Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

28.3.2013/242

Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmästä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 19.3.2015/234, joka on voimassa 24.3.2015 alkaen.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään tilatukijärjestelmän tukialueista, tukioikeuksien tasatukiosan ja tilakohtaisen lisäosan arvosta, erityistukioikeuksista sekä tilatukioikeuksien siirroista.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;

2) soveltamisasetuksella neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annettua komission asetusta (EY) N:o 1122/2009;

3) tukivuodella sitä kalenterivuotta, jolloin tilatukijärjestelmän mukaista tukea haetaan.

3 §
Tukialueet

Tilatukijärjestelmän tukialueina käytetään liitteen 1 aluejaon mukaisesti tukialueita A, B–C1 sekä C2–C4. Kuntien saaristoalueiden sijainnista tukialueilla säädetään liitteessä 2.

4 §
Tukikelpoinen ala tilatukijärjestelmässä

Tukikelpoisia lohkoja ovat viljelijän tukihakemuksessa ilmoittamat maatalouskäytössä olevat perus- tai kasvulohkot, jotka ovat tukikelpoisia tilatukiasetuksen 34 artiklan mukaisesti.

Pienin tukikelpoinen kasvulohko on 0,05 hehtaaria. Soveltamisasetuksen 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan mukainen viljelylohkon rajausmahdollisuus huomioon ottaen kasvulohkolla tarkoitetaan yhtenäistä maa-alaa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten tai jota pidetään hoidettuna viljelemättömänä peltona tai käytetään muihin tarkoituksiin.

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 2 artiklan n alakohdan mukaisiksi lyhytkiertoisiksi energiapuiksi soveltuvat hybridihaapa, poppeli ja energiantuottotarkoitukseen kasvatettava paju, jos niiden sadonkorjuun enimmäiskiertoaika on korkeintaan seitsemän vuotta.

5 § (13.2.2014/124)
Tasatukiosan arvo

Tukioikeuksien alueellisena tasatukena tukikelpoista hehtaaria kohti käytetään tukivuonna 2014 seuraavia euromääriä:

Tukialueeteuroa
A232,51
B–C1194,29
C2–C4170,33
6 § (13.2.2014/124)
Tilakohtaisten lisäosien ja erityis- tukioikeuksien arvo

Maitopalkkion, sonni- ja härkäpalkkion sekä tärkkelysperunan tuen perusteella muodostettujen tilakohtaisten lisäosien ja erityistukioikeuksien arvo on 35 prosenttia vuoden 2006 tasosta tukivuosina 2014 ja 2015. Tukivuodesta 2016 alkaen lisäosat ja erityistukioikeudet lakkautetaan.

Tilakohtainen sokerijuurikkaan lisäosa on 70 prosenttia sokerin hinnanalennuksen korvauksesta tukivuosina 2014–2016 ja tukivuosina 2017 ja 2018 se on 35 prosenttia vuoden 2009 hinnanalennuksen korvauksen ja siirtymäkauden lisäkorvauksen perusteella muodostetun lisäosan yhteismäärästä.

Timotein siementuotannon tuen perusteella muodostetun tilakohtaisen lisäosan ja erityistukioikeuden arvo säilyy vuoden 2012 tasolla tukivuosina 2013–2015. Tukivuonna 2016 lisäosa ja erityistukioikeus ovat 50 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Tukivuodesta 2017 alkaen lisäosa ja erityistukioikeus lakkautetaan.

Tukivuonna 2014 tilakohtaisten lisäosien ja erityistukioikeuksien arvoa alennetaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen alentamisten jälkeen lineaarisesti 8,2 prosentilla tilatukiasetuksen 40 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla.

7 §
Erityistukioikeuden eläinmäärän laskeminen

Erityistukioikeuksien perusteella tilalle voidaan myöntää tilatukea, jos tilalla on nautaeläimiä, lampaita tai vuohia tukivuonna 1 päivästä tammikuuta 30 päivään syyskuuta vähintään 50 prosenttia tilakohtaisen lisäosan perusteena olleesta eläinyksiköiden lukumäärästä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu eläinyksiköiden lukumäärä määritetään nautarekisterin sekä lammas- ja vuohirekisterin perusteella. Nautarekisterillä tarkoitetaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä. Lammas- ja vuohirekisterillä tarkoitetaan lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaista rekisteriä.

