391/1969

Annettu Helsingissä 13. päivänä kesäkuuta 1969

Laki kansanedustajain vaaleista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset.

Edustajain valitsemista varten valtiopäiville maa on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

1. Helsingin kaupungin vaalipiiri;

2. Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta;

3. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Pyhärannan, Kodisjoen, Laitilan, Karjalan, Yläneen, Oripään ja Alastaron kunnat, Loimaan kaupunki ja Metsämaan kunta sekä niiden eteläpuolella olevat osat Turun ja Porin lääniä;

4. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Rauman, Lapin, Hinnerjoen, Honkilahden, Säkylän, Vampulan, Huittisten ja Punkalaitumen kunnat sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Turun ja Porin lääniä;

5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri;

6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Urjalan, Kylmäkosken, Viialan ja Sääksmäen kunnat, Valkeakosken kaupunki, Tyrvännön, Hauhon, Lammin ja Padasjoen kunnat sekä niiden eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä;

7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Vesilahden, Lempäälän, Kangasalan, Pälkäneen, Luopioisten, Kuhmalahden ja Kuhmoisten kunnat sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hämeen lääniä;

8. Kymen läänin vaalipiiri;

9. Mikkelin läänin vaalipiiri;

10. Kuopion läänin vaalipiiri;

11. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri;

12. Vaasan läänin vaalipiiri;

13. Keski-Suomen läänin vaalipiiri;

14. Oulun läänin vaalipiiri; sekä.

15. Lapin läänin vaalipiiri.

Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleilla yhteensä 199 edustajaa, joiden paikat jaetaan vaalipiirien kesken niiden Suomen kansalaisina henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän mukaan. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi edustaja sillä tavoin kuin siitä jäljempänä säädetään.

Suhteellisilla vaaleilla valittavien kansanedustajain paikkojen jako vaalipiirien kesken toimitetaan sen henkikirjoituksen perusteella, johon vaaleissa käytettävät vaaliluettelot pohjautuvat. Jaon toimittaa valtioneuvosto hyvissäajoin ennen kutakin vaalia antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan asetuskokoelmassa.

Lääninhallituksen on hyvissä ajoin ennen edustajainvaaleja asetettava jokaiseen vaalipiiriin vaalipiirin keskuslautakunta. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista yksi määrätään varapuheenjohtajaksi, sekä neljävarajäsentä. Lautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä vaaleissa esiintyneitä puolueita.

Vaalipiirin keskuslautakunta ottaa itselleen sihteerin, laskijat ja muun tarvittavan henkilökunnan.

Vaalipiirin keskuslautakunta pitää kokouksensa siinä kaupungissa, jossa lääninhallitus sijaitsee. Kuitenkin kokoontuu Turun läänin pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunta Porin kaupungissa ja Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunta Tampereen kaupungissa.

Edustajainvaalit toimitetaan jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Vaaleihin voidaan osallistua myös ennakolta (ennakkoäänestys) niin kuin siitä jäljempänä säädetään.

Maalaiskunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 1 500, sekä kaupunki ja kauppala, jonka asukasluku on pienempi kuin 3 000, muodostaa yhden äänestysalueen, jollei kunnallisvaltuusto katso tarpeelliseksi jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Sitä suurempi kunta on kunnallisvaltuuston vuosittain lokakuussa jaettava äänestysalueisiin, joissa on enintään 3 000 asukasta. Samalla valtuuston on määrättävä mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne kunnassa henkikirjoitetut henkilöt, joita ei ole merkitty henkikirjaan minkään kiinteistön kohdalle.

Jakoa toimitettaessa on maalaiskunnassa noudatettava, mikäli 1 momentista ei muuta johdu, kunnan jakoa kansakoulupiireihin, kuitenkin siten, että valtuusto voi tarvittaessa jakaa kansakoulupiirin useammaksikin äänestysalueeksi ja että erityisten syiden vaatiessa voidaan kaksi tai useampia kansakoulupiirejä taikka niiden osia yhdistää yhdeksi äänestysalueeksi, mikäli yhdistämisestä ei aiheudu äänioikeutetuille kohtuuttoman pitkiä matkoja.

Lääninhallitus voi erityisistä syistä vapauttaa kunnan toimittamasta jakoa äänestysalueisiin sekä sallia yli 3 000 asukasta käsittävän äänestysalueen muodostamisen.

Äänestysaluejakoa koskevasta päätöksestä on heti ilmoitettava henkikirjoitusviranomaiselle. Päätöstä noudatetaan valituksesta huolimatta, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Kunnallisvaltuuston on viimeistään kesäkuussa säännönmukaisia vaaleja edeltävänä vuonna asetettava kuntaan kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi.

Jäsenet, joista valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäsenet on valittava kunnassa asuvista vaalikelpoisista henkilöistä siten, että he mahdollisuuksien mukaan edustavat vaalipiirissä edellisissä vaaleissa esiintyneitä puolueita.

Kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilökunnan.

Kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.

Kunnallisvaltuuston on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi, sekä 63 §:ssä tarkoitettuja laitoksia varten vaalitoimikunta, joita kunnassa voi ella yksi tai useampia ja joihin kuuluu kolme jäsentä ja kolme varajäsentä.

Valittaessa jäseniä, joista yksi on määrättävä puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, sekä varajäseniä on noudatettava, mitä 7 §:n 2 momentissa on säädetty.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien nimet ja postiosoitteet on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Vaalipiirin keskuslautakunnan ja kunnan keskusvaalilautakunnan toimikausi kestää, kunnes uusi lautakunta on valittu.

Jos jäsen tai varajäsen kuolee tai saa eron tehtävästään, on hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittava toinen.

10§

Vaalipiirien keskuslautakunnat, kuntien keskusvaalilautakunnat ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.

11§

Milloin kunnallisen jaoituksen muutos on määrätty tulemaan voimaan vaalivuoden alusta, toimitetaan vaalit siitä huolimatta vahvistetun äänestysaluejaon mukaan.

2 luku

Vaaliluettelot.

12§

Vaaliluettelot vaalivuotta edeltävänä vuonna henkikirjoitetuista vaalioikeutetuista laatii kunnan keskusvaalilautakunta erikseen kunnan jokaista äänestysaluetta varten.

13§

Vaaliluettelojen pohjaksi on asianomaisen henkikirjoitusviranomaisen vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle edellisen vuoden lokakuussa toimitetun äänestysaluejaon mukaisesti laaditut luettelot (pohjaluettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikirjan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä, jotka ennen seuraavan vuoden alkua ovat täyttäneet 20 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henkikirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusministeriön vahvistamalle lomakkeelle. Niissä on omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhunkin luetteloon on liitettävä kaksin kappalein aakkosellinen hakemisto, joka on laadittu kortiston muotoon siten, että toista kappaletta voidaan käyttää 16 §:ssä. tarkoitetun ilmoituskortin pohjana.

Jos on tiedossa syy, minkä vuoksi pohjaluetteloon merkitty henkilö on tai hänen voidaan perustellusti epäillä olevan äänioikeutta vailla, on siitä tehtävä merkintä luetteloon hänen kohdalleen.

14§

Vaaliluetteloihin on otettava jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 20 vuotta ja on vaalivuotta edeltävänä vuonna henkikirjoitettu tai olisi henkikirjoituksesta voimassa olevien säännösten mukaan ollut henkikirjoitettava kunnassa.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ennen syyskuun 14 päivää vaalivuotta edeltävänä vuonna tarkastettava sinä vuonna laaditut pohjaluettelot. Luetteloihin voidaan lisätä vain sellainen henkilö, joka ilmeisesti on jäänyt henkikirjoittamatta ja joka- henkikirjoitusviranomaisen todistuksen mukaan olisi pitänyt siinä kunnassa henkikirjoittaa ja merkitä pohjaluetteloon. Niiden henkilöiden nimien kohdalle, joilla ei ole vaalioikeutta, on merkittävä syy siihen ja heidän nimensä on yliviivattava. Henkilö, jonka osalta vaalioikeuden menettämisseuraamus virallisen selvityksen mukaan lakkaa ennen ensimmäistä vaalipäivää, on merkittävä luetteloon äänioikeutetuksi.

