7/1928

Annettu Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 1928

Valtiopäiväjärjestys

Koska 17 päivänä heinäkuuta 1919 vahvistetun hallitusmuodon johdosta sekä saavutetun kokemuksen perustuksella erinäiset muutokset 20 päivänä heinäkuuta 1906 annettuun valtiopäiväjärjestykseen ovat katsotut tarpeellisiksi, vahvistetaan täten eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty sanotun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava valtiopäiväjärjestys Suomen tasavallalle:

I luku

Yleisiä perusteita.

Valapäiville kokoontunut Eduskunta edustaa Suomen kansaa.

Eduskunta on yksikamarinen; siihen kuuluu kaksisataa edustajaa.

Eudustajanvaalit toimitetaan joka kolmas vuosi samaan aikaan koko maassa.

Tasavallan presidentillä on kuitenkin oikeus, joa sen havaitsee tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen 1 momentissa mainitun kolmivuotiskauden päättymistä. Siinä tapauksessa toimitetaan näitä vaaleja lähinnä seuraavat vaalit, jollei eduskuntaa uudestaan hajoiteta, kolmantena vuotena sen jälkeen, jona edelliset vaalit toimitettiin.

Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes senjälkeiset vaalit on toimitettu.

Edustajat valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla; sellaisia vaaleja varten tulee maan olla jaettuna vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin.

Missä paikallisolot vaativat poikkausta suhteellisesta vaalitavasta, voidaan kuitenkin mainittujen vaalipiirien lisäksi muodostaa jokin tahi joitakin vaalipiirejä ainoastaan yhden edustajan valitsemista vartenVaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus.

Älköön vaalioikeutta valtuusmiehen kautta käytettäkö.

Tarkempia määräyksiä vaalipiireitä sekä vaalien ajasta ja tavasta annetaan erityisessä laissa.

Jos joku on houkuttelemalla tahi viekoittelemalla häirinnyt vaalivapautta, rangaistakoon enintään kolmen kuukauden vankeudella. Jos hän käytti väkivaltaa taikka uhkausta, rangaistakoon vähintään yhden kuukauden ja enintään yhden vuoden vankeudella; jos hän on virkamies, menettäköön sen lisäksi virkansa.

Virkamies, joka koettaa virkavallallansa vaikuttaa edustajanvaaliin, menettäköön virkana.

Ellei työnantaja suo hänen työssään olevalle vaalioikeutetulle hiljaisuutta käyttää vaalioikeuttansa, rangaistakoon sakolla

Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansalainan, sekä mies että nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta vuotta.

Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:

1) se, joka on vakinaisesta sotapalveluksessa;

2) se, joka on holhouksen alaina;

3) se, joka kolmena viime kuluneena vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille pantuna;

4) se, joka kunnalliskodissa, muussa kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosihoidokkina on täyden köyhäinhoidon varassa;

5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta pääsi;

6) se, joka on tuomittu menettämään vaalioikeutensa tai olemaan kansalaisluottamusta vailla taikka julistettu kelvottomaksi maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan, olkoonpa tuomio lopullinen tai ei; sekä

7) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän edustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.

Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuinpaikkaan katsomatta, jokainen, joka on vaalioikeutettu.

Jos edustajaksi valittu henkilö menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen edustajatoimensa.

Oikeuskansleri, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja eduskunnan oikeusasiamies älköön olko edustajana. Jos edustaja nimitetään johonkin edellä mainituista viroista tai valitaan eduskunnan oikeusasiamieheksi, lakkaa hänen edustajatoimensa.

10§

Älköön sitä, joka vaalilain nojalla on julistettu olevan edustajaksi valittu, vapautettako tästä toimesta, ellei hän voi näyttää laillista estettä taikka muuta syytä, jonka eduskunta hyväksyy.

11§

Edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido mitkään muut määräykset.

12§

Älköön edustajaa kiellettäkö valtiopäiville saapumasta ja edustajana toimimasta.

13§

Edustajaa älköön syytteeseen pantako älköönkä häneltä vapautta riistettäkö hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden taikka muun asiain käsittelyssä noudattamansa menettelyn tähden, jollei eduskunta päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on äänestyksessä kannattanut, ole siihen suostunut.

14§

Valtiopäiväin aikana älköön edustajaa eduskunnan suostumuksetta vangittako rikoksesta, ellei tuomioistuin ole määrännyt häntä vangittavaksi taikka häntä tavata vereltä rikoksesta, josta ei voi tulla vähempää rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Jos edustaja ollessa matkalla valtiopäiville on vangittu muusta syystä kuin 1 momentissa mainitusta, päästettäköön vapaaksi, jos eduskunta niin päättää.

Edustajan vangitsemisesta on heti tieto annettava puhemiehelle.

15§

Jos joku valtiopäivien aikana taikka edustajan ollessa matkalla valtiopäiville tahi valtiopäiviltä sanoilla tahi teoilla loukkaa edustajaa, tietäen hänet edustajaksi, taikka jos joku valtiopäivien jälkeen tekee väkivaltaa edustajalle hänen toimensa suorittamisen vuoksi, niin pidettäköön sitä asianhaaraa, että rikos tehtiin edustajaa vastaan, erittäin raskauttavana.

Mitä tässä on sanottu edustajasta, koskekoon myös eduskunnan sihteerejä sekä muita virka- ja palvelusmiehiä.

16§

Edustaja saakoon valtion varoista palkkion ja sen lisäksi korvauksen matkastaan valtiopäiville ja valtiopäiviltä takaisin.

Edustajanpalkkio sekä matkakustannusten korvaus määrätään lailla, jota koskeva ehdotus käsitellään siinä järjestyksessä, kuin 70 §:ssä säädetään.

Sanotussa laissa on myöskin määrättävä se palkkio, joka valtiopäivien keskeydyttyä ja niiden päätyttyä on tuleva valtiovarainvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenille, niin myös niille edustajille, joiden tehtävänä on eduskunnasta menevien kirjelmien ja valtiopäiväpäätöksen tarkistaminen.

17§

Jos edustaja ei saavu ajoissa valtiopäiville taikka jos hän eduskunnan luvatta jää pois istunnosta eikä hänellä ole hyväksyttävää estettä, voi eduskunta tuomita hänet menettämään edustajanpalkkionsa tai osan siitä. Edustajan, joka ei ole ottanut tästä ojentuakseen, voi eduskunta julistaa toimensa menettäneeksi.

Jos edustaja kärsii vapausrangaistusta menettäköön sitä ajalta edustajanpalkkionsa.

2 luku

Valtiopäivien alkaminen ja lopettaminen sekä eduskunnan hajoittaminen.

