601/1980

Annettu Naantalissa 15. päivänä tammikuuta 1980

Eläintautiasetus

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 18 päivänä tammikuuta 1980 annetun eläintautilain (55/80) 3 §:n 1 momentin sekä 13 ja 24 §:n nojalla:

Yleisiä säännöksiä.

Eläintautilain (55/80) 3 §:ssä tarkoitettuja helposti leviäviä, vaarallisia ja valvottavia eläintauteja kutsutaan tässä asetuksessa vastustettaviksi eläintaudeiksi.

Valvottavaksi eläintaudiksi voidaan määrätä sellainen eläintauti, joka siinä määrin aiheuttaa taloudellista vahinkoa yksityistaloudessa eläintenpidolle, että eläintenpidon turvaamiseksi taudin vastustaminen on tärkeää, tai joka voi sairastuttaa ihmisen.

Vaaralliseksi eläintaudiksi voidaan määrätä sellainen eläintauti, joka aiheuttaa kansantaloudellisesti merkittäviä tappioita, huomattavasti estää tai haittaa eläinten tai eläinkunnan tuotteiden vientiä tai tuontia taikka joka voi tarttua eläimestä ihmiseen aiheuttaen tämän vakavanlaatuisen sairastumisen.

Helposti leviäväksi eläintaudiksi voidaan määrätä eläintauti, joka on sellainen kuin 3 momentissa on sanottu, mutta jonka tarttuvuus lisäksi on suuri taikka joka leviää välillisen tai välittömän kosketuksen kautta erityisen helposti.

Eläintautilain 3 :n 2 momentissa tarkoitettu määräys vastustettavien eläintautien kuulumisesta 1 §:n 2-4 momentissa mainittuihin ryhmiin on julkaistava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston päätöksenä asetuskokoelmassa. Eläinlääkintöosasto voi myös päättää, että eläintauti sen esiintymisessä ilmenevien erojen mukaan kuuluu useampaankin ryhmään ja että eläintauti ainoastaan määrättynä aikana tai tietyllä alueella kuuluu johonkin edellä tarkoitettuun ryhmään.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen johdosta viranomaiset voivat antaa eläintautilain taikka sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perusteella määräyksiä välittömästi eläinlääkintöosaston päätöksen antamisesta lukien, ellei eläinlääkintöosaston päätöksessä toisin määrätä.

Viranomaisten tehtävät.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston tulee johtaa eläintautien vastustamista ja ennalta ehkäisemistä sekä valvoa, että siitä annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan.

Lääninhallituksen ja sen alaisena läänineläinlääkärin tulee:.

1) lääni alueella johtaa eläintautien vastustamista ja ennalta ehkäisemistä sekä valvoa, että siitä annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, sekä tehdä tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle esityksiä toimenpiteistä eläintautien vastustamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi;

2) määrätä asianomainen kunnan- tai kaupungineläinlääkäri taikka tarpeen vaatiessa joku muu eläinlääkäri, joka virkansa tai toimensa perusteella voidaan siihen velvoittaa, tutkimaan epäillyn tai ilmenneen eläintaudin laatua ja ryhtymään sen johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin;

3) määrätä tarvittaessa eläinlääkäri eläinnäyttelyyn, kilpailuun tai muuhun sellaiseen tilaisuuteen, johon kootaan eläimiä, valvomaan eläinten terveydentilaa ja eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä annettujen säännösten ja määräysten noudattamista;

4) määrätä kunnan- tai kaupungineläinlääkäri tai tarkastuseläinlääkäri tarvittaessa muutoinkin ryhtymään vastustettavan eläintaudin vastustamista ja ennalta ehkäisemistä tarkoittaviin toimenpiteisiin;

5) valvoa, että eläinten maahantuontiin ja maasta vientiin liittyvät, eläintauteja koskevat toimenpiteet tulevat annettujen ohjeiden mukaan suoritetuiksi;

6) valvoa ja ohjata eläintautilain perusteella suoritettavien palkkioiden ja korvausten suuruuden määrittämistä ja laskuttamista; sekä

7) suorittaa lääninhallitukselle eläintautien vastustamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.