Sitten kun pohjaluettelo on edellä mainituin tavoin tarkastettu ja oikaistu, on se merkittävä äänestysalueen vaaliluetteloksi ja kunnan keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoitettava.

Kirkolliset viranomaiset, seurakuntien johtajat, siviilirekisterin pitäjät, henkikirjoitusviranomaiset, nimismiehet, kaupunginviskaalit, kihlakunnantuomarit ja raastuvanoikeudet ovat velvolliset antamaan kunnan keskusvaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Maalaiskunnassa voi keskusvaalilautakunta kutsua yhden tai useamman henkilön kustakin äänestysalueesta paikallisena asiantuntijana avustamaan äänestysalueen vaaliluetteloa laadittaessa.

15§

Vaaliluettelot on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta pidettävä syyskuun 15 päivästä saman kuun 21 päivään, molemmat päivät mukaan luettuina, asianmukaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten nähtävinä kunakin arkipäivänä kello 9―20 välisen ajan, kaupungissa ja kauppalassa kunnan alueella, tarvittaessa useammassa paikassa äänestysalueittain, sekä maalaiskunnassa jokaisella äänestysalueella.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voi maalaiskunnassa kunnan keskusvaalilautakunta, jollei äänioikeutetuille aiheudu kohtuutonta haittaa, päättää, että kahden tai useamman äänestysalueen vaaliluettelot pidetään tarkastusta varten nähtävinä samassa paikassa kunnan alueella. Samoin edellytyksin voidaan vaaliluettelo, milloin erityiset syyt vaativat, pitää nähtävänä kunnan ulkopuolellakin.

Paikoista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, ja kunnan äänestysalueista on annettava ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksiannossa on maalaiskunnassa mainittava myös sen henkilön nimi ja osoite, jonka valvonnan alaisena luettelot ovat nähtävinä ja jolle 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus voidaan antaa.

16§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettävä jokaiselle kunnassa vaaliluetteloon otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite on tunnettu, oikeusministeriön painattamaa ja henkikirjoitusviranomaisen alustavasti täyttämää korttia käyttäen ilmoitus, jossa on ne tiedot, mitkä hänestä on henkikirjaan tai vaaliluetteloon otettu, ja tieto siitä, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä äänestys tapahtuu. Tämän lisäksi ei kortissa saa olla muuta kuin ohjeet sen käyttämisestä ja kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta.

Edellä 1 momentissa mainittu kortti lähetetään sen jälkeen, kun vaaliluettelo on asianomaisen henkilön osalta tarkastettu, kuitenkin viimeistään syyskuun 14 päivänä.

17§

Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi tahi että häntä tarkoittava merkintä siinä on muutoin virheellinen, voi esittää oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti tai suullisesti kunnan keskusvaalilautakunnalle sen kokouksessa lokakuun 4 päivänä taikka kirjallisesti keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille sitä ennen, vaaliluettelon nähtäväksipanon jälkeen. Kirjallinen oikaisuvaatimus saadaan kuitenkin sinä aikana, jona vaaliluettelo on nähtävänä, antaa myös sille, jonka valvonnan alaisena vaaliluettelon tarkastus tapahtuu.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen voi puoliso ilman valtuutusta tehdä toisen puolison puolesta.

Jos joku katsoo, että henkilö, yksi tai useampi, on oikeudettomasti merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi, voi hän antaa sitä koskevan perustellun kirjallisen oikaisuvaatimuksen viimeistään syyskuun 25 päivänä ennen kello 16 kunnan keskusvaalilautakunnalle taikka sen puheenjohtajalle tai sihteerille.

Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön vaalioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet vaaliluettelon allekirjoittamisen jälkeen.

18§

Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön merkitsemistä vaaliluetteloon vaalioikeutta vailla olevaksi, on kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ilmoitettava sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, vaatimuksesta ja sen sisällöstä sekä että hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä oikaisuvaatimus -ja viimeistään syyskuun 30 päivänä ennen kello 16 antaa vaatimuksen johdosta kunnan keskusvaalilautakunnalle selityksensä uhalla, että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.

Ilmoitus oikaisuvaatimuksesta on viimeistään syyskuun 26 päivänä annettava kirjattuna lähetyksenä postin kuljetettavaksi suljetussa kuoressa, johon on merkitty vastaanottajan nimi ja postiosoite, mutta ilmoitus voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, mikäli se ei aiheuta viivytystä. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on ilmoitus viipymättä julkaistava sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, mainitsematta siinä kuitenkaan oikaisuvaatimuksen perustetta.

19§

Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan kunnan keskusvaalilautakunnan 4 päivänä lokakuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Milloin 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta taikka 17 §:n 3 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen suostutaan, eikä se henkilö, jonka vaalioikeutta ratkaisu koskee, ole kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa päätöstä kuulemassa, on hänelle viipymättä lähetettävä päätöksestä pöytäkirjanote, johon on liitettävä valitusosoitus. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, ilmoitettakoon 18 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, mistä pöytäkirjanote on saatavissa.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on muulloinkin pyynnöstä annettava päätöksestään valitusosoituksin varustettu pöytäkirjanote.

20§

Joka ei tyydy kunnan keskusvaalilautakunnan ratkaisuun oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa, saa hakea siihen muutosta sen läänin lääninhallitukselta, jonka alueella ratkaisun tehnyt keskusvaalilautakunta on. Valituskirja on osoitettava lääninhallitukselle ja toimitettava keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille viimeistään 14 päivänä lokakuuta ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on viipymättä lähetettävä valituskirja omine lausuntoineen ja ote keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitukseen liitetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lääninhallitukselle.

Lääninhallituksen on annettava päätöksestään tieto kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka kuuluttaa sen. Keskusvaalilautakunnan on myös ilmoitettava päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee, sillä tavoin kuin 18 §:n 2 momentissa säädetään.

Päätöksen tulee olla seitsemän päivän kuluessa kuuluttamisesta lukien nähtävänä kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamassa paikassa.

21§

Lääninhallituksen päätökseen vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos kuitenkin asianosainen katsoo lain soveltamisen kannalta olevan tärkeätä saattaa lääninhallituksen ratkaisu korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi, on hänellä oikeus pyytää lupaa muutoksen hakemiseen. Hakemus, joka osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja johon on liitettävä valituskirja sekä todistus päivästä, jolloin kunnan keskusvaalilautakunta on lääninhallituksen päätöksen kuuluttanut, on annettava lääninhallitukselle viimeistään ennen kello 12 neljäntenätoista päivänä päätöksen kuuluttamisesta lukien. Lääninhallituksen on lähetettävä hakemus liitteineen ja jäljennös päätöksestä sekä asiakirjat oman lausuntonsa seuraamana viipymättä korkeimmalle hallintooikeudelle.

Korkein hallinto-oikeus toimittaa asiassa antamansa päätöksen viipymättä lääninhallituksen välityksellä kunnan keskusvaalilautakunnalle.

22§

Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että henkilö oikeudettomasti on jätetty pois vaaliluettelosta tahi merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi tahi että merkintä on muutoin virheellinen, on hänellä viran puolesta oikeus tehdä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus ja hakea muutosta vaatimuksen johdosta annettuun päätökseen 17, 20 ja 21 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

23§

Jollei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa tehty kunnan keskusvaalilautakunnalle, on luetteloon merkittävätodistus siitä, että luettelo on lainvoimallinen.

