokouksen koollekutsumistavasta, asiain käsittelystä kokouksessa sekä pöytäkirjan pitämisestä määrätään kalastuskunnan säännöissä.

53§

Kalastuskunnan osakkaat kutsutaan ilmoitettua asiaa varten ylimääräiseen kokoukseen, jos osakkaat, joiden yhteinen äänimäärä edustaa vähintään kymmenesosaa kalastuskunnan koko äänimäärästä, sitä pyytävät tai jos se on tarpeen 67 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelemistä varten.

Jollei kokousta ole pidetty kuukauden kuluessa siitä, kun johtokunnan esimies sai todistettavasti tiedon 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tai 1 momentissa mainittu oikaisuvaatimus hänelle esitettiin, kalastuspiiri voi sille tehdystä hakemuksesta ja varattuaan johtokunnan esimiehelle tilaisuuden tulla kuulluksi oikeuttaa jonkun hakijoista tai oikaisuvaatimuksen esittäjän kutsumaan kokouksen koolle.

54§

Kalastuskunnan kokouksessa on kullakin osakkaalla vesialueosuutensa mukainen äänimäärä, jolleivät kaikki kokouksessa läsnä olevat osakkaat toisin sovi tai kalastuskunnan säännöissä ole muuta määrätty. Kokouksessa ei kuitenkaan kukaan saa äänestää enemmällä kuin puolella läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksessa voi osakasta edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Kukaan ei saa kuitenkaan esiintyä useamman kuin yhden osakkaan asiamiehenä.

55§

Jolleivät osakkaiden vesialueosuudet ole tiedossa tai jos niistä kalastuskunnan kokouksessa ilmenee erimielisyyttä, on maanmittauskonttorilta pyydettävä nämä osuudet osoittava luettelo. Luettelosta ei peritä maksua.

Jos maanmittauskonttorissa ei ole 1 momentissa mainittua luetteloa tai se on puutteellinen ja luettelon laatiminen tai täydentäminen edellyttää jakolain 231 b §:ssä tarkoitetun toimituksen suorittamista, on kalastuskunnan luettelon saadakseen haettava mainittua toimitusta, josta aiheutuvat kustannukset suoritetaan kalastuskunnan varoista.

56§

Kalastuskunnan .kokouksen päätökseksi katsotaan, jollei kalastuskunnan säännöissä toisin määrätä tai jäljempänä toisin säädetä, se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös täten laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni.

Kalastuskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden käytettävissä olevasta yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista:

1) milloin kysymys on vesialueen käyttämisestä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas itse tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä;

2) jos asia koskee osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä tahi osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla; tai

3) jos asia koskee kalastuskunnan tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettaviksi.

Kalastuskunnan sääntöjen muuttamista tarkoittava asia on käsiteltävä kahdessa kalastuskunnan kokouksessa ja siitä tehty päätös on alistettava kalastuspiirin tarkastettavaksi.

57§

Kalastuskunta valitsee keskuudestaan itselleen johtokunnan sekä yhden sen jäsenistä johtokunnan esimieheksi ja yhden varaesimieheksi. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta siten, että kalastuskunnan säännöissämäärättävällä tavalla puolet jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa. Esimies ja varaesimies valitaan vuodeksi kerrallaan.

Kalastuskunta, johon kuuluu enintään viisi osakasta, voi kuitenkin toimia ilman johtokuntaa, jolloin kalastuskunnan kokous hoitaa johtokunnalle kuuluvat tehtävät ja kokouksesta on muutoinkin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty. Kalastuskunnan kokous valitsee tällöin kalastuskunnalle esimiehen ja varaesimiehen.

58§

Johtokunnan tehtävänä on, noudattaen tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä:

1) johtaa kalastuskunnan toimintaa;

2) valvoa kalastuskunnan etua;

3) tehdä kalastuskunnan kokoukselle kalastuskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia;

4) panna täytäntöön kalastuskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;

5) huolehtia kalastuskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;

6) edustaa kalastuskuntaa kalaveden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan; sekä.

7) valvoa kalastuskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista.

59§

Haasteen tai julkisen viranomaisen määräyksen tahi tiedonannon on katsottava tulleen kalastuskunnan ja sen johtokunnan tiedoksi, kun se on laillisessa järjestyksessä toimitettu kalastuskunnan esimiehelle tai varaesimiehelle. Näiden on huolehdittava, että asia hyvissäajoin saatetaan osakasten tietoon.

Maksut ja kalavesien käyttö
60§

Kalaveden hoitoa tarkoittavien toimenpiteiden kustannuksia ja muita kalastuskunnan menoja varten voidaan kalastuskunnan osakkaiden suoritettavaksi määrätä kunkin vesialueosuutta vastaava tai kalastuskunnan säännöissä vahvistetun muun perusteen mukainen maksu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä ja sen maksuunpanosta valittaa siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

61§

Oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella, jolloin kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon sen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella. Erilaisten pyydysten yksikköarvot määrätään kalastuskunnan kokouksessa, jollei sitä ole säännöissä vahvistettu.

62§

Jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, jakautuvat pyydysyksiköt yhteisen kalaveden osakkaiden kesken näiden vesialueosuuksien mukaisesti ja niiden kesken, joilla on kalastusoikeus koskitilan alueella, niiden osuuksien mukaan, jotka osakkailla ennen osuuden luovuttamista oli siihen vesialueeseen, josta koskitila on muodostettu. Koskitilan omistajan osuus kalastuskunnassa määräytyy koskitilan manttaalin mukaan. Kalastuskunta voi antaa tarkempia määräyksiä osakkaille kuuluvan kalastusoikeuden käyttämisestä.

63§

Oikeus kalastaa yhteisessä kalavedessä voidaan antaa vuokralle kalastuskunnan kokouksen päätöksellä. Tällöin on ensi sijassa pyrittävä edistämään ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta. Kalastuskunnan kokouksessa voidaan myös päättää, että kalavettä käytetään toisin kuin siten, että kukin osakas itse tai se, joka laillisesti käyttää hänen oikeuttaan, harjoittaa tällä vesialueella kalastusta. Näin saatu tulo, mikäli sitä ei tarvita kalastuskunnan menoihin, jaetaan osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaan, jolleivät kaikki osakkaat toisin sovi.

Mitä 16 §:n 2 momentissa on säädetty vesialueen omistajasta, koskee yhteisen kalaveden osalta kalastuskuntaa.

Kalastuskunnan kokouksen päätöksellä voidaan, jollei osakkaiden yhdenvertaisuutta loukata, rajoittaa osakkaan oikeutta sallia toisen henkilön käyttää hänelle osakkaana kuuluvaa kalastusoikeutta tai osaa siitä.

64§

Kalastuskunnan kokous voi päättää, että sille kuuluvat tehtävät, jotka koskevat kalakannan hoitoa ja kalastuksen järjestämistä, jollaisena pidetään myös 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupien antamista ja maksujen perimistä, siirretään kalastusalueelle. Päätös voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi.

Kun siirtämistä koskeva päätös on tehty, kalastuskunnan ja kalastusalueen kesken suoritetaan selvittely, jossa päätetään tehtävien rajaamisesta ja suorittamistavasta sekä tulojen ja kustannusten jakamisesta. Kalastusalueen tulee ottaa siirrettäviksi päätetyt tehtävät suorittaakseen, mikäli se kalastusalueen hoidon kannalta on tarkoituksenmukaista. Siirtämistä tarkoittava kalastuskunnan kokouksen päätös katsotaan valtuutukseksi, jonka perusteella kalastusalue voi siirrettävissä asioissa toimia kalastuskunnan puolesta.