Läänineläinlääkärin tulee:

1) tarvittaessa itse välittömästi ryhtyä taudin ehkäisemistä tarkoittaviin toimenpiteisiin saadessaan tietää tai havaitessaan sellaisia seikkoja, jotka antavat aihetta epäilyyn vastustettavan eläintaudin esiintymisestä; sekä

2) suorittaa läänineläinlääkärille eläintautien vastustamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston määräämät talli muuten määrätyt muut tehtävät tarvittaessa myös eläin taudin esiintymispaikalla.

Kunnan- ja kaupungineläinlääkärin tulee:

1) huolehtia eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä virka-alueellaan;

2) ryhtyä epäillyn tai todetun vastustettavan eläintaudin johdosta taudin vastustamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin sekä ottaa selvää epäillyn tai ilmenneen eläintaudin laadusta ja sen leviämisestä;

3) toimeenpanna eläintautilain 8 §:ssä tarkoitettu eläimen tappaminen tämän asetuksen 8 §:n mukaisesti;

4) tehdä lääninhallitukselle tarvittaessa esityksensä jatkotoimenpiteistä epäillyn tai todetun vastustettavan eläintaudin johdosta;

5) ilmoittaa tarvittaessa kunnan terveydenhoitoviranomaisille ihmisille aiheutuvasta terveydellisestä vaarasta epäillessään tai todettuaan eläimessä eläintautia, joka voi tarttua eläimestäihmiseen; sekä

6) ryhtyä muihin tarvittaviin tai erikseen määrättyihin toimenpiteisiin vastustettavan eläintaudin vastustamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi.

Tarkastuseläinlääkärin tulee:

1) seurata eläintautien esiintymistä teuraaksi tai tarkastettavaksi tuoduissa eläimissä sekä tarvittaessa ilmoittaa asianomaiselle kunnan- tai kaupungineläinlääkärille taikka läänineläinlääkärille sekä terveydenhoitoviranomaisille epäilemästään tai toteamastaan vastustettavasta eläintaudista; helposti leviävästä tai vaarallisesta eläintaudista on tämä ilmoitus tehtävä välittömästi;

2) ryhtyä toimenpiteisiin ilmenneen vastustettavan eläintaudin ja sen tartunnan hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi teurastamosta tai lihantarkastamosta; sekä

3) valvoa vastustettavien eläintautien ennalta ehkäisemiseksi annettujen säännösten ja määräysten mukaisten toimenpiteiden suorittamista sekä säännösten ja määräysten noudattamista teurastamossa.

Eläintaudin johdosta suoritettavat toimenpiteet.

Eläintautilain 8 §:ssä tarkoitetun eläimen tappamisen saa toimeenpanna sen jälkeen, kun tappamiseen on saatu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston hyväksyminen.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, saa kunnan- tai kaupungineläinlääkäri toimeenpanna eläimen tappamisen taudin toteamiseksi ilman eläinlääkintöosastolta ennalta saatua hyväksymistä, jollei eläimen arvo ole merkittävä, sekä läänineläinlääkäri, milloin eläimen tappaminen vastustettavan eläintaudin leviämisen vaaran tai siihen verrattavan syyn vuoksi on toimeenpantava viipymättä.

Eläinlääkintöosasto voi, mikäli vaarallisen tai helposti leviävän eläintaudin leviämisen estämiseksi on tarpeen, antaa luvan tietyllä alueella tai tiettyyn eläinlajiin kuuluvien eläinten tappamiseen eläintautilain 8 §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti ilmam tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua ennalta saatua hyväksymistä.

Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä sekä hyväksymistä omistajan hakemuksesta tehtävään eläimen tappamiseen on eläinlääkärin esitettävä kirjallisesti maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta antaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto.

