Laki työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain ( 646/74 ) 1 §, 8 §:n 3 momentti, 11 ja 13 §, 34 §:n 1 momentti ja 39 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 ja 13 § osittain muutettuina 20 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla (973/74) sekä 11 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 13 päivänä kesäkuuta 1975 annetulla lailla (441/75), näin kuuluviksi:
1§
Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia, virkamiesten virkaehtosopimuksia ja yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöiden toimiehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin (436/46), valtion virkaehtosopimuslakiin (664/70), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/70), evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/74) ja yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslakiin (238/79) perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:
työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta;
siitä, onko jokin menettely työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen tahi edellämainittujen lakien säännösten mukainen; taikka
työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen tahi edellä mainittujen lakien vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta.
Jos velvollisuus suoritukseen tai työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellätarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Jollei työtuomioistuin katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
8§
Käsiteltäessä virkamiehiä ja yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaissa tarkoitettuja toimihenkilöitä koskevia asioita tulevat 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut virkasuhteisiin perehtyneet jäsenet yhden työnantajapuolelta ja yhden työntekijäpuolelta olevan jäsenen sijaan. Tuomionvoipaisuuden edellytyksenä on tällöin sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, että molemmat virkasuhteisiin perehtyneet jäsenet ovat tuomioistuimessa läsnä.
11§
Työtuomioistuimeen kuuluva riita-asia saadaan työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksessa olevan määräyksen perusteella jättää välimiesten välimiesmenettelystä annetun lain (46/ 28) mukaan ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, mil-------- loin työehtosopimus työehtosopimuslain, virka ehtosopimus valtion virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain tai evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain taikka toimiehtosopimus yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain säännösten nojalla vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.
Jos työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelun tapahtumatta jäämiseen.
13§
Virkaehto- tai toimiehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehto- tai toimiehtosopimuksen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehto tai toimiehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Virkaehto- tai toimiehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.Virkaehto- tai toimiehtosopimukseen osallinen yhdistys alaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin virkamiesten, viranhaltijain ja toimihenkilöiden puolesta, jotka eivät ole virkaehto- tai toimiehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden palvelussuhteen ehtoja valtio, kunta tai kuntainliitto, evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta, seurakuntaliitto tai muu seurakuntain yhtymä taikka yksityinen valtionapulaitos ei saa määrätä tai sopia sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehto- tai toimiehtosopimuksen kanssa.Virkaehto- tai toimiehtosopimusta koskevaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehto- tai toimiehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Se, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on kutsuttava myös aina itse asiassa kuultavaksi. Kanteeseen, jossa vaaditaan seuraamusta virkaehto, tai toimiehtosopimuksen määräysten rikkomisesta taikka työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tai osallistumisesta muutoin kuin kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, evankelisluterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan tai yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunnan tai toimenpiteeseen ryhtyneen yhdistyksen päätöksen perusteella, vastaa henkilökohtaisesti se, jota vastaan vaatimuksia tehdään.
Mitä tässä pykälässä säädetään osallisesta, sovelletaan vastaavasti valtion virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa, kunnallisen virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa, evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 6 §:n 2 momentissa ja yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhdistykseen.
Valtion virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain tai yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain soveltamista koskevassa muussa kuin 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa asiassa on kantajana valtio, kunnallinen sopimusvaltuuskunta, evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunta tai yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskunta tai, milloin virkaehtosopimus on kunnan tai kuntaliiton, seurakunnan, seurakuntaliiton tai muun seurakuntan yhtymän taikka toimiehtosopimus yksityisen valtionapulaitoksen tekemä, tämä, taikka virkamiehiä, viranhaltijoita taikka yksityisten valtionapulaitosten toimihenkilöitä edustava yhdistys.
34§
Työtuomioistuimen tuomio om laadittava kirjallisesti. Tuomiossa on oltava lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelut, asianomaiset lain tai työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen kohdat ja lopputulos, johon tuomioistuin asiassa on joutunut.
39§
Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto-, virkaehto, tai toimiehtosopimusolojen tuntemusta, voi tuomioistuin, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomioistuimelta, jollei lausunnon pyytämisestä tietyissä tapauksissa ole erityisesti toisin säädetty.
Jos lausuntopyyntö koskee tietyn työehtovirkaehto, tai toimiehtosopimuksen oikeata sisällystä tai soveltamista tahi sen yksittäisen määräyksen oikeata tulkintaa, on sopimukseen osallisille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi. Tässä tarkoituksessa puheenjohtaja lähettää sopimukseen osallisille lausuntopyynnön tiedoksi ja kehottaa niitä määräajassa antamaan lausuntonsa sen johdosta. Jos osalliset tällöin ovat asiasta eri mieltä, toimitetaan asiassa puheenjohtajan harkinnan mukaan esivalmistelu ja pääkäsittely siinä järjestyksessä kuin edellä on säädetty.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 1979
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Esko Rekola