421/1976

Perheeksi, joka voi saada tässä laissa tarkoitettua asumistukea, katsotaan:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun perheeseen voivat myös kuulua asunnon haltijan ja hänen puolisonsa vanhemmat, lapsi perheineen sekä erityisestä syystä muukin lähiomainen, milloin tällainen henkilö pysyvästi asuu perheen kanssa.

Perheille maksettavan asumistuen saamisen edellytyksenä on:

Asumistuen saamisen esteenä ei kuitenkaan ole kodin, lasten tai sairaan perheenjäsenen hoidon takia tarpeellisen henkilön ja hänen lapsensa asuminen asunnossa.

Valtioneuvosto voi määrätä, että asumistukea myönnetään vain määrättynä ajanjaksona valmistuneessa tai peruskorjatussa taikka hankitussa omassa asunnossa asuville perheille.

Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea myöntää, jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja lukuun ottamatta ovat asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa pysyvästi alentuneet niin, ettei niiden arvioida ylittävän määrättyjen veroäyrien edellyttämiä tuloja, ja jos perheeseen kuuluvien henkilöiden omaisuus on vähentynyt niin, ettei siitä ole suoritettava veroa.

Asumistuki voidaan evätä tai lakkauttaa, mikäli perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja lukuunottamatta taikka taloudelliset olosuhteet muutoin selvästi ovat paremmat, kuin heille määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää, tai mikäli muu erityinen syy antaa siihen aihetta.

Perheille maksettavan asumistuen suuruus on perheen koosta sekä perheeseen kuuluville henkilöille määrättyjen veroäyrien yhteismäärästä riippuen 55―90 prosenttia markkamääräisen perusomavastuuosuuden ylittävästä kohtuullisten asumismenojen määrästä.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 momentissa tarkoitetut perusomavastuuosuuksien markkamäärät sekä asumistuen prosenttimäärät.

Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

Omassa asunnossa asuvan perheen asumismenoiksi luetaan asunto-osakeyhtiölle tai vastaavalle yhteisölle suoritettava vastike, erikseen suoritetut lämmityskustannukset ja vesimaksut, kiinteistön hoitomenot, asunnon hankkimiseen ja peruskorjaukseen otettujen yleisten rahoituslaitosten sekä valtion, kunnan ja seurakunnan myöntämien henkilökohtaisten lainojen vuotuiset lyhennykset kahden prosentin suuruisina laskettuna valtioneuvoston määräämänä ajankohtana jäljellä olleesta lainapääomasta sekä lainojen vuotuiset korot enintään pitkäaikaisista lainoista yleisesti perittävän koron määrän mukaan laskettuna sanotusta lainapääomasta.

Valtioneuvosto voi määrätä minkä määräisinä kiinteistön hoitomenot sekä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut otetaan huomioon. Asumismenoja laskettaessa on otettava huomioon korkojen veronvähennysoikeus valtioneuvoston määräämällä tavalla.

Asumismenojen kohtuullisen määrän laskemiseksi valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asunnon sijainnin, koon, iän ja varustetason mukaan enimmäisasumismenot neliömetriä kohden kuukaudessa sekä perheen koon mukaan asunnon pinta-alan kohtuulliset neliömetrimäärät.

Kohtuullisina asumismenoina otetaan huomioon 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot tai asunnon pinta-alan neliömetrimäärän ja valtioneuvoston vahvistamien enimmäisasumismenojen tulo, milloin se on pienempi kuin 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen yhteismäärä, taikka valtioneuvoston vahvistamien asunnon pinta-alan kohtuullisen neliömetrimäärän ja enimmäisasumismenojen tulo, milloin se on pienempi kuin sekä 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen yhteismäärä että asunnon pinta-alan neliömetrimäärän ja valtioneuvoston vahvistamien enimmäisasumismenojen tulo.

Jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja lukuun ottamatta ovat asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa pysyvästi alentuneet, niin etteivät ne vastaa määrättyjen veroäyrien edellyttämiä tuloja, asumistuki voidaan myöntää alentuneita tuloja vastaavasti.

Mikäli perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja lukuun ottamatta taikka taloudelliset olosuhteet muutoin selvästi ovat paremmat kuin heille määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää, tai mikäli muu erityinen syy antaa siihen aihetta, asumistuki voidaan myöntää pienempänä tai vahvistaa pienemmäksi kuin määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää.