65§

Osakasta tai muuta henkilöä, joka on syyllistynyt kalastusta koskevien säännösten ja määräysten rikkomiseen tai merkittävässä määrin laiminlyönyt hänelle 1 ja 2 §:n mukaan kuuluvat velvollisuudet, voidaan kalastuskunnan johtokunnan päätöksellä määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, kieltää käyttämästä oikeuttaan kalastaa kalastuskunnan kalavedessä. Päätöstä on noudatettava, kun se on annettu asianomaiselle tiedoksi.

Se, jolta on kielletty kalastusoikeuden käyttäminen, voi hakea kalastuspiiriltä kiellon kumoamista. Kalastuspiiri voi kumota kiellon, jos perusteita kiellon voimassa pitämiseen ei ole.

Oikeudenkäynti ja päätöksen oikaiseminen
66§

Johtokunta ei saa ilman kalastuskunnan kokouksen päätöstä panna vireille kalavettä koskevaa oikeudenkäyntiä, ellei tällaista oikeutta ole kalastuskunnan säännöissä johtokunnalle uskottu. Päätöstä vastustanut osakas on velvollinen osallistumaan oikeudenkäynnin kustannuksiin enintään sillä määrällä, joka vastaa hänelle kalaveden osakkaana oikeudenkäynnistä tullutta etua.

Milloin johtokunta tai kalastuskunnan kokous päättää, ettei kalavettä koskevaan oikeudenkäytiin ryhdytä, osakkaalla on kuitenkin oikeus ajaa kannetta asiassa. Mitä siten voitetaan, tulee kalastuskunnan hyväksi, ja kukin osakas on saamansa edun arvoon asti velvollinen ottamaan osaa oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin.

Milloin korvausta tuomitaan tai määrätään maksettavaksi vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä, joka luvattomasti tai laillisen luvan nojalla suoritetusta toimenpiteestä aiheutuu yhteiselle kalavedelle, siinä harjoitetulle kalastukselle tai kalakannan hoidolle, voidaan tällainen korvaus määrätä suoritettavaksi kalastuskunnalle käytettäväksi sanotun vahingollisen seurauksen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittaviin tai muihin kalastuksen hyväksi suoritettaviin toimenpiteisiin.

67§

Kalastuskunnan osakas, joka katsoo, että kalastuskunnan kokouksen tai johtokunnan päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastuskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan tahi on väärin merkitty kokouksen tai johtokunnan pöytäkirjaan, voi kalastuskunnan kokoukselta vaatia päätöksen tai merkinnän oikaisemista. Oikaisuvaatimus on esitettävä johtokunnan esimiehelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun osakas sai päätöksestä tiedon. Tarvittaessa on ylimääräinen kokous kutsuttava koolle oikaisuvaatimusta käsittelemään.

Jollei oikaisuvaatimus johda sen esittäjää tyydyttävään tulokseen, hän voi moittia vaatimuksesta annettua päätöstä kanteella, joka on pantava vireille kalastuskuntaa vastaan yleisessä alioikeudessa kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun asia on kalastuskunnan kokouksessa käsitelty.

9 luku

Kalastusalue

Kalastusaluejako
68§

Kalastusalueen tulee yhden tai useamman kunnan alueella muodostaa sellainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä.

Kalastusaluejako ei koske meressä olevaa yleistä vesialuetta siltä osin kuin 1 §:ssä mainitut tavoitteet eivät vaadi alueen sisällyttämistä kalastusaluejakoon. Tällaisen vesialueen osalta suorittaa kalastusaluehallinnolle kuuluvat tehtävät asianomainen kalastuspiiri noudattaen soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä.

Jaon ulkopuolelle voidaan myös jättää joki tai puro, jolla on ainoastaan vähäinen kalataloudellinen merkitys, samoin kuin sellainen yhden tilan alueella oleva järvi tai lampi, joka on umpinainen tai jonka yhdistää muuhun vesistöön ainoastaan oja tai puro, jota myöten kala ei sanottavasti kulje.

69§

Vesialueen jaon kalastusalueisiin ja alueiden rajat vahvistaa kalastuspiiri. Ehdotuksen kalastusaluejaoksi ja alueiden rajoiksi valmistelee kussakin kalastuspiirissä maa- ja metsätalousministeriön asettama lautakunta, jonka kokoonpanosta säädetään asetuksella. Lautakunnan tulee valmistelutyönsä aikana kuulla kalastusalan järjestöjä sekä tarpeen mukaan viranomaisia.

Lautakunnan tulee toimittaa ehdotuksensa viipymättä asianomaiselle kalastuspiirille, jonka tulee toimittaa ehdotus pidettäväksi sitä koskevan kuulutuksen jälkeen kolmen kuukauden ajan julkisesti nähtävänä niissä kunnissa, joiden alueilla olevia vesialueita ehdotus koskee. Sanotun ajan kuluessa vesialueiden omistajilla, kalastusoikeuden haltijoilla, kunnilla sekä muilla, joita asia koskee, on oikeus esittää kalastuspiirille huomautuksensa ehdotuksesta.

Milloin olosuhteiden muuttuminen tai erityiset syyt sitä edellyttävät, kysymys kalastusalueen jakamisesta, sen yhdistämisestä toiseen kalastusalueeseen tai sen rajojen muuttamisesta voidaan saattaa kalastuspiirin ratkaistavaksi. Tätä tarkoittavan hakemuksen kalastuspiirille voi tehdä kalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija.

Toimielimet
70§

Päätäntävaltaa kalastusaluetta koskevissa asioissa käyttää kalastusalueen valtuuskunta. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi on neljä. vuotta. Jäsenet valitaan, noudattaen kalastusalueen ohjesäännön määräyksiä, seuraavasti:

1) kukin kalastuskunta valitsee yhden jäsenen;

2) ne kalastusalueeseen kuuluvan vesialueen omistajat, jotka eivät kuulu mihinkään kalastuskuntaan, saavat valita kokouksessaan asetuksella säädetyissä rajoissa kalastuspiirin päättämän määrän edustajia;

3) asianomaiset valtion viranomaiset määräävät:

a) valtion metsämaihin liittyvien vesialueiden osalta yhden jäsenen; ja

b) kalastusalueeseen kuuluvien yleisten vesialueiden osalta yhden jäsenen;

4) kalastusalueella toimivat ammattikalastajien paikalliset järjestöt nimeävät kukin edustajansa jäseneksi valtuuskuntaan; jollei alueella ole edellä tarkoitettuja järjestöjä, kalastusalueella toimiva asetuksella erikseen säädettävä kalastusalan neuvontatyötä hoitava toimielin nimeää kalastusta ammattinaan harjoittavien edustajaksi yhden jäsenen;

5) kalastusalueella toimivat, asetuksella erikseen säädettävät virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt nimeävät asianomaisia paikallisia toimielimiä kuultuaan virkistyskalastusta harjoittavien edustajaksi yhden jäsenen; sekä.

6) sen mukaan kuin kalastusalueen ohjesäännössä määrätään, valtuuskuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun neuvontatyötä hoitavan toimielimen edustaja.

