906/1973
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1973.
Asetus ulosottoasetuksen muuttamisesta.
Oikeusministerin esittelystä muutetaan 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun ulosottoasetuksen 13, 20, 21, 24 ja 27 §, niistä 24 § sellaisena kuin se on 1 päivänä helmikuuta 1929 annetussa asetuksessa (56/29) ja 27 § sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa asetuksessa (755/69), sekä lisätään asetukseen uusi 1 a, 1 b, 1 c, 1 d, 1 e, 13 a ja 28 § seuraavasti:
1a §.
Kun ulosottomies havaitsee, että ulosmitattua irtainta omaisuutta on siirtynyt hänen toimialueensa ulkopuolelle eikä täytäntöönpanoa sen vuoksi voida jatkaa, ulosottomies saa, jos hän katsoo siihen olevan aihetta, pyytää virka-apua sanotun ulosmitatun omaisuuden myymiseksi siltä ulosottomieheltä, jonka toimialueella omaisuus on.
Pyytäessään 1 momentissa mainittua virka-apua ulosottomiehen on täytäntöönpanoa varten yksilöitävä siirtynyt omaisuus ja ilmoitettava riittävän tarkasti sen sijainti sekä liitettävä mukaan ote ulosmittauspöytäkirjasta.
Omaisuuden myynnistä kertyneet varat on tilitettävä ulosmittauksen toimittaneelle ulosottomiehelle.
1 b §
Jos saamisen perimiseksi toimitetaan palkan ulosmittaus, ulosmittauksen toimittajan on merkittävä ulosmittauspöytäkirjaan myös saamisen laatu sekä säännös, johon sen mahdollinen etuoikeus perustuu.
1 c §
Jos kahden tai useamman paikkakunnan ulosottomiehet ovat toimittaneet velallisen palkan ulosmittauksen ja paikanmaksupaikkakunnan ulosottomies toteaa, ettei palkasta ilmeisesti kerry varoja toistaiseksi eikä ainakaan kahden seuraavan kuukauden aikana kuin yhden ulosmittauksen perusteena olevan saamisen suoritukseksi, hänen on palautettava muuta saamista koskeva ulosmittauspöytäkirjanote asianomaiselle ulosottomiehelle. Palautettavaan otteeseen on merkittävä palauttamnen syy sekä paikkakunta, jolla velallinen saatavissa olevan selvityksen mukaan asuu.
Muutoin palkanmaksupaikkakunnan ulosottomiehen on tilitettävä lähinnä erääntyvästä palkkaerästä nostettavat varat kunkin paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka toimittaman palkan ulosmittauksen perusteena olevan saamisen suoritukseksi varoja kertyy. Mikäli tämän tilltyksen jälkeen velallisen paikkaan kohdistuu edelleen vähintään kahden eri paikkakunnan ulosottomiehen toimittama ulosmittaus, seuraavista palkkaeristä nostettavat varat on, ellei ilmene erityistä aihetta jatkaa tilittämistä eri ulosottomiehille, tilitettävä ulosmittauksen toimittaneelle, velallisen 1 momentissa tarkoitetun asuinpaikkakunnan ulosottomiehelle. Tällöin muun ulosattomiehen lähettämä ulosmittauspöytäkirjanote on palautettava ensiksi mainitusta palkkaerästä kertyneitä varoja tilitettäessä. Palautettavaan otteeseen on merkittävä palauttamisen syy sekä selvitys velallisen asuinpaikkakunnasta.
Saamansa ulosmittauspöytäkirjanotteen perusteella palkan ulosmittauksen toimittaneen ulosottomiehen on täytäntöönpanon perusteena olevaan asiakirjaan tehtävä merkintä täytäntöönpanoa kohdanneesta esteestä sekä ilmoitetusta velallisen asuinpaikkakunnasta.
1d §.
Milloin palkanulosmittausasia on verojen ja maksujen perimises tä ulosottotoimin annetun asetuksen (368/61) 4 §:n 2 momentin tai sakon ja sen muuntorangaistuksen sekä eräiden muiden rikosoikeudellisten seuraamusten ja valtiolle maksettaviksi tuomittujen korvausten täytäntöönpanosta annetun asetuksen (321/69) 20 §:n 2 momentin nojalla siirretty palkanmaksupaikkakunnan ulosottomiehelle, tämän on 1 c §:ssä tarkoitetun palauttamisen sijasta siirrettävä perimisasiakirjat merkinnöin täytäntöön. panoa kohdanneesta esteestä sille ulosottomiehelle, jonka toimialueella velallinen saatavissa olevan selvityksen mukaan asuu. Siirtokirjeen kaksoiskappale on samalla lähetettävä lopullisena tilityksenä täytäntöönpanon hakijalle.
1 e §.
Milloin ulosmittaus toimitetaan velallisen palkasta tai ja palkanmaksupaikkakunnalla on kaksi useampia ulosottomiehiä, kuuluu maksukiellon antaminen, kiellon noudattamisen valvominen, velallisen palkasta nostettujen varojen tilittäminen sekä 1 a, 1 c ja 1 d §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittaminen sille palkanmaksupaikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tehtäväksi se on säädetty taikka johto- tai ohjesäännössä määrätty. Jollei muuta ole säädetty tai määrätty, on virassa vanhimman ulosottomiehen asiana piirissään ratkaista, kenen ulosottomiehen tulee huolehtia edellä mainituista tehtävistä.
13 §
Jos ulosmittauksessa ilmoitus tai kielto on ulosottomiehen kautta annettava sen tiedoksi, joka oleskelee ulkopuolella ulosottomiehen toimi alueen, tiedoksiantoa varten on käytettävä sen paikkakunnan ulosottomiestä, jossa tiedonanto on tapahtuva.
