630/1981

Vakuutetun tai puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taikka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puhtaan tulon yhteismäärä katsotaan tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n 2 momentissa tarkoitettuun markkamäärään saakka kokonaan työtuloksi. Mikäli vakuutettu esittää selvityksen siitä, että vakuutetun tai puolisoiden harjoittamassaan liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylittää mainitun markkamäärän, voidaan myös tämän määrän ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismäärästä katsoa työtuloksi. Työtuloksi ei kuitenkaan katsota metsätalouden puhdasta tuottoa, korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asuntotuloa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa.

Päiväraha on määrättävä työkyvyttömyyden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos kuitenkin vakuutettu sinä verovuonna, jolta työtulot edellä sanotun mukaan on otettava päivärahan määräämien perusteeksi, on tullut oikeutetuksi sairausvakuutuslain 27 §:n 6 momentissa tarkoitettuun eläkkeeseen, päiväraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että mainittu työtulo on suurempi kuin työkyvyttömyyden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettu työtulo. Äitiysrahaa määrättäessä katsotaan sairausvakuutuslain 23 §:ssä tarkoitetun äitiysrahaoikeuden alkamisajankohdan vastaavan työkyvyttömyyden alkamista.

Päiväraha ja oikeus lapsikorotukseen on tarkistettava 3 momentissa tarkoitetusta luettelosta ilmenevien työtulojen mukaiseksi seuraavan tammikuun alusta lukien, mikäli päivärahan määrä lapsikorotuksineen tarkistuksen johdosta suurenee.

Jos vakuutettu haluaa saada päivärahan verotuksessa todettujen työtulojen edellyttämää määrää suurempana, hänen on esitettävä sosiaalivakuutustoimikunnalle työtulojaan koskeva selvitys kuudelta sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamista edeltäneeltä viimeiseltä kuukaudelta. Vakuutetulla, joka lain mukaan on kirjanpitovelvollinen tai joka verotusta varten on velvollinen pitämään kirjaa tuloistaan ja menoistaan, on oikeus esittää mainittu selvitys siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys on alkanut, tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Milloin vakuutetulla ammatin vaihtumisen vuoksi tai muusta sen kaltaisesta syystä on ollut työtuloja vain osalta edellä tarkoitettua aikaa, mutta sanottujen työtulojen on kuitenkin katsottava olleen jatkuvia, tai tilikausi, jolta edellä tarkoitettu selvitys on esitettävä, en ollut vuotta lyhyempi tai pitempi, sosiaalivakuutustoimikunnan on arvioitava, huomioon ottaen ajan, johon tulot ovat kohdistuneet, mitä on pidettävä vakuutetun työtuloina kuudelta kuukaudelta. Mikäli luotettavasti selvitetyksi katsottava työtulo, sen jälkeen kun kuuden kuukauden tulo on kerrottu kahdella, on kaksikymmentä prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu sairausvakuutuslain 76 §:n 1 momentin mukaisesti tarkistettu työtulojen määrä, on tämä tulo pantava päivärahan määräämisen perusteeksi.

Jos vakuutettu sairausvakuutuslain 17 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla haluaa saada päivärahan verotuksessa todettujen tai edellä 1 momentissa mainitulla tavalla määrättyjen työtulojen edellyttämää määrää suurempana, hänen on esitettävä sosiaalivakuutustoimikunnalle työtulojaan koskeva selvitys työkyvyttömyyden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana hän on ollut työssä kuusi kuukautta. Jollei vakuutettu edellä sanottuna aikana ole ollut vähintään viiden kuukauden aikaa tai, silloin kun työtulot on 1 momentissa mainituissa tapauksissa selvitetty kokonaisesta tilikaudelta tai verovuodelta, mainitun tilikauden tai verovuoden aikana kymmenen kuukauden aikaa työssä, sosiaalivakuutustoimikunnan on arvioitava, huomioon ottaen ajan, johon tulot ovat kohdistuneet, mitä on pidettävä vakuutetun työtuloina kuudelta kuukaudelta. Mikäli luotettavasti selvitetyksi katsottava tulo kerrottuna kahdella on kaksikymmentä prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu sairausvakuutuslain 76 §:n 1 momentin mukaisesti tarkistettu työtulojen määrä, on tämä tulo pantava päivärahan määräämisen perusteeksi.

Vakuutetun, joka raskautensa perusteella hakee äitiysrahaa, on lääkärin tai terveyskeskuksen antamalla todistuksella osoitettava raskauden kestäneen vähintään 180 päivää. Äitiysraha suoritetaan tällöin maksukausittain yhtenätoista maksueränä siten, että kymmeneen maksukauteen sisältyy kuhunkin 25 arkipäivää ja viimeiseen maksukauteen 8 arkipäivää. Vakuutetulla on oikeus nostaa kukin maksuerä asianomaisen maksukauden viimeisenä arkipäivänä, kuitenkin siten, että viides ja sitä seuraavat maksuerät vakuutetulla on oikeus nostaa vasta toimitettuaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon todistuksen jälkitarkastuksesta. Jos vakuutettu äitiysrahan suorittamisaikana 100 ensimmäisen suorituspäivän jälkeen ryhtyy ansiotyöhön tai kodin ulkopuolella suoritettavaan muuhun työhön, hänen on ilmoitettava työssäoloajastaan paikallistoimistoon hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä. Lisäksi sosiaalivakuutustoimikunta voi määrätä vakuutetun esittämään selvityksen työstä poissaolosta.