18§

Eduskunta pitää istuntonsa valtakunnan pääkaupungissa, paitsi milloin se vihollisen maahanhyökkäyksen tahi muiden tärkeiden esteiden tähden on mahdotonta tai eduskunnan turvallisuudelle vaarallista, jossa tapauksessa tasavallan presidentti määrää toisen kokoontumispaikan.

19§

Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosittain, ilman erityistä kutsumusta, ensimmäisenä päivänä helmikuuta, jollei eduskunta lähinnä edellisillä valtiopäivillä muuta päivää määrää, ja lopettaa istuntonsa oltuaan koossa satakaksikymmentä päivää joko yhteen menoon taikka väliajoin. Eduskunta voi kuitenkin päättää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai myöhemmin lopetettavat.

20§

Jos tasavallan presidentti varsinaisten valtiopäivien aikana määrää uudet vaalit toimitettaviksi, on eduskunnan hajaannuttava sinä päivänä, jonka presidentti on julistuttanut. Siinä tapauksessa on eduskunnan uusien vaalien jälkeen taas kokoonnuttava varsinaisille valtiopäiville sen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua hajoittamisen jälkeen, taikka sinä aikaisempana päivänä, jonka presidentti on määrännyt.

Jos määräys uusien vaalien toimittamisesta annetaan sen jälkeen, kuin varsinaiset valtiopäivät on lopetettu, eikä vaaleja ehditä suorittaa loppuun ennen seuraavan helmikuun ensimmäistä päivää, lykätään varsinaisten valtiopäivien alkaminen sen kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, joka seuraa vaalien tuloksen julkaisemisen jälkeen.

21§

Tasavallan presidentillä on oikeus kutsua eduskunta ylimääräisille valtiopäiville sekä määrätä, milloin ne ovat lopetettavat.

Älköön ylimääräisiä valtiopäiviä määrättäkö alkamaan aikaisemmin kuin viidentenätoista päivänä sen jälkeen, kuin kutsumus annettiin älköötkä ne kestäkö kauemmin kuin viimeiseen arkipäivään ennen varsinaisten valtiopäivien alkamista.

Ylimääräisillä valtiopäivillä otettakoon käsiteltäväksi ainoastaan ne asiat, joita varten eduskunta on kutsuttu kokoon taikka jotka hallitus muuten eduskunnalle esittää, niin myös, mitä sellaisiin asioihin erottamattomasti kuuluu.

22§

Tasavallan presidentin määräykset, joita tarkoitetaan 18, 20 ja 21 §:ssä, julistetaan siinä järjestyksessä, kuin lakien ja asetusten julkaisemisesta on säädetty.

Määräykset uusien vaalien toimittamisesta ilmoitetaan sitä paitsi maaherroille sekä niille viranomaisille ja lautakunnille, joiden asiana vaalien toimeenpano on.

24§

Sen päivän edellisenä päivänä, jona eduskunnan on vaalien jälkeen ensi kerran kokoonnuttava, pitää kaikkien edustajain kello kahdeltatoista päivällä, julkipanolla tarkemmin ilmoitetussa järjestyksessä, tuoda valtakirjansa sen tai niiden nähtäväksi, joille tasavallan presidentti on valtakirjain tarkastamisen uskonut. Valtakirjan tarkastuksessa on tutkittava, onko se asianomaisen viranomaisen antama ja säädettyyn muotoon tehty.

Aakkosellinen luettelo niistä edustajista, jotka ovat näyttäneet olevansa oikein valtuutetut, on seuraavana päivänä ennen kello kahtatoista päivällä eduskunnalle ennettava.

Valtakirja, joka myöhemmin esitetään, on heti tarkastettava, niinkuin 1 momentissa sanotaan, sekä sen jälkeen hyväksyttynä puhemiehelle näytettävä. Tästä samoin kuin muista eduskunnan kokoonpanossa tapahtuvista muutoksista on merkintä tehtävä 2 momentissa mainittuun luetteloon.

24§

Jollei edustajan valtakirjaa ole hyväksytty, olkoon eduskunnalla oikeus tutkia, onko hän kuitenkin sen nojalla oleva edustajana valtiopäivillä.

Jos valtiopäivien aikana tämän lain nojalla tehdään muistutus edustajan kelpoisuutta vastaan, olkoon sekin eduskunnan tutkittava, ellei sama muistutus ole vaalista valittamalla saatettu taikka vielä saatettavissa asianomaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

Muuten älköön kysymystä edustajanvaalin pätevyydestä otettako valtiopäivillä käsiteltäväksi, ellei muistutusta tehdä siitä, että vaalissa taikka siihen kuuluvissa toimenpiteissä ilmeisesti on joko menetelty rikoksellisesti tai erehdytty vaalin tuloksen määräämisessä. Tässä tapauksessa on eduskunnalla oikeus, jos samalla on selvää, että rikos tai erehdys on saattanut vaikuttaa vaalin tulokseen eikä muutosta enää voi valitustietä aikaansaada, oikaista tulos vaalilain määräysten mukaiseksi.

Se, jonka edustajaoikeutta vastaan on muistutus tehty, pysyy kuitenkin edustajatoimessaan, kunnes hän on siihen oikeudettomaksi julistettu.

25§

Valtiopäivien ensimmäisenä päivänä eduskunta kokoontuu kello kaksitoista päivällä täysistuntoon, joka alkaa nimenhuudolla 23 §:ssä mainitun luettelon mukaan. Tässä täysistunnossa valitsee eduskunta keskuudestaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

Sen jälkeen puhemies ja varapuhemiehet kokoontuneen eduskunnan edessä antavat, kukin vuorostaan, seuraavan juhlallisen vakuutuksen.

,,Minä N. N. vakuutan, että minä puhemiestoimessa tahdon voimieni mukaan puolustaa Suomen kansan, eduskunnan ja hallituksen oikeutta perustuslakien mukaan.''

Kunnes tämä on tehty, johtaa puhetta iältään vanhin eduskunnan jäsen.

Jos puhemies tai varapuhemies valtiopäivien aikana kuolee tai toimestaan eroaa, on uusi puhemies tai varapuhemies viipymättä valittava.

26§

Tasavallan presidentti julistuttaa valtiopäivien avaamisen ajan, jota älköön määrättäkö myöhemmäksi kuin kolmanneksi arkipäiväksi eduskunnan kokoontumisesta. Sinä aikana tulee eduskunnan jäsenten, sittenkuin jumalanpalvelus on pidetty, kokoontua eduskuntataloon, jossa presidentti tervehtää eduskuntaa ja julistaa valtiopäivät avatuiksi. Avauspuheeseen vastaa puhemies eduskunnan puolesta.