Jos muutosta on vaadittu, on kunnan keskusvaalilautakunnan, sitten kun vaatimus on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä, merkittävävaaliluetteloon siitä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen oikaisun kohdalla mainittava päätös, johon oikaisu perustuu minkä jälkeen luetteloon on kirjoitettava todistus, että se siten oikaistuna on lainvoimainen

Lainvoimaista vaaliluetteloa on vaaleissa muuttamattomana noudatettava. Vaaliluetteloa pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ei ole ennen vaaleja annettu tai kunnan keskusvaalilautakunnan tietoon saatettu. Henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle valitusviranomaisen päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.

24§

Jos tasavallan presidentin määräyksestä on toimitettava uudet vaalit sellaisena vuonna, jona jo on toimitettu kansanedustajain tai tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit, on uusissa vaaleissa noudatettava jo toimitetuissa vaaleissa käytettyjä vaaliluetteloja muuttamattomina.

Milloin uudet vaalit on toimitettava sellaisena vuonna, jona kansanedustajain tai tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleja ei ole ollut, on vaaliluetteloiden laatimiseen ryhdyttävä heti, kun tieto uusien vaalien toimittamisesta on saatu. Vaaliluetteloiden pohjana on tällöin käytettävä niitä pohjaluetteloita, jotka viimeksi on laadittu ennen kuin määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin. Luettelot on siten tarkastettava, kuin 14 §:ssä on sanottu, ja heti sen jälkeen seitsemän päivän kuluessa 15 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla pidettävä tarkastusta varten nähtävinä. Tällöin on myös noudatettava, mitä 15 §:n 3 momentissa on säädetty vaaliluetteloiden nähtävilläolosta ja muista seikoista tiedottamisesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on vaaliluetteloon äänioikeutetuksi merkitylle henkilölle sen jälkeen, kun luettelo on hänen kohdaltaan tarkastettu, kuitenkin viimeistään silloin, kun luettelo asetetaan tarkastusta varten nähtäväksi, lähetettävä 16 §:ssä tarkoitettu ilmoituskortti, jossa kuitenkaan ei tarvitse olla mainintaa paikasta, missä vaaliluettelo pidetään tarkastusta varten nähtävänä, eikä äänestyspaikasta.

Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on 17 §:n 1 momentissa mainitussa tapauksessa ja siinä mainitulla tavalla esitettävä viimeistään siinä kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään 10. päivänä edellä 2 momentissa mainitun ajan kuluttua.

Vaatimus henkilön poistamisesta vaaliluettelosta on esitettävä kirjallisesti kunnan keskusvaalilautakunnalle tahi sen puheenjohtajalle tai sihteerille viimeistään kolmantena päivänä edellä 2 momentissa mainitun ajan kuluttua. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja ilmoittakoon sille, jonka poistamista vaaliluettelosta on vaadittu, oikaisuvaatimuksesta ilmoituksella joka viimeistään seuraavana päivänä on annettava kirjattuna lähetyksenä postin kuljetettavaksi, tai muuten sillä tavalla kuin 18 §:ssä mainitaan, ja kehottakoon häntä neljän päivän kuluessa samasta päivästä lukien antamaan keskusvaalilautakunnalle selityksensä vaatimuksen johdosta uhalla, että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.

Vaaliluettelon oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan kunnan keskusvaalilautakunnan 10. päivänä 2 momentissa mainitun ajan kuluttua pidettävässä kokouksessa, joka alkaa kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan. Keskusvaalilautakunnan päätös on lopullinen, kuitenkin niin, että milloin oikaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta tahi koskee henkilön poistamista vaaliluettelosta, päätös on viivytyksettä alistettava lääninhallituksen tutkittavaksi.

Lääninhallituksen päätöksestä on voimassa, mitä 20 §:n 2 ja 3 momentissa ja 21 §:ssä on säädetty.

25§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä.

3 luku

Ehdokkaiden asettaminen ja vaaliliitot.

26§

Oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkityllä puolueella on oikeus asettaa kussakin vaalipiirissä ehdokkaita kansanedustajiksi enintään niin paljon kuin vaalipiirissä valitaan edustajia, ja saada heidän nimensä julkaistuiksi vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmässä.

Päätös ehdokkaiden asettamisesta kussakin vaalipiirissä on siinä vaalipiirissä asuvien puolueen jäsenten tehtävä siinä järjestyksessä kuin puolueen säännöt edellyttävät.

Sama henkilö saadaan asettaa vain yhden puolueen ehdokkaaksi ja ainoastaan yhdessä vaalipiirissä.

Ehdokkaiden asettamisesta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä säädetään 31 §:ssä.

27§

Oikeusministeriön on viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaaleja ilmoitettava jokaisen vaalipiirin keskuslautakunnalle, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta, mitkä puolueet on merkitty puoluerekisterin.

28§

Puolueen on viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaaleja ilmoitettava jokaisen sellaisen vaalipiirin keskuslautakunnalle, jossa puolue aikoo asettaa ehdokkaita kansanedustajiksi, vaalipiirissä toimivan puolueen piiriasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi ja postiosoite.

29§

Hakemus puolueen ehdokaslistan julkaisemisesta on puolueen piiriasiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään 51. päivänä ennen edustajainvaaleja.

Hakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on selvästi mainittava kunkin ehdokkaan nimi ja enintään kahta ilmaisua käyttäen hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä hänen asuinpaikkansa. Hakemukseen on myös liitettävä ehdokkaiksi asetettujen henkilöiden omakätisesti allekirjoittamat suostumukset edustajantoimen vastaanottamiseen ja vakuutukset, etteivät he ole suostuneet toisen puolueen ehdokkaiksi eivätkä saman puolueen ehdokkaiksi muussa vaalipiirissä.

30§

Kahdella tai useammalla rekisteröidyllä puolueella on oikeus samassa vaalipiirissä yhtyä vaaliliitoksi.

Vaaliliiton muodostaminen tapahtuu siten, että puolueet antavat vaalipiirin keskuslautakunnalle yhteisen kirjallisen ilmoituksen, jossa luetellaan vaaliliittoon yhtyvät puolueet. Ilmoitus on puolueiden piiriasiamiesten allekirjoitettava.

Ilmoitus vaaliliitosta on annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle samanaikaisesti puolueen ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hakemuksen kanssa.

Samaan vaaliliittoon kuuluvilla puolueilla ei vaalipiirissä saa yhteensä olla ehdokkaita enempää kuin vaaliliittoon kuulumattomalla puolueella.

31§

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä on valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 30 vaalipiirin äänioikeutettua on määrättyjä edustajain vaaleja varten perustanut, oikeus asettaa ehdokas kansanedustajaksi ja toinen tämän varamieheksi.

Vaalipiirin keskuslautakunnan on määrättävä, millä tavoin valitsijayhdistys on perustettava, mitä ehdokkaan asettamisessa on otettava huomioon ja miten valitsijayhdistyksen on meneteltävä saadakseen ehdokaslistansa julkaistuksi, sekä saatettava määräyksensä tiedoksi kuulutuksella, joka on viipymättä julkaistava keskuslautakunnan päättämissä sanomalehdissä ja tiedoksipantava keskuslautakunnan kokoushuoneen ovelle.

4 luku

Vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavat toimenpiteet vaaleja varten.

32§

Vaalipiirin keskuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaaleja ja sen jälkeen 50., 47., 38. ja 34. päivänä ennen vaaleja, toisena vaalipäivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 5. päivänä vaalien jälkeen sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.

33§

Ensimmäisessä kokouksessa valitaan vaalipiirin keskuslautakunnalle sihteeri ja määrätään, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä paikassa keskuslautakunnalle tarkoitetut, vaaleja koskevat asiakirjat on annettava.

Määräys on annettava tiedoksi keskuslautakunnalle ilmoitetuille puolueiden piiriasiamiehille.

34§

Vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, joka pidetään 50. päivänä ennen edustajainvaaleja, esitellään ja tarkastetaan valmistavasti puolueiden hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen ja ryhdytään ehkä tarpeellisten lisäselvitysten hankkimiseen.

Puolueiden keskinäinen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmää varten määrätään arvalla.