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Milloin valtuuskunnan jäsen kesken toimikauttaan eroaa tai tulee estyneeksi tehtävää hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

71§

Milloin 70 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen jäsenten lukumäärä sellaisen kalastusalueen valtuuskunnassa, joka käsittää huomattavilta osin myös kyliin tai tiloihin kuuluvia vesialueita, ei käsittäisi enemmistöä valtuuskunnan jäsenten yhteismäärästä, voivat kalastuskunnat sekä 70 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut vesialueen omistajat kalastusalueen ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla yhdessä valita valtuuskuntaan niin monta jäsentä, että kalastuskuntia ja vesialueiden omistajia edustavilla jäsenillä on enemmistö valtuuskunnan jäsenmäärästä.

Milloin 70 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohdassa mainitut vesialueet ovat useamman kuin valtion yhden viranomaisen hallinnassa ja hoidossa, maa- ja metsätalousministeriö määrää näiden vesialueiden osalta jäsenet muita tässä tarkoitettuja viranomaisia kuultuaan.

72§

Kalastusalueen valtuuskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa on säädetty:

1) hyväksyä kalastusalueen ohjesääntö ja esittää se kalastuspiirin vahvistettavaksi;

2) valita kalastusalueen hallitus;

3) käsitellä kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelman vahvistamista, muuttamista ja soveltamista koskevat asiat;

4) antaa tämän lain säännöksiin perustuvia määräyksiä kalastuksen harjoittamisesta;

5) päättää rauhoituspiirin perustamisesta ja lakkauttamisesta, piiriä koskevien määräysten muuttamisesta sekä aikaisemman lainsäädännön voimassa ollessa perustettujen rauhoituspiirien pysyttämisestä;

6) vahvistaa kalastusaluetta varten vuotuinen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelma sekä 83 §:n säännökset huomioon ottaen päättää toimintaa varten kannettavista maksuista;

7) käsitellä hallituksen toimintaa ja varojen käyttöä koskeva kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja päättää siitä ehkä aiheutuvista toimenpiteistä;

8) käsitellä valtuuskunnan tai hallituksen päätöksen oikaisemista koskeva asia, joka 85 §:n mukaisesti on saatettu valtuuskunnan käsiteltäväksi; sekä

9) käsitellä muut kalastusalueen ohjesäännön mukaan valtuuskunnalle kuuluvat asiat.

Ellei tämän lain säännöksistä muuta johdu tai kysymys ole 64 §:ssä tarkoitetusta tehtävästä, valtuuskunta ei saa ottaa käsiteltäväkseen asiaa, joka koskee oikeutta vesialueeseen tai kalastuksen harjoittamiseen taikka tällaisen oikeuden perustetta ja sisältöä.

73§

Kalastuspiiri kutsuu kalastusalueiden valtuuskunnat ensimmäiseen kokoukseen sen jälkeen kun vesialueiden jako kalastusalueisiin ja alueiden rajat on vahvistettu.

Kalastuspiiri ja kalastusalueen hallitus voivat pyytää kunnanhallitusta hankkimaan sille ne tiedot, jotka ovat tarpeen valtuuskunnan jäsenten vaalien toimittamista varten. Maanmittausviranomaisten tulee tarvittaessa antaa virka-apua vesialueiden oikeudellisen aseman selvittämiseksi, jolloin voidaan määrätä suoritettavaksi jakolain 231 a §:n mukainen toimitus.

74§

Kalastusalueen valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta varsinaisiin kokouksiin vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, milloin vähintään kolme valtuuskunnan jäsentä pyytää sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten tai se on tarpeen 85 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelemistä varten.

75§

Valtuuskunnan kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei 2 momentista muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Milloin asia koskee ohjesäännön hyväksymistä tai 83 §:ssä tarkoitettujen maksujen määräämistä, vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa läsnä olevista valtuuskunnan jäsenistä. Käyttö ja hoitosuunnitelmaa vahvistettaessa noudatettavasta menettelystä säädetään 80 ja 81 §:ssä.

Tarkempia määräyksiä asiain käsittelystä valtuuskunnan kokouksessa annetaan kalastusalueen ohjesäännössä.

76§

Kalastusalueen hallitukseen valtuuskunta valitsee ohjesäännössä määrätyn määrän jäseniäkahden vuoden ajaksi siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Milloin kalastusalue käsittää erillisen vesialueen ja sen valtuuskunnan jäsenmäärä on enintään kahdeksan, hoitaa valtuuskunta hallitukselle kuuluvat tehtävät.

77§

Kalastusalueen hallituksen tehtävänä on tämän lain ja muiden voimassa olevien säännösten mukaisesti sekä kalastusalueen ohjesäännön määräykset huomioon ottaen:

1) hoitaa kalastusalueen hallintoa;

2) valmistella valtuuskunnan käsiteltäviksi tulevat asiat;

3) panna täytäntöön ja tiedottaa asianomaisille aluetta koskevat viranomaisten määräykset ja valtuuskunnan päätökset;

4) huolehtia kalastusalueen osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnasta sekä asettaa valvontaa suorittamaan riittävä määrä kalastuksenvalvojia;

5) edustaa kalastusaluetta ja käyttää sen puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona;

6) kerätä ja toimittaa kalastuspiirille sen tarvitsemia kalastuksen harjoittamista ja tuottoa ja kalastusalueen toimintaa koskevia tietoja; 7) huolehtia vesialueiden omistajain ja kalastuskuntien kalastusalueen suoritettavaksi siirtämien tehtävien hoitamisesta; sekä

8) käsitellä ne muut asiat, jotka sille tämän lain, valtuuskunnan päätöksen tai ohjesäännön mukaan kuuluvat.

Hallituksen tulee vuosittain valmistella ja esittää valtuuskunnan hyväksyttäväksi toimintaja varainkäyttösuunnitelma sekä ehdotuksensa siitä, millä tavoin toiminnasta johtuvat menot rahoitetaan. Kultakin toimintavuodelta on valmistettava toimintakertomus ja selvitys varojen käytöstä, jotka valtuuskunnan valitsemien tilintarkastajien lausunnon kera on esitettävä valtuuskunnan käsiteltäviksi.

Ohjesääntö sekä käyttö ja hoitosuunnitelma
78§

Kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava:

1) kalastusalueen nimi ja sen hallinnon kotipaikka sekä yleispiirtein ne vesialueet, jotka kalastusalue käsittää;

2) miten valtuuskunnan jäsenten valitseminen on järjestetty;

3) milloin valtuuskunnan varsinaiset kokoukset on pidettävä;

4) miten valtuuskunnan kokoukset kutsutaan koolle ja miten asioita niissä käsitellään;

5) hallituksen jäsenten lukumäärä ja montako heistä on kunakin vuonna erovuorossa;

6) miten hallituksen toiminta ja asioiden käsittely sen kokouksissa on järjestetty;

7) miten asiakirjat kalastusalueen puolesta allekirjoitetaan;

8) kalastusalueen toimihenkilöt, näiden tehtävät ja palkkaus sekä miten heidät otetaan toimeen;

9) onko hallituksen jäsenille ja mihin määrään suoritettava palkkiota osallistumisesta hallituksen työskentelyyn;

10) varojen käytön ja tilinpidon perusteet, minkä ajan kuluessa toimintakertomus on laadittava ja tilinpäätös tehtävä sekä miten tilit tarkastetaan;

11 ) miten kalastusalueelle kuuluvaa tai sen käytössä olevaa omaisuutta on hoidettava;

12) kalastusalueelle 83 §:n mukaan tulevien maksujen perusteet ja miten maksujen periminen on järjestetty;

13) millä tavoin tiedonannot toimitetaan valtuuskunnan jäsenille ja muille asianomaisille; sekä

14) muut kalastusalueen toimintaa koskevat tarpeellisiksi katsotut seikat.