Eläintautien ennalta ehkäiseminen.
10§

Eläintautilain 11 §:ssä tarkoitettu rokote, seerumi tai niihin verrattava valmiste voidaan hyväksyä, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja se täyttää käyttötarkoitukseensa vaadittavat laadulliset ja taloudelliset edellytykset.

Valmisteen hyväksymistä sekä lupaa hyväksytyn valmisteen myyntiin on haettava kirjallisesti maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolta, joka antaa hakemuksia koskevat tarkemmat ohjeet.

11§

Edellä 10 §:ssä tarkoitettu hyväksyminen ja lupa voidaan antaa myös rajoitettuna tai määräajaksi.

Hyväksyminen tai lupa voidaan peruuttaa, jos olosuhteissa tapahtuu olennainen muutos tai jollei annettuja säännöksiä ja määräyksiä tahi asetettuja ehtoja noudateta.

12§

Eläintautilain 12 §:ssä tarkoitetut määräykset eläintautien ennalta ehkäisemiseksi voidaan antaa koko maata koskevina tai rajoitettuina koskemaan tiettyä aluetta, tilaa tai eläinyksikköä taikka siten, että ne koskevat eläinyksiköitä, joissa harjoitetaan määrätynlaista toimintaa. Tutkimustehtävien antaminen erityiselle laitokselle.

13§

Epäillyn tai ilmenneen vastustettavan eläintautitapauksen määrittäminen tai sen vastustamiseen liittyvä muu laboratoriotehtävä voidaan antaa eläintautilain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun laitoksen suoritettavaksi ainoastaan valtion eläinlääketieteellisen laitoksen suostumuksella.

Tällaisesta tehtävästä tutkimuksen suorittavalle laitokselle valtion varoista maksettavan korvauksen suuruudesta päättää maa- ja metsä.talousministeriön eläinlääkintöosasto.

Kustannukset ja korvaukset.
14§

Eläintautilain täytäntöönpanoon kuuluvaa tehtävää suorittavalle eläinlääkärille maksetaan matkakustannusten korvausta ja palkkiota valtion varoista siten kuin siitä erikseen on säädetty tai määrätty. Muulle kuin eläinlääkärille maksetaan matkakustannukset valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevia perusteita soveltaen sekä maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston määräämä kohtuullinen palkkio. Palkkion määrittämisessä otetaan huomioon suoritettavan tehtävän laatu ja vaikeus sekä siihen käytetty aika ja sen suorittamiseen tarvittava koulutus tai erityinen kokemus.

15§

Milloin eläinlääkäri on suorittanut toimenpiteitä, joista voidaan hakea valtion varoista myönnettäviä korvauksia tai palkkioita, tai tällaisia toimenpiteitä on suoritettu hänen määräyksestään tai hänen valvonnassaan, on hänen huolehdittava siitä, että korvausten tai palkkioiden suuruuden määrittämiseksi voidaan saada luotettavat ja tarpeelliset tiedot.

16§

Eläintautilain 20 §:ssä tarkoitettu taloudellinen vallinko voidaan korvata valtion varoista, jos eläintenpito muodostaa korvauksen hakijan pääasiallisen tai oleellisen toimeentulon ja korvauksen perusteena olevat määräykset tai toimenpiteet ovat johtuneet helposti leviävästä tai vaarallisesta eläintaudista. Erityisistä syistä voidaan korvausta suorittaa valtion varoista myös silloin, kun määräykset tai toimenpiteet ovat johtuneet valvottavasta eläintaudista.

Erinäisiä säännöksiä.
17§

Eläintautilain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten perusteella annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maa- ja metsauml;talousministeriön eläinlääkintöosastolle kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Muutoksenhausta maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston päätökseen on säädetty erikseen.

Päätös voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos se on laadultaan sellainen, että se on viivytyksettä pantava täytäntöön tai jos päätöksen voimaantulemista ei voida eläintaudin leviämisen vaaran vuoksi siirtää tuonnemmaksi.

18§

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto.

19§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1980.

Naantalissa 15. päivänä tammikuuta 1980

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Pirkko Työläjärvi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.