27§

Kun valtiopäivät ovat lopetettavat, niin edustajat, sittenkuin jumalanpalvelus on pidetty, kokoontuvat tasavallan presidentin määräämänä aikana eduskuntataloon, jossa puhemies presidentille lausuu eduskunnan tervehdyksen sekä jättää hänelle valtiopäiväpäätöksen; minkä jälkeen presidentti julistaa valtiopäivät päättyneiksi.

3 luku

Asiain vireillepano valtiopäivillä.

28§

Tasavallan presidentti ilmoittaa valtio päiviä avattaessa, mitkä hallituksen esitykset silloin eduskunnalle annetaan.

Esityksiä, joita ei ole voitu silloin eduskunnalle antaa, saadaan myöhemminkin esittää sen käsiteltäväksi.

Hallituksen esitys voidaan, silloin aihetta siihen on, peruuttaa.

29§

Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä annetaan valtiopäiviä avattaessa tai kuukauden kuluessa sen jälkeen eduskunnalle kertomus niistä toimenpiteistä, joihin hallitus eduskunnan päätösten johdosta on ryhtynyt, sekä siitä, mitä muuten on tärkeämpää tapahtunut valtakunnan hallinnossa tai sen suhteissa ulkovaltoihin.

30§

Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä annetaan eduskunnalle esitys, joka sisältää ehdotuksen valtion tulo- ja menoarvioiksi seuraavaa varainhoitovuotta varten.

Varsinaisilla valtiopäivillä on niin ikään kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta eduskunnalle annettava.

Eduskunnan valitsemat valtiontilintarkastajat antavat eduskunnalle kertomuksen noudattaen, mitä siitä on säädetty.

31§

Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväkseen edustajan asianmukaisesti tekemä aloite. Eduskuntanta-aloite saattaa olla:

1) lakialoite, joka sisältää lain muotoon puetun ehdotuksen uuden lain säätämisestä tai voimassaolevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta, taikka ehdotuksen laiksi sellaisesta asiasta, joka ennestään on hallinnollisilla säännöksillä järjestetty;

2) rahaasia-aloite, joka sisältää ehdotuksen jonkun määrärahan ottamisesta valtiontulo- ja menoarvioon seuraavaa varainhoitovuotta varten;

3) toivomusaloite, joka sisältää ehdotuksen, että eduskunta esittäisi hallitukselle toivomuksen toimenpiteeseen ryhtymisestä sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Kirkkolain säätämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

32§

Eduskunta-aloite on edustajan tehtävä kirjallisesti vaalien jälkeen alkavilla varsinaisilla valtiopäivillä ennen kello kahtatoista päivällä neljäntenätoista päivänä, mutta muilla varsinaisilla valtiopäivillä kymmenentenä päivänä valtiopäiväin avaamisesta. Myöhemmin älköön edustajan olko sallittu tehdä eduskunta-aloitetta, jollei siihen joku eduskunnan jo tekemä päätös tahi hallituksen esitys tai esityksen peruuttaminen taikka muu valtiopäiväin aikana sattunut tapaus suorastaan anna aihetta Älköön tällöin kuitenkaan eduskunta-aloitetta tehtäkö myöhemmin kuin kello kaksitoista päivällä seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona aloitteen tekijän on katsottava saaneen tapauksesta tiedon.

Eduskunta-aloitteessa on mainittava myöskin ne syyt, joihin ehdotus perustuu.

Älköön erilaatuisia asioita pantako yhteen kirjoitukseen.

33§

Ahvenanmaan maakuntaipäivien oikeudesta tehdä aloitteita olkoon voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

34§

Asiasta, josta hallitus voi määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta, voidaan hallituksen esityksessä pyytää eduskunnan lausuntoa.

35§

Kun asiaa varsinaisilla valtiopäivillä ei ole ehditty loppuun käsitellä, jatketaan, 36 ja 37 §:ssä mainituin poikkeuksin, sen käsittelyä seuraavilla varsinaisilla valtiopäivillä, jollei edustajanvaaleja ole sillä välin toimitettu.

36§

Jos valtioneuvosto tahtoo ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa eduskunnalle tiedonannon tai ilmoituksen jostakin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta, on se eduskunnalle esiteltävä ja pantava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Kun keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: ,,Saatuansa tiedonannon eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen.''

Eduskunta voi hyväksyä joko tällaisen yksinkertaisen tahi keskustelun aikana ehdotetun perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen taikka päättää lähettää asian asianomaiseen valiokuntaan. Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päättää.

Tässä mainittun asian käsittelyä älköön seuraavilla valtiopäivillä jatkettako.

37§

Jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän virka-alaan kuluvasta asiasta antakoon sen kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa se valtioneuvosten jäsen tietoon. Puhemiehen kanssa sopimallaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei katso, että vastausta ei ole annettava, jolloin syyt siihen ovat eduskunnalle ilmoitettavat. Tällaisesta asiasta älköön eduskunnassa keskusteltako älköönkä päätöstä tehtäkö.

Milloin edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenelle tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen eduskunnassa käsiteltäväksi, antakoon sen muotonsa ja sisällyksensä puolesta sellaisena, kuin 1 momentissa sanotaan, puhemiehelle. Sittenkuin välikysymys on eduskunnassa esitetty ja ollut pöydällä johonkin seuraavaan istuntoon, on se, jos vähintään kaksikymmentä edustajaa, välikysymyksen tekijät niihin luettuina, on kirjallisesti ilmoittanut siihen yhtyvänsä, ilman keskustelua eduskunnassa, puhemiehen toimesta annettava tiedoksi asianomaiselle valtioneuvoston jäsenelle. Valtioneuvoston jäsenen tulee viidentoista päivän kuluessa tiedon saamisesta, aikana, josta hän sopii puhemiehen kanssa, antaa vastaus välikysymykseen, ellei valtioneuvoston puolesta saman ajan kuluessa ilmoiteta, ettei asian laadun vuoksi välikysymykseen vastata, jolloin syyt siihen ovat eduskunnalle ilmoitettavat. Kun vastaus on annettu tahi ilmoitettu, ettei välikysymykseen voida vastata, ja keskustelu asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: ,,Kuultuansa annetun selityksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen.

Eduskunta voi hyväksyä joko tällaisen yksinkertaisen tahi keskustelun aikana ehdotetun perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen taikka päättää lähettää asian perustuslakivaliokuntaan tahi, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdottaa perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen, jonka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päättää.

Tässä mainitun asian käsittelyä älköön seuraavilla valtiopäivillä jatkettako.

38§

Eduskunnan oikeudesta tutkia valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta ja sellaisten asiain käsittelystä säädetään erityisessä laissa.

4 luku

Asiain valmistelu.

