670/1976

Annettu Helsingissä 13. päivänä elokuuta 1976

Laki ennakkoperintälain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 6 ja 13 §, 19 §:n 3 momentti, 21 ja 29 §, 32 §:n 2 momentti, 42 §, 48 §:n 1 momentti ja 50 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 6 § osittain muutettuna 9 päivänä kesäkuuta 1960 annetulla lailla (272/60), 13 § osittain muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1962 annetulla lailla (652/ 62), 19 §:n 3 momentti 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa (500/74), 32 §:n 2 momentti 26 päivänä lokakuuta 1972 annetussa laissa (706/72), 42 § mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa ja 48 §:n 1 momentti 12 päivänä marraskuuta 1965 annetussa laissa (597/65) sekä

lisätään lakiin uusi 20 a, 29 a, 29 b, 29 c ja 29 d § seuraavasti:

Ennakonpidätys on toimitettava, vaikka suoritusta ei ole pidettävä palkkana:

1) esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän tahi urheilijan palkkiosta;

2) kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden taikka patentin, tavaramerkin, mallin, muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistustavan käyttämisestä tai käyttöoikeudesta taikka teollisia, kaupallisia tai tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritetusta korvauksesta;

3) hankinta-, osto- tai myyntiasiamiehen palkkiosta;

4) kauppamatkustajan, paikallismyyjän tai kauppaedustajan palkkiosta; sekä

5) muusta edellä 1―4 kohdissa mainittuihin palkkioihin tai korvauksiin verrattavasta suorituksesta, josta valtiovarainministeriö niin määrää.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua ennakonpidätystä ei ole kuitenkaan toimitettava, jos suorituksen saaja käyttää siinä toiminnassa, jota suoritus koskee, kaupparekisteriin merkittyä toiminimeä tai on rekisteröity yhdistys.

Valtiovarainministeriö voi asettaminsa ehdoin määrätä, että 1 momentin 1―4 kohdissa tarkoitetuista suorituksista saadaan jättää ennakonpidätys toimittamatta.

Mitä tässä laissa säädetään palkasta, työnantajasta ja palkansaajasta, on vastaavasti voimassa sellaisesta suorituksesta, josta on tämän pykälän mukaan toimitettava ennakonpidätys, sekä sen maksajasta ja saajasta.

13§

Palkasta, joka palkansaajalle maksetaan hänen päätoimestaan pääasiallisesti säännöllisin väliajoin, on ennakonpidätys toimitettava 12 §:n 3 momentin mukaisesti määrätyn taulukon perusteella. Sen läänin lääninverovirasto, jonka alueella työnantajan kotipaikka on, voi kuitenkin oikeuttaa työnantajan, joka suorittaa palkkojen laskennan erityisillä koneilla, toimittamaan ennakonpidätyksen taulukosta poikkeavasti, kuitenkin niin, että pidätysmäärä saa poiketa vastaavasta taulukon mukaisesta pidätyksestä enintään määrällä, jonka verohallitus päättää. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä määrätä, että ennakonpidätys on toimitettava verovuoden alusta lukien enintään maaliskuun loppuun edelliseksi vuodeksi vahvistettujen taulukkojen mukaan.

Milloin palkansaaja ei 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa esitä verokirjaansa, ennakonpidätys on toimitettava verohallituksen määräämän taulukon mukaan.

Palkasta, jota ei makseta pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoimesta taikka tilapäisestä työstä, ennakon pidätys on toimitettava asetuksella säädettävän prosenttiluvun mukaan, joka ei saa olla suurempi kuin 50. Mainittu prosenttiluku voidaan määrätä eri suuruiseksi palkan perusteesta ja määrästä riippuen. Palkkaturvalain (649/73) nojalla maksettavasta suorituksesta toimitettavasta ennakonpidätyksestä säädetään niinikään asetuksella. Tämän momentin mukaista pidätystä ei kuitenkaan ole toimitettava 20 markkaa pienemmästä palkasta.

