Laki Suomen aluevesien rajoista annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Suomen aluevesien rajoista 18 päivänä elokuuta 1956 annetun lain ( 463/56 ) 1, 4, 7 ja 8 § näin kuuluviksi:
1§
Suomen aluevedet käsittävät valtakunnan maa-alueeseen välittömästi liittyvän meren osan, jota idässä Neuvostoliittoa vastaan Suomenlahdella Virolahden saaristossa rajoittaa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetussa Pariisin rauhansopimuksessa (690―691/47) määrätty valtakunnan meriraja ja lännessä Ruotsia vastaan perämerellä Tornion saaristossa Haminan rauhan jälkeen Torniossa 19 päivänä tammikuuta 1811 allekirjoitetun topografisen rajanselityksen mukaan rajantarkistuksessa vuosina 1956―1957 määrätty valtakunnan meriraja. Aluevesien ulkorajana aavaa merta vastaan on kansainvälinen aluevesiraja lukuun ottamatta Ahvenanmerellä Marketin luodon etelä ja pohjoispuolella, jossa rajana on edellä mainitussa vuoden 1811 rajanselityksessä määrätty valtakunnan meriraja sellaisena, kuin se on sisällytetty 20 päivänä lokakuuta 1921 allekirjoitettuun Ahvenanmaan hnnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen (64/ 22).
Kaukana merellä sijaitsevalla yksinäisellä saarella, luodolla, karilla tai niiden muodostamalla ryhmällä voi olla erilliset aluevetensä.
4§
Edellä 3 §:ssä tarkoitetut peruspisteet valitaan siten,
että ne ovat tämän lain voimaantulovuotta välittömästi edeltäneenä kymmenvuotiskautena suoritettujen vedenkorkeusmittausten perusteella lasketun keskivedenkorkeuden mukaisen tason yläpuolella, kuitenkin niin, että sanotun tason alapuolellakin oleva ainakin ajoittain näkyvissä oleva piste voidaan ottaa peruspisteeksi, mikäli sille on rakennettu majakka tai muu pysyvästi merenpinnan yläpuolella oleva laite;
että niiden etäisyys toisistaan on enintään aluemeren kaksinkertainen leveys; sekä
että sisäiset aluevedot tulevat mahdollisimman laajoiksi.
Peruspisteet tarkistetaan kolmenkymmenen vuoden väliajoin.
7§
Valtakunnan itäisen merirajan eteläisestä päätepisteestä aluemeren ulkoraja kulkee neljän meripeninkulman päässä uloimmista maastokohdista Haapasaaren saariston eteläpuolella olevan leveyspiirin suuntaisen, 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetussa Pariisin rauhansopimuksessa määrätyn, Suomen aluemerta rajoittavan rajan itäiseen päätepisteeseen, missä se yhtyy mainittuun rajaan.
Edellä 1 momentissa mainitun Suomen aluemerta rajoittavan rajan läntisestä päätepisteestä aluemeren ulkoraja kulkee kohtisuoraan 5 §:n mukaista ulkorajaa vastaan, kunnes se yhtyy siihen.
Pohjanlahdella Tornion saaristossa Suomen puolella olevaa viimeistä peruspistettä seuraava peruspiste on Ruotsin puolella.
8§
Sisäisten aluevesien ulkorajan peruspisteet ja niiden täsmällinen sijainti luetellaan asetuksessa, jossa myös tarvittaessa annetaan muut määräykset tämän lain täytätöönpanosta ja soveltamisesta.
Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 1965
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen