Seurattu SDK 80/2021 saakka.

30.4.2008/299

Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 19.3.2015/240, joka on voimassa 24.3.2015 alkaen.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maatalouden rakennetuista 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1476/2007) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), jäljempänä rakennetukilaki, 2 luvussa tarkoitettuun nuoren viljelijän aloitustukeen ja maatilan investointitukeen.

Asetusta ei sovelleta porotalouteen myönnettäviin tukiin.

3 momentti on kumottu A:lla 23.10.2008/648.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) korkotukilainalla rakennetukilain 17 §:ssä tarkoitettua luottolaitoksen myöntämää lainaa;

2) kokonaisrahoituksella toimenpiteen rahoitussuunnitelmaa, johon sisältyy haettu avustus, lainarahoitus mukaan lukien korkotuen tai valtiontakauksen kohteena oleva laina, yksityinen rahoitus sekä muu tuettu rahoitus;

3) perheenjäsenellä hakijan, tai jos hakija on yhteisö, sen osakkaan tai jäsenen puolisoa, lasta, isää ja äitiä;

4) puolisolla aviopuolisoa ja henkilöä, jonka kanssa hakija tai, jos hakija on yhteisö, yhteisön osakas tai jäsen jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa;

5) ohjelmalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013;

6) nuorella viljelijällä rakennetukilain 6 §:ssä tarkoitettua maatalousyrittäjää;

7) kansallisella tuella tukea, joka myönnetään yksinomaan kansallisista varoista valtion talousarviosta tai maatilatalouden kehittämisrahastosta; (23.10.2008/648)

8) yksikkökustannuksilla yksikkökustannuksia, joista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella rakennetukilain 7 §:n 4 momentin nojalla. (23.10.2008/648)

2 luku

Tuen saajaa koskevat edellytykset

3 §
Määräysvalta yrityksessä

Henkilöllä katsotaan olevan määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhteisön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön omistamien osakkeiden ja osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Jos henkilöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, henkilön määräysvalta voi perustua myös ensiksi mainitun yhtiön omistamien osakkeiden tai osuuksien tuottamaan äänimäärään.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisilla yhtiömiehillä yhdessä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

4 §
Maataloustoiminnassa tarvittava ammattitaito

Riittävänä ammattitaitona pidetään tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista vähintään toisen asteen ammatillista luonnonvara-alan koulutusta tai sitä vastaavaa muuta koulutusta.

Investointitukea voidaan myöntää myös maatalousyrittäjälle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 10 opintoviikon tai 15 opintopisteen koulutus. Jos tuotantosuunta ei tuettavan toimenpiteen vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään kolmen vuoden työkokemusta maataloudesta. Aloitustukea voidaan myöntää myös maatalousyrittäjälle, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus, johon on sisältynyt vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopisteen verran taloudellista koulutusta.

Mitä edellä säädetään maatalousyrittäjästä, koskee myös henkilöä, jolla on määräysvalta yhteisössä. Jos tukea tilanpidon aloittamiseen hakee kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella hakijalla on vähintään kolmen vuoden työkokemus ja vähintään puolella hakijoista on 2 momentissa tarkoitettu vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus.

Koulutusvaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa myös oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla.

5 §
Yrittäjätulon ja kassajäämän laskeminen

Maatalouden yrittäjätulo lasketaan vähentämällä maataloudesta saatavista tuotoista maatalouteen kohdistuvat muuttuvat ja kiinteät kulut, poistot sekä velkojen korot. Maatalouden muuttuviin tai kiinteisiin kuluihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkakuluja.

Omaisuudesta tehtäviä poistoja laskettaessa on perusteena käytettävä olemassa olevien rakennusten ja perusparannusten jälleenhankinta-arvosta vuotuiset poistot vähentämällä saatavia nykyarvoja sekä muiden omaisuusosien arvioituja käypiä arvoja. Rakennuksen nykyarvoa laskettaessa voidaan erityisestä syystä ottaa huomioon myös rakennuksen ajanmukaisuus ja soveltuvuus nykyiseen käyttöönsä. Laskettaessa uuden rakennuksen poistoja, perusteena on käytettävä kustannusarviota.

Vuosittainen poisto lasketaan prosenttiosuutena kunkin omaisuusosan poistamatta olevasta nykyarvosta. Rakennuksen poistoprosentti on 5 prosenttia, koneiden ja laitteiden vähintään 12 prosenttia sekä perusparannusten 3 prosenttia.