Ennakonpidätystä ei toimiteta rahana maksettavan palkan määrää suurempana. Pidätyksessä jätetään täysien markkojen yli menevä osa lukuun ottamatta.

19§

Kun työnantajana on valtio tai sen laitos, kunta, kuntainliitto taikka evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunta, on ennakonpidätys toimitettava veromerkkejä käyttämättä. Sen veropiirin verojohtaja, johon työnantajan kotikunta kuuluu, voi velvoittaa muun kuin edellä tässä momentissa mainitun työnantajan toimittamaan ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttämättä sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Pidätetyt määrät on suoritettava valtion postisiirtotilille 20 päivän kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona pidätys on toimitettu ja niistä on annettava tilitys verojohtajalle sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin oikeuttaa työnantajat suorittamaan pidätetyt määrät valtion postisiirtotilille myöhemmin kuin edellä on sanottu, milloin pidätysten suorittaminen työnantajista riippumattomien esteiden vuoksi ei ole mahdollista määräajassa. Pidennetyltä maksuajalta on suoritettava valtiovarainministeriön määräämä korko.


20a§

Kirjanpitovelvollisen työnantajan on pidettävä tämän lain mukaisista suorituksista sellaista palkkakirjanpitoa kuin asetuksella säädetään. Muu työnantaja on velvollinen tekemään mainituista suorituksista sellaiset muistiinpanot, joista asetuksella säädetään.

21§

Työnantajan tulee veromerkkejä ostaessaan käyttää verohallituksen vahvistamaa tilauslomaketta, jonka myyjä varustaa leimallaan ja päiväyksellä.

29§

Työnantajan on verohallituksen tai lääninveroviraston taikka verotoimiston asianomaisen virkamiehen kehotuksesta esitettävä Suomessa sanotun viranomaisen tai verohallituksen taikka lääninveroviraston määräämän asiantuntevan ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkastettavaksi palkkakirjanpitonsa tai muistiinpanonsa, kuten alkuperäiset palkkalistat, -kortistot ja kuitit, sekä liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja tase-erittelynsä liitteineen, samoin kuin muu tositeaineisto ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon ja palkkakirjanpidon menetelmäkuvaus käyttöaikaa koskevin merkinnöin sekä muut asiakirjat, jotka saattavat olla tarpeen ennakontarkastusta toimitettaessa. Niin ikään työnantajan on esitettävä muut ennakonpidätystä selvittävät, samoin kuin palkansaajan hänelle jättämät ennakonpidätystä koskevat asiakirjat. Työnantajan on annettava myös muut valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Palkansaaja on myös velvollinen kehotuksesta esittämään tarkastettavaksi ennakonpidätystä koskevat asiakirjat ja antamaan kehotuksesta muut asiaa selvittävät tiedot. Työnantajan on lisäksi näytettävä toimintaansa kuuluvat varastot ja muu omaisuus.

Mitä 1 momentissa on säädetty työnantajasta, koskee myös sitä, jolla on hallussaan sanotussa momentissa tarkoitettua aineistoa.

Asiakirjain tarkastus on, mikäli mahdollista, toimitettava työnantajan liikehuoneistossa tai hänen käyttämässään tili- tai palvelutoimistossa. Mikäli tarkastus toimitetaan edellä mainitussa huoneistossa tai toimistossa, työnantajan on asetettava tarkastajan käytettäväksi tarkoituksenmukaiset tilaat sekä tarpeelliset apuneuvot ja apulaiset. Jos tarkastusta ei voida haitatta toimittaa edellä tarkoitetussa paikassa, tarkastus voidaan toimittaa lääninverovirastossa tai verotoimistossa. Asiakirjat on esitettävä tarkastettaviksi siellä tai toimitettava sinne, missä tarkastus suoritetaan. Valokuvaamalla tai muulla vastaavalla tavalla valmistettuina jäljennöksinä säilytettävistä asiakirjoista on 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, mikäli se on tarkastuksen suorittamista varten välttämätöntä. Suoritetusta tarkastuksesta on laadittava kertomus.