Sosiaalilautakunnan ja sen alaisen viranhaltijan asumistukea koskeva päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi virkakirjeessä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

Sosiaalilautakunnan on vähintään kerran vuodessa tarkistettava myönnettyjen asumistukien saamisen edellytysten olemassaolo, sekä tuen määrä huomioon ottaen tuen määrään vaikuttavissa seikoissa tapahtuneet muutokset. Asumistuki lakkautetaan tai suoritetaan tarkistettuna tämän momentin nojalla valtioneuvoston määräämästä ajankohdasta lukien.

Sosiaalilautakunnan tulee lakkauttaa asumistuki ennen 1 momentissa tarkoitetun tarkistuksen suorittamista, milloin perhe muuttaa asunnosta, johon tukea on myönnetty, taikka milloin asunnon tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus siirtyy perheeseen kuulumattomalle henkilölle. Asumistuki lakkautetaan tämän momentin nojalla muuttoa tai luovutusta seuraavan kuukauden alusta.

Asumistuen myöntämisen ja 1 momentissa tarkoitetun tarkistamisen taikka 1 momentissa tarkoitettujen tarkistamisten välisenä aikana asumistuen määrää ei saa tuen saamiseen tai määrään vaikuttavissa seikoissa tapahtuneen muutoksen perusteella muutoin muuttaa. Asumistuen myöntämistä tai tarkistamista koskevan päätöksen oikaisemisesta säädetään jäljempänä 19 §:ssä erikseen.

Asumistuen saaja on velvollinen ilmoittamaan viivytyksettä sosiaalilautakunnalle 2 momentissa tarkoitetusta muutosta ja luovutuksesta sekä antamaan lautakunnalle asumistuen saamisen edellytysten ja tuen määrän tarkistamiseksi tarvittavat tiedot. Jos tuen saaja ei sosiaalilautakunnan kehoituksesta kohtuullisessa ajassa ilmoita asumistuen saamisen edellytysten ja tuen määrän tarkistamiseksi tarvittavia tietoja, asumistuki tulee lakkauttaa sen kuukauden alusta, jolloin asumistukien tarkistukset tulevat voimaan.

Asumistuki maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä tai toisena arkipäivänä. Tuki suoritetaan täysin markoin jättämällä ylimenevät pennit lukuun ottamatta. Valtioneuvoston vahvistamaa markkamäärää pienempää asumistukea ei kuitenkaan makseta.

Kunnalle suoritetaan valtion varoista korvauksena asumistukea koskevien asioiden hoitamisesta asetuksella säädettävä määrä kustakin kunnan tekemästä päätöksestä, jolla on myönnetty asumistukea tai tarkistettu tuen määrää lukuunottamatta 19, 20 ja 21 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä. Korvauksen määrä on säädettävä sellaiseksi, että se vastaa asumistukiasiain käsittelystä aiheutuvia keskimääräisiä todellisia kustannuksia lukuunottamatta lautakunnan jäsenille suoritettavia palkkioita ja korvauksia. Korvauksen määrä voidaan säätää eri suuruiseksi asumistukea koskevien asioiden hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin vaikuttavien olosuhteiden eroavuuksien mukaan.

Edellä 17 §:ssä mainitut korvaukset maksetaan kunnalle neljännesvuosittain jälkikäteen.

Milloin asumistuen myöntämistä tai tuen määrän tarkistamista koskeva sosiaalilautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tietoon asumistuen myöntämiseen ja tuen määrään vaikuttavasta seikasta, taikka milloin päätös on tehty ilmeisesti lakia virheellisesti soveltaen, sosiaalilautakunnan tulee hakemuksetta ja ilman eri määräystä käsitellä asia uudelleen. Asumistuki myönnetään uuden päätöksen mukaisena päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta.

Milloin asumistukea on sosiaalilautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan päätöksellä myönnetty vähemmän kuin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan olisi tullut myöntää, maksamatta jäänyt asumistuki tulee suorittaa tuensaajalle taannehtivasti.

Milloin asumistukea on sosiaalilautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan päätöksellä myönnetty enemmän kuin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan olisi tullut myöntää, ja milloin asumistukea on maksettu enemmän kuin tämän lain nojalla tehty asumistuen myöntämistä koskeva päätös olisi edellyttänyt, liikaa maksettu asumistuki tulee, ellei sen perimättä jättämisestä tehdä hakemusta lääninoikeudelle, periä takaisin myöhemmin maksettavista asumistuen eristä. Takaisin perimiseen saa kuukausittain maksettavasta asumistuesta käyttää enintään yhden kolmasosan tuen määrästä.

