Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain ( 420/62 ) 1―5 ja 7 §, 8 §:n 1 momentti sekä 15 ja 16 § näin kuuluviksi:
1§
Työnantajain sekä työntekijäin ja virkamiesten välisten työriitojen sovittelua ja heidän välistensä suhteiden edistämistä varten on kaksi valtakunnansovittelijaa sekä tarpeellinen määrä sivutoimisia piirisovittelijoita, joiden luku ja toimialueet määrätään asetuksella.
Määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa tilapäinen sovittelija tai sovittelulautakunta.
2§
Valtakunnansovittelijat nimittää tasavallan presidentti tehtävään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jos valtakunnansovittelijaksi nimitetty ennestään on valtion virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän toimii valtakunnansovittelijana.
Piirisovittelijat määrää valtioneuvosto toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tilapäisen sovittelijan sekä sovittelulautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet määrää sosiaali- ja terveysministeriö.
3§
Valtakunnansovittelijain on:
pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajain sekä työntekijäin ja virkamiesten sekä niiden järjestöjen välisiä suhteita;
osapuolten pyynnöstä toimittava puheenjohtajana työehto- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevissa neuvotteluissa;
huolehdittava työriitojen sovittelutoiminnasta koko maassa ja suoritettava ensisijaisesti ne sovittelutoimet, jotka aiheutuvat useamman piirisovittelijan toimialueelle ulottuvista työriidoista;
toimittava piirisovittelijain esimiehenä;
tarvittaessa määrättävä piirisovittelija suostumuksensa mukaisesti suorittamaan määrättyä sovittelutehtävää toimialueensa ulkopuolella joko itsenäisesti tai asianomaisen valtakunnansovittelijan avustajana;
tarvittaessa tehtävä sosiaali- ja terveysministeriölle esitys tilapäisen sovittelijan tai sovittelulautakunnan asettamisesta; sekä
suoritettava muut valtioneuvoston antamat tehtävät.
Valtakunnansovittelijat toimivat toistensa varamiehinä.
4§
Valtakunnansovittelijoilla on sosiaali- ja terveysministeriössä toimisto, johon voidaan perustaa peruspalkkaisia sihteerin virkoja sekä toimistosihteerin, kanslistin, konekirjoittajan ja toimistoapulaisen toimia.
Valtioneuvosto määrää toisen valtakunnansovittelijan toimimaan toimiston esimiehenä sekä ratkaisemaan sovittelutoimeen liittyvät toimivaltakysymykset.
5§
Piirisovittelijan on:
osapuolten pyynnöstä toimittava puheenjohtajana työehto- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevissa neuvotteluissa;
viipymättä ilmoitettava valtakunnansovittelijain toimistoon sellaisesta hänen toimialueellaan ilmaantuneesta työriidasta, joka saattaa vaarantaa työrauhaa;
suoritettava ne sovittelutoimet, jotka aiheutuvat hänen toimialueellaan ilmaantuvista työriidoista; sekä
suoritettava ne tehtävät, jotka asianomainen valtakunnansovittelija 3 §:n mukaisesti hänelle määrää.
7§
Työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka sellaisen toimeenpanemiseen älköön työriidan johdosta ryhdyttäkö, ellei viimeistään kahta viikkoa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovittelijain toimistoon ja vastapuolelle kirjallista ilmoitusta, jossa aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus on mainittu. Ilmoituksen tekijä voi vain vastapuolen suostumuksella siirtää aiotun työtaistelun aloittamisen tai laajentamisen myöhäisempään ajankohtaan tai rajoittaa sen suppeammaksi kuin ilmoituksessa on mainittu.
Ilmoitus, joka edellä on säädetty toimitettavaksi valtakunnansovittelijain toimistoon, voidaan toimittaa asianomaiselle piirisovittelijalle, jos se koskee vain tämän toimialueella toimeenpantavaksi aiottua työtaistelutoimenpidettä.
8§
Sosiaali- ja terveysministeriö voi työriidassa, jonka johdosta aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuuden tai työalan laadun puolesta kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua, riittävän ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää aiottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 vuorokauden ja, milloin kysymyksessä on virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskeva työriita, erityisistä syistä lisäksi enintään 7 vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta alkamishetkestä lukien. Tällainen kielto on annettava riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen työtaistelun alkamishetkeä tai, viimeksi mainitussa tapauksessa, kieltoajan päättymistä.
15§
Jos osapuolet, työriidan sovittelua tai ratkaisua varten ovat asettaneet erityisen toimielimen, ilmoittakoot siitä valtakunnansovittelijain toimistoon. Tällaiseen riitaan älköön sovittelutoimin puututtako, ellei toimielin ole tuloksetta käsitellyt asiaa tai asianhaaroista voida päätellä, ettei se tule tehtävään ryhtymään tai siinä onnistumaan.
16§
Työehto- tai virkaehtosopimusta koskeva riita-asia, joka kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin tai joka sopimuksen mukaan on välimiesten ratkaistava, ei kuulu tässä luvussa säädetyn sovittelutoimen piiriin; ja on sovittelijan, saatuaan selvityksen riidan sanotunlaisesta luonteesta, tästä ilmoitettava riitapuolille.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1970.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin virkojen ja toimien perustamiseksi ja täyttämiseksi.
Helsingissä 6. päivänä marraskuuta 1970
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Valto Käkelä