35§

Kokouksessa, joka pidetään 47. päivänä ennen edustajainvaaleja, esitellään uudelleen puolueiden hakemuskirjat ja niiden johdosta hankitut lisäselvitykset.

Jos tällöin havaitaan, ettei hakemusta ole annettu vaalipiirin keskuslautakunnalle määräaikana, on se jätettävä tutkimatta.

Puolueen piiriasiamiehelle on viipymättä huomautettava, jos havaitaan, ettei hakemuksen perille toimittamisessa muutoin ole noudatettu laissa säädettyä tai keskuslautakunnan määräämää järjestystä taikka että puolueen ehdokaslistaan on ehdotettu otettavaksi sellaisen henkilön nimi, joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on asetettu myös toisen puolueen ehdokkaaksi tai ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä. Mikäli hakemusta tai siihen liitettyjä asiakirjoja muusta syystä ei voida pitää lainmukaisina, on siitäkin piiriasiamiehelle huomautettava.

Määräaikana perille toimitetut hakemukset, joita vastaan huomautuksia ei ole esitetty, on hyväksyttävä.

36§

Puolueen piiriasiamiehellä on oikeus seitsemän päivän kuluessa 35 §:ssä mainitun kokouksen jälkeen oikaista ne vaalipiirin keskuslautakunnalle annettujen asiakirjain kohdat, joita vastaan huomautuksia 35 §:n 3 momentin mukaan on tehty, sekä tehdä ehdokkaiden nimeä, arvoa, ammattia tai tointa taikka kotipaikkaa koskevia tarkistuksia. Jos huomautuksen syynä on ollut, että ehdokaslistaan on otettu sellaisen henkilön nimi, joka ei ole vaalikelpoinen taikka joka on asetettu myös toisen puolueen ehdokkaaksi tai ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä, on asiamiehellä oikeus saman ajan kuluessa poistaa tällainen ehdokas.

Hakemukset, joita vastaan huomautuksia on esitetty, käsitellään uudelleen vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa, joka pidetään 38. päivänä ennen edustajainvaaleja. Jollei hakemusta nytkään voida hyväksyä, on se hylättävä.

37§

Vaaliliiton muodostamista koskevia ilmoituksia käsitellään ensi kerran siinä kokouksessa, joka pidetään 47. päivänä, ennen edustajainvaaleja.

Vaaliliittoja koskevat ilmoitukset merkitään roomalaisin numeroin niiden saupumisjärjestyksessä.

Ilmoitus, jota ei ole toimitettu perille määräaikana, on jätettävä tutkimatta. Jollei ilmoitusta muusta syystä voida hyväksyä, on siitä viipymättä huomautettava kullekin ilmoituksen allekirjoittaneen puolueen piiriasiamiehelle. Asiamiehillä on oikeus seitsemän päivän kuluessa mainitun kokouksen jälkeen antaa vaalipiirin keskuslautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi.

Ilmoitukset otetaan uudelleen käsiteltäviksi kokouksessa, joka pidetään 38. päivänä ennen edustajainvaaleja. Tällöin on ne määräaikana perille toimitetut ilmoitukset, joita nytkään ei voida hyväksyä, hylättävä.

38§

Vaalipiirin keskuslautakunnan on tämän jälkeen annettava jokaiselle hyväksyttyyn ehdokaslistaan sisältyvälle ehdokkaille juokseva järjestysnumero siten, että 34 §:n 2 momentissa säädetyssä arpomisessa ensimmäiseksi tulleen puolueen ehdokaslistan kuuluvat ehdokkaat merkitään puolueen ilmoittamassa järjestyksessä ensimmäisillä numeroilla alkaen numerosta 2 toiseksi tulleen puolueen ehdokkaat samalla tavalla seuraavilla järjestysnumeroilla ja niin edelleen.

Kaikki ehdokaslistat painetaan viipymättä samalle puolelle lehteä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle puolueille arvotussa järjestyksessä.

Kunkin puolueen ehdokaslistan yläpuolelle on painettava puolueen nimi. Ehdokaslistojen alapuolelle on painettava hyväksyttyjä vaaliliittoja koskeva tiedonanto, jossa on 37 §:n 2 momentin mukaisessa numerojärjestyksessä mainittava, mitkä puolueet kuhunkin vaaliliittoon ovat liittyneet.

Kun edellä 2 momentissa määrätty painatus on tehty, on tämä ehdokaslistojen alustava yhdistelmä viivytyksettä lähetettävä kaikille ehdokkaita asettaneiden puolueiden piiriasiamiehille.

39§

Jos ehdokas on kuollut, on hänen nimensä poistettava ehdokaslistojen yhdistelmästä.

Puolueen piiriasiamies on velvollinen viipymättä ilmoittamaan ehdokkaan kuolemasta vaalipiirin keskuslautakunnalle.

40§

Siinä kokouksessa, joka pidetään 34. päivänä ennen vaaleja, on ehdokaslistojen alustava yhdistelmä, ottaen huomioon mitä 39 §:n 1 momentissa on säädetty, asianmukaisesti oikaistava ja siitä laadittava ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä.

41§

Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee painattaa ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä sekä toimittaa sitä riittävä määrä vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille. Yhdistelmä on annettava myös kaikille vaalipiirissä ehdokkaita asettaneiden puolueiden piiriasiamiehille ja lähetettävä vaalipiirin kunnallishallituksille sekä pidettävä yleisön saatavana. Sen lisäksi on yhdistelmiä toimitettava oikeusministeriölle sekä muiden vaalipiirien keskuslautakunnille jaettavaksi edelleen vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille, vaalilautakunnille ja vaalitoimikunnille.

42§

Kuntien keskusvaalilautakunnille on kutakin vaalilautakuntaa ja vaalitoimikuntaa varten toimitettava vaalileimasin tarpeineen. Leimasimet valmistuttua oikeusministeriö, ja vaalileiman tulee olla samanlainen vaalipiirin kaikissa äänestysalueissa.

43§

Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee lähettää tarpeellinen määrä oikeusministeriön painattamia äänestyslippuja vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille erikseen kutakin vaalilautakuntaa varten päällyksessä, joka on suljettava oikeusministeriön vahvistamalla vaalipiirin keskuslautakunnan sinetillä ja johon on merkittävä siinä olevien äänestyslippujen määrä.

Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 X 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava otsake, jossa mainitaan, missä vaaleissa sitä on käytettävä, sekä lisäksi viivalla merkitty ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava merkintä: N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä.

Äänestyslippuihin käytettävän paperin on oltava valkeata ja laadultaan sellaista, ettei se vaaranna vaalisalaisuuden säilymistä. Niiden tulee olla siten tehtyjä, että selvästi näkyy, miten ne on kokoon taitettava, eikä niissä saa olla mitään muuta, kuin mitä edellä on säädetty.

44§

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä on soveltuvin osin noudatettava, mitä vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä edellä on säädetty. Ehdokaslistojen lopullisessa yhdistelmässä on mainittava sekä ehdokkaan että tämän varamiehen nimi ja enintään kahta ilmaisua käyttäen heidän arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä heidän asuinpaikkansa.

45§

Tässä luvussa tarkoitettuun vaalipiirin keskuslautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

5 luku

Vaalitoimitus.

46§

Edustajainvaalit toimitetaan äänestysalueissa maaliskuun kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina (vaalitoimitus).

Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet vaalit, on vaalitoimitus ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina siinä kuussa, joka alkaa lähinnä 60 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.

Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta saatettava tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliajat ja äänestysalueiden äänestyspaikat.

47§

Vaalitoimitus alkaa kumpanakin vaalipäivänä kello 9 ja jatkuu yhtäjaksoisesti kello 20 asti.

Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen kello 20 tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää, ennen kuin vallitoimitus ensimmäisenä vaalipäivänä keskeytetään tai toisena vaalipäivänä lopetetaan. Odotustila on suljettava ja eristettävä kello 20.