Erityistukioikeus voidaan aktivoida myös vastaavalla määrällä tukikelpoisia hehtaareita, jos viljelijällä on hallinnassaan tilatukiasetuksen 34 artiklassa tarkoitettua tukikelpoista maatalousmaata vähintään yksi hehtaari.

8 §
Tilatukioikeuksien siirrot

Tilatukioikeuksien vastaanottajan tulee ilmoittaa ne, joiden omistukseen tilatukioikeudet rekisteröidään tilatukiasetuksen 18 artiklassa tarkoitetussa tukioikeusrekisterissä. Vuokrattujen tilatukioikeuksien siirroista ilmoitettaessa liitteenä tulee olla kirjallinen maanvuokrasopimus, kirjallinen selvitys suullisen maanvuokrasopimuksen sisällöstä tai muu vastaava selvitys tukikelpoisen alan hallintaoikeuden siirtymisestä.

9 §
Tuotantosidonnaiset tuet

Tilatukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettu lampaan- ja vuohenlihapalkkio myönnetään tilatukiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan perusteella tuotantoon sidottuna tukena 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Lampaiden ja vuohien kasvattajille maksetaan myös tilatukiasetuksen 102 artiklassa tarkoitettu lisäpalkkio 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Tilatukiasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä, josta uuhi- ja vuohipalkkiota voi hakea, on kymmenen eläintä.

10 §
Tilatukeen liittyvät ilmoitukset

Viljelijän on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle pyynnöstä tukikelpoista maatalousmaata koskeva hallinnansiirtosopimus sekä ilmoitettava kirjallisesti:

1) suullisen hallinnansiirtosopimuksen sisällöstä;

2) tukihakemusten peruuttamisesta;

3) tukiehtojen täyttymättömyydestä.

Muilta osin hakemuksen peruuttamisesta säädetään soveltamisasetuksen 25 artiklassa ja velvollisuudesta ilmoittaa muutoksista 73 artiklassa.

11 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 2013.

Tällä asetuksella kumotaan tilatukijärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus (233/2010).

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073) ; EUVL N:o L 30, 31.1.2009, s. 16, Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120) ; EUVL N:o L 316, 2.12.2009, s. 1

Liite 1

TILATUKIJÄRJESTELMÄN ALUEJAKO

Alue A

Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Järvenpää, Kaarina saaristo-osia lukuun ottamatta, Kauniainen, Kemiönsaari sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Lapinjärvi, Lieto, Lohja sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Loimaa, Loviisa sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Marttila, Masku sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Naantali sen alueeseen B–CI kuuluvia osia lukuun ottamatta, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Paraisten kaupungista entisen Paraisten kaupungin alue saaristo-osia lukuun ottamatta, Pornainen, Porvoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Pukkila, Pöytyä sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raasepori sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raisio, Rusko sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Salo sen alueeseen B–C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Sauvo saaristo-osia lukuun ottamatta, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku saaristo-osia lukuun ottamatta, Tuusula, Vantaa, Vihti.