79§

Tämän lain 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kalastusalueen tulee kalastuspiirin määräämän ajan kuluessa ottaa käyttöön aluettaan koskeva käyttö ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat.

Käyttö ja hoitosuunnitelman laadinnassa tulee muun muassa selvittää pääpiirteittäin:

1) suunnitelma-alueen kalavarojen määrä ja tila, niiden nykyinen käyttö ja käytön perusteet;

2) suunnitelma-alueen kalakantojen hoitoa ja käyttöä koskevat yleiset tavoitteet; sekä

3) vaihtoehtoisia suunnitelmia sekä niiden kustannuksia.

Käyttö ja hoitosuunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon, mitä tässä laissa ja erityisesti 1 ja 2 §:ssä on säädetty. Kalastusalueen eri osia varten voidaan laatia erilliset suunnitelmat.

80§

Kalastusalueen hallitus laatii ehdotuksen käyttö ja hoitosuunnitelmaksi. Hallitus voi laatimistyössään käyttää asiantuntijoita.

Milloin kalastuspiiri katsoo, että sama käyttö- ja hoitosuunnitelma siihen sisältyvine kalastusalueiden yhteistoimintaa koskevine määräyksineen olisi hyväksyttävä koskemaan kahta tai useampaa vierekkäistä kalastusaluetta, sen tulee kehottaa näitä alueita yhteistoiminnassa valmistelemaan sitä tarkoittava ehdotus.

Kalastusalue voi tehdä myös aloitteen kalastuspiirille yhteisen käyttö ja hoitosuunnitelman valmistelun aikaansaamiseksi.

81§

Kunkin kalastusalueen valtuuskunnan tulee hyväksyä käyttö ja hoitosuunnitelma päätöksellään, jota kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista valtuuskunnan jäsenistä. Jollei ehdotusta saada edellä mainitulla ääntenenemmistöllä hyväksytyksi, ehdotus on alistettava kalastuspiirin vahvistettavaksi. Kalastuspiirin tulee ennen asian päättämistä kuulla asianomaisia viranomaisia, vesialueiden omistajia sekä kalastusalan järjestöjä. Kalastuspiiri voi, nojautuen 79 §:n säännöksiin, tehdä ehdotukseen välttämättömiksi havaitut muutokset.

Mitä 1 momentissa on säädetty käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisestä, koskee vastaavasti sen muuttamista.

Kalastuspiirin tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen saa kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen tai kalastusalueella oleva vesialueen omistaja tai kalastuskunta, jota asia välittömästi koskee, hakea muutosta valittamalla maa- ja metsätalousministeriöön kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

82§

Käyttö ja hoitosuunnitelma on ohjeena kalastusalueen kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä.

Kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään sanotun suunnitelman toteuttamista.

Viranomaisten ja kalastusalueen vesialueella toimivien kalastuskuntien tai jaetun vesialueen omistajien on tarpeen mukaan otettava huomioon kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevat yleiset suuntaviivat.

Maksut ja päätöksen oikaiseminen
83§

Joka harjoittaa kalastusta kalastusalueeseen kuuluvalla vesialueella, on velvollinen suorittamaan kalastusalueelle sen toiminnasta johtuvia kustannuksia varten kalastusalueen ohjesäännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti määrättävän, käyttämiensä pyydysten tehoa ja lukumäärää vastaavan maksun. Tällaisen maksun perimisestä on vastaavasti voimassa, mitä 60 §:n 2 momentissa on säädetty. Mitä edellä on sanottu, ei koske sitä, joka harjoittaa kalastusta 6 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1 momentissa ja 8 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun yleisen kalastusoikeuden perusteella taikka 9 §:ään tai tämän lain nojalla annettuun asetukseen perustuvan luvan nojalla.

Milloin maksuista jonakin vuonna kertyy enemmän varoja kuin siksi vuodeksi vahvistetun varainkäyttösuunnitelman toteuttamiseen tarvitaan, kalastusalueen valtuuskunnan tulee päättää näiden varojen rahastoimisesta sekä käyttämisestä kalatalouden edistämiseen kalastusalueella.

Milloin kalastusoikeuden haltija kalastusaluetta varten vahvistetun käyttö ja hoitosuunnitelman vastaisesti toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tahallisesti vaikeuttaa sanotun suunnitelman toteuttamista, hänet voidaan kalastusalueen kanteesta yleisen alioikeuden päätöksellävelvoittaa suorittamaan kalastusalueelle tällaisesta menettelystä aiheutuvat kustannukset.

84§

Kalastusalue voi tehdä tarpeellisia sitoumuksia sekä hankkia nimiinsä tai käytettäväkseen omaisuutta.

85§

Kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen, joka katsoo, ettei valtuuskunnan tai hallituksen päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastusalueen ohjesäännön vastainen tahi poikkeaa siitä, mitä käyttö ja hoitosuunnitelmassa on määrätty, taikka ettei valtuuskunnan 6 luvussa tarkoitetussa asiassa tekemä päätös vastaa 1 §:n mukaisia tavoitteita, voi vaatia valtuuskunnalta päätöksen oikaisemista.

Oikaisuvaatimus on esitettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Tarvittaessa on ylimääräinen kokous kutsuttava koolle käsittelemään oikaisuvaatimusta.

Jollei oikaisua suoriteta, kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen voi moittia päätöstä kanteella, joka on pantava vireille yleisessä alioikeudessa kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä kun asia on valtuuskunnan kokouksessa käsitelty.

10 luku

Kalastuspiiri

86§

Kalastusalueiden toiminnan ohjaamista ja valvontaa sekä muiden tässä laissa säädettyjen kalataloushallinnon alaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten maa on jaettu kalastuspiireihin, joista kunkin alue käsittää yhden läänin alueen. Maa- ja metsätalousministeriön alaiset piiritoimistot toimivat asetuksella määrättävien maatalouspiirien maataloustoimistojen yhteydessä.

Kalastuspiirissä voi olla johtavan kalastusbiologin, kalastusbiologin ja lakimiehen virkoja sekä piirikalastusmestarin, kalastusmestarin, toimistosihteerin, toimistoapulaisen ja vahtimestarin toimia.

Kalastuspiirissä voi lisäksi olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

87§

Kalastuspiirin tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään, huolehtia kalastusaluehallinnon toteuttamisesta toimialueellaan, avustaa kalastusalueita niiden järjestäytymistä ja toimintaa koskevissa asioissa, antaa asiantuntija-apua kalastusalueille niiden ohjesääntöjä ja käyttö ja hoitosuunnitelmia valmisteltaessa, valvoa, että kalastusalueet toimivat lain ja ohjesääntönsä määräysten mukaisesti ja täyttävät niille kuuluvat tehtävät, sekä tarpeen vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi, ohjata ja valvoa piirin alueella suoritettavaa neuvontatyötä sekä käsitellä asiat, jotka koskevat yhteydenpitoa kalastusviranomaisten ja kalastusalueiden välillä.

Tarkempia säännöksiä kalastuspiireistä ja niiden tehtävistä annetaan asetuksella.

11 luku

Kalatalouden edistäminen

88§

Jokaisen kahdeksantoista vuotta täyttäneen henkilön, joka harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, tulee vuosittain suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Tämä ei kuitenkaan koske sitä, joka harjoittaa onkimista siinä kunnassa, jossa hän muutoin kuin tilapäisesti asuu.

Kalastuksenhoitomaksu on viisitoista markkaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin muuttuneiden olosuhteiden niin vaatiessa korottaa maksun enintään viideksikymmeneksi markaksi vuodessa. Kalastuksenhoitomaksu menee valtiolle.