Ulosotonhaltija ja poliisiviranomainen ovat velvollisia antamaan veroviranomaisille virka-apua 1 momentissa tarkoitettujen tarkastusten toimittamisessa.

29a§

Kirjanpitovelvollisen työnantajan on säilytettävä palkkakirjanpitonsa ja veromerkkien tilauslomakkeet niin kuin tilikirjojen ja tositteiden säilyttämisestä kirjanpitolaissa säädetään.

Muun kuin kirjanpitovelvollisen työnantajan on säilytettävä 20 a §:ssä tarkoitetut muistiinpanot ja veromerkkien tilauslomakkeet 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana palkka on maksettu.

Koneellisen palkkakirjanpidon menetelmäkuvaus on käyttöaikaa koskevin merkinnöin säilytettävä tässä maassa vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana palkka on maksettu.

29b§

Muun kuin edellä 29 §:ssä tarkoitetun henkilön on annettava verohallituksen tai lääninveroviraston kehotuksesta sellaisia ennakonpidätyksen toimittamisesta annettujen määräysten valvontaa varten välttämättömiä tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei lain mukaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta asiasta. Ennakonpidätyksen toimittamisesta annettujen määräysten valvontaan vaikuttavia, toisen taloudellista asemaa koskevia tietoja ei kuitenkaan saa kieltäytyä antamasta.

29c§

Viranomaisella, jolle 29 b §:ssä tarkoitetut tiedot on annettava on oikeus tarkastaa tai 29 §:ssä mainituin tavoin tarkastuttaa kaikki ne liike- ja muut asiakirjat, joista sanottuja tietoja voi olla saatavissa.

29d§

Viranomaisen ja julkisen laitoksen tulee 29 §:ssä tarkoitetun viranomaisen pyynnöstä antaa ennakonpidätyksen toimittamisesta annettujen määräysten valvontaa varten tarpeellisia tietoja taikka sallia sellaisen viranomaisen tai hänen valtuuttamansa ottaa niistä selko, mikäli ne eivät koske sellaista asiaa, josta lain mukaan ei saa todistaa.

32§

Jos on ilmeistä, ettei osingon tai koron saajan tulo verovuotena nouse määrään, josta hänen olisi suoritettava valtion- tai kunnallisveroa, määrää sen veropiirin verojohtaja, johon osingon tai koron saajan kotikunta kuuluu, hänen pyynnöstään, ettei ennakonpidätystä ole toimitettava. Jos pidätys olisi liian suuri verrattuna lopullisesti suoritettavaan määrään, verojohtaja voi niin ikään määrätä pidätyksen toimitettavaksi pienempänä.


42§

Jos ennakon määrä olisi pienempi kuin 100 markkaa, ennakkoa ei määrätä.

48§

Ennakko kannetaan ennakon määrästä riippuen yhdessä tai useammassa erässä, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö määrää.


50§

Veronkantoviranomaisen on verovuodelta suoritettava etumaksuna kullekin kunnalle ja kullekin seurakunnalle 96 prosenttia siitä määrästä, joka saadaan, kun sovellettava ennakkoveroäyrin hinta kerrotaan verovuotta edeltäneenä vuotena toimitetussa verotuksessa kunnalle tai seurakunnalle kertyneiden veroäyrien lukumäärällä. Tämän lisäksi veronkantoviranomaisen on kansaneläkelaitokselle suoritettava 96 prosenttia siitä määrästä, joka saadaan, kun veroäyriltä menevä kansaneläkevakuutusmaksu kerrotaan vakuutusmaksun perusteeksi verovuotta edeltäneenä vuotena toimitetussa maksuunpanossa luettujen veroäyrien lukumäärällä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1977, kuitenkin niin että vuonna 1976 voidaan 13 §:n 3 momentin nojalla asetuksella säätää palkkaturvalain (649/73) perusteella maksettavista suorituksista toimitettavista ennakonpidätyksistä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 13. päivänä elokuuta 1976

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Valtiovarainministeri
Paul Paavela

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.