39§

Eduskunnan tulee kolmen päivän kuluessa vaalien jälkeen alkavien ensimmäisten valtiopäivien avaamisesta asettaa valitsijamiehet, vähintään neljäkymmentäviisi, ynnä tarvittavat varamiehet valitsemaan eduskunnan valiokuntain jäseniä.

Valitsijamiehet ja heidän varamiehensä valitaan suhteellisilla vaaleilla, ja heidän toimensa jatkuu kaikilla valtiopäivillä seuraaviin edustajanvaaleihin asti, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätä, että valitsijamiehet on uudelleen asetettava.

40§

Varsinaisilla valtiopäivillä on viiden päivän kuluessa valtiopäivien avaamista asetettava perustuslakivaliokunta, lakivalio kunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta sekä pankkivaliokunta. Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa tulee olla kussakin vähintään seitsemäntoista jäsentä, valtiovarainvaliokunnassa vähintään kaksikymmentäyksi sekä pankkivaliokunnassa vähintään yksitoista jäsentä. Samalla valitaan valiokuntiin varajäseniä, vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä.

Eduskunta voi tarvittaessa asettaa näiden lakimääräisten valiokuntain lisäksi myöskin ylimääräisiä valiokuntia; ja saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä on vähintään yksitoista jäsentä, lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan olisi lakimääräisen valiokunnan valmisteltava.

Jos valiokunta havaitsee jäsenten tai varajäsenten luvun lisäämisen tarpeelliseksi, tehköön siitä esityksen eduskunnalle.

Valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, jakaantua osastoihin, jotka kukin antavat lausuntoja valiokunnan nimessä. Osastosta, jossa tulee olla vähintään yksitoista jäsentä, olkoon voimssa, mitä tässä laissa valiokunnasta on säädetty.

Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne valiokunnat, jotka ovat tarpeen valtiopäivillä esille tulevain asiain valmistelemiseen.

41§

Elleivät valitsijamiehet jäseniä valiokuntaan valitessaan voi niistä yhtyä, toimittakoot vaalin suhteellisen vaalitavan mukaan.

42§

Viiden päivän kuluessa valtiopäivien avaamisesta tulee eduskunnan sellaista erinäisten asiain käsittelyä varten, kuin 66 §:ssä säädetään, asettaa suuri valiokunta, johon jäsenet, luvultaan vähintään neljäkymmentäviisi, ynnä tarvittavat varajäsenet, valitaan, niinkuin valitsijamiesten vaalista on sanottu.

43§

Valtiovarainvaliokunta jatkakoon, milloin eduskunta niin päättää, tointansa myöskin valtiopäiväin keskeydyttyä tai päätyttyä.

Ulkoasiainvaliokunta voi hallituksen kutsusta kokoontua myös valtiopäivien keskeydyttyä tai päätyttyä.

44§

Älköön valtioneuvoston jäsen olko jäsenenä valiokunnassa.

Älköön kukaan, jonka virkatoimia valiokunnassa tarkastetaan tai jota asia henkilö kohtaisesti koskee, ottako osia sellaisen asian käsittelyyn valiokunnassa.

45§

Eduskunnan valiokunnat ja valitsijamiehet sekä 85 §:ssä mainitut tarkistajat valitsevat, kukin keskuudestaan, jokaisilla valtiopäivillä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Ensimmäisen kokouksen kutsuu kokoon kunkin valiokunnan vanhin jäsen, joka myös siinä johtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja on valittu.

Valiokunta voi jotakin asiaa varten valita keskuudestaan yhden tai useamman esittelijän antamaan tarpeellisia tietoja asiaa eduskunnan täysitunnossa tai suuressa valiokunnassa käsiteltäessä.

46§

Perustuslakivaliokunnan tulee valmistella sinne lähetetyt asiat, jotka koskevat perustuslain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä.

Valiokunnan tulee myös tarkastaa sinne lähetetyt ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavia vaaleja koskevien määräysten sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä muuttamisesta tai kumoamisesta.

Valiokunnan tulee niin ikään tarkastaa se hallituksen kertomus, joka mainitaan 29 §:ssä, ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset.

Kysymykset, jotka johtuvat siitä, että eduskunnalla on oikeus tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta, ovat samoin perustuslakivaliokunnan valmisteltavat.

Perustuslakivaliokunnan tulee ratkaista eduskunnan ja sen puhemiehen väli, kun puhemies on kieltäytynyt nostettua kysymystä esille ottamasta tahi äänestysesitystä tekemästä.

47§

Lakivaliokunnan tulee valmistella sinne lähetetyt ehdotukset, jotka koskevat yleisen lain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista.

48§

Ulkoasiainvaliokunnan tulee valmistella kysymykset niistä valtiosopimuksista tai valtiosopimuksiin sisältyvistä määräyksistä, jotka hallitusmuodon mukaan ovat eduskunnan hyväksyttävät, niin myös ne muut ulkoasioita koskevat kysymykset, joista päättämiseen vaaditaan eduskunnan suostumus, sekä muut sen käsiteltäviksi lähetetyt ulkoasiain hoitoa koskevat asiat.

Niin usein kuin asianhaarat vaativat, tulee valiokunnon saada hallitukselta selonteko valtakunnan suhteista ulkovaltoihin; ja antakoon valiokunta, mikäli sen katsoo tarpeelliseksi, hallitukselle lausuntonsa selonteon johdosta.

Valiokunnan tulee myös tarkastaa 29 §:ssä mainittu kertomus, mikäli se koskee suhteita ulkovaltoihin, ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset.

Valiokunnon jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota hallitus katsoo kunkin asian laadun vaativan.

49§

Valtiovarainvaliokunnan tulee saada nähdäkseen kaikki valtiovaraston tilit ja asiakirjat. Valiokunnan pitää valtiovarain tilasta sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta antamassaan mietinnössä lausua mielensä sitä, miten valtion tulo- ja meno arviota on noudatettu ja valtiotaloutta hoidettu, sekä tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset.

Valtiovarain valiokuntaan lähetetään myöskin esitys valtion tulo- ja menoarviosta, niin myös muut hallituksen esitykset rahaasioista ja valtiopäivillä tehdyt raha-asiaaloitteet. Ensin mainitusta esityksestä annettavassa mietinnössä tulee valiokunnan käsitellä yhdessä kaikkia määräraha-asioita Samassa mietinnössä ehdottaa valiokunta, miten menojen suorittamiseen tarvittavat varat ovat hankittavat.

Esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon on valiokunnan käsiteltävä samalla tavalla kuin esitys tulo- ja menoarviosta.

Valiokunnan tulee myös tarkastaa sinne lähetetyt ehdotukset valtiontilintarkastajain johtosäännön säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta.