89§

Edellä 9 §:ssä mainitun pilkintämaksun suuruus määrätään valtioneuvoston päätöksellä ottaen huomioon, että maksun tulee olla puolitoista kertaa 88 §:ssä mainitun kalastuksenhoitomaksun määrä lisättynä maksun kannosta aiheutuvilla kustannuksilla.

Pilkintämaksuista kertyneet tulot jaetaan kokonaisuudessaan kalastusalueille, joiden tehtävänä on jakaa varat edelleen vesialueen omistajille. Varojen jaossa on otettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman pistelaskuperustan mukaisesti eri kalastuskuntien alueille osoitettavia varoja laskettaessa huomioon kyseessä olevan kalaveden pinta-ala, sen hyväksi suoritetut hoitotoimenpiteet, siihen kohdistunut kalastusrasitus sekä valvonnan tarpeet.

90§

Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suurentamisesta maksaja saa kalastuskortin. Kortti on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle taikka sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuksesta annettujen saannosten ja määräysten noudattamista.

Todistukseksi pilkintämaksun suorittamisesta maksaja saa pilkintäkortin, josta on voimassa, mitä kalastuskortista 1 momentissa on säädetty.

91§

Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden perusteella laskien on katsottava kalastuksenhoitomaksuina kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt sen vuoden edellisenä vuonna, jota varten tulo- ja menoarvio on laadittu.

Määrärahasta kullekin kalastuspiirille osoitettu osa käytetään sen vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti yhdenmukaisin perustein kalastusalueiden ja kalastuskuntien sekä kalastusalan järjestöjen toimesta suoritettavaan kalavesien hoitoon, kalakantojen parantamiseen, valistus- ja neuvontatyöhön sekä kalataloutta koskevaan koe- ja suunnittelutoimintaan. Määrärahasta voidaan myös myöntää avustuksia kalastusalueiden muusta toiminnasta aiheutuviin kuluihin.

12 luku

Kalastustuotteita koskevia säännöksiä

92§

Kaloja tai rapuja ei saa niiden rauhoitusaikana jäljempänä säädettäviä poikkeuksia lukuun ottamatta myydä eikä muutoinkaan ryhtyä toimenpiteisiin niiden myyntiä varten.

Jos kala tai rapu ei täytä säädettyä alinta mittaa, kielto on voimassa muulloinkin kuin 1 momentissa mainittuna aikana.

93§

Edellä 92 §:ssä säädetty kielto ei koske:

1) kalaa tai rapua, jota 37 §:ssä tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön luvan nojalla saadaan pyytää rauhoitusaikaa tai alinta mittaa koskevasta säännöksestä tai määräyksestä poiketen; eikä

2) kalaa, joka on kasvatettu kalanviljelylaitoksessa, kasvatuslammikossa tai kalanviljelyä. varten erotetussa vesistönosassa.

Sen, jolla on oikeus tämän pykälän nojalla poiketa 92 §:ssä säädetystä kiellosta, on vaadittaessa esitettävä lupansa tai osoitettava oikeutensa muulla tavalla.

Asetuksella voidaan antaa säännöksiä rauhoitusaikana tai alamittaisena myytävän kalan tai ravun merkitsemisestä, milloin se valvontaa varten on tarpeen.

94§

Asetuksella säädettyä mittaa pienemmän kalan ja ravun tuonti muuta tarkoitusta kuin istuttamista, tieteellistä tutkimusta tai kauttakulkutavarana kuljettamista varten on kielletty. Sama koskee tuoreen, asetuksella rauhoitetun kalan ja ravun maahan tuomista rauhoitusaikana. Tarkempia säännöksiä näiden kieltojen soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Muun kuin Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän kala- tai rapulajin tai sen hedelmöitetyn mädin maahantuonti on sallittu ainoastaan maa- ja metsauml;talousministeriön luvalla ja sen määräämillä ehdoilla.

95§

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kalan ja ravun sekä niistä valmistettujen tuotteiden käsittelystä, pakkauksesta, kuljettamisesta, kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä näihin toimintoihin liittyvästä valvonnasta ja tarkastuksesta. Tarttuvien kala- ja raputautien leviämisen estämiseksi taikka kala- ja rapukannan säilyttämiseksi voi maa- ja metsätalousministeriö määräajaksi tai toistaiseksi antaa kieltoja tai määräyksiä, jotka koskevat kalojen tai rapujen vientiä ja tuontia sekä kuljetusta, varastointia ja kauppaa taikka niiden pyynnissä, varastoinnissa ja kuljetuksessa käytettyjen välineiden käsittelyä tai siirtämistä toiselle paikkakunnalle.

13 luku

Valvonta, talteen ottaminen ja virka-apu

96§

Poliisin, erityisesti eräpoliisin, ja kalastusviranomaisten tulee valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, ja sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, ottaa myös talteen luvattomalla kalastuksella saatu saalis ja siinä käytetyt välineet samoin kuin tämän lain nojalla luvattomana pidettävä kuljetus- tai kauppatavara.

97§

Edellä 96 §:ssä tarkoitettu velvollisuus on myös valan tehneellä kalastuksenvalvojalla, jonka kalastuspiiri, kunta, kalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija on asettanut.

Kalastusalueen asettaman kalastuksenvalvojan tulee erityisesti valvoa, että rauhoituspiiriä koskevia ja muita kalastusalueen vesialueilla voimassa olevia määräyksiä noudatetaan.

Kalastuksenvalvoja vannoo valan tai antaa vastaavan vakuutuksen siinä yleisessä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänen toimialueensa tai osa siitä sijaitsee. Kalastuksenvalvojalla tulee olla valvojan merkki taikka tunnuskortti, jonka hän vaadittaessa esittää.

98§

Kun yksityisen kalastusoikeutta loukataan, tulee 96 §:ssä mainittujen viranomaisten pyynnöstä antaa virka-apua.

Kalastuksenvalvoja on velvollinen toimialueellaan pyynnöstä avustamaan vesialueen omistajaa tai kalastusoikeuden haltijaa tämän oikeutta loukkaavan menettelyn selvittämiseksi.

99§

Valtakunnan rajalla olevissa vesissä ja Suomen merialueella suorittavat tulli- ja rajavartioviranomaiset 96 §:ssä mainittujen viramomaisten ohella siinä tarkoitettua valvontaa, mikäli se ei haittaa heidän varsinaista virkatoimintaansa.

Suomen kalastusvyöhykkeellä harjoitettavaa pyyntiä koskevien säännösten edellyttämästä valvonnasta on voimassa, mitä Suomen kalastusvyöhykkeestä annetussa laissa (839/74) on säädetty.

100§

Edellä 96 §:ssä mainitulla viranomaisella sekä valan tehneellä kalastuksenvalvojalla on oikeus tarkastaa, että vedessä tai veneessä samoin kuin rannalla tai suojassa oleva pyydys on säännösten ja määräysten mukainen. Mainituilla viranomaisilla ja kalastuksenvalvojalla on myös oikeus tarkastaa kalaa tai rapuja kaupaksi pitävän henkilön varasto.

Jos kalaväylään tai muulle vesialueelle, jossa kalastusoikeuden käyttäminen on kielletty tai sitä on rajoitettu, on laittomasti pantu kalanpyydys, poliisiviranomainen tai kalastuksenvalvoja on velvollinen poistamaan sen syyllisen kustannuksella.