Hakijalle rakennetukilain tai sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön perusteella myönnettyä avustusta ei oteta huomioon tuottona maatalouden yrittäjätuloa laskettaessa. Ratkaistaessa nuoren viljelijän aloitustukea tai investointitukea koskevaa hakemusta haettu avustus otetaan kuitenkin tuottona huomioon. Investointituesta avustuksena haettu osuus on sisällytettävä tuottoihin jaksotettuna tuettavan kohteen poistoprosentteja vastaavasti. Avustuksena myönnettäväksi haettu aloitustuki on sisällytettävä tuottoihin niinä vuosina, joina avustuserät maksetaan. Avustuksena myönnettävää aloitus- tai investointitukea, rakennetukilain mukaista avustusta tai sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukaista avustusta ei oteta huomioon maatalouden omaisuuden hankintamenon vähennyksenä. (23.10.2008/648)

Myönnettäessä tukea salaojitukseen, sadonkorjuukoneen hankintaan yhteiskäyttöön, turkistarhaukseen, mehiläistalouteen, ympäristön suojelua tai eläinten hyvinvointia tai tuotantohygieniaa edistävään investointiin, työympäristön parantamiseen, lämpökeskukseen, maatalouskoneiden varastoon taikka rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan maatalouden yrittäjätulon sijasta on laskettava maatalouden kassajäämä vähentämällä maatalouden kassatuloista maatalouden kassamenot sekä velkojen korot ja lyhennykset. Maatalouden kassajäämää laskettaessa ei maatalouden kassatuloissa oteta huomioon avustuksena myönnettävää aloitus- tai investointitukea eikä kassamenoissa investointimenoja. Kassamenoihin ei lueta hakijan omasta työstä aiheutuneita palkkamenoja. (18.11.2010/979)

Mitä edellä 5 momentissa säädetään, ei sovelleta lämpökeskukseen, joka toteutetaan osana muuta rakennusinvestointia. (23.10.2008/648)

6 § (23.10.2008/648)
Olennainen tulo

Hakijan saaman maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 prosenttia hakijan kaikkien niiden tulojen yhteismäärästä, jotka muodostuvat yrittäjätuloista, palkkatuloista ja muista hakijan säännöllisesti saamista tuloista.

Myönnettäessä tukea investointiin edellytyksenä on, että elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella hakijan vuotuiset tulot täyttävät yrittäjätulon osuutta koskevan edellytyksen tuen myöntämisvuotta seuraavana viidentenä, ja myönnettäessä aloitustukea tuen myöntämisvuotta seuraavana kolmantena kalenterivuonna.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuun investointiin maatalouden kassajäämä katsotaan 1 momentissa tarkoitetuksi yrittäjätuloksi. Tällöin 1 momentissa tarkoitetun yrittäjätulon osuutta hakijan tuloista koskevan edellytyksen on täytyttävä tukea myönnettäessä. Kassajäämään perustuvan yrittäjätulon osuus 1 momentissa tarkoitetuista tulojen yhteismäärästä voi perustua verotustietoihin.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetun yrittäjätuloa koskevan edellytyksen tulee täyttyä myös ilman aloitustuen avustusosaa. (12.3.2009/121)

3 luku

Tuotantotoimintaa koskevat edellytykset

7 §
Maatilan sijainti

Maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa maatilan talouskeskus tai pääosa tuotantorakennuksista on. Jos tilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sen kunnan alueella, jossa pääosa maatilan pelloista on.

8 §
Maatalousyrityksen taloudellinen asema

Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon tuen kohteena olevan yritystoiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus, hakijan maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

Tukea ei myönnetä yhteisön suuntaviivoista valtiontuelle vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetussa komission tiedonannossa (2004/C 244/02) tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa olevalle maatalousyritykselle.

9 §
Yrittäjätulo ja kassajäämä eräissä tapauksissa

Myönnettäessä investointitukea tai 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea tilanpidon aloittamiseen vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 17 000 euroa. Jos tuki myönnetään kuitenkin 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuun investointiin, yrittäjätuloksi katsottavan maatalouden kassajäämän on oltava vähintään 17 000 euroa. (13.8.2009/646)

Myönnettäessä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea tilanpidon aloittamiseen, maatilalta saatavissa yrittäjätuloissa voidaan maatalouden yrittäjätulon lisäksi ottaa huomioon tilalla tai tilan maatalouden tuotantovälineillä hakijan harjoittamasta muusta yritystoiminnasta sekä metsätaloudesta saatavat yrittäjätulot. Tällöin maataloudesta, muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta saatavan vuotuisen yrittäjätulon on oltava vähintään 15 000 euroa, josta vuotuisen maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 10 000 euroa. (13.8.2009/646)

Jos maatilataloudellinen kokonaisuus muodostuu 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tilan osasta, tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädettyjä yrittäjätulon vähimmäismääriä sovelletaan myös tilan osasta saatavaan tuloon. Hevosten kasvattamisesta saatava yrittäjätulo otetaan huomioon maatalouden yrittäjätulossa ja hevostalouden palvelutoiminnasta saatavat yrittäjätulot muun yritystoiminnan yrittäjätulossa. Metsätaloudesta saatavat tuotot on jaettava tasaisesti kullekin elinkeinosuunnitelman laskentakauden vuodelle.