50§

Pankkivaliokunnan tulee tutkia Suomen Pankin hallinto ja tila sekä pankkivaltuusmiesten ja pankin johtokunnan toiminta ynnä eduskunnan vastattavana olevien rahastojen tila ja hoito sekä antaa tästä kertomukset eduskunnalle.

Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdotukset Suomen Pankin ohjesäännön ja pankkivaltuusmiesten johtosäännön säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta ynnä muiden Suomen Pankkia koskevien määräysten antamisesta sekä valmistella kaikki näitä asioita koskevat hallituksen esitykset ja muut ehdotukset. Älköön päätöstä tehtäkö Suomen Pankin voittovarojen käyttämisestä, ennenkuin pankkivaliokunta on antanut asiasta lausunnon.

Niin ikään tulee valiokunnan valmistella sinne lähetetyt asiat, jotka koskevat maan pankki- ja rahalaitosta.

51§

Kunkin valiokunnan tulee kokoontua kahden päivän kuluessa sen jälkeen, kuin se asetettiin, ja, sitä myöten kuin asiat ehditään valmistaa, jokaisesta asiasta lähettää eduskunnan täysistuntoon mietintö minkä asian laatu aiheuttaa.

Jos valiokunnan jäsen on estetty olemasta asiaa käsittelemässä, kutsuttakoon hänen sijaansa varajäsen. Valiokunta ei ole päätösvaltainen, jollei vähintään kaksi kolmas osaa sen jäsenistä ole saapuvilla.

Jos valiokunnan jäsen ilman estettä tai erityistä lupaa jää pois valiokunnan kokouksesta, voi eduskunta tuomita hänet menettämään edustajanpalkkionsa tai osan siitä, kuten 17 §:ssä sanotaan, sekä, jos se tapahtuu useammin, julistaa hänen menettäneen toimensa valiokunnan jäsenenä.

Jäsenellä, joka ei ole valiokunnan päätökseen yhtynyt, on lupa mietintöön liittää kirjallisesti esittämänsä vastalause, mietintöä kuitenkaan sen vuoksi viivyttämättä.

52§

Valiokuntien kokouksiin ja keskusteluihin saavat valtioneuvoston jäsenet ottaa osaa ellei valiokunta jossakin tapauksessa toisin päätä.

Puhemiehellä ja varapuhemiehillä on oikeus olla saapuvilla valiokuntain kokouksissa.

Suuren valiokunnan kokouksissa on kaikilla eduskunnan jäsenillä sekä myös eduskunnan sihteerillä ja puhemiehen määräämällä muulla eduskunnan virkamiehellä oikeus olla saapuvilla.

53§

Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada joltakulta viranomaiselta tai sellaisesta yleisestä laitosta, joka ei ole eduskunnan hallinnon alainen, nähdäkseen virkatoimissa kertyneitä asiakirjoja taikka saada suullisia tai kirjallisia tietoja viranomaiselta tai sellaisesta laitoksesta, ryhtyköön pääministeri tai asianomainen ministeri valiokunnan pyynnöstä sellaiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä annetaan valiokunnalle. Jos niitä ei voida antaa, on syy siihen valiokunnalle ilmoitettava.

54§

Eduskunnan puhemies, varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston.

Puhemiesneuvoston tulee tehdä eduskunnalle tarpeellisiksi katsomiaan ehdotuksia eduskuntatyön järjestelystä yleensä, niin myös eduskunnan kanslian menosäännön perusteita koskevan lain sekä eduskunnan työjärjestyksen, valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavia vaaleja koskevien määräysten ja eduskunnan virkamiesten ohjesääntöjen säätämiseksi, muutta, seksi tai kumoamiseksi.

5 luku

Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.

55§

Puhemiehen tulee antaa kutsumukset täysistuntoihin, niissä esitellä asiat ja johtaa keskusteluja, esittää ehdotus päätöksen tekemistä varten, ylläpitää järjestystä istunnoissa ja muutenkin valvoa, ettei mitään perustuslakien vastaista oteta keskustatavaksi, sekä lopettaa istunto.

Älköön puhemies ottako osaa keskusteluun tai äänestykseen älköönkä ehdottako muuta, kuin mitä on tarpeen perustuslakien, eduskunnan päätösten tahi sen työjärjestyksen täytäntöönpanemiseksi.

Puhemiehen ollessa estettynä asettuu hänen sijallensa ensimmäinen taikka, jos hänelläkin on este, toinen varapuhemies.

56§

Asiain käsittelyt eduskunnan täysistunnoissa ovat julkiset, ellei eduskunta jossakin tapauksessa toisin päätä.

57§

Täysistunnossa on jalkainen edustaja oikeutettu, mikä ei jäljempänä toisin sääde saamaan puheenvuoron siinä järjestyksessä, jossa hän on ilmoittautunut, sekä pöytäkirjaan vapaasti puhumaan ja lausumaan mielensä kaikista silloin keskustelun alaisina olevista asioista ja kaiken sen laillisuudesta, mitä valtiopäivillä tapahtuu. Älköön kukaan puhuko, ennenkuin hänelle on annettu puheenvuoro, älköönkä ei pöytäkirjan.

58§

Edustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti; älköön kukaan käyttäkö loukkaavia, pilkallisia tahi muuten sopimattomia sanoja hallituksesta tahi yksityisistä henkilöistä. Jos joku tätä vastaan rikkoo, kutsukoon puhemies hänet järjestykseen sekä, ellei hän ota siitä ojentuaksensa, kieltäköön hänet puhumasta. Muuten olkoon eduskunnan asia tutkia, onko edustaja, joka on rikkonut järjestystä puhemieheltä saapa nuhteet ja varoituksen taikka määräajaksi, enintään kahdeksi viikoksi, pidätettävä eduskunnan istunnoista taikka tuomioistuimessa saatettava syytteeseen, vai saako asia raueta.

59§

Valtioneuvoston jäsenillä ja oikeuskanslerilla, niin myös eduskunnan oikeusasiamiehellä on oikeus olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätökseen, elleivät ole eduskunnan jäseniä. Jos joku heistä tahtoo käyttää puheenvuoroa, annettakoon se hänelle ennen muita.

60§

Milloin valiokunta 45 §:n mukaan on valinnut jotäkin erityistä asiaa varten esittelijän, annettakoon hänelle siinä puheenvuoro ennen muita edustajia.

61§

Älkööt muut kuin evankelis-luterilaiseen uskontunnustukseen kuuluvat ottako osaa sellaisten ehdotusten käsittelemiseen, jotka koskevat evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakia tahi muuten evankelis-luterilaisten seurakuntain kirkollisia oloja.

