Laki luopumiseläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain ( 16/74 ) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti ja 24 §:n 1 momentti sekä
lisätään 17 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
1§
Jos maatilan tai sen osan omistaja luopuu maatalouden rakenteen parantamiseksi tässä laissa säädetyllä tavalla pysyvästi maatalouden harjoittamisesta, voidaan hänelle ja hänen aviopuolisolleen, joka pysyvästi luopuu harjoittamasta maataloutta, maksaa luopumiseläkettä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Näitä henkilöitä nimitetään tässä laissa luopujiksi.
2§
Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
että luopuja ainakin viiden vuoden ajan välittömästi ennen luopumista on maatilalla asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään yhden hehtaarin peltoa käsittävällä tilalla;
että luopujan tai luopujina olevien aviopuolisoiden muusta kuin maatilataloudesta saamien tulojen ei voida katsoa tuntuvasti ja pysyväisluonteisesti ylittäneen määrää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatilatalouden ulkopuolisena tulona luopumisen kohteena olevaa tilaa vastaavilla tiloilla;
että luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta, kuitenkin niin, että sanottua ikärajaa ei sovelleta naispuoliseen luopujaan, jonka aviopuoliso on luopumiseläkkeeseen oikeutettu; ja
että luopuminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1974 ja 31 päivän joulukuuta 1976 välisenä aikana.
Jos maatilan peltoalasta on tehty pellon käytön rajoittamisesta annetussa laissa (216/ 69) tarkoitettu pellonvaraussopimus, katsotaan luopujan 1 momentin 1 kohdan säännöstä sovellettaessa jatkaneen maatilatalouden harjoittamista ja tilalla asumista myös sen ajan, jonka pellonvaraussopimus on ollut voimassa. Tilan omistajan, joka maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaiseen täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttömyytensä vuoksi on vuokrannut toiselle tilansa pellot, ja tällaisen omistajan aviopuolison katsotaan niin ikään sanottua säännöstä sovellettaessa jatkaneen maatilatalouden harjoittamista myös vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta maatilalla asumista koskevasta vaatimuksesta voidaan luopua, jos siihen on erityisiä syitä.
6§
Maatilan omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa maatilahallitukselle tai lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle.
Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän
luovuttaa edellä 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon sekä sellaisen metsämaan, joka on käytettävissä tarkoituksenmukaiseksi metsälisäalueeksi, ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan muuta metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin maatilahallitukselle, kunnalle tai lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle (myyntirajoitussitoumus); tai
antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilastaan sellaisen pellon, jolla ei ole tarkoituksenmukaista käyttöä peltolisäalueena (metsityssitoumus), luovuttaa muun pellon edellä 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle, minkä lisäksi
jos metsitettävä pelto käsittää vähemmän kuin puolet tilan peltoalasta sen metsämaahan ja joutomaahan nähden on sovellettava, mitä 1 kohdassa säädetään, ja
jos metsitettävän pellon osuus on edellä sanottua suurempi, omistajan on annettava pidättämästään tilansa metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitettu myyntirajoitussitoumus.
Jos luopujana on omistajan aviopuoliso, on hänen eläkkeensä saamisen ehtona, että myös hän allekirjoittaa 2 momentin mukaan annettavat sitoumukset.
Maatilan omistajalla on oikeus luopuessaan jättää maatilastaan omistukseensa tai hallintaansa talouskeskuksen käsittävä alue sekä puutarha- ja peltoalue omassa taloudessa tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten. Niin ikään hän voi pidättää itselleen ja perheensä jäsenille oikeuden asua luovutetulla maatilalla sijaitsevassa asuinrakennuksessa sekä oikeuden käyttää muitakin tilalla olevia rakennuksia.
7§
Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumisen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu tai, jos kysymyksessä on metsitys, kun metsityssitoumus on toimitettu maatalouslautakunnalle tai maataloustoimistolle.
8§
Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai joka saa kansaneläkelain (347/56) mukaista työttömyyseläkettä tai vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä.
Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi luopumiseläkkeeksi sen kuukauden alusta lukien, joka ensiksi alkaa eläkkeen saajan täytettyä 65 vuotta. Milloin luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke, suoritetaan muutos lähinnä seuraavasta mahdollisesta luopumiseläkkeen erääntymispäivästä sen jälkeen, kun ilmoitus kansaneläkkeen myöntämisestä saapui luopumiseläkettä maksavalle laitokselle.
Jos luopumiseläkkeen saajalle myönnetty 1 momentissa tarkoitettu työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke lakkaa muutetaan vähennetty luopumiseläke täydeksi eläkkeeksi kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta lukien.
10§
Vähennettyä luopumiseläkettä laskettaessa otetaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläkkeen määrä huomioon sellaisena kuin se on luopumiseläkkeen alkaessa ja 2 kohdassa tarkoitettu määrä sellaisena kuin se on luopumiseläkkeen alkamisvuoden tammikuun 1 päivänä.
11§
Edellä 1 momentissa tarkoitettu perusvakuutusmaksu on 25 markkaa jokaista luopumiseläkettä laskettaessa huomioon otettavaa täyttä maatalousmaan hehtaaria kohden. Milloin 1 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saajia on kaksi tai useampia, määrätään heille ensin yhteinen perusvakuutusmaksu, joka on edellä tarkoitettua hehtaaria kohden 37,50 markkaa, jos eläkkeen saajia on kaksi, ja 50 markkaa, jos heitä on kolme tai useampia. Eläkkeen saajien osuudet yhteisestä perusvakuutusmaksusta määrätään jakamalla maksu heidän täysien luopumiseläkkeittensä suhteessa.
17§
Luopumiseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen tai luopumisen kohteena olleen tilan omistajan suunnittelema toimenpide eläkkeen lakkauttamisen 12 §:n 4 momentin mukaan.
24§
Jollei tästä laista muuta seuraa, on luopumiseläkkeestä soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa mitä työntekijäin eläkelain 16―21 a §:ssä ja 22 §:ssä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16―18 §:ssä ja 19 §:n 4 momentissa on säädetty.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1976.
Tämän lain 1 §:n 1 momentin, 2 §:n, 6 §:n ja 10 §:n 2 momentin säännöksiä sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain tultua voimaan.
Luopumiseläkelain 8 §:ää sovelletaan sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (16/74), jos sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, joka on otettava sanotun säännöksen mukaan huomioon, kohdistuu aikaan ennen tämän lain voimaantuloa.
Tämän lain 11 §:n 2 momentissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuotta 1974 koskevaa elinkustannusindeksilukua.
Helsingissä 23. päivänä huhtikuuta 1976
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Maa- ja metsätalousministeri Heimo Linna