Milloin 3 momentissa tarkoitettua virheellisesti maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada perityksi myöhemmin maksettavista asumistuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai, milloin virheellinen maksaminen on tapahtunut muun viranomaisen toimesta asianomaisen muun viranomaisen vaatia lääninoikeudessa tuen nostajan velvoittamista suorittamaan 3 momentissa tarkoitettu virheellisesti myönnetty tai maksettu asumistuki valtiolle, jollei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä yleisessä tuomioistuimessa.

Lääninoikeus voi sosiaalilautakunnan esityksestä tai tuen nostajan hakemuksesta taikka 4 momentissa tarkoitetun käsittelyn yhteydessä päättää, että 3 momentissa tarkoitettu virheellisesti maksettu tai myönnetty asumistuki saadaan jättää osittain tai kokonaan perimättä takaisin valtiolle.

Milloin asuntohallituksen tietoon on tullut, että sosiaalilautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan asumistukea koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tietoon asumistuen saamiseen ja tuen määrään vaikuttavista seikoista tai, että päätös on tehty lakia virheellisesti soveltaen, taikka että asumistukea on sosiaalilautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan toimesta maksettu toisin kuin asumistuen myöntämistä koskeva päätös olisi edellyttänyt, asuntohallituksen tulee, ellei virhe ole vähäinen, kehottaa sosiaalilautakuntaa ryhtymään 19 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin päätöksen ja maksatuksen oikaisemiseksi sekä liikaa maksetun asumistuen perimiseksi takaisin valtiolle.

Sosiaalilautakunta voi, jos se 1 momentissa tarkoitetun kehotuksen saatuaan katsoo, ettei päätöstä ole syytä muuttaa, saattaa asian lääninoikeuden ratkaistavaksi.

Milloin sosiaalilautakunta ei 1 momentissa tarkoitetun kehotuksen saatuaan ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin liikaa maksetun asumistuen perimiseksi takaisin valtiolle, lääninoikeus voi asuntohallituksen vaatimuksesta velvoittaa asumistukea myöntäneen kunnan korvaamaan valtiolle liikaa maksetun asumistuen.

Jos lapsiperhe, jolle 28 §:n nojalla on suoritettu asumistukea, ei tämän lain nojalla olisi sen voimaantulon jälkeiseltä ajalta ollenkaan oikeutettu asumistukeen tai milloin se olisi tämän lain nojalla sanotulta ajalta oikeutettu pienempään asumistukeen kuin mitä se lapsiperheiden asumistuesta annetun lain nojalla tehdyn päätöksen mukaan on saanut, sosiaalilautakunnan tulee lakkauttaa 28 §:n nojalla suoritettu asumistuki ja jatkaa asumistuen maksamista tämän lain edellyttämässä laajuudessa viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 1976.

Vuoden 1975 heinäkuun 1 päivän ja vuoden 1976 kesäkuun 30 päivän välisenä aikana 28 §:n nojalla suoritettua asumistukea ei ole perittävä tuen saajalta takaisin valtiolle, ellei päätös, jonka mukaisesti tukea on maksettu, perustu virheelliseen tietoon asumistuen myöntämisen edellytyksistä tai tuen määrään vaikuttavista seikoista eikä päätöstä ole tehty lakia virheellisesti soveltaen ja ellei tukea ole maksettu enempää kuin päätös olisi edellyttänyt.

Ennen vuoden 1975 heinäkuun 1 päivää ja sen jälkeen 1 ja 2 momentin nojalla virheellisesti myönnetty tai maksettu sekä 29 §:n 4 momentissa tarkoitettu virheellisesti myönnetty tai maksettu asumistuki on asuntohallituksen toimesta perittävä tuen nostajalta takaisin valtiolle, ellei asuntohallitus katso, ettei edellä tarkoitettua virheellisesti myönnettyä tai maksettua asumistukea ole sen vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä jätettävä perimättä takaisin.

Milloin asumistuen nostaja ei suorita edellä 4 momentissa tarkoitettua virheellisesti myönnettyä tai maksettua asumistukea, tulee asuntohallituksen, jollei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä yleisessä tuomioistuimessa, vaatia lääninoikeudessa tuen nostajan velvoittamista suorittamaan 4 momentissa tarkoitettu virheellisesti maksettu asumistuki takaisin valtiolle.