469/1969
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 14. päivänä heinäkuuta 1969
Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 1 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä toukokuuta 1966 annetussa laissa (299/66), ja muutetaan 1 §:n 3 momentti, 6 §:n 5 momentti, 8 §:n 3 ja 4 momentti, 8 a §:n 2 momentti ja 14 §, näistä 1 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66), 6 §:n 5 momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (707/65), 8 §:n 3 ja 4 momentti sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä toukokuuta 1966 annetussa laissa ja 8 a §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (439/69) näin kuuluviksi:
1§
Mitä edellä ja muualla tässä laissa on säädetty työntekijästä ja työsuhteesta, koskee myös viranhaltijaa ja virkasuhdetta.
6§
Jos työntekijä 3 momentissa tarkoitetun työsuhteen päätyttyä on myöhemmin toisen työ tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella saavuttanut oikeuden laissa säädettyyn tai julkisen eläkesäännön mukaiseen eläketurvaan siten, että hänen sen mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettään määrättäessä otetaan huomioon eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio 31 momentin säännöksiä ei sovelleta aikaisempaan työsuhteeseen. Työntekijän katsotaan tällöin saavuttaneen edellä tarkoitetun oikeuden lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaiseen eläketurvaan sinä ajankohtana, jona hänen sanotun lain alaisissa työsuhteissa saamansa ansio yhteensä on ennen työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamista noussut lain 7 §:n 1 momentissa edellytettyyn rajamäärään.
8§
Jos työntekijä on samanaikaisesti vähintään 6 kuukautta yhdenjaksoisesti kahdessa tai useammassa jäljempänä 4 momentin 1 tai 3―11 kohdassa tarkoitettuun peruseläkkeeseen oikeuttavassa työ tai virkasuhteessa taikka yrittäjätoiminnassa, lasketaan yhteensovitusperustetta määrättäessä vastaavat eläkkeen perusteena olevat palkat ja työtulot yhteen. Jos työntekijä on välittömästi ennen eläketapahtumaa saanut aikaisemman eläketapahtuman johdosta peruseläkettä taikka 1 momentissa mainittua muuta eläkettä tai suoritusta ja on vähintään 3 vuoden ajan ollut samanaikaisesti jäljempänä 4 momentin 1 tai 3―11 kohdassa tarkoitettuun peruseläkkeeseen oikeuttavassa työ tai virkasuhteessa taikka yrittäjätoiminnassa, lisätään yhteensovitusperustetta määrättäessä tähän työ tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan liittyvään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan tai työtuloon 10/6 mainitun aikaisemman- eläkkeen tai suorituksen määrästä.
Yhteensovituksessa huomioon otettavat peruseläkkeet ovat seuraavat työ ja suhteisiin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet:
1) tämän lain vähimmäisehtojen mukainen eläke;
2) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla myönnetty eläke;
3) kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan mukainen eläke;
4) valtion eläkelain mukainen eläke, laskettuna siten kuin saman lain 10 §:n 1 momentissa on säädetty;
5) Suomen Pankin eläkesäännön nojalla myönnetty eläke peruseläketurvan mukaisena;
6) postisäästöpankin eläkesäännön nojalla myönnetty eläke peruseläketurvan mukaisena;
7) kansaneläkelaitoksen eläkeohjesäännön tai eläkesäännön nojalla myönnetty eläke peruseläketurvan mukaisena;
8) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain nojalla myönnetty 4 kohdassa mainittua eläkettä vastaava eläke;
9) ortodoksisen kirkkokunnan eläkesäännön nojalla myönnetty eläke peruseläketurvan mukaisena;
10) maatalousyrittäjien eläkelain vähimmäisehtojen mukainen eläke; ja
11) yrittäjien eläkelain vähimmäisehtojen mukainen eläke.
8a§
Jos tämän lain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tahi maatalousyrittäjien eläkelain taikka yrittäjien eläkelain mukaisen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saajalle myönnetään § §:n 1 momentissa tarkoitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, toimitetaan S §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uudelleen. Sama koskee 8 §:n 5 momentin mukaista yhteensovitusta, jos sanottujen lakien mukaisen perhe-eläkkeen saajalle myönnetään mainitun momentin ensimmäisessä lauseessa tarkoitettu eläke tai jatkuva korvaus. Niin ikään toimitetaan 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uudelleen, kun edunsaajana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai kun muu edunsaaja kuin 16 vuotta täyttänyt lapsi lakkaa olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä siten suurenee. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n mukainen yhteensovitus myös uudelleen, jos siihen vaikuttaneen muun eläkkeen, elinkoron tai jatkuvan korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut.
14§
Edellä 12 §:n 1 momentin 3―5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettujen kulujen selvittäjänä, 13 §:ssä säädetyn luottovakuutuksen antajana sekä muiden sellaisten tehtävien suorittajana, jotka sille on erikseen säädetty tai jotka edellyttävät eläkelaitosten yhteistoimintaa toimii eläketurvakeskus, jonka asiana on myös hoitaa eläkelaitosten valvontaan liittyviä toimeenpanotehtäviä tämän lain osalta siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää.
Eläketurvakeskuksen päätäntävaltaa käyttävät edustajisto ja hallitus. Edustajiston asettaa sosiaali- ja terveysministeriö ja siihen tulee kuulua työnantaja-, työntekijä ja yrittäjäjärjestöjen edustajia sekä henkilöitä, jotka ovat perehtyneet vakuutusyhtiö, avustuskassa- ja eläkesäätiötoimintaan sekä vakuutuslainoppiin, vakuutuslääketieteeseen ja vakuutusmatematiikkaan. Hallituksen muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön määräämät puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 11 edustajiston valitsemaa muuta jäsentä, joille kullekin on nimettävä henkilökohtainen varamies. Jäsenistä ja heidän varamiehistään saavat edustajiston työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet valita kolme, työntekijäjärjestöjä edustavat jäsenet samoin kolme ja yrittäjäjärjestöjä edustavat jäsenet kaksi sekä kolme edustajiston kaikki jäsenet yhdessä. Hallituksen jäsenistä tulee yhden olla vakuutuslakimies, yhden vakuutuslääkäri ja yhden vakuutusmatemaatikko. Eläketurvakeskuksen hallinnosta ja tehtävistä määrätään ohjesäännössä, joka annetaan asetuksella.
Tämä laki i tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.
Helsingissä 14. päivänä heinäkuuta 1969
Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen
Ministeri
J. E. Partanen