Alue B–C1

Akaa, Asikkala, Brändö, Eckerö, Enonkoski, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Inkoon saaristo-osat, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Joensuu sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Jokioinen, Jomala, Joroinen, Juupajoki, Juva, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kaarinan saaristo-osat, Kangasala, Kankaanpää, Karkkila, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemiönsaaren kunnasta entisen Dragsfjärdin kunnan saaristo-osat, Kitee, Kokemäki, Korsnäs, Kotka, Kouvolan kaupungista entisten Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunkien sekä Jaalan ja Valkealan kuntien alueet, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Kumlinge, Kuopio sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kuortane, Kurikka, Kustavi, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laihia, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Leppävirta, Liperi, Lohjan kaupungista entisten Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kuntien alueet, Loppi, Loviisan kaupungista entisen Pernajan kunnan saaristo-osat, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maalahti, Maaninka, Maarianhamina, Maskun kunnasta entinen Askaisten kunta ja entisen Lemun kunnan saaristo-osat, Miehikkälä, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mynämäki sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Naantalin kaupungista entisten Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien alueet sekä entisen Naantalin kaupungin saaristo-osat, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Parainen sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parikkala, Pieksämäki, Piikkiön saaristo-osat, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Porvoon saaristo-osat, Punkalaidun, Puumala, Pyhtää sen alueeseen A kuuluvia entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueita lukuun ottamatta, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyän kunnasta entisen Yläneen kunnan alue, Raaseporin kaupungista entisen Tammisaaren kaupungin alue, Rantasalmi, Rauma, Rautjärvi, Riihimäki, Ruokolahti, Ruovesi, Ruskon kunnasta entisen Vahdon kunnan alue, Rääkkylä, Salon kaupungista entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueet sekä entisten Halikon ja Särkisalon kuntien saaristo-osat, Saltvik, Sastamala, Sauvon saaristo-osat, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sottunga, Sulkava, Sund, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tampere, Teuva, Turun saaristo-osat, Tuusniemi, Ulvila, Urjala, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Varkaus, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Vöyri sen alueeseen C2–C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Ylöjärvi, Ypäjä.

Alue C2–C4

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Halsua, Hirvensalmi, Honkajoki, Hyrynsalmi, Ii, Iisalmi, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Joensuun kaupungista entisten Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran kuntien alueet, Joutsa, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karvia, Kauhavan kaupungista entisen Kortesjärven kunta, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kuhmo, Kuopion kaupungista entisen Karttulan ja Nilsiän kuntien alueet, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Muonio, Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot, Nivala, Nurmes, Oulainen, Oulu, Paltamo, Parkano, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Rautalampi, Rautavaara, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla, Savukoski, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Soini, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervo, Tervola, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Utsjoki, Uurainen, Vaala, Valtimo, Vesanto, Veteli, Vieremä, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Vöyrin kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärven kaupungista entisen Kurun kunnan alue, Ähtäri, Äänekoski.

Liite 2

TILATUKIALUEESEEN B–C1 kuuluvat A-tukialueen saaristoalueet

Alla mainituista kunnista seuraavat alueet:

Kemiönsaari Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta

Salo Luotsisaari, Vartsalansaari, Angelansaari, Pettu ja Ulkoluoto sekä Kemiönsaaresta entisen Halikon kuntaan kuulunut osa

Inkoo Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet

Kaarina Jauhosaari

Masku Matalluoto

Naantali Lapilan saari

Loviisa Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär

Parainen Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo

Porvoo Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö

Sauvo Österö

Turku Kulho

TILATUKIALUEESEEN C2–C4 kuuluvat C1-tukialueen saaristoalueet

Alla mainituista kunnista seuraavat alueet:

Enonkoski Ihamaniemi

Hankasalmi Paanalan ja Tuomarin saaret

Heinävesi Hentulansaari ja Viitasaari sekä Luutsalon saari

Joroinen Kostosaari

Jyväskylä Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi

Kitee Suitsansaari ja Suursaari

Kuopio Kortelan saari, Papin-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret

Leppävirta Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari

Liperi Karjalansaari, Karhunsaari, Kuussaari, Lapinsaari, Matinsaari, Pesolansaari, Rauansaari ja Suursaari

Maalahti entisen Bergön kunnan alue

Mikkeli Harapansalo, Kaijatsaari, Kaita, Paajalansaari, Papinsaari ja Salosaari

Mustasaari Björköby ja Replot

Mänttä-Vilppula Teerisaari

Puumala Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari

Rantasalmi Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila

Ruovesi Jaakonsaari

Savonlinna Ahvionsaari, Hevossaari, Kesamonsaari, Kiviapaja, Kokkosaari, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Liistonsaari, Mikkolanniemi, Muhansaari, Pesolansaari, Pietolansaari, Pöllänsaari, Ritosaari, Tuohisaari, Vehkasalon saari ja Välisaari

Sulkava Vekaransalmen takainen alue

Suonenjoki Ärjänsaari

Taipalsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo

Varkaus Ruotimo

Vöyri kunnan mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

13.2.2014/124:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä helmikuuta 2014.

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073); EUVL N:o L 30, 31.1.2009, s. 16, Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120); EUVL N:o L 316, 2.12.2009, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.