Sulkemisesta on sitä ennen ilmoitettava saapuville tulleille äänestäjille.

48§

Vaalitoimitusta varten tulee kussakin äänestysalueessa olla äänestyspaikka, jota varten kunnan on annettava käytettäväksi sopiva huoneisto ja kalusto. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa.

Äänestyspaikassa tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään.

49§

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin ja siinä tarkoituksessa muun ohella hyvissä aloin varmistauduttava siitä, että vaalilautakunnilla on käytettävänään:

1) sellainen äänestyspaikka kuin 48 §:ssä on säädetty;

2) sellaiset äänestyskopit äänestysmerkinnän tekemistä varten, että vaalisalaisuuden säilyminen turvataan;

3) vaaliluettelo hakemistoineen;

4) vaalipiirin keskuslautakunnan vahvistamia ehdokaslistojen lopullisia yhdistelmiä, jotka on asetettava nähtäviksi vaalihuoneeseen ja odotustiloihin sekä jokaiseen äänestyskoppiin; sekä

5) äänestysliput, vaalileimasin, sinetöimisvälineet, pöytäkirjalomakkeet ja vaaliuurna, onka oikeusministeriö valtion kustannuksella toimituttaa kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle.

50§

Jokaisella äänestyspaikalla tulee olla saapuvilla erityinen vaalilautakunnan ottama, käsivarsinauhalla varustettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun.

Äänestäjällä, joka haluaa käyttää vaalilautakunnan jäsentä avustajana äänestysmerkinnän tekemisessä, on siihen oikeus, jollei se viivytä vaalitoimitusta.

Sokea äänestäjä saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa henkilöä.

Se, jolla on oikeus avustaa äänestäjää, on velvollinen tunnollisesti täyttämään äänestäjän osoitukset sekä pitämään salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot.

51§

Älköön äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä pidettäkö puheita, julkipantako tai jaettako painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia älköönkä millään tavoin vaikutettako tai yritettäkö vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.

Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta harkitsee tarpeelliseksi antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi.

52§

Vaalitoimituksen alkaessa vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on näytettävä läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sen jälkeen suljettava uurna ja avattava päällys, jossa vaalilautakunnalle lähetetyt äänestysliput ovat.

Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalitoimituksen alkaessa suljettu, ennen kuin toisena vaalipäivänä äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä.

53§

Äänioikeutettu henkilö saa äänestää sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty.

Joka haluaa äänestää vaalitoimituksessa, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle saadakseen äänestyslipun. Vaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, ettei äänestäjä saa äänestyslippua, ennen kuin on todettu, että hänet on merkitty äänioikeutettuna vaaliluetteloon.

Äänestäjä on tarvittaessa velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään.

54§

Äänestäjällä on oikeus äänestää sen vaalipiirin ehdokaslistojen lopullisessa yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa hänet on merkitty äänioikeutetuksi.

55§

Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, niin selvästi, ettei epätietoisuutta voi syntyä siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa siten, että vaalisalaisuus säilyy.

56§

Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, tulee antaa se kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja panna leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan.

Vaalilautakunnan on valvottava, että vaalitoimitus kunkin äänestäjän osalta tapahtuu niin kuin tässä laissa on säädetty.

57§

Kun äänestäjä on pannut äänestyslipun vaaliuurnaan, on vaaliluetteloon merkittävä, että hän on äänestänyt.

58§

Kun vaalitoimitus keskeytetään ensimmäisenävaalipäivänä, on vaaliuurna suljettava puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen sineteillä ja pantava varmaan talteen. Vaaliluettelo ja sen aakkosellinen hakemisto on niin ikään sen jälkeen, kun äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä on laskettu, samalla tavalla sinetöityinä pantava varmaan talteen. Toimitusta jatkettaessa vaalilautakunnan on ennen sinettien poistamista tarkastettava, että ne ovat eheät.

59§

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalitoimituksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet.

Sen jälkeen äänestysliput tarkastetaan. Ne äänestysliput, joista puuttuu leima tai jotka 83 §:n mukaan muutoin on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

Vaalilautakunnan on suoritettava äänestyslippujen laskeminen ja järjestäminen keskeytyksettä loppuun.

Äänestysliput, ryhmitettyinä siten kuin edellä. on sanottu, pannaan sen jälkeen kestävään päällykseen, jonka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yksi muu jäsen sineteillään huolellisesti sulkevat. Päällykseen merkitään vaalipiirin keskuslautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.

Puolueen piiriasiamiehellä tai hänen kutakin vaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus olla äänestyslippuja laskettaessa saapuvilla.

60§

Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa, johon merkitään:

1) päivät sekä kellonajat, jolloin vaalitoimitus alkoi, keskeytyi ja julistettiin päättyneeksi;

2) läsnä olleet vaalilautakunnan jäsenet;

3) vaaliavustajat ja sokeain käyttämät, heidän itse valitsemansa avustajat;

4) äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä;

5) annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin ryhmässä, joihin ne 59 §:n mukaan on ryhmitelty;

6) päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput suljettiin päällyksiin; sekä

7) äänestyslippuja järjestettäessä ja laskettaessa saapuvilla olleet puolueiden piiriasiamiehet tai heidän valtuuttamansa henkilöt.

Pöytäkirjaan on painettava käytettyjen sinettien painojäljet sekä liitettävä vaalilautakunnalle annetut 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen puolueiden piiriasiamiesten valtuuttamien henkilöiden valtakirjat.

Lopuksi pöytäkirja luetaan julki, tarkastetaan ja varustetaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen allekirjoituksin sekä suljetaan liitteineen päällykseen, johon kirjoitetaan vaalipiirin keskuslautakunnan osoite sekä merkintä päällyksen sisällöstä ja lähettäjästä.

Oikeusministeriö antaa vaalipöytäkirjan laatimisesta tarkemmat ohjeet ja vahvistaa pöytäkirjaa varten lomakkeet, jotka toimitetaan vaalilautakunnille.

61§

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on yhdessä viipymättä vietävä vaalipiirin keskuslautakunnalle tai lähimpään postitoimipaikkaan 59 ja 60 §:ssä mainitut, keskuslautakunnalle osoitetut lähetykset.

Vaaliluettelo hakemistoineen on suljetussa päällyksessä myös toimitettava keskuslautakunnalle 1 momentissa mainittujen lähetysten ohella.

62§

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä äänestää kukin äänioikeutettu yhtä ehdokasta edustajaksi ja samassa ehdokaslistassa mainittua henkilöä tämän varamieheksi. Muutoin on edustajainvaaleista Ahvenanmaan maakunnassa soveltuvin kohdin voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

6 luku

Ennakkoäänestys.

63§

Äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaalassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa tai sairaskodissa, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, taikka joka 46 §:ssä tarkoitettuina vaalipäivinä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.

64§

Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa asetuksella määrättävissä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa sekä 63 §:ssä tarkoitetuissa laitoksissa, ei kuitenkaan mielisairaaloissa eikä laitosten mielisairasosastoissa, ja ulkomailla niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella määrätään, sekä suomalaisissa laivoissa (ennakkoäänestyspaikat).

Laitoksissa saavat äänestää ennakolta vain niissä hoidettavina olevat henkilöt ja suomalaisissa laivoissa niiden henkilökunta.

65§

Äänestyksen järjestämisestä muussa ennakkoäänestyspaikassa kuin laitoksessa huolehtii vaalitoimitsija, jona on posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikassa asianomaisen postipiirin päällikön määräämä virkamies, Suomen edustustossa sen päällikkö tai hänen määräämänsä edustuston palveluksessa oleva henkilö ja suomalaisessa laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Laitoksessa äänestyksen järjestämisestä huolehtii 8 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.

Tarvittaessa voidaan samaan ennakkoäänestyspaikkaan määrätä kaksi tai useampia vaalitoimitsijoita.