Kielletty pyydys tai pyydyksen osa on viranomaisen tai kalastuksenvalvojan hävitettävä tai tehtävä kalastukseen kelvottomaksi.

101§

Milloin

1) joku tavataan kalastamassa vedessä, jossa hänellä ei ole oikeutta harjoittamaansa pyyntiin; tai

2) kalavedessä tavataan pyydyksiä, jotka muu kuin kalastukseen oikeutettu on sinne asettanut; taikka

3) kalastusoikeuden vuokraaja tai muu henkilö ilmeisesti ylittää hänelle kuuluvan kalastusoikeuden, kalastaa kielletyssä paikassa tai kiellettynä aikana tahi käyttää kiellettyä pyydystä tai pyyntitapaa,

on vesialueen omistajalla, osakkaalla tai kalastusoikeuden haltijalla oikeus verekseltä ottaa talteen tällaisessa kalastuksessa käytetty pyydys sekä saatu saalis samoin kuin vene tai muu kulkuväline. josta pyyntiä harjoitetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tulee myös valan tehneen kalastuksenvalvojan ja eräpoliisin sekä siellä, missä vesialue tai kalastusoikeus kuuluu valtiolle, poliisin ja muun viranomaisen, jonka velvollisuutena on sellaisella alueella valvoa kalastuksesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, ottaa talteen luvattoman kalastuksen harjoittajan pyydykset, saalis ja kulkuväline, josta pyyntiä on harjoitettu.

102§

Milloin sen, jonka pyydys, saalis tai kulkuväline on 101 §:n nojalla otettu talteen, epäillään syyllistyneen tekoon, joka on virallisen syytteen alainen tai josta vesialueen omistaja tai osakas taikka kalastusoikeuden haltija haluaa nostettavaksi syytteen, on talteen otettu tavara, saalista lukuun ottamatta, luovutettava niin pian kuin mahdollista poliisin säilytettäväksi. Jollei luovuttaminen käy hankaluudetta päinsä, on tavarasta ja sen säilytyspaikasta ilmoitettava poliisille, joka määrää, miten tavara on säilytettävä. Talteen otetusta saaliista säädetään 104 §:ssä.

Jos vesialueen omistaja tai osakas taikka kalastusoikeuden haltija ei halua syytettä nostettavaksi rikoksesta, josta syyttäjä ei saa tehdä syytettä ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi, hän saa, ilmoitettuaan talteen ottamisesta poliisille, pitää hallussaan talteen ottamansa pyydyksen ja kulkuvälineen, kunnes niiden käyttäjä on suorittanut niistä lunastuksen, jonka suuruus säädetään asetuksella. Jollei lunastusta suoriteta kuukauden kuluessa siitä, kun poliisille on ilmoitettu tavaran talteen ottamisesta, eikä tavaran omistaja ole pannut tuomioistuimessa vireille kannetta talteen ottamisen lainmukaisuudesta, saa talteen ottaja tavaran omakseen.

Milloin tavaran on ottanut talteen kalastuksenvalvoja tai 101 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomainen, eikä rikoksesta nosteta syytettä, lunastuksen saa periä itselleen se, joka on ottanut tavaran talteen. Kysymys virkamiehen suorittaman talteenoton lainmukaisuudesta voidaan tällaisessa tapauksessa saattaa ylemmän viranomaisen ratkaistavaksi.

103§

Jollei edellä olevien säännösten nojalla viranomaisen säilytettäväksi annetun tai viranomaisen taikka kalastuksenvalvojan talteen ottaman tavaran omistaja vuoden kuluessa tule tietoon, viranomaisen on myytävä tavara, jollei sitä. ole 100 §:n 3 momentin nojalla hävitettävä. Myynnistä kertyneet varat kuuluvat valtiolle.

104§

Jos saalis on saatu kalastamalla tai ravustamalla ilman lupaa vedessä, jossa toisella on oikeus kalastaa, tai muutoin loukkaamalla toisen oikeutta, kuuluu saalis tai sen arvo sille, jonka oikeutta on loukattu, siitä riippumatta, onko pyyntiä muustakin syystä pidettävä luvattomana.

Jos saalis on toiselle kuuluvaa oikeutta loukkaamatta saatu rauhoitusaikana tai rauhoituspiiriä koskevia määräyksiä rikkoen taikka kielletyltä alueelta tahi kielletyllä pyydyksellä taikka on alamittaista, se tai sen arvo kuuluu valtiolle. Viimeksi samottu koskee myös koko sellaista saaliserää, joka on samassa laatikossa, sumpussa tai muussa säiliössä ja jonka painosta vähintään yksi kymmenesosa on edellämainituin tavoin laittomasti pyydettyä.

Milloin saalis 2 momentin mukaan on tuleva valtiolle, on sen talteen ottamisesta viipymättä ilmoitettava paikkakunnan poliisille, jonka on se myytävä tai määrättävä, miten sen kanssa muutoin on meneteltävä. Jos on odotettavissa, että tällainen saalis pilaantuu, talteen ottaja saa myydä sen, sitten kun kaksi esteetöntä henkilöä on sen arvioinut. Myynnistä kertyneet varat on toimitettava poliisille.

105§

Milloin kalastusoikeuden haltija harjoittaa tai sallii harjoitettavan kalastusta tai ravustusta siten, että kala- tai rapukannan säilyminen vaarantuu, taikka harjoittaa tai sallii harjoitettavan sanottua pyyntiä toisen kalaveden yhteydessä olevassa kalavedessä sellaisella tavalla, että se ilmeisesti on vahingoksi toisen kalastukselle tai haitaksi kalastuksenhoitotoimenpiteille kalavedessä, jossa toisella on kalastusoikeus, voi kalastuspiiri, varattuaan asianomaisille tilaisuuden antaa selvityksensä asiassa, kieltää kalastusoikeuden haltijaa toistaiseksi, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, käyttämästäkalastusoikeuttaan tai rajoittaa sitä.

Jos kalastusoikeuden haltija ei tyydy kalastusoikeuden käytön kieltämistä koskevaan kalastuspiirin päätökseen, päätös on saatettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi. Kalastuspiirin päätöstä on noudatettava ministeriön vahvistettavaksi saattamisesta huolimatta.

106§

Jos joku laiminlyö tähän lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuvan velvollisuutensa, lääninhallitus voi viranomaisen ilmoituksesta tai sen hakemuksesta, jonka oikeutta tai etua asia koskee, sitten kun asianomaiselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen, määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty teetetään laiminlyöjänkustannuksella.

14 luku

Rangaistussäännökset

107§

Joka

1) käyttää kiellettyä kalastustapaa tai kiellettyä pyydystä tahi pitää sellaista pyydystä veneessä tai muutoin siten, että se on pyyntiä varten helposti käsillä;

2) aiheuttaa kalastusta harjoittaessaan tarpeetonta häiriötä tai haittaa;

3) kalastaa luvattomasti valta- tai kalaväylässä taikka vesialueella, jossa kalastaminen on kielletty tai sitä on rajoitettu, taikka rauhoituspiiriä koskevia määräyksiä rikkoen;

4) pyydystää rauhoitus- tai muutoin luvattomana aikana kalaa tai rapua taikka sanottuna aikana pitää vedessä niiden pyyntiin erityisesti sopivaa pyydystä;

5) pyydystää alimittaista kalaa tai rapua;

6) kalastaa vastoin kalastuspiirin tai muun viranomaisen taikka tuomioistuimen laillisesti määräämää kieltoa tahi rajoitusta;

7) harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, vaikka hän ei ole suorittanut valtiolle säädettyä kalastuksenhoitomaksua tai pilkintämaksua taikka hänellä ei ole mukana lunastamaansa kalastuskorttia eikä hän voi sitä esittää seitsemän vuorokauden kuluessa; taikka

8) vastoin 92 §:n säännöksiä myyntiä varten varastoi, kuljettaa tai lähettää, pitää kaupan, ostaa taikka maksusta tarjoaa rauhoitettuja tai alimittaisia kaloja tai rapuja,

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

108§

Joka harjoittaa kalastusta tavalla, joka 30 §:n mukaan on kielletty, tai harjoittaa 107 §:ssä tarkoitettua toimintaa huomattavassa laajuudessa, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enin. tään kahdeksi vuodeksi.