Mitä yrittäjätulon osuudesta hakijan tuloista 6 §:n 2–4 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun yrittäjätulon vähimmäismäärään. (18.11.2010/979)

10 § (23.10.2008/648)

10 § on kumottu A:lla 23.10.2008/648.

11 §
Kannattavuuskertoimen laskeminen

Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla maatalouden yrittäjätulo palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Palkkavaatimus lasketaan kertomalla yrittäjäperheen suorittama maataloustyötuntimäärä tuntipalkkavaatimuksella, joka on 14,00 euroa työtuntia kohden. (18.11.2010/979)

Oman pääoman korkovaatimus lasketaan 5 prosentin korkona tilikauden keskimääräiselle omalle pääomalle. Oma pääoma lasketaan vähentämällä maatalouden omaisuuden arvosta maatalouteen kohdistuvan vieraan pääoman määrä.

12 §
Tuettavaa toimenpidettä koskeva elinkeinosuunnitelma

Elinkeinosuunnitelmassa on oltava vähintään:

1) selvitys tuen hakijasta:

a) hakijan ikä;

b) hakijan ammattitaito tai ammattitaitovaatimuksen täyttämistä varten suoritettavat toimenpiteet;

c) hakijan vakinainen asumispaikka ja tilan ulkopuolisia ansioita saavalta mahdollinen työpaikka;

2) tilan alkutilanteesta:

a) yrityksen perustiedot ja maatilan tai yhteisön hallinta;

b) toimintaa harjoittavat henkilöt ja toiminnan työllistävyys;

c) tilan tuotantorakennukset, koneet, maatalousmaa ja muut resurssit sekä niiden käyttäminen ja soveltuminen tuettavaan toimintaan;

d) kasvintuotannon viljelyalat ja satomäärät;

e) kotieläintuotannon eläinmäärät ja tuotosmäärät;

f) päätuotteiden markkinointikanavat;

g) metsätaloutta ja muuta yritystoimintaa koskevat vastaavat, a–f kohdassa tarkoitetut tiedot;

3) tiedot tuettavasta toimenpiteestä;

4) tiedot maatilan toiminnan kehittämisestä ja kehittämisen tavoitteista sekä päätuotteiden markkinointimahdollisuuksista;

5) maatalouden tulos- ja taselaskelmat, jossa poistot ja tasearvot on laskettu 5 §:ssä säädetyllä tavalla sekä näihin perustuvat tunnusluvut, jotka sisältävät vähintään kannattavuuskertoimen, yrittäjätulon ja omavaraisuusasteen;

6) koko tilan maksuvalmiussuunnitelma, jossa maatalouden tulojen lisäksi on otettava huomioon myös hakijan tulot muusta kuin maataloudesta;

7) selvitys tarpeellisine laskelmineen hakijan vuosittaisista kokonaistuloista ja siitä, että maataloudesta saatavien tulojen 6 §:n 1 momentissa säädetty osuus kokonaistulosta täyttyy;

8) tiedot muista toimenpiteen toteuttamisen kannalta tarpeellisista seikoista sekä vaikutuksista maatilan tuotanto-olosuhteisiin työympäristön, luonnonvarojen kestävän käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Edellä 1 momentin 5–7 kohdassa tarkoitettujen laskelmien tarkastelukauden tulee koskea hakemusvuotta edeltävää vuotta ja hakemusvuotta sekä vähintään kuutta hakemusvuotta seuraavaa tilikautta tai, jos tilanpito aloitetaan tuen myöntämisen jälkeen, vähintään aloittamisvuotta ja viittä sitä seuraavaa tilikautta. Laskelmissa ja selvityksissä otetaan huomioon vain omaisuuserät, joilla on laskelmaan vaikuttavaa oleellista merkitystä. Laskelmien ja selvitysten on perustuttava hakemista edeltäneiden kahden tilikauden kirjanpitotietoihin tai muuhun luotettavana pidettävään selvitykseen ottaen huomioon ennakoitavissa olevat muutokset tuotannossa, tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa sekä maatalouden tuissa. Laskelman laatijan on esitettävä käytettyjen ennusteiden perusteet ja lähdeaineisto. Maksuvalmiussuunnitelmassa avustuksena myönnettävä aloitus- ja investointituki on tuloutettava niinä vuosina, joina avustukset maksetaan. (23.10.2008/648)