66§

Ennakkoäänestys aloitetaan 20. päivänä ennen edustajainvaaleja sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ennen vaaleja ja kotimaassa vaaleja edeltävänä keskiviikkona kello 16.

67§

Ennakkoäänestys tapahtuu posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin toimipaikka on yleisöä varten avoinna, taikka posti- ja lennätinhallituksen määräämänä muuna aikana, Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa jokaisena päivänä edustuston päällikön ja laivan päällikön määräämänä aikana. Laitoksessa ennakkoäänestys tapahtuu ennakkoäänestyksen aloittamis- ja lopettamispäivänä sekä yhtenä muuna vaalitoimikunnan määräämänä päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.

Henkilöllä, joka 1 momentissa tarkoitettuna aikana on saapunut ennakkoäänestyspaikkaan, mutta ei ole voinut käyttää äänioikeuttaan tuona aikana, on oikeus äänestää sanotun ajan päätyttyäkin.

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan ennakkoäänestyspaikassa julkipantavin kuulutuksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla.

68§

Kunnan keskusvaalilautakunnalle on 14 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista ilmoitettava kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa olevan vaalitoimitsijan nimi ja virka-asema tai tehtävä sekä kellonajat, jolloin ennakkoäänestys tapahtuu. Ilmoitus on asianomaisen postipiirin päällikön tehtävä

Kunnan alueella ennakkoäänestyspaikkoina olevat posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikat ja äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan toimesta saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

69§

Älköön ennakkoäänestyspaikassa äänestysaikana pidettäkö puheita, julkipantako tai jaettako painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia älköönkä muutoinkaan vaikutettako tai yritettäkö vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.

Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalitoimitsija ja vaalitoimikunta harkitsevat tarpeelliseksi antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi.

70§

Ennakkoäänestyksessä on käytettävä 43 §:ssä tarkoitettua äänestyslippua sekä vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta, jotka valmistetaan ja painatetaan oikeusministeriön toimesta.

71§

Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuna lähetettävä äänestyslippuja, vaalikuoria, lähetekirjeitä ja lähetekuoria sekä 76 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luettelolomakkeita kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikkojen vaalitoimitsijoille ja vaalitoimikunnille sekä ulkoasiainministeriölle toimitettaviksi Suomen edustustoille.

Vaalipiirien keskuslautakuntien on samassa tarkoituksessa toimitettava kaikkien vaalipiirien ehdokaslistojen lopullisia yhdistelmiä oman vaalipiirinsä kuntien keskusvaalilautakunnille ja laatimiaan ehdokaslistojen lopullisia yhdistelmiä ulkoasiainministeriölle.

Suomalaisen laivan päällikön tulee laivassa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten tilata 1 ja 2 momentissa tarkoitetut vaaliasiakirjat ulkoasiainministeriöltä tai 8uomen edustustolta.

72§

Joka haluaa äänestää ennakolta, ilmoittautukoon ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle. Laitoksessa on vaalitoimitus tarvittaessa järjestettävä myös eri osastoissa ja potilashuoneissa tapahtuvaksi.

Äänestäjän esitettyä henkilöllisyystodistuksen tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään on hänelle annettava äänestyslippu, vaalikuori, lähetekirjelomake ja lähetekuori-. Äänestäjälle on myös varattava tilaisuus tutustua vaalipiirinsä ehdokaslistojen lopulliseen yhdistelmään.

Äänestäjän pyynnöstä on vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan jäsenen avustettava häntä äänestämisessä. Sokealla äänestäjällä on oikeus käyttää äänestyksessä apuna valitsemaansa henkilöä. Näistä avustajista on voimassa, mitä vaaliavustajasta 50 §:n 4 momentissa on säädetty.

73§

Äänestyslippua täyttäessään äänestäjän on otettava huomioon, mitä 54 ja 55 §:ssä on säädetty.

Äänestys ennakkoäänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy.

74§

Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, jossa äänestäjä on ilmoituksensa mukaan merkitty vaaliluetteloon.

Lähetekirjeen tulee sisältää:

1) äänestäjän selitys siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sen leimattuna sulkenut vaalikuoreen;

2) ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä, ammatista tai toimesta, syntymäajasta ja -paikasta sekä nykyisestä asuinpaikasta ja postiosoitteesta;

3) ilmoitus kunnasta, missä äänestäjä on merkitty vaaliluetteloon tal missä hänet on henkikirjoitettu sinä vuonna, jonka henkikirjoitukseen vaaliluettelot pohjautuvat, ja asuinpaikasta siellä sekä äänestysalueen numero tai nimi, jos äänestäjä sen varmasti tietää; sekä

4) ilmoitus syystä, minkä vuoksi äänestäjä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan vaalipäivinä vaalitoimituksessa siinä äänestysalueessa, missä hänet on merkitty vaaliluetteloon.

Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen liitettäväksi 16 §:ssä tarkoitetun ilmoituskortin, ei tarvitse erikseen antaa edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittuja tietoja.

Lähetekuoreen merkitään osoite lähetekirjeen mukaan.

75§

Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle ja laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi sekä välittömästi sen jälkeen näiden nähden suljettava se vaalikuoreen. Myös vaalikuori on leimattava, mutta muita merkintöjä siihen ei saa ennakkoäänestyksessä tehdä. Äänestäjän on vaalitoimitsijan ja laitoksessa vaalitoimikunnan läsnä ollessa omakätisesti allekirjoitettava täytetty lähetekirje ja annettava se sekä ilmoituskortti, jos hänellä sellainen on, vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle.

Leimasimena, jolla äänestyslippu ja vaalikuori on leimattava, käytetään asianomaisen posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikan, Suomen edustuston tai suomalaisen laivan leimasinta sekä laitoksessa sen vaalipiirin leimasinta, missä laitos sijaitsee.

76§

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut 72―75 §:ssä säädetyin tavoin. Todistus on päivättävä sekä varustettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoituksella ja ilmoituksella ennakkoäänestyspaikasta. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen.

Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjistä on pidettävä oikeusministeriön painattamaa lomaketta käyttäen luetteloa, johon merkitään äänestäjän nimi, se kunta, jossa äänestäjä ilmoituksensa mukaan on merkitty vaaliluetteloon, sekä päivä, jolloin ennakolta äänestäminen on tapahtunut.

77§

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että lähetekuori viivytyksettä lähetetään edelleen virkalähetyksenä.

Suomen edustustosta lähetetään lähetekuoret nopeinta virkapostitietä käyttäen tai kirjattuina lentopostitse ulkoasiainministeriölle edelleen asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakunnalle toimitettaviksi.

Suomalaisen laivan vaalitoimitsijan on toimitettava lähetekuoret mahdollisimman nopeasti Suomen edustustolle siinä maassa, minkäsatamassa laiva on tai mihin se ensiksi saapuu, lähetettäväksi edelleen ulkoasiainministeriölle 2 momentissa mainitussa tarkoituksessa, taikka, jollei maassa ole Suomen edustustoa, suoraan ulkoasiainministeriölle.

78§

Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksessa, joka aloitetaan vaaleja edeltävänä perjantaina kello 16.

Jollei ennakolta äänestänyttä henkilöä ole merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi tai jos käy ilmi, että hän on kuollut, tahi jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt, taikka jos vaalikuori on avonainen tahi leimaamaton tai siihen on tehty äänestäjää tahi ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä, on äänestys jätettävä huomioon ottamatta. Tästä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.

Jos lähetekirje ja vaalikuori ottaen huomioon, mitä niistä edellä on säädetty, voidaan hyväksyä, merkitään vaaliluetteloon, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Samalla vaalikuoren etupuolelle tehdään merkintä, että äänestäjä on todettu äänioikeutetuksi. Sen jälkeen hyväksytyt vaalikuoret lasketaan ja tarkastetaan, että niiden lukumäärä on sama kuin vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä.

79§

Kunnan keskusvaalilautakunnassa pannaan hyväksytyt vaalikuoret kestävään päällykseen, johon merkitään vaalipiirin keskuslautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Lähetys on kiireellisesti vietävä tai virkapostina lähetettävä keskuslautakunnalle.