109§

Joka muutoin kuin pyyntiä harjoittamalla tahallaan tai tuottamuksellisesti aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle taikka muulla tavoin tahallaan luvattomasti menettelemällä huonontaa kalastamisen harjoittamisen edellytyksiä vesistössä, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta kalavedelle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi

Joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla aiheuttaa vakavaa vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakavan vaaran aiheuttamisesta kalavedelle sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

110§

Joka on syyllistynyt 107 tai 108 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, on tuomittava menettämään valtiolle luvattomasti käyttämänsä tai kielletyt pyyntivälineet. Kalastusrikokseen syyllistynyt on lisäksi tuomittava menettämään vene tai muu kulkuväline, josta pyyntiä on harjoitettu, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole kohtuutonta. Menettämisseuraamus voidaan tällöin jättää tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain osaa omaisuudesta.

Jos menetettäväksi tuomittava omaisuus on siirtynyt toiselle, hukattu tai hävitetty, voidaan sen arvo tai osa siitä tuomita valtiolle menetetyksi.

111§

Sitä, joka luvattomasti kalastaa toisen kalavedessä taikka ylittää sen oikeuden, joka hänellä on yhteisen kalaveden osakkaana, kalastusoikeuden vuokraajana tai kalaveden haltijalta saamansa luvan perusteella, taikka rikkoo kalastusoikeuden käyttämisestä tehtyä sopimusta tai päätöstä taikka muulla tavalla loukkaa toiselle kuuluvaa kalastusoikeutta, rangaistaan niin kuin rikoslaissa on säädetty.

112§

Milloin tässä laissa tarkoitetulla rikoksella on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

113§

Syyte tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta on, jollei samasta teosta ole nostettu syytettä vesilain nojalla ja siinä säädetyssä järjestyksessä, pantava vireille asianomaisessa yleisessä alioikeudessa.

Mitä rikoslaissa on säädetty Suomen ulkopuolella tehdyn, Suomeen kohdistuvan rikoksen syytteeseen saattamisesta ja siitä tuomitsemisesta, koskee myös 108 §:ssä tarkoitettua rikosta, milloin se on tehty Suomen aluevesien ulkopuolella.

Syyte kalastusvyöhykettä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta pannaan vireille siinä yleisessä alioikeudessa, joka on laillinen tuomioistuin käsittelemään Suomen ulkopuolella tehdystä rikoksesta nostettua syytettä.

15 luku

Erinäiset säännökset

114§

Suomen kalastusvyöhykkeestä ja sillä harjoitettavasta kalastuksesta on voimassa, jollei tässä laissa toisin säädetä, mitä Suomen kalastusvyöhykkeestä annetussa laissa on säädetty.

115§

Kalastusvyöhykkeellä huolehtii kalastuspiirille ja kalastusaluehallinnolle kuuluvista tehtävistä se kalastuspiiri, jonka toimialueen kohdalla kysymyksessä oleva osa kalastusvyöhykkeestä sijaitsee. Sanotun toimivallan osalta katsotaan kalastuspiirien välisen rajan jatkuvan samansuuntaisena kalastusvyöhykkeellä.

Tämän lain 32 §:n 2 ja 3 momentin ja 35 §:n 2 momentin säännöksiä ei sovelleta kalastusvyöhykkeellä.

116§

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä on sovellettava myös valtakunnan rajalla oleviin vesistöihin, mikäli vieraan valtion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ei ole toisin säädetty.

Milloin Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus sitä edellyttää tai kalakannan turvaaminen tai muu siihen verrattava erityinen syy niin vaatii, voidaan asetuksella antaa säännöksiä, jotka koskevat Suomen kansalaisten Suomen aluevesien ulkopuolella harjoittamaa kalastusta tai äyriäisten pyyntiä.

Asetuksella voidaan myös, jos 2 momentissa tarkoitettu sopimus tai syy sitä edellyttää, antaa säännöksiä, jotka koskevat Suomen aluevesillä tai niiden ulkopuolella harjoitettavan pyynnin rajoittamista.

Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission sekä Koillis-Atlantin kalastuskomission suositusten voimaansaattamisesta on säädetty erikseen.

117§

Luonnonvesillä tarkoitetaan tässä laissa vesistöjä ja niitä pienempiä luonnollisia vesiuomia. Mitä luonnonvesistä on sanottu, koskee myös sellaista tekojärveä tai tekoallasta, joka liittyy vesistöön siten, että kala voi sinne vapaasti päästä.

Jollei toisin sanota, tarkoittavat tämän lain vesistöä koskevat säännökset myös merta.

Tässä laissa tarkoitetaan kylällä, jollei edellä muuta ole säädetty, alkuperäistä vesialueen omistajaa kuten kylää, jakokuntaa sekä yksinäistaloa ja siihen verrattavaa omistusyksikköä.

Asetuksella säädetään siitä, mitä tässä laissa tarkoitetaan kunnassa tai kylässä tilapäisesti asuvalla.

118§

Kalastusviranomaisilla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästysosastoa ja kalastuspiirejä sekä näiden viranomaisten virkamiehiä, joiden asiana on hoitaa kalataloushallintoa ja huolehtia kalastuslainsäädännön täytäntöönpanoon kuuluvista tehtävistä. Mitä tässä laissa on säädetty kalastusviranomaisesta, koskee vastaavasti niitä metsähallinnon virkamiehiä, joiden tulee huolehtia valtiolle kuuluvista kalavesistä ja niissä kalastamista koskevista asioista.

Yleiset vesialueet ovat kalastusta koskevien asioiden osalta maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästysosaston ja kalastuspiirien hallinnassa ja hoidossa.

119§

Loheksi luetaan, jollei toisin ole säädetty myös meritaimen, järvitaimen ja purotaimen eli tammukka.

Lohi- tai siikapitoisena pidetään jokea tai muuta vesistöä, jota nämä kalalajit käyttävät nousu- tai vaellustienään taikka johon niitä on merkittävässä määrin istutettu.

Kalastuspiirin tulee tarvittaessa ratkaista, onko vesistöä pidettävä lohi- tai siikapitoisen.

120§

Tuoreena ei ole pidettävä kalaa ja rapua, jota pyynnin jälkeen pakastamalla, lisäaineilla tai muulla vastaavalla tavalla on käsitelty säilyvyyden parantamiseksi.

121§

Milloin vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava kalastuspiirin lupa

122§

Erimielisyys, joka koskee vesialueen käyttämistä kalastukseen ja siitä toiselle aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa sekä muun tähän lakiin perustuvan oikeuden hyväksikäyttöä tai velvollisuuden laiminlyöntiä, voidaan, jollei tässälaissa jonkin asian osalta ole muuta säädetty, saattaa yleisen alioikeuden ratkaistavaksi riita-asiana.

