Asetus ennakkoperintäasetuksen muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
kumotaan 1 päivänä joulukuuta 1978 annetun ennakkoperintäasetuksen (904/78 ) 6 §,
muutetaan asetuksen 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 ja 7 §, 34 §:n 1 momentti sekä 38 ja 42 §, sekä
lisätään 4 §:ään uusi 2 momentti, 12 §:ään uusi 2 momentti, 29 §:ään uusi 2 momentti ja 34 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi sekä asetukseen uusi 44 a § seuraavasti:
3 §.
Ennakkoperintälain 11 §:ssä tarkoitettuna päätoimesta saatuna tulona on pidettävä sellaista virka- tai työsopimussuhteeseen perustuvaa tuloa, josta palkansaaja saa pääasiallisen toimeentulonsa.
4 §.
Ennakkoperintälain 11 a §:ssä tarkoitetusta palkasta toimitetaan ennakonpidätys seuraavasti:
Nostettavan tai hyvitettävän palkan määrä mk | Ennakonpidätys % |
20,00–200,00 | 30 |
200,01–500,00 | 40 |
500,01 tai enemmän | 50 |
Ennakonpidätys edellä 1 momentissa tarkoitetusta palkasta toimitetaan kuitenkin palkansaajalle lasketun henkilökohtaisen prosenttiluvun mukaan, jos palkansaaja on toimittanut pidätysvelvolliselle verokirjan tai veroviranomaisen antaman muun todistuksen, johon henkilökohtainen prosenttiluku on merkitty tai henkilökohtainen prosenttiluku on annettu pidätysvelvolliselle ennakkoperintälain 13 §:n 3 momentin mukaisesti.
5 §.
Sen veropiirin verotoimisto, johon verovelvollisen kotikunta kuuluu, antaa verokirjan sellaiselle verovelvolliselle, jonka osalta ennakonpidätys saattaa ennakkoperintälain 4–6 §:n nojalla tulla kysymykseen. Jos verovelvolliselle ei ole toimitettu verokirjaa, hän on velvollinen itse sitä pyytämään verotoimistosta. Verokirjan antaa tällöin muukin kuin edellä tarkoitettu verotoimisto.
7 §.
Mikäli verovelvollinen saa sellaista palkkaa, josta on toimitettava verokirjaan merkityn pidätystunnuksen mukainen pidätys, on hänen hyvissä ajoin ennen palkanmaksua annettava verokirja työnantajalle. Työnantaja on velvollinen säilyttämään verokirjan.
Milloin verovelvollinen saa palkkaa tai eläkettä kahdelta tai useammalta työnantajalta tai eläkkeenmaksajalta tahi jos hän palkan lisäksi saa eläkettä tai elinkorkoa eri maksajilta, verovelvollisen on annettava verokirja ennakkoperintälain 11 §:ssä tarkoitetun pidätystunnuksen mukaisen pidätyksen toimittavalle työnantajalle tai eläkkeenmaksajalle. Samoin annetaan ennakonpidätystä koskevat tiedot ennakkoperintälain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ennakkoperintälain 11 §:ssä tarkoitetun pidätystunnuksen mukaisen pidätyksen toimittavalle palkan- tai eläkkeenmaksajalle.
12 §.
Eläkkeenmaksaja, joka suorittaa eläkkeiden maksatuksen automaattista tietojen käsittelyä käyttäen, saa antaa eläkkeensaajalle eläkkeestä toimitetusta ennakonpidätyksestä ennakonpidätystodistuksen silloinkin, kun verokirja on annettu eläkkeenmaksajalle. Eläkkeenmaksajan on tällöin tehtävä verokirjan sijasta annettuun ennakonpidätystodistukseen tätä koskeva merkintä. Eläkkeenmaksaja saa hävittää elakkeensaajan verokirjan verovuoden päätyttyä, jos työnantaja tai muu pidätysvelvollinen ei ole tehnyt siihen merkintöjä.
29 §.
Jos työnantaja aloittaa palkanlaskennan automaattista tietojen käsittelyä käyttäen, on myös tästä ilmoitettava edellä tarkoitetulle lääninverovirastolle.
34 §.
Rekisteröidyn työnantajan on annettava sille lääninverovirastolle, jonka virka-alueella työnantajan kotikunta on, pidätettyjen ja suoritettujen varojen valvontaa varten vuosi-ilmoitus, josta ilmenee:
vuoden aikana työnantajan palveluksessa olleiden palkansaajien nimet ja henkilötunnukset;
kullekin palkansaajalle maksetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja siitä toimitetun pidätyksen määrä;
edellä tarkoitetuille palkansaajille maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja niistä toimitettujen ennakonpidätysten yhteismäärät; sekä
muut verohallituksen määräämät tiedot.
Vuosi-ilmoitus on annettava palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Lääninverovirasto voi työnantajan pyynnöstä erityisistä syistä pidentää vuosi-ilmoituksen antamisaikaa.
38 §.
Ennakonpidätys ennakkoperintölain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta osingosta ja osuuspääoman korosta on 50 prosenttia.
Ennakonpidätystä ei kuitenkaan ole toimitettava siltä osin kuin luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettujen osinkojen tai korkojen yhteismäärä saman kalenterivuoden aikana ei ylitä 1 500 markkaa. Tämän määrän ylittävältä maksetun osingon tai koron osalta on ennakonpidätys toimitettava 1 momentissa tarkoitetun prosentin mukaan. Ennakonpidätyksen toimittamatta jättämisen edellytyksenä on, että osingon tai koron saaja esittää maksajalle verotoimiston antaman todistuksen (osinkoverokirja). Osinkoverokirja esitetään osinkoa tai korkoa nostettaessa, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa siitä kun osinko tai korko on ollut asianomaisen nostettavissa.
42 §.
Ennakkoperintälain 33 §:n mukaan lääninverovirastolle annettavasta tilityksestä tulee ilmetä jaettavaksi päätettyjen osinkojen ja maksettujen korkojen kokonaismäärät, toimitettujen ennakonpidätysten yhteismäärät sekä muut verohallituksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella vaadittavat tiedot.
Lääninverovirastolle annettava tilitys on jätettävä sen veropiirin verotoimistoon, johon osingon tai koron maksajan kotikunta kuuluu.
Osingon tai koron maksajan on lääninveroviraston tai verotoimiston asianomaisen virkamiehen kehotuksesta ilmoitettava ne osingon tai koron saajat, joilta ennakonpidätystä ei ole toimitettu tai joilta ennakonpidätys on toimitettu pienempänä kuin 50 prosentin mukaan.
44a §.
Ennakkoperintälain 34 §:ssä tarkoitettuna pidätystodistuksena käytetään osinkoverokirjaa tai verohallituksen vahvistaman kaavan mukaista osingonpidätystodistusta.
Kun osinkoverokirja esitetään maksajalle ennakkoperintäasetuksen 38 §:ssä tarkoitetun pidätysvapauden saamiseksi, on osingon tai osuuspääoman koron maksajan tehtävä maksamastaan osingosta tai korosta merkinnät osinkoverokirjaan. Verohallitus voi yksittäistapauksessa oikeuttaa osingon tai koronmaksajan tekemään merkinnän muuhun kuin edellä tarkoitettuun osinkoverokirjaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980, kuitenkin niin, että 38, 42 ja 44 a §:ää sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 1980 lukien.
Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1979.
Tasavallan Presidentti Urho KekkonenMinisteri Pirkko Työläjärvi