Jos kunnan keskusvaalilautakunnalle ei ole toimitettu vaalikuoria, jotka sen mukaan kuin edellä on säädetty olisi lähetettävä vaalipiirin keskuslautakunnalle, on siitä keskuslautakunnalle ilmoitettava.

80§

Lähetekuoret, jotka ovat saapuneet kunnan keskusvaalilautakunnalle 78 §:n 1 momentissa mainitun määräajan jälkeen, mutta viimeistään toisena vaalipäivänä ennen kello 16, on avaamattomina viipymättä toimitettava vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Vaalipiirin keskuslautakunnan on tarkastettava edellä 1 momentissa tarkoitetut ennakkoäänestysasiakirjat noudattaen, mitä 78 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty.

Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä vaalipiirin keskuslautakunnassa varmassa tallessa.

7 luku

Äänten laskeminen, vaalien tuloksen vahvistaminen ja valtakirjan antaminen.

81§

Vaalipiirin keskuslautakunnan on toisena vaalipäivänä kello 20 ryhdyttävä laskemaan ennakkoäänestyksessä annettuja ääniä. Tällöin avataan 79 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaalikuoret. Ne äänestysliput, jotka mitättöminä on jätettävä huomioon ottamatta, erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä, ja kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

82§

Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 vaalipiirin keskuslautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalitoimituksessa annettuja äänestyslippuja ja vaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput mitättöminä on jätettävä huomioon ottamatta. Tämän tarkastuksen päätyttyä on 80 §:n 3 momentissa tarkoitetut vaalikuoret avattava ja niiden suhteen meneteltävä, kuten 81 §:ssä on säädetty. Sen jälkeen keskuslautakunnan on laskettava erikseen kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien kokonaismäärä.

Vaalitulosten ennakkolaskennassa ja tiedottamisessa on noudatettava oikeusministeriön antamia ohjeita.

83§

Äänestyslippu on mitätön:

1) jos vaalikuoressa on useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;

2) jos vaalikuoressa on sellainen puutteellisuus tai merkintä, että äänestys olisi 78 §:n 2 momentin mukaan ollut jätettävä huomioon ottamatta;

3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;

4) jos äänestyslippu on leimaamaton;

5) jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;

6) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; sekä

7) jos äänestyslipulla on äänestetty ehdokasta, joka vastoin 26 §:n 3 momentin säännöstä on asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä.

Asiattomana älköön pidettäkö äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.

84§

Jos käy ilmi, että äänestäjän osoittama ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai on kuollut, tulevat sellaisen ehdokkaan saamat äänet kuitenkin sen puolueen hyväksi, johon ehdokas kuuluu.

85§

Samaan puolueeseen kuuluvilla ehdokkailla on etusija toistensa edellä heidän saamiensa äänimäärien suuruuden mukaan.

Mainitussa järjestyksessä annetaan ehdokkaille vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas kustakin puolueesta saa vertausluvukseen puolueen hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.

86§

Milloin on muodostettu vaaliliitto, määräytyy siihen kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän 85 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan. Tässä järjestyksessä annetaan vaaliliiton ehdokkaille vaaliliiton vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.

87§

Äänestyksen tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan kaikkien ehdokkaiden nimet heidän vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen, jolloin vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden osalta otetaan huomioon heille 86 §:n mukaan lasketut vertausluvut, ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ehdokkaiden nimisarjasta julistaa vaalipiirin keskuslautakunta edustajiksi valituiksi nimisarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta, kuin vaalipiirissä on edustajia valittava.

88§

Kansanedustajan varamies määrätään, paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä, siten, että varamieheksi tulee ensinimäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta, tai milloin on muodostettu vaaliliitto, ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä vaaliliitosta, johon valittu kuului.

Jollei ehdokkaalle muutoin saada varamiestä, tulee varamieheksi se valitsematta jäänyt ehdokas, jonka nimi on ensimmäisenä 87 §:ssä tarkoitetussa nimisarjassa.

Jos varamies tulee edustajaksi tai muutoin poistuu, tulee vaalipiirin keskuslautakunnan määrätä edustajalle uusi varamies noudattaen 1 ja 2 momentissa säädettyjä perusteita.

Milloin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä edustajaksi valitun sija tulee avoimeksi, tulee 62 §:n mukaan valittu varamies hänen tilalleen. Jos varamieskin on estynyt edustajantointa hoitamasta, on vaalipiirissä viipymättä toimitettava uudet edustajanvaalit. Lääninhallitus määrätköön vaalien ajan ja kuuluttakoon sen.

89§

Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla.

90§

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistakoon vaalien tuloksen 5. päivänä toisen vaalipäivän jälkeen pitämässään kokouksessa, joka alkaa kello 12. Keskuslautakunnan on samana päivänä julkaistava vaalien tulos tiedoksipanolla lautakunnan etuhuoneessa ja ilmoitettava tiedoksipanossaan myös, kuka on kunkin valitun varamies, sekä annettava viipymättä kullekin valitulle valtakirja.

91§

Edustajan valtakirjan tulee olla näin kuuluva: ''Kansanedustajain vaaleissa, jotka ....... ja .... päivänä .......... kuuta ...... toimitettiin .......... vaalipiirissä, on ........ asuva N. N. valittu olemaan edustajana valtiopäivillä tästä päivästä alkaen, kunnes seuraavat edustajainvaalit on toimitettu.

Tämä todistus olkoon todistajan valtakirjana.'' Paikka ja aika.

Jos edustajanpaikka on joutunut avoimeksi, antaa vaalipiirin keskuslautakunta valtakirjan sille, joka 88 §:n mukaan on tuleva pois joutuneen tilalle. Tässä tapauksessa tulee valtakirjan olla näin kuuluva:

''Sitten kun .... ja .... päivänä ........ kuuta ...... vaalipiirissä toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa N. N. oli valittu olemaan edustajana valtiopäivillä .... päivästä ...... kuuta ...... alkaen, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitettaisiin, mutta edustajanpaikka hänen jälkeensä on tullut avoimeksi, on kansanedustajain vaaleista annetun lain mukaan .......... asuva N. N. tuleva hänen sijaansa eduskunnan jäseneksi.

Tämä todistus olkoon todistajan valtakirjana.'' Paikka ja aika.

92§

Milloin äänestyslippujen laskenta tai käsittely keskeytetään, on kaikki äänestysliput ja laskelmat säilytettävä siten, ettei kukaan saa niitä käsiinsä.

93§

Vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksissa, jotka pidetään äänestyslippujen laskemista ja vaalien tuloksen määräämistä varten, on puolueiden piiriasiamiehillä oikeus olla saapuvilla.

94§

Vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksissa tehdään pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päivät, kellonajat, jolloin kokous alkoi, keskeytyi ja päättyi, läsnä olleet jäsenet ja 93 §:ssä mainitut henkilöt sekä tehdyt päätökset. Päätöksen sisältö voidaan ilmoittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun toimituskirjaan.

Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja todistaa oikeaksi puheenjohtaja.

95§

Kun vaalien tulos on vahvistettu, on pöytäkirjassa mainittava sekä valitut henkilöt että ne, jotka edustajanpaikan joutuessa avoimeksi varamiehinä tulevat valittujen tilalle.

Kukin valittu merkitään pöytäkirjaan ilmoittamalla hänen nimensä ja arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä asuinpaikkansa samoin kuin hänen saamansa vertausluvut ja äänimäärä.

96§

Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee heti antaa oikeusministeriölle, lääninhallitukselle ja vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille tieto vaalien tuloksesta ja julkaista tulos sekä valittujen vertausluvut ja äänimäärät niitä puolueita edustavissa, vaalipiirissä eniten leviävissä sanomalehdissä, joista ehdokkaita on valittu.

Kullekin valitulle toimituttakoon vaalipiirin keskuslautakunta viipymättä hänelle annetun valtakirjan.