123§

Tässä laissa tarkoitetussa asiassa annettuun yleisen alioikeuden päätökseen saadaan hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksen hausta alioikeuden päätökseen on oikeudenkäymiskaaressa säädetty.

Tässä laissa tarkoitetussa asiassa annettuun vesioikeuden päätökseen saadaan hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin vesilaissa on säädetty muutoksen hakemisesta vesistöön rakentamista koskevassa hakemusasiassa annettuun vesioikeuden päätökseen. Siitä, kenellä on oikeus hakea muutosta vesioikeuden rauhoituspiirin lakkauttamista koskevaan päätökseen, on säädetty 47 §:n 3 momentissa.

Tässä laissa tarkoitetussa asiassa annettuun kalastuspiirin päätökseen ja 106 §:ssä tarkoitettuun lääninhallituksen päätökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/ 50) on säädetty.

124§

Milloin 8 §:n 2 momentin soveltamiseksi on tarpeen selvittää, mitkä vesialueet sijaitsevat ulkosaaristossa, voidaan asia selvittää kalastuspiirin hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri ilman uskottuja miehiä ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa on rajankäynnistä säädetty. Toimitus suoritetaan valtion kustannuksella. Olosuhteiden muututtua voidaan ulkosaariston rajaa uudessa toimituksessa muuttaa.

125§

Jollei yhteistä vesialuetta ole eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7 tai 16 §:n mukaisesti pantu hallinnon alaiseksi yhteiseksi hyväksi, sen osakkaat voivat kalastuskunnan kokouksessa päättää asioista, jotka koskevat hiekan ja muun aineksen ottamista vesialueelta, alueen tai sen osan antamista vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamista alueella sekä sen muuta käyttämistä ja tällaisesta käytöstä perittävää korvausta. Asian käsittelystä ja päätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä mainitussa laissa on säädetty osakkaiden kokouksesta ja siinä tehdystä päätöksestä.

126§

Kalastuselinkeinon ja kalatalouden kehittämistä varten maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä, että kalastuksen harjoittajain ja kalastuskuntien on annettava kalastusalueille ja kalastuspiireille kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja.

127§

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

16 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

128§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983, jollei 129 §:stä muuta johdu.

Jo ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

129§

Tällä lailla kumotaan:

1) 28 päivänä syyskuuta 1951 annettu kalastuslaki (503/51);

2) kalastuslain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 28 päivänä joulukuuta 1951 annettu asetus (695/51); ja

3) valtion yksityisten kalastusta käyttämisestä ja kalastamisesta valtiolle kuuluvissa kalavesissä 9 päivänä heinäkuuta 1953 annettu asetus (322/53), niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä

4) 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 112 §:n 2 momentti.

Mitä maatalousministeriön päätöksellä on 1 momentin 1 kohdassa mainitun kalastuslain 90 §:n nojalla määrätty kala ja rapukannan suojelemiseksi, jää edelleen voimaan niin kuin siitä olisi määrätty tämän lain 95 §:n 2 momentin mukaisesti.

Kalanpyydyksissä käytettävistä valomerkeistä 16 päivänä heinäkuuta 1954 annettu asetus (338/54) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen jää edelleen voimaan.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa on säädetty, ei koske Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien aluetta, joiden osalta kalastuslaki (503/51) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen jää edelleen voimaan.

130§

Ennen tämän lain voimaantuloa järjestäytyneiden kalastuskuntien on viipymättä uudistettava sääntönsä ja järjestettävä toimintansa tässä laissa säädetyllä tavalla. Jos kalastuskunta ei ole aikaisemmin järjestäytynyt, noudatetaan mitä 49 §:ssä on säädetty.

Kalastuspiirin tulee valvoa, että edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan. Lääninhallitus voi kalastuspiirin pyynnöstä uhkasakolla velvoittaa kalastuskunnan noudattamaan piirin tässä tarkoituksessa antamia määräyksiä.

131§

Kalastushoitoyhtymät, jotka on perustettu ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten mukaisesti, lopettavat toimintansa kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Asianomaisen kalastusalueen tulee soveltuvilta osin ottaa huolehtiakseen yhtymän tehtävistä. Mikäli kalastushoitoyhtymän säännöissä ei muuta ole määrätty, siirtyy yhtymän omaisuus sen jäsenkalastuskunnille.

Kalastushoitoyhtymän valtuuskunnan tulee kokouksessaan päättää yhtymän tehtävien ja sille kuuluvan omaisuuden siirrosta ja muista toiminnan lopettamisen aiheuttamista toimenpiteistä.

132§

Jos jollakin on 129 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kalastuslain 18 §:n mukainen oikeus käyttää valtiolle kuuluvaa maata kalastuksessa tarvittavia rakennuksia ja laitteita varten, pysytetään sellainen oikeus entisillä ehdoilla viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.

133§

Kalastusalueen hallituksen tulee selvittää, mitä aikaisemman lainsäädännön mukaisesti perustettuja rauhoituspiirejä alueella on ja millä tavalla ne on muodostettu. Kalastusalueen valtuuskunnan tulee päättää, mitkä niistä on lakkautettava tai pysytettävä. Rauhoituspiirin pysyttämistä koskeva päätös on voimassa, jollei valtuuskunta määrää lyhyempää aikaa, kymmenen vuotta päätöksen tekemisestä.

Maanmittausviranomaisten on tarvittaessa korvauksetta avustettava kalastusaluetta 1 momentissa mainitun selvittelyn suorittamisessa.

Rauhoituspiiri, jota koskevaa selvittelyä ei ole toimitettu kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta, katsotaan lakanneeksi.

134§

Jos rauhoituspiiri on aikaisemman lain mukaisesti erotettu vesialueen jaossa tai piirin perustamisesta muutoin on tehty merkintä maarekisteriin, on rauhoituspiirin lakkaamisesta tai päätöksestä, jolla rauhoituspiiri on lakkautettu, kalastusalueen hallituksen ilmoitettava asianomaiselle maanmittauskonttorille rauhoituspiiriä koskevien merkintöjen poistamiseksi maarekisteristä. Maanmittauskonttorin tulee tarvittaessa määrätä maanmittausinsinööri valtion kustannuksella suoritettavassa toimituksessa selvittämään ne seikat, joita merkinnän poistaminen edellyttää.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rauhoituspiirin tultua lakkautetuksi vesioikeuden päätöksellä tulee vesioikeuden, kun päätös on saanut lainvoiman, tehdä maanmittauskonttorille sanotussa momentissa tarkoitettu ilmoitus.

135§

Milloin 133 §:ssä tarkoitettu rauhoituspiiri on päätetty pysyttää, sen osalta on sovellettava tämän lain säännöksiä. Aikaisemmin määrätyt käyttörajoitukset pysyvät kuitenkin voimassa. Näitä rajoituksia voidaan muuttaa 43 §:ssä säädetyllä tavalla.

136§

Mitä tässä laissa on säädetty valan tehneestä kalastuksenvalvojasta koskee myös aikaisemman lain mukaisesta valan vannonutta kalastuksenvartijaa jonka kunta, kalastushoitoyhtymä, kalastuskunta kalaveden omistaja tai kalastuksen vuokraaja on asettanut.

137§

Aikaisemmin hankittua laillista pyydystä, joka on tämän lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen vastainen, on kuitenkin lupa käyttää kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta.

Hallituksen esitys 214/80
Laki- ja talousvaliok. miet. 18/81
Perustuslakivaliok. miet. 5/81
Suuren valiok. miet. 213/81

Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 1982

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Jarmo Wahlström

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.