62§

Edustajaa henkilökohtaisesti koskevassa asiassa saakoon hän olla mukana keskustelemassa, mutta ei päätöstä tekemässä.

63§

Älköön hallituksen esityksiä älköönkä lakialoitteita otettako lopullisesti käsiteltäviksi, ennenkuin valiokunta on niistä antanut mietintönsä.

Valmistelevasti valiokunnassa tutkittavat ovat myöskin eduskunnalle perustuslain mukaan annettavat kertomukset.

Niin ikään on rahaasia-aloite ja toivomusaloite, ellei sitä joko pöydälle panematta tahi pöydälle pantua hylätä valiokuntaan lähetettävä.

64§

Jollei 63 §:n 1 ja 2 momentissa mainittua asiaa, kun se ensi kerran on käsiteltävänä, heti yksimielisesti lähetetä valiokuntaan, pitää sen olla pöydällä johonkin lähinnä seuraavista istunnoista, jolloin se on valiokuntaan lähetettävä.

65§

Valiokunnan mietintö on, kun se ensi kerran esitellään, pantava pöydälle. Seuraavalla kerralla esiteltäessä on se, keskusteltua tai keskustelutta, vielä pöydälle pantava, jos kaksi jäsentä tai useammat sitä pyytävät, mutta kun asia kolmannen kerran tulee esille, älköön sitä enää pöydälle pantako.

Mitä edellisessä momentissa on säädetty, ei koske suuren valiokunnan mietintöä, joka kuitenkin, kun se ensi kerran esitellään, pöydälle pantakoon, jos kaksi edustajaa tai useammat sitä pyytävät.

66§

Jos valiokunnan mietintö koskee lakiehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämämistä, on asia eduskunnan täysistunnossa otettava kolmen eri käsittelyn alaiseksi.

Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valiokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan jäsenille tilaisuus lausua mielensä asiasta. Sittenkuin keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään kysymys, päätöstä itse asiasta tekemättä, suureen valiokuntaan, jonka tulee siitä antaa lausunto ja tehdä ne ehdotukset, joihin valiokunta katsoo aihetta olevan.

Toisessa käsittelyssä esitellään suuren valiokunnan mietintö, ja eduskunta ryhtyy lakiehdotusta tutkimaan ja tekee päätöksen kustakin sen eri kohdasta. Jos suuren valiokunnan ehdotus kaikin puolin hyväksytään, julistetaan toinen käsittely päättyneeksi. Ellei suuren valiokunnan ehdotusta muuttamattomana hyväksytä, lähetetään lakiehdotus, sanamuodoltaan semmoisena kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty, takaisin suureen valiokuntaan, jonka tulee puoltaa ehdotusta semmoisenaan tahi muutettuna taikka esittää se hylättäväksi. Jos suuri valiokunta on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, jonka jälkeen asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.

Jos suuren valiokunnan mietintö sisältää lakiehdotuksen, älköön toisessa käsittelyssä tehtäkö ehdotusta koko lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Asian toisen käsittelyn kestäessä voi eduskunta vaatia uuden lausunnon siltä erikoisvaliokunnalta, joka asian on valmistellut, tai joltakulta muulta erikoisvaliokunnalta. Sama oikeus on suurella valiokunnalla.

Kolmannessa käsittelyssä, joka tapahtuu aikaisintaan kolmantena päivänä toisen käsittelyn päätyttyä, esitellään asia lopullisesti ratkaistavaksi; ja voi eduskunta silloin joko muuttamatta hyväksyä lakiehdotuksen, sellaisena kuin se on toisessa käsittelyssä päätetty, taikka hylätä sen.

Sellainen lakiehdotus, joka kolmannessa käsittelyssä on saavuttanut äänten enemmistön, voidaan kuitenkin panna lepäämään. Ehdotus lepäämään jättämisestä on tehtävä, ennenkuin päätösesitys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on tehty, ja on siinä tapauksessa, jos lakiehdotus äänestyksessä ei ole rauennut, asia pantava pöydälle seuraavaan täysistuntoon; jos ehdotusta lepäämään jättämisestä silloin kannattaa vähintään kolmasosa eduskunnan kaikista jäsenistä, jää lakiehdotus, sanamuodoltaan semmoisena kuin se kolmannessa käsittelyssä hyväksyttiin, lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.

67§

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen ääntenenemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään jättämättä ratkaistava ja päätös ehdotuksen hyväksymisestä tehtävä kuten 1 momentissa sanotaan.

Säätyjen erioikeuksista on voimassa, mitä edellä perustuslaista on säädetty.

68§

Mitä 66 §:ssä on säädetty, noudatettakoon niin ikään, kun kysymys koskee määräämättömäksi tai määräajaksi säädettävää veroa taikka valtiolainan ottamista, kuitenkin niin, että ehdotusta uudesta tai lisätystä verosta tahi määräajaksi säädetyn veron jatkamisesta määrältään muuttamatta taikka valtiolainan ottamisesta ei voida jättää lepäämään ja että ehdotus uudesta tai lisätystä verosta, joka on tarkoitettu kannettavaksi yhtä vuotta pidemmältä ajalta, katsotaan rauenneeksi, jollei sitä kolmannessa käsittelyssä ole kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Jos ehdotus uudesta tai lisätystä verosta, joka on tarkoitettu kannettavaksi yhtä vuotta pidemmältä ajalta, on kolmannessa käsittelyssä rauennut, palautettakoon asia valtiovarainvaliokuntaan, jonka tulee antaa lausunto siitä, onko vero säädettävä kannettavaksi yhdeltä vuodelta, sekä ehdottaa veron kantamista tarkoittavan lakiehdotuksen sanamuoto.

Jos ehdotus lisätystä verosta, joka on tarkoitettu kannettavaksi yhdeltä vuodelta, on kolmannessa käsittelyssä rauennut palautettakoon asia valtiovarainvaliokuntaan jonka tulee antaa lausunto siitä, onko vero jatkettava määrältään muuttamatta, sekä ehdottaa veron jatkamista tarkoittavan lakiehdotuksen sanamuoto.

Valtiovarainvaliokunnan laatiman, 2 ja 3 momentissa mainitun lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää eduskunta jatketussa kolmannessa käsittelyssä; älköönkä tätä koskevaa mietintöä pöydälle pantako, ellei eduskunta toisin päätä.

Yleisistä rasituksista olkoon voimassa, mitä verosta tässä edellä on sanottu.

69§

Ehdotus joka koske Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimuksen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään.

