Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä
muutetaan 6 päivänä maaliskuuta 1970 ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen( 179/70 ) 6 §, 8 §, 155 §, 157 §:n 2 momentti, 159 §:n 2 ja 3 momentti, 168 §:n 1 momentti, 169 §:n 1 momentti, 171 §:n 6 kohta, 176 §:n 1 momentti, 184 §, 223 §:n 1 momentti ja 224 §, sellaisina kuin niistä on 6 § muutettuna 10 päivänä marraskuuta 1972 annetulla asetuksella (745/72) ja 171 §:n 6 kohta, 184 § ja 223 § 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla asetuksella (672/78), sekä
lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä marraskuuta 1972 annetulla asetuksella (745/72), uusi 3 momentti seuraavasti:
6§
Ortodoksinen kirkkokunta, joka muodostaaarkkipiispakunnan, jakaantuu seurakuntain kirkollista hallintoa varten kolmeen hiippakuntaan, Karjalan, Helsingin ja Oulun hiippakuntiin. Hiippakunnat ovat kirkolliselta asemaltaanmetropoliittakuntia.
7§
Oulun hiippakunnan piispanistuin on OulunKaupungissa ja piispa käyttää arvonimeä''Oulun metropoliitta''.
8§
Karjalan hiippakuntaan kuuluvat:
lisalmen, Ilomantsin, Joensuun, Jyväskylän,Kuopion, Lieksan, Mikkelin, Nurmeksen, Pielaveden, Rautalammin, Taipaleen ja Varkaudenseurakunnat; sekä Valamon ja Lintulan luostariseurakunnat.
Helsingin hiippakuntaan kuuluvat:Helsingin, Hämeenlinnan, Kotkan, Lahden,Lappeenrannan, Tampereen ja Turun seurakunnat sekä Haminan kappeliseurakunta.
Oulun hiippakuntaan kuuluvat:
Kajaanin, Kiuruveden, Lapin, Oulun ja Vaasan seurakunnat.
155§
Arkkipiispan estyneenä ollessa toimii hänensijaisenaan virkaiältään vanhin hiippakuntapiispa. Helsingin ja Oulun hiippakuntien piispat toimivat toistensa sijaisina jommankummanestyneenä ollessa.
157§
Maallikkojäsenillä tulee olla sellainen taitoja kyky kuin toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää, ja heidän tulee olla vaalikelpoisia kirkolliskokouksen jäseniksi sekä vähintään kolmekymmentä vuotta täyttäneitä.
159§
Arkkipiispan estyneenä ollessa toimii puheenjohtajana se piispa, joka on määrätty hoitamaan arkkipiispan tehtäviä ja kaikkien piispojen estyneenä ollessa kirkollishallituksen pappisjäsen. Jos pappisjäsen joutuu hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä tai joku jäsenistä on estyneenä, astuu hänen tilalleen kirkollishallituksen vastaava pappis- tai maallikkovarajäsen.
Kirkollishallitus on päätöksenvoipa, kun neljä jäsentä on saapuvilla, ja he ovat päätöksestä yksimieliset. Muussa tapauksessa tulee viidenjäsenen ottaa käsittelyyn osaa. Myös kirkollishallituksen toimiessa tuomioistuimena tulee siinä olla vähintään neljä jäsentä, näistä vähintään kaksi pappisjäsentä.
168§
Piispainkokouksen kutsuu kokoon arkkipiispa tai, jos hän on estynyt, virkaiältään vanhin hiippakuntapiispa.
169§
Piispainkokouksessa johtaa puhetta arkkipiispa tai, jos hän on estynyt, virkaiältäänvanhin hiippakuntapiispa.
171§
Kirkolliskokouksella on seuraavat tehtävät:
kirkollishallituksen pappis- ja maallikkojäsenten sekä kahden pappisvarajäsenen ja kahden maallikkovarajäsenen, samoin kuin kirkollisen ylioikeuden kahden pappisjäsenen ja kolmen maallikkojäsenen sekä näiden varajäsentenvalitseminen;
176§
Kirkolliskokouksessa on niiden itseoikeutettujen edustajien lisäksi, joista säädetään ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa,oleva neljätoista valittua papiston edustajaa jakuusitoista valittua maallikkojen edustajaa.
184§
Maallikkojen edustajat valitaan vaalipiireittäin ja valitsemisen toimittavat sitä varten seurakunnittain valitut valitsijat.
Vaalipiirit ovat seuraavat:
Karjalan hiippakunnan keskinen vaalipiiri,johon kuuluvat lisalmen, Jyväskylän, Kuopion,Mikkelin, Pielaveden, Rautalammin ja Varkauden seurakunnat, toimituspaikkana Kuopionkaupunki, ja itäinen vaalipiiri, johon kuuluvatIlomantsin, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen jaTaipaleen seurakunnat, toimituspaikkana Joensuun kaupunki.
Helsingin hiippakunnassa Helsingin vaalipiiri, jonka muodostaa Helsingin seurakunta, toimituspaikkana Helsingin kaupunki ja eteläinenvaalipiiri, johon kuuluvat Hämeenlinnan, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Tampereen jaTurun seurakunnat sekä Haminan kappeliseurakunta, toimituspaikkana Lahden kaupunki.
Oulun hiippakunnassa Lapin vaalipiiri, johonkuuluvat Kajaanin, Kiuruveden, Lapin, Oulunja Vaasan seurakunnat, toimituspaikkana Oulunkaupunki.
Edustajat valitaan vaalipiireittäin siten, ettäkustakin vaalipiiristä tulee siihen kuuluviaedustajia samassa suhteessa kuin vaalipiirissäon seurakunnan jäseniä. Kussakin vaalipiirissävalitaan yhtä monta varajäsentä kuin varsinaista.
223§
Kirkollisen ylioikeuden pappis- ja maallikkojäsenet sekä näiden varajäsenet valitsee varsinainen kirkolliskokous kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ainakin yhden maallikkojäsenen tuleeolla perehtynyt maan lainsäädäntöön ja hänellätulee, mikäli mahdollista, olla kokemusta tuomarin tehtävissä. Hän on samalla kirkollisenylioikeuden sihteeri.
224§
Kirkollinen ylioikeus on päätöksenvoipa, kunpuheenjohtaja sekä kaksi pappisjäsentä ja kaksi maalikkojäsentä ovat saapuvilla.
Helsingissä 7. päivänä syyskuuta 1979
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Opetusministeri Pär Stenbäck