97§

Vaalipiirin keskuslautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.

98§

Äänestysliput ja kappale vaalipiirin ehdokaslistojen lopullista yhdistelmää on pantava päällykseen, joka suljetaan vaalipiirin keskuslautakunnan ja sen puheenjohtajan sineteillä, sekä säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu.

Lopulliset laskelmat on yhdistettävä keskuslautakunnan ja sen puheenjohtajan sinettisiteellä. sekä säilytettävä pöytäkirjan liitteenä.

Vaaliluettelot vaalipiirin keskuslautakunnan on toimitettava asianomaisille kuntien keskusvaalilautakunnille. Kaikki muut hallussaan olevat asiakirjat ja tarvikkeet keskuslautakunnan on luovutettava lääninhallitukselle.

Tarkemmat ohjeet vaaliasiakirjojen ja -tarvikkeiden säilyttämisestä antaa oikeusministeriö.

8 luku

Edustajainvaaleista valittaminen.

99§

Vaalipiirin keskuslautakunnan päätöksestä, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa valittaa lääninhallitukselle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos 90 §:n mukaan on julkaistu.

Valituksen johdosta vaatikoon lääninhallitus vaalipiirin keskuslautakunnalta lausunnon ja valituksenalaisen päätöksen, jollei sitä ole valitukseen liitetty, sekä ne tiedot ja selvitykset, jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeellisiksi.

Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

100§

Lääninhallituksen päätöksestä on annettava tieto paitsi valittajalle myös vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Lääninhallituksen päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

9 luku

Erityisiä säännöksiä.

101§

Jos vaalipiirin keskuslautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen taikka muu henkilö tässä laissa edellytettynä vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, rangaistakoon häntä niin kuin virkamiestä virkarikoksesta.

102§

Kaikki kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot on kuntien suoritettava, mutta 16 ja 24 §:ssä tarkoitetut ilmoituskortit sekä äänestysliput kustannetaan ja kaikki vaalitoimitsijain sekä vaalipiirien keskuslautakuntien menot suoritetaan valtion varoista.

Vaalipiirien keskuslautakunnilla, kuntien keskusvaalilautakunnilla, vaalilautakunnilla, vaalitoimikunnilla ja vaalitoimitsijoilla on vapaakirjeoikeus.

103§

Jos 46 §:n 2 momentissa tarkoitettu sunnuntaipäivä sattuu uudenvuoden-, pääsiäis-, helluntai-, itsenäisyyden- tai vapunpäiväksi tai samassa momentissa tarkoitettu maanantai itsenäisyyden- tai vapunpäiväksi, toimitettakoon vaalit ensimmäisenä sunnuntaina sen jälkeen ja tätäseuraavana maanantaina.

Milloin muuta kuin vaalien toimittamista varten säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä. Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa arkilauantaita pidetään arkipaivana.

104§

Mitä tässä laissa on säädetty kauppalasta, koskee myös sellaista kauppalaa, joka ei ole eri kunta.

105§

Mikäli jotkin oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkityistä puolueista ovat toisiinsa sellaisessa suhteessa, kuin puoluelain (10/69) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, pidetään niitä tässä laissa annettuja säännöksiäsovellettaessa yhtenä puolueena.

106§

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

107§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1969 ja sillä kumotaan kansanedustajain vaaleista 30 päivänä kesäkuuta 1955 annettu laki (336/55) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kun vaaliluettelot tämän lain voimaan tultua ensi kerran laaditaan, on noudatettava sitä äänestysaluejakoa, joka aikaisemman lain 4 §:n säännösten nojalla on ollut toimitettava viimeistään tammikuussa 1969. Ne määräajat, joista säädetään tämän lain 7 ja 13―20 §:ssä, siirtyvät vuonna 1969 kahta kuukautta myöhemmiksi.

Tämän lain voimaantulon jälkeen ensiksi toimitettavissa kansanedustajain vaaleissa on tämän lain säännösten sijasta noudatettava aikaisemman lain niitä säännöksiä, jotka koskevat oikeutta ehdokkaiden asettamiseen, menettelyä ehdokkaita asetettaessa, vaaliliittoja, vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavia toimenpiteitä, ehdokkaille annettujen äänimäärien ja vertauslukujen laskemista sekä kansanedustajan varamiehen määräämistä, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

a) sama henkilö saadaan asettaa ehdokkaaksi vain yhdessä vaalipiirissä;

b) aikaisemman lain 26 §:ssä tarkoitettu hakemus on annettava keskuslautakunnalle viimeistään 51. päivänä ennen vaalipäivää ja hakemukseen on liitettävä ehdokkaaksi ja varaehdokkaaksi asetettujen henkilöiden omakätisesti allekirjoittamat suostumukset edustajantoimen vastaanottamiseen vakuutuksineen, etteivät he ole suostuneet ehdokkaiksi muussa vaalipiirissä. Aikaisemman lain 26 §:n 3 momentin säännöksiä asiamiehen nimikirjoituksen oikeaksi todistamisesta ei noudateta suostumuksen ja siihen liittyvän vakuutuksen allekirjoituksen osalta;

c) aikaisemman lain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä keskuslautakunnalle viimeistään 37. päivänä ennen vaalipäivää;

d) aikaisemman lain 31 §:ssä tarkoitettuun vaaliliiton nimitykseen voidaan sisällyttää puoluerekisteriin merkityn puolueen nimi, jos puolue on antanut siihen suostumuksensa;

e) aikaisemman lain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskuslautakunnan ensimmäinen kokous on pidettävä viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaaleja ja muut kokoukset 50., 47., 38. ja 34. päivänä ennen vaaleja, toisena vaalipäivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 5. päivänä vaalien jälkeen;

f) aikaisemman lain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskuslautakunnan kokous on pidettävä 50. päivänä ennen edustajainvaaleja;

g) aikaisemman lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskuslautakunnan kokous on pidettävä 47. päivänä ennen edustajainvaaleja ja jos tällöin havaitaan, että ehdokas on asetettu ehdokkaaksi tai varaehdokkaaksi myös muussa vaalipiirissä, on tästäkin ilmoitettava asianomaisen valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton asiamiehille;

h) mitä aikaisemman lain 37 §:ssä on säädetty valitsijayhdistyksen asiamiehen oikeudesta poistaa ehdokkaan nimi ja panna sijaan varaehdokas, koskee myös tapausta, jossa ehdokkaan on havaittu olevan ehdokkaana muussakin vaalipiirissä;

i) aikaisemman lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu keskuslautakunnan kokous on pidettävä 38. päivänä ennen edustajainvaaleja;

j) aikaisemman lain 39 §:ssä tarkoitettu määräaika päättyy 37. päivänä ennen edustajainvaaleja;

k) aikaisemman lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskuslautakunnan kokous on pidettävä 34. päivänä ennen edustajainvaaleja;

1) vaalipiirin keskuslautakunnan velvollisuudesta painattaa ja lähettää ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä noudatetaan tämän lain 41 §:n säännöksiä kuitenkin siten, ettei ehdokaslistojen yhdistelmää lähetetä puolueiden piiriasiamiehille;

m) valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen edustajien oikeudesta olla läsnä vaalilautakunnan ja keskuslautakunnan kokouksissa noudatetaan aikaisemman lain 56 §:n 7 momentin ja 103 §:n säännöksiä;

n) äänten laskemisessa noudatetaan tämän lain 81―83 §:ssä olevia säännöksiä sekä aikaisemman lain 89―92, 94 ja 95 §:n säännöksiä; ja

o) vaalien tulos vahvistetaan noudattaen tämän lain 90 §:n säännöksiä.

Jos tasavallan presidentin määräyksestä on toimitettava kansanedustajain vaalit ennen 1 päivää lokakuuta 1969, on aikaisempaa lakia sovellettava.

Helsingissä 13. päivänä kesäkuuta 1969

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
A. Simonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.