463/1956

Annettu Helsingissä 18. päivänä elokuuta 1956

Laki Suomen aluevesien rajoista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Suomen aluevedet käsittävät valtakunnan maa-alueeseen välittömästi liittyvän meren osan, jota idässä Neuvostoliittoa vastaan rajoittaa Suomenlahdella Virolahden saaristossa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetussa Pariisin rauhansopimuksessa (690―691/47) määrätty valtakunnan meriraja ja lännessä Ruotsia vastaan Perämerellä Tornion saaristossa Haminan rauhan jälkeen Torniossa 19 päivänä tammikuuta 1811 allekirjoitetun topografisen rajanselityksen mukaan rajantarkistuksessa vuosina 1926―1927 määrätty valtakunnan meriraja ja sen viimeisen osan jatko. Aluevesien ulkorajana aavaa merta vastaan on kansainvälinen aluevesiraja lukuun ottamatta Ahvenanmerellä Märketin luodon etelä- ja pohjoispuolella, jossa rajana on edellä mainitussa vuoden 1811 rajanselityksessä määrätty valtakunnan meriraja sellaisena, kuin se on sisällytetty 20 päivänä lokakuuta 1921 allekirjoitettuun Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen (64/22).

Kaukana merellä sijaitsevalla yksinäisellä saarella, luodolla, karilla tai niiden muodostamalla ryhmällä voi olla erilliset aluevetensä.

Aluevedet jakaantuvat sisäisiin aluevesiin sekä ulkoisiin aluevesiin eli aluemereen.

Sisäisillä aluevesillä tarkoitetaan aluevesien sitä osaa, jota rajoittavat maan puolella rantaviiva ja okien suut sekä meren puolella ulkorajana murtoviiva, jonka kulma- eli peruspisteet sijaitsevat uloimmilla maastokohdilla, oko mantereella, saarilla, luodoilla tai kareilla.

Edellä 3 §:ssä tarkoitetut peruspisteet valitaan siten,

1) että ne ovat vedenpinnan yläpuolella sen alhaisen vedenkorkeuden vallitessa, jossa ja ota alempana vedenpinta on tämän lain voimaantulovuotta välittömästi edeltäneen kymmenvuotiskautena ollut keskimäärin vain puolen vuorokauden ajan vuosittain;

2) että niiden etäisyys toisistaan on enintään aluemeren kaksinkertainen leveys; sekä

3) että sisäiset aluevedet tulevat mahdollisimman laajoiksi.

Peruspisteet tarkistetaan kolmenkymmenen vuoden väliajoin.

Aluemeri on sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvä vyöhyke, jonka ulkoraja eli kansainvälinen aluevesiraja on neljän meripeninkulman eli 7 408 metrin etäisyydellä sisäisten aluevesien ulkorajasta, mikäli ei tässä laissa toisin säädetä.

Mikäli saari, luoto, kari tai niiden muodostama ryhmä sijaitsee niin kaukana merellä, että se jää 3 ja 4 §:ssä määrätyllä tavalla vedetyn sisäisten aluevesien ulkorajan ulkopuolelle, tällaisella saarella, luodolla, karilla tai ryhmällä on erilliset aluevetensä, kuitenkin siten, että aluemeren leveys on kolme meripeninkulmaa eli 5 556 metriä.

Valtakunnan itäisen merirajan eteläisestä päätepisteestä aluemeren ulkoraja kulkee neljän meripeninkulman päässä uloimmista maastokohdista Haapasaaren saariston eteläpuolella olevan leveyspiirin suuntaisen, 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetussa pariisin rauhansopimuksessa määrätyn, Suomen aluemerta rajoittavan rajan itäiseen päätepisteeseen, missä se yhtyy mainittuun rajaan.

Edellä 1 momentissa mainitun Suomen aluemerta rajoittavan rajan läntisestä päätepisteestä aluemeren ulkoraja kulkee länteen mainitun rajan jatketta pitkin, kunnes se yhtyy 5 §:n mukaiseen ulkorajaan.

Pohjanlahdella Tornion saaristossa Suomen puolella olevaa viimeistä peruspistettä seuraava peruspiste on Ruotsin puolella.

Sisäisten aluevesien ulkorajan peruspisteet ja niiden täsmällinen sijainti luetellaan asetuksessa, jossa myös tarkemmin ilmaistaan 4 §:n mukainen vedenkorkeus sekä annetaan tarpeen vaatiessa muut määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Helsingissä 18. päivänä elokuuta 1956

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

V.t. Ulkoasiainministeri, Pääministeri
K. A. Fagerholm

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.