Ehdotus, että eduskunta hyväkyisi sellaisen valtiosopimukseen sisältyvän määräyksen, jossa valtakunta sitoutuu voimassapitämään joitakin lainsäännöksiä määrätyn ajan, niin myös ehdotus sellaisen valtiosopimuksen tai valtiosopimukseen sisältyvän määräyksen hyväksymisestä, joka, koskematta lainsäädännön alaa, valtiosäännön mukaan vaatii tahi johon hallitus muuten pyytää eduskunnan suostumusta, käsitellään noudattamatta 66 §:ssä säädettyä käsittelyjärjestystä, ja asia ratkaistaan äänten enemmistöllä. Ehdotukseen sellaisesta muutoksesta valtakunnan rajoihin, joka sisältää valtakunnon alueen vähentämisen katsotaan kuitenkin eduskunnan antaneen suostumuksensa ainoastaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

70§

Käsiteltäessä ehdotusta laiksi, joka koskee edustajanpalkkiota, on myös noudatettava 66 §:n säännöksiä, kuitenkin niin, että tämmöistä asiaa ei voida jättää lepäämään ja että asia katsotaan raunneeksi jollei sitä koskevaa ehdotusta kolmannessa käsittelyssä ole kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

71§

Eduskunta voi suureen valiokuntaan lähettää muitakin kuin 66, 67, 65 ja 70 §:ssä mainittuja asioita. Jos niin tehdään, sovelletaan 66 §:n määräyksiä siten, että asia otetaan ainoastaan kahden käsittelyn alaiseksi ja ratkaistaan toisessa käsittelyssä.

Asiasta, jota ei ole suureen valiokuntaan lähetetty, voi eduskunta päättää, että se on otettava kahden käsittelyn alaiseksi ja että ratkaiseva päätös on tehtävä toisessa käsittelyssä, joka tässä tapauksessa toimitetaan aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn jälkeen

Tällaisiin kysymyksiin nähden älköön tehtäkö ehdotusta, että asia on jätettävä lepäämään.

72§

Älköön kysymystä, joka on nostettu ylimääräisille valtiopäiville annetussa hallituksen esityksessä eikä koske perustuslakia, jätettäkö lepäämään, vaan on se samoilla valtiopäivillä lopullisesti ratkaistava

73§

Lepäämään jätetyn tai tasavallan presidentin vahvistamatta jättämän lakiehdotuksen käsittely on vireille pantava ensimmäisillä vaalien jäljestä pidettävillä varsinaisilla valtiopäivillä sekä, asianomaisen valiokunnan annettua asiasta lausuntonsa, muuttamatta hyväksyttävä tai hylättävä.

Hyväksyminen tai hylkääminen päätetään äänten enemmistöllä, paitsi 67 §:n 1 momentissa mainitussa tapauksessa.

74§

Ehdotuksen lepäämään tai vahvistamatta jättäminen ei estä antamasta uutta hallituksen esitystä eikä tekemästä eduskuntaaloitetta asiasta, jota ehdotus kokee. Jos eduskunta tällaisen esityksen tai eduskuntaaloitteen johdosta on päättänyt asiasta uuden lakiehdotuksen, katsotaan lepäämään tai vahvistamatta jäänyt ehdotus rauenneeksi.

75§

Ehdotus, joka tarkoittaa uuden veron määräämistä tai entisen muuttamista tahi määräaikaisen veron jatkamista taikka valtiolainan ottamista, on, vaikka se sisältyykin tulo- ja menoarvioehdotksen laskelmiin, valtiopäivillä erityisenä asiana käsiteltävä.

Edustajan tekemä ehdotus, joka tarkoittaa uuden, tulo- ja menoarvioehdotuksen laskelmiin sisältymättömän määrärahan ottamista tulo- ja menoarvioon voidaan tulo- ja menoarviosta päätettäessä ottaa huomioon ainoastaan, jos se on vireille pantu asianmukaisesti tehdyllä rahaasia-aloitteella, joka on ollut valtiovarainvaliokunnan sekä tarpeen mukaan alustavasti myös sen erikoisvaliokunnan tutkittavana, minkä työalaa määräraha lähinnä koskee.

76§

Jollei eduskunta, käsitellessään valtiovarainvaliokunnan ehdotusta valtion tulo- ja menoarvioksi, ole mietintöä muuttamatta hyväksynyt, lähetetään tulo- ja menoarvio niin muutettuna, kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty, takaisin valtiovarainvaliokunnan, jonka tulee antaa lausunto eduskunnan tekemistä muutoksista. Jos valtiovarainvaliokunta ehdotta eduskunnan päätöksiä muutettaviksi, päättöön eduskunta valiokunnan ehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

77§

Älköön mitään asia, josta on keskusteltu, otettako päätettäväksi, ennenkuin eduskunta puhemiehen esityksestä on julistanut keskustelun päättyneeksi.

75§

Kun asia on ratkaistava, tehköön puhemies, sen perusteella mitä asiassa on esiintuotu, sellaisen äänestysesityksen, että vastaus ja taikka ei ilmaisee eduskunnan päätöksen.

Jos on useampia päätösehdotuksia, asetetaan yksi vastaesitykseksi toista vastaan, kunnes kaikista siten on äänestetty; ja on äänestysesityksen sanamuoto ja järjestys eduskunnan hyväksyttävä, ennenkuin äänestysesitys asetetaan vastattavaksi. Muistutuksia saa tehdä ehdotettua sanamuotoa ja järjestystä vastaan, mutta itse asiasta älköön enää keskusteltako.

Älköön äänestystä sallittako siitä, onko äänestys tapahtuva vai eikö.

79§

Joka ei ole yhtynyt tehtyyn päätökseen, on oikeutettu pöytäkirjaan ilmoittamaan eriävän mielipiteensä; älköön kuitenkaan sellainen ilmoitus aiheuttako enempää keskustelua.

80§

Puhemies älköön kieltäytykö nostettua kysymystä esille ottamasta tahi äänestysesitystä tekemättä, ellei hän katso sen olevan vastoin perustuslakia tahi muuta lakia tahi eduskunnan jo tekemää päätöstä; ja tulee puhemiehen mainita kieltäytymisensä syyt.

Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen toimenpiteeseen, lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä antaa perusteltu lausunto siitä, onko asian esille ottaminen tahi äänestysesityksen tekeminen vastoin perustuslakia tai muuta lakia tahi eduskunnan jo tekemää päätöstä; ja noudatettakoon valiokunnan tästä antamaa lausuntoa.

81§

Päätöstä älköön tarkistettaessa muutettako.

Mitä edustaja on lausunut sekä siitä johtunut keskustelu voidaan hänen ja eduskunnan suostumuksella, pöytäkirjaa tarkistettaessa, siitä poistaa, ellei päätös selvästi siihen perustu.

