Laki leimaverolain muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 60 §:n 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa (597/50), sekä 62 §, 64 § ja 65 §:n 1 kohta, näistä 62 § ja 65 §:n 1 kohta sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (861/49) ja 64 § sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa (244/48), sekä
lisätään 60 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
60 §.
Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mainittuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista pääsymaksua kannetaan kaikilta tai joiltakuilta huvivierailta, on leimaveroa suoritettava seuraavat prosenttimäärät lipussa ilmoitetusta pääsymaksusta:
2) elokuvanäytännöistä, sen mukaan kuin valtion elokuvatarkastamo esitettävien elokuvien taiteellisen ja siveellisen laadun perusteella kunkin elokuvan kohdalta päättää, kun niissä esitetään:
a) yksinomaan kotimaisen tuottajan Suomessa valmistamia elokuvia, 15 tai 30 prosenttia;
b) yksinomaan ulkomailta tuotuja elokuvia, 25, 35, 40 tai 50 prosenttia;
Pääsylipuista elokuvanäytäntöön, jossa esitetään yksinomaan enintään 600 metrin pituisia elokuvia, on leimaveroa 1 momentin 2 kohdan säännöksistä poiketen suoritettava 10 prosenttia lipussa ilmoitetusta pääsymaksusta.
62 §.
Jos muussa kuin 60 §:n 2 momentissa tarkoitetussa elokuvanäytännössä täytekuvana esitetään vähintään 200 ja enintään 600 metrin pituinen kotimaisen tuottajan Suomessa kuvaama ja valmistama sekä teknillisesti ja muutoinkin erityisen korkeatasoinen äänielokuva, joka on katsottava tiedetai opetuselokuvaksi tai elokuvaksi, joka paitsi sitä, että sillä on kiinteä henkilöjuoni, muutoin täyttää opetuselokuvalle asetettavat vaatimukset, tahi joka välitöntä mainostarkoitusta omaamatta kuvaa maan elinkeinoelämää, taikka sellainen, vähintään 200 ja enintään 600 metrin pituinen kotimaisen tuottajan korkeatasoinen uutiskatsauselokuva, josta, jollei se ole suomalaista edustusurheilua kuvaava, ainakin 100 metriä on Suomessa kuvattu ja valmistettu ja jonka ulkomailla kuvattu osa on Suomessa leikattu, äänitetty ja kopioitu, alennetaan vero 60 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitusta näytännöstä 5 prosentilla pääsymaksusta, eikä tällaiselle täytekuvalle ole määrättävä verotusluokkaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua täytekuvaa tarkastettavaksi annettaessa tehdyn esityksen nojalla valtion elokuvatarkastamo voi päättää, että täytekuva oikeuttaa veronalennukseen vain yhden nimeltä määrätyn elokuvan yhteydessä esitettynä, jolloin sitä ei voida myöhemminkään muun elokuvan ohessa veronalennuskuvana esittää. Muutoin oikeuttaa 1 momentissa mainittu täytekuva veronalennukseen vain elokuvatarkastamon määräämän enintään viiden vuoden ajan täytekuvan tarkastuspäivästä lukien.
Muusta kuin 60 §:n 2 momentissa tarkoitetusta elokuvanäytännöstä, joka toimeenpannaan sellaisessa kaupungissa tai kauppalassa, jonka asukasluku on enintään 4 000 henkeä, taikka maalaiskunnassa sijaitsevassa, valtiovarainministeriön määräämässä kiinteässä elokuvateatterissa tai muussa pysyvässä näytäntöpaikassa, alennetaan 60 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen vero 1 momentin mukaan mahdollisesti tulevan alennuksen lisäksi vielä 5 prosentilla pääsymaksusta.
64 §.
Jos huvitilaisuuteen kuuluu erilaatuisia huvituksia, on leimavero suoritettava sen huvilajin mukaan, josta se on suurin. Milloin elokuvanäytännössä esitetään verotuksellisesti eri luokkiin kuuluvia elokuvia, on leimavero muissa kuin 60 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suoritettava sen näytännön ohjelmistoon kuuluvan elokuvan mukaan, josta vero on suurin. Jos vähintään 1 600 metrin pituisen elokuvan yhteydessä esitetään joitakin lyhyitä täytekuvia, on leimavero kuitenkin suoritettava näytännön ohjelmiston pääkuvan mukaan.
65 §.
Tässä luvussa säädettyä leimaveroa ei suoriteta:
elokuvanäytännöstä, jossa esitetään ainoastaan tiede- tai opetuselokuvaohjelmaa taikka vähintään 1 000 metrin pituinen lapsille tarkoitettu ja heille erityisen sopiva sekä kohtuulliset teknilliset vaatimukset täyttävä äänielokuva tai muunlainen kotimaisen tuottajan Suomessa valmistama, vähintään 2 000 metrin pituinen elokuvien kansainvälisen tason huomioon ottaen taiteellisesti ja muutoinkin korkeatasoinen sekä elokuville asetettavat teknilliset vaatimukset täyttävä äänielokuva;
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1955. Elokuvalle, joka tarkastetaan tämän lain julkaisemisen jälkeen mutta ennen sen voimaan tuloa, on määrättävä myös lain voimaan tultua sovellettava verotusluokka. Mikäli ennen tämän lain julkaisemista tarkastetun elokuvan haltija haluaa esittää tällaista elokuvaa lain voimaantulon jälkeen, on hänen jätettävä se uudelleen tarkastettavaksi elokuvan tämän lain mukaista luokittelua varten.
Naantalissa 17 päivänä kesäkuuta 1955.
Tasavallan Presidentti J. K. PAASIKIVI.Ministeri Veikko Vennamo.