Jos äitiysrahaa maksetaan lapsen syntymän yhteydessä isälle, äidin äitiysrahan suorittamisaika lyhenee vastaavasti. Jos isälle maksetaan äitiysrahaa 100 ensimmäisen suorituspäivän jälkeiseltä ajalta, ei vastaavalta ajalta makseta äitiysrahaa äidille.

Isälle suoritetaan äitiysrahaa maksukausittain siten, että lapsen syntymän yhteydessä olevaan maksukauteen sisältyy vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivää sekä seuraaviin maksukausiin kuhunkin 25 arkipäivää. Isälle suoritettava äitiysraha maksetaan maksuerittäin sen jälkeen, kun isä on selvittänyt olleensa lapsen hoidon takia poissa työstä asianomaisen maksukauden. Työstä poissaolon on oltava yhtäjaksoista kunakin maksukautena.Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi isälle on tehtävä kirjallisesti lapsen äidin kotipaikkakunnan paikallistoimistoon hyvissä ajoin ennen isän työstä poisjäämistä. Samalla on esitettävä äidin suostumus.

Ilmoitus työnantajalle isän jäämisestä pois ansiotyöstä lapsen syntymän yhteydessä on tehtävä etukäteen vähintään yhtä kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Jos äitiysraha halutaan maksettavaksi isälle 100 ensimmäisen suorituspäivän jälkeiseltä ajalta, isän on lapsen syntymän jälkeen niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnantajalleen työstä poisjäämisestä, viimeistään kuitenkin yhtä kuukautta ennen asianomaisen maksukauden alkamista.

Haettaessa äitiysrahaa sillä perusteella, että vakuutettu on ottanut hoitoonsa lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen, on vakuutetun esitettävä tästä sosiaalilautakunnan tai lapseksiottamisesta annetun lain (32/79) 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun ottolapsitoimiston antama todistus. Äitiysraha suoritetaan tällöin 25 arkipäivän pituisin maksukausin sen jälkeen, kun vakuutettu on selvittänyt olleensa lapsen hoidon takia poissa työstä.

Vakuutetun puolisolle äitiysrahaa suoritetaan maksukausittain neljänä eränä siten, että kuhunkin maksukauteen sisältyy 25 arkipäivää. Äitiysraha maksetaan puolisolle maksuerittäin sen jälkeen, kun hän on selvittänyt olleensa lapsen hoidon takia yhtäjaksoisesti poissa työstä asianomaisen maksukauden ajan. Samalta ajalta suoritetaan äitiysrahaa vain toiselle puolisoista. Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi puolisolle on tehtävä kirjallisesti vakuutetun kotipaikkakunnan paikallistoimistoon hyvissä ajoin ennen puolison työstä poisjäämistä. Samalla on esitettävä vakuutetun suostumus.

Ilmoitus työnantajalle vakuutetun ja hänen puolisonsa jäämisestä pois ansiotyöstä on tehtävä etukäteen vähintään yhtä kuukautta ennen asianomaisen maksukauden alkamista.

Jos lapsen äiti luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hänet ottolapseksi, on sosiaalilautakunnan tai 1 momentissa mainitun toimiston maksutta ilmoitettava tästä viipymättä lapsen äidin kotipaikkakunnan paikallistoimistoon.

Sairausvakuutuslain 59 §:n 2 momentin mukaisena ennakkona valtion tulee suorittaa kuukausittain määrä, joka vastaa yhtä kahdettatoista osaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioidusta päivä ja äitiysrahojen määrästä.

Vuosittain on sairausvakuutusrahaston tilinpäätöksen yhteydessä selvitettävä sairausvakuutuslain 59 §:n 1 momentin mukaan valtion maksettava määrä. Jos valtion suoritettava osuus ei ole tullut kokonaisuudessaan maksetuksi mainitun momentin mukaisilla suorituksilla, on valtion suoritettava puuttuva osa sairausvakuutusrahastoon kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimittamaa rahaston tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Kansaneläkelaitoksen on vastaavasti palautettava valtiolle sen liikaa suorittama määrä mainitun tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Edellä 40 §:n 2 momentissa mainitun ennakon määrä tarkistetaan kultakin kuukaudelta vastaamaan sanottuna kuukautena maksetuista päivä- ja äitiysrahoista valtion maksettavaksi tulevaa määrää siten, että suoritetun ennakon ja kansaneläkelaitoksen kirjanpidon mukaan lasketun määrän erotus otetaan huomioon kolmannen seuraavan kuukauden ennakon maksun yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen tulee ilmoittaa tämä määrä edellisen kuukauden 15 päivään mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaalivakuutustoimikunnan tulee toimittaa sairausvakuutuslain 27 §:n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus muun korvauksen myöntäjälle eläketurvakeskuksen välityksellä välittömästi sen jälkeen, kun sanotussa momentissa säädetty 150 suorituspäivää on täyttynyt. Samalla tulee paikallistoimiston antaa vakuutetulle sanotussa momentissa tarkoitettu kehotus. Kehotusta vakuutetulle ei kuitenkaan anneta, jos työkyvyttömyys ilmeisesti päättyy kuukauden kuluessa 150 suorituspäivän päättymisestä. Jos työkyvyttömyys tämän jälkeen kuitenkin jatkuu, kehotus on annettava välittömästi.