Elinkeinosuunnitelmassa on lisäksi oltava toiminnan riskien arviointi, jos uudisrakennus- tai laajennusinvestointien kustannukset ylittävät 100 000 euroa. Jos yrittäjätulon vähimmäismäärään sovelletaan 9 §:n 2 momenttia, laskelmien on sisällettävä yrittäjätulot muusta yritystoiminnasta ja metsätaloudesta.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin investointeihin elinkeinosuunnitelmaan on sisällytettävä ainoastaan 1 momentin 1, 2 a–2 e, 3 ja 4 kohdassa edellytetyt tiedot. Lisäksi elinkeinosuunnitelmaan on liitettävä maatalouden maksuvalmiussuunnitelma, josta ilmenee 5 §:n 5 momentissa tarkoitettu maatalouden kassajäämä. Maksuvalmiussuunnitelma on laadittava hakemusvuotta edeltävältä vuodelta, hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta vuodelta tai, jos tilanpito on aloitettu tai aloitetaan vasta hakemusvuonna, hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta kahdelta vuodelta. Tällöin maksuvalmiussuunnitelmaan sisältyvien laskelmien perusteet on erikseen selvitettävä. (23.10.2008/648)

13 §
Maatilan tuotanto-olosuhteet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varmistuttava tukea myöntäessään siitä, että maatilalla noudatetaan asianomaista tuotannonalaa koskevia ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevaan Euroopan unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia pakollisia vaatimuksia. (18.11.2010/979)

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todeta viranomaisten suorittamien tarkastusten tai valvontojen perusteella, viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän selvityksen perusteella tai maatilakäynnin perusteella.

14 § (23.10.2008/648)

14 § on kumottu A:lla 23.10.2008/648.

15 §
Tuettavien toimenpiteiden valinta

Tuettavia toimenpiteitä valittaessa hakemuksesta tai rakennetukilain 31 §:n mukaisesta maatilakäynnistä esille tulevista seikoista on otettava huomioon vähintään:

1) elinkeinosuunnitelman laskentakaudella saavutettava kannattavuuskertoimella ilmaistu kannattavuus, maatalouden yrittäjätulo ja omavaraisuusaste;

2) tuettavan investoinnin vaikutus kannattavuuskertoimeen, maatalouden yrittäjätuloon ja omavaraisuusasteeseen;

3) vaikutukset maatilan tuotanto-olosuhteisiin työympäristön, luonnonvarojen kestävän käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta, kuten:

a) työturvallisuutta tai työssä jaksamista edistävät toimet;

b) energian säästöä, uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä rakentamiseen ja lämmitykseen, bioenergian käyttöä tai lannan hyödyntämistä edistävät toimet;

c) toimet, jotka edistävät eläinten mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen tai parantavat muutoin niiden elinolosuhteita;

4) maatilan tuotantoedellytyksiä koskevat seikat, kuten tuettavaa toimintaa palveleva rakennus- ja konekanta, tilusrakenne ja peltojen kasvukunto.

Jos hakemus koskee nuoren viljelijän aloitustukea, toimenpiteitä valittaessa sovelletaan ainoastaan 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja. Jos hakemus koskee 5 §:n 5 momentissa tarkoitettuja investointeja, toimenpiteitä valittaessa sovelletaan ainoastaan edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, kassajäämän suuruutta sekä tuettavan investoinnin vaikutusta kassajäämän muutokseen. (23.10.2008/648)

Toimenpiteitä valittaessa 1 momentin 1 kohdassa säädetyillä seikoilla on suurin merkitys. Jos investointi koskee erityisesti maatilan työympäristöä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, eläinten hyvinvointia tai maatilan vesihuoltoa, valintaan vaikuttavat eniten 1 momentin 3 kohdassa säädetyt seikat.

15 a § (23.10.2008/648)
Tuettavien investointien valinta

Siinä tapauksessa, että hakuaikana vireille tulleisiin hakemuksiin osoitetut varat eivät riitä tuen myöntämiseen kaikkiin tuen myöntämisen edellytykset täyttäviin, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta koskevassa komission päätöksessä K (2008) 696 tarkoitettuihin investointeihin, tuen myöntämistä koskeva hakemus on käsiteltävä käyttäen niitä varoja, jotka on osoitettu samaan tarkoitukseen seuraavana hakuaikana. Hakemus on ratkaistava kuitenkin viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavana vuonna.