82§

Edustaja, joka ei ole ollut läsnä päätöstä jostakin asiasta tehtäessä, olkoon oikeutettu sen jälkeen ilmoittamaan pöytäkirjaan, ettei hän ole ollut osallisena päätöksen tekemisessä, mutta älköön päätöstä vastaan tehkö muistutusta.

6 luku

Suomen Pankkia koskevia toimenpiteitä.

83§

Suomen pankin hallintoa ja liikettä sekä eduskunnan vastattavana olevien rahastojen hallintoa valvomaan eduskunta asettaa yhdeksän pankkivaltuusmiestä sekä vahvistaa näille johtosäännön.

Pankkivaltuusmiehistä saattaa kolme, jotka muodostavat suppeamman pankkivaltuuston, käsitellä kaikki ne asiat, joita ei johtosäännössä ole määrätty yhdeksänjäsenisen laajemman pankkivaltuuston käsiteltäviksi. Laajempi pankkivaltuusto on päätösvaltainen kuusijäsenisenä.

Jos joku suppeammasta pankkivaltuustosta on estetty tai eroaa, vastuu hänen sijaansa pankkivaltuusmies laajemmasta pankki valtuustosta.

Pankkivaltuusmiehet valitaan edustajanvaalien jälkeen alkavilla ensimmäisillä varsinaisilla valtiopäivillä, ja heidän toimensa alkaa, niin pian kuin vaali on suoritettu, sekä kestää uuden pankkivaltuusmiesvaalin toimittamiseen. Vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. Vaalitoimituksessa on määrättävä keiden kolmen tulee kuulua suppeampaan valtuustoon ja keiden kahden laajemmasta valtuustosta tulee astua kunkin suppeamman valtuuston jäsenen tilalle ja missä järjestyksessä. Jos vaalissa ei saavuteta yksimielisyyttä, on vaali tapahtuva noudattamalla suhteellista vaalitapaa.

Samalla tavalla kuin edellisessä momentissa pankkivaltuusmiesten vaalista on säädetty, valitsevat eduskunnan valitsijamiehet vuosittain varsinaisilla valtiopäivillä viisi tilintarkastajaa toimittamaan sitä kuluvan vuoden tilien tarkastusta, joka pankin ja mainittujen rahastojen hoidosta on vuoden loputtua toimitettava, sekä kutakin tilintarkastajaa kohti yhden varamiehen.

7 luku

Eduskunnan päätösten ja lausuntojen ilmoittaminen

84§

Eduskunnan päättämä lakiehdotus toimitetaan eduskunnan kirjelmässä tasavallan presidentille vahvistamista ja lakina antamista varten. Jollei presidentti lakia vahvista, on tämä ilmoitettava eduskunnalle neljän kuukauden kuluessa siitä, kuin lakiehdotus presidentille on vahvistettavaksi toimitettu. Jollei eduskunta silloin ole koolla, on ilmoitus eduskunnalle tehtävä sen kokoonnuttua.

Muut eduskunnan päätökset, jotka ovat vastauksia hallituksen esityksiin, niin myös mitä eduskunta muuten on päättänyt hallitukselle esiintuoda, on niin ikään ilmoitettava tasavallan presidentille eduskunnan kirjelmässä.

85§

Eduskunnasta menevät kirjelmät sekä valtiopäiväpäätöksen laatii ja toimittaa eduskunnan kanslia viiden tarkistajan valvonnan alaisena, jotka eduskunta valitsee keskuudestaan yksiä valtiopäiviä varten kerrallaan.

Tarkistajat sekä tarpeellinen määrä varamiehiä valitaan, ellei niistä yhdytä, suhteellisilla vaaleilla.

Älköön mitään toimituskirjaa eduskunnasta lähetettäkö, ennenkuin sen on hyväksynyt eduskunta taikka 1 momentissa mainitut viisi tarkistajaa.

86§

Valtiopäivä päätöksen allekirjoittavat kaikki edustajat, mutta muut kirjelmät ainoastaan puhemies ja varapuhemiehet.

8 luku

Erinäisiä säännöksiä.

87§

Hallituksen esitykset ovat sekä täysistunnossa että valiokunnissa otettavat ensimmäisinä käsiteltäviksi.

88§

Asiain käsittelyissä valtiopäivillä käytettäköön suomen taikka ruotsin kieltä.

Valiokuntain mietinnöt ja lausunnot, niin myös puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan kirjalliset ehdotukset ovat toimitettavat molemmilla näillä kielillä.

Suomeksi ja ruotsiksi ovat myös annettavat hallituksen kirjalliset ilmoitukset eduskunnalle.

89§

Eduskunnan kanslia toimii kansliatoimikunnan valvonnan alaisena. Kansliatoimikuntaan kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sekä neljä edustajaa, jotka eduskunta, ellei se voi niistä yhtyä, valitsee suhteellisilla vaaleilla.

Eduskunnan kanslian menosäännön perusteista säädetään lailla.

90§

Eduskunnan työjärjestys, määräykset valtiopäivillä suhteellinen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista sekä ohjesäännöt eduskunnan virkamiehille ovat eduskunnan vahvistettavat.

91§

Hallituksen esitykset, valiokuntain mietinnöt, eduskunnan kirjelmät tasavallan presidentille, eduskunnan pöytäkirjat sekä valtiopäiväpäätös ovat painosta julkaistavat.

92§

Kaikki valtiopäivien kustannukset suoritetaan valtion varoista.

93§

Jos joki tässä laissa säädetty määrä päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä.

Jos tässä laissa säädetty määräaika valtiopäivillä suoritettavaa toimenpidettä varten alkaa valtiopäivien koollaollessa, mutta päättyy valtiopäivien ollessa keskeytyneinä, luetaan määräajasta puuttuvat päivät alkaen siitä päivästä, jona eduskunta uudelleen kokoontuu. Viimemainitusta päivästä luetaan määräaika kokonaisuudessaan siinä tapauksessa, että se on alkanut aikana, jolloin eduskunta ei ollut koolla.

Loppusäännös.
94§

Tämä valtiopäiväjärjestys, jonka kautta kumotaan valtiopäiväjärjestys 20 päivältä heinäkuuta 1906 sekä sitä muuttavat lait 31 päivältä joulukuuta 1917, 29 päivältä toukokuuta 1918, 22 päivältä lokakuuta 1918 ja 17 päivältä huhtikuuta 1919, pitää kaikilta osiltaan oleman voimassa perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyksessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.

Mitä lain nojalla on voimassa Suomen valtiosäädyistä, on, mikäli ei tässä valtiopäiväjärjestyksessä toisin säädetä, sovellettava eduskuntaan niin kokoonpantuna, kuin tässä perustuslaissa on säädetty.

Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 1928

Tasavallan Presidentti
Lauri KR. Relander

Oikeusministeri
Torsten Malinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.