548/1971

Pellonvaraussopimuksessa viljelijän tulee sitoutua korvausta vastaan olemaan sinä aikana, jota sopimus koskee, käyttämättä ja vuokraamatta pellonvaraussopimuksen kohteena olevan maatilan tiluksia tai niillä olevia talousrakennuksia maataloustuotantoon. Viljelijällä on kuitenkin oikeus käyttää sopimuksen alaista peltoa oman perheen kulutukseen tarvittavan perunan sekä puu- ja kasvitarhatuotteiden tuottamiseen, oikeus pitää omia hevosia, poroja ja vuohia sekä oikeus harjoittaa sopimuksessa määrätyssä laajuudessa lammastaloutta. Viljelijällä on niin ikään oikeus käyttää maatilan tiluksia sanottujen eläinten laiduntamiseen, korjata heinä niiden talvirehuksi ja käyttää sitä myös porolaitumilla olevien omien porojen ja korvauksetta toistenkin omistamien porojen ruokintaa varten sekä harjoittaa tilalla mehiläisten hoitoa ja ostorehun varaan perustuvaa turkistarhausta.

Maatilalla olevia talousrakennuksia ei 2 ja 4 momentissa mainittuja tarkoituksia lukuun ottamatta saa käyttää maataloustuotantoon. Viljankuivaamon käyttäminen on kuitenkin sallittu. Milloin viljelijä antaa toiselle oikeuden käyttää talousrakennusta muuhun kuin maataloustuotantoon, on hänellä oikeus periä käyttämisestä korvaus.

Viljelijällä on oikeus sopimuskauden ensimmäisenä vuonna korjata sopimuksen alaiselta peltoalalta sillä kasvava syysvilja ja -rypsi sekä kylvää syysviljaa ja -rypsiä sopimuskauden viimeisenä vuonna sanotulle peltoalalle. Siltä peltoalalta, johon korjaaminen tai kylväminen kohdistuu, ei viljelijälle kuitenkaan suoriteta korvausta.

Jos viljelijä myy, vaihtaa tai lahjoittaa pellon jota pellonvaraussopimus koskee, tai jos tila tai alue, johon tällainen pelto kuuluu, myydään ulosottotoimin, sopimus purkautuu omistus- tai hallintaoikeuden siirtyessä. Milloin omistusoikeus kuitenkin täten siirtyy yhdelle tai useammalle luovuttajan perillisistä, voidaan sopimus asetuksella säädettävin edellytyksin siirtää heille. Mikäli osa pellosta luovutetaan tai vuokrataan muuhun kuin maataloudelliseen tarkoitukseen käytettäväksi tai mikäli luovutus on maatalouden rakenteen parantamisen kannalta katsottava tarkoituksenmukaiseksi, voidaan sopimusta jatkaa vähentynyttä peltopintaalaa vastaavana.

Jos sopimuksen tekijä on salannut sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tai jos hän ei noudata sopimuksessa mainittuja ehtoja, voidaan sopimus purkaa ja korvauksensaaja velvoittaa maksamaan siltä tai niiltä sopimuksen kolmivuotiskausilta, joihin rikkomus on kohdistunut, saamansa korvaus, kokonaan tai osaksi ja, jos asianhaarat ovat raskauttavat, takaisin maksettava korvaus enintään 50 prosentilla korotettuna valtiolle. Milloin sopimusta ei rikkomuksesta huolimatta pureta, voidaan korvauksensaaja kuitenkin velvoittaa maksamaan edellä tarkoitetulta ajalta saamansa korvaus kokonaan tai osaksi takaisin. Takaisin maksettavaksi määrätty korvaus mahdollisine korotuksineen saadaan ottaa tilasta siitä riippumatta, kuinka kauan ne ovat olleet maksamatta, samalla etuoikeudella kuin kiinteistöstä menevistä julkisoikeudellisista suorituksista on säädetty.

Pellonvaraussopimus voidaan tehdä myös yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen, säätiön, kunnan, kuntainliiton, seurakunnan ja seurakuntainliiton kanssa. Sopimuskausi on tällöin kuusi vuotta ja korvauksen määrä peltohehtaaria kohti 60 prosenttia 9 §:n 1 momentin mukaan vahvistetun suurimman hehtaarikorvauksen määrästä. Korvaus maksetaan kerran vuodessa takautuvasti. Muilta osin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 2―4 §:ssä, 5 §:n 2 momentissa 6, 8 ja 11 §:ssä on säädetty, kuitenkin niin, ettei sopimuksen alaisia tiluksia ja talousrakennuksia, lukuun ottamatta viljankuivaamoa, saa lainkaan käyttää maataloustuotantoon ja että, jos tässä momentissa tarkoitettu yhteisö ryhtyy käyttämään korvauksen alaista peltoa muuhun kuin maataloustuotantoon, pellonvaraussopimusta jatketaan vähentynyttä peltopinta-alaa vastaavana. Pellon metsittäminen on kuitenkin sallittu eikä metsitettyä peltoa lueta korvauksen alaisen pellon vähennykseksi.