Milloin ulosottomies täytäntöönpanon yhteydessä saa tietoonsa, että velallisella mahdollisesti on ulosmittauskelpoista omaisuutta toisen ulosottomiehen toimialueella, ulosottomiehen on tehtävä tästä merkintä täytäntöönpanon perusteena olevaan asiakirjaan, jos ulosottomiehen on palautettava asiakirja täytäntöönpanoa kohdanneen esteen vuoksi.
13 a §
Ulosmittauksesta taikka takavarikon tai hukkaamiskiellon toimeenpanosta on ilmoitettava, kun toimenpide koskee
1) rekisteröityä alusta tai osuutta siihen, sille maistraatille tai järjestysoikeudelle, jonka pitämään rekisteriin alus on merkitty,
2) ilma-alusta, ilmailuhallitukselle,
3) linja- tai kuorma-autoa tai perävaunua, autorekisterikeskukselle, tai
4) patenttia tai tavaramerkki- tai mallioikeutta, patentti- ja rekisterihallitukselle.
Ilmoituksessa on mainittava ulosmitatun esineen tai oikeuden rekisterinumero ja muut sitä koskevat tarpeelliset tiedot, velallisen ja velkojan nimi ja kotipaikka, kenen antama ja milloin annettu se asiakirja on, johon täytäntöönpano perustuu, saatavan määrä sekä päivä, jona ulosmittaus on toimitettu taikka takavarikko tai kielto toimeenpantu.
Omaisuuden myymisestä ulosottotoimin sekä ulosmittauksen, takavarikon tai kiellon kumoamisesta tai peruuttamisesta ulosottomiehen tulee niin ikään tehdä ilmoitus 1 momentissa mainitulle viranomaiselle. Jos myytyyn omaisuuteen on vahvistettu kännitys, ilmoituksessa on mainittava huutokaupassa pysytetyt sekä rauenneet kiinnitykset.
20 §.
Huutokaupassa pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä myytävä omaisuus, siltä tehty korkein tarjous ja tarjouksen tekijä sekä maksettu kauppasumma.
Jos myytävänä on kiinteistö, alus tai osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, linja-auto, kuorma-auto tai perävaunu, on ennen huutoa tapahtuvassa tai ulosottolain 5 luvun 11 tai 19 §:n mukaisesti erikseen pidettävässä velkojain keskustelussa esitetyt vaatimukset ja väitteet sekä niiden johdosta annetut vastaukset merkittävä pöytäkirjaan. Mainitun luvun 11 tai 25 §:n mukaan laadittu velkojainluettelo on liitettävä huutokauppapöytäkirjaan.
Milloin muun kuin 2 momentissa mainitun omaisuuden huutokaupassa velkoja, jonka saatavasta myytävää omaisuutta ei ole ulosmitattu, on vaatinut suoritusta kauppasummasta päältä päin tai paremmalla etuoikeudella kuin minkä ulosmittaus tuottaa, on vaatimus ja siihen annettu vastaus sekä alin tarjous, jolla omaisuus saadaan myydä, merkittävä pöytäkirjaan. Jos osamaksulla myyty esine on ulosmitattu, on myyjän ja ostajan välillä toimitetusta tilityksestä laadittu pöytäkirja liitettävä huutokauppapöytäkirjaan.
Erityisessä toimituksessa, jossa jaetaan 2 momentissa mainitun omaisuuden myymisestä kertyneet varat, samoin kuin ulosottolain 6 luvun 4 tai 5 §:n mukaan muuten erikseen pidettävässä jakotoimituksessa on tehdyt vaatimukset ja väitteet sekä niihin annetut vastaukset niin ikään pöytäkirjaan merkittävä.
21 §
Ulosmitatun kiinteän omaisuuden, aluksen tai sen lastina olevan tavaran, ilma-aluksen, linja-auton, kuorma-auton tai perävaunun myymistä varten laadittu velkojainluettelo on, sitten kun toimitusmies on sen ulosottolain 5 luvun 11 §:n 2 momentin tai 25 §:n 2 momentin mukaisesti allekirjoittanut, hänen valvontansa alaisena asetettava velallisen ja velkojain sekä huutokauppayleisön nähtäväksi.
Toimitusmies määrää ajan, jonka velkojainluettelo on nähtävänä. Mainittu aika on merkittävä huutokauppapöytäkirjaan.
24 §
Milloin velkojalle tulevat rahat on ulosottolain 6 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan hänelle lähetettävä, tulee ulosottomiehen viikon kuluessa postisiirron välityksellä lähettää rahat velkojalle hänen ilmoittamallaan osoitteella tai hänen osoittamaansa rahalaitokseen.
Jollei kertyneitä varoja voida velkojalle lähettää, ulosottomiehen tulee 1 momentissa mainitussa ajassa ilmoittaa velkojalle kirjallisesti, mitä velkojan on täytettävä saadaksensa nostaa varat ja milloin ne, jollei niitä nosteta, lähetetään läänin rahastoon.
Jos velkojan tulee saada antamansa saamistodiste takaisin, ulosottomiehen on siltä hänelle vastaavasti ilmoitettava.
27 §.
Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet ulosottolain sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Lisäksi oikeusministeriö vahvistaa ulosottolain ja tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavien lomakkeiden kaavat. Lomakkeet annetaan ulosottoviranomaisille maksutta.
28 §.
Milloin asianosainen on ulosottoasiassa jättänyt ulosotonhaltijalle kirjoituksen tai asiakirjan, joka ulosottolain mukaan on jätettävä kaksin kappalein, liittämättä siihen kaksoiskappaletta tai jäljennöstä, kustannukset jäljentämisestä saa ulosottaa häneltä ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettuja säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974.
Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1973.
Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen
Oikeusministeri
Matti Louekoski