Jos 1 momentissa tarkoitettua hakemusta ei ratkaista sen hakuajan varoista, jona hakemus tuli vireille, hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemusta ja saattaa hakemukseen sisältyvät laskelmat vastaamaan niitä laskentaperusteita ja yksikkökustannuksia, joita muut hakijat ovat käyttäneet hakiessaan tukea kyseisen hakuajan hakemuksiin osoitetuista varoista.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja investointeja ja nuoren viljelijän aloitustukea koskeviin hakemuksiin käytetään niitä varoja, jotka on osoitettu asianomaisena hakuaikana vireille tulleisiin hakemuksiin.

4 luku

Nuoren viljelijän aloitustuki

16 §
Luonnollinen henkilö aloitustuen saajana

Aloitustukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, joka on maatalousyrittäjänä ryhtynyt tai ryhtyy omaan lukuunsa harjoittamaan maataloutta. Aloitustukea voidaan myöntää myös luonnolliselle henkilölle, joka hankkii määräysvallan yhteisöstä ja ryhtyy yhteisön osakkaana tai jäsenenä harjoittamaan maataloutta. Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki.

Myönnettäessä tukea yhteisesti useammalle kuin yhdelle 1 momentissa tarkoitetulle maatalousyrittäjälle, kunkin hakijan osuutta vastaavan osan maatilasta tulee yksinään täyttää 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädetty yrittäjätulovaatimus. Myönnettäessä tukea yhteisesti puolisoille riittää, että puolisoiden yrittäjätulo yhdessä täyttää 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn yrittäjätulovaatimuksen. (3.3.2011/184)

Tukea ei myönnetä luonnolliselle henkilölle, jos hänelle on elinkeinonharjoittajana tai yhteisön osakkuuden taikka jäsenyyden perusteella jo aikaisemmin myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea. Tuki voidaan kuitenkin myöntää, jos tuen saaja on luopunut jo myönnetystä tuesta eikä tuen maksamista ole aloitettu.

17 § (3.3.2011/184)
Yhteisömuotoinen yritys aloitustuen saajana

Aloitustukea voidaan myöntää yhteisölle, joka on ryhtynyt tai ryhtyy harjoittamaan maataloutta. Maatilaa kohden voidaan myöntää yksi aloitustuki.

Tukea ei myönnetä oikeushenkilölle, jonka:

1) määräysvaltaa käyttävälle osakkaalle luonnollisena henkilönä taikka yhteisön osakkaana tai jäsenenä on jo aikaisemmin myönnetty aloitustukea;

2) muulle kuin määräysvaltaa käyttävälle osakkaalle tai jäsenelle on myönnetty aloitustukea viiden vuoden aikana ennen tuen myöntämistä koskevan hakemuksen vireille tuloa.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tuki voidaan kuitenkin myöntää, jos:

1) tuen saaja on luopunut jo myönnetystä tuesta eikä tuen maksamista ole aloitettu;

2) tukipäätöksen mukainen oikeus tukeen siirretään tuen kohteena olevaa toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle, jossa tuen saanut luonnollinen henkilö käyttää määräysvaltaa.

18 §
Tilanpidon aloittaminen

Tilanpito katsotaan aloitetuksi, kun hakija on luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella saanut hallintaansa maatilan tai maatilan osan, jolla 12 §:n mukaisessa elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella hakija on saavuttanut tai voi saavuttaa vähintään 10 000 euron vuotuisen maatalouden yrittäjätulon. (13.8.2009/646)

Aloittamisajankohta ratkaistaan sen hetken perusteella, jona hakija on allekirjoittanut luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen ja saanut sillä hallintaansa:

1) yhden tai useamman tilan taikka tilan osan, jotka muodostavat maatilataloudellisen kokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa 9 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu yrittäjätulo; tai

2) niin paljon maatalousmaata yhdestä tai useammasta tilasta, että se yhdessä maatalousyrittäjän ennestään hallitsemien alueiden kanssa muodostaa 1 kohdassa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden.

Jos kiinteistö on saatu perinnönjaossa, osituksessa tai testamentilla, aloittamisen ajankohdaksi katsotaan hetki, jona perinnönjako, ositus tai testamentti on saanut lainvoiman ja hakija on saanut hallintaansa 2 momentissa tarkoitetun maatilataloudellisen kokonaisuuden. (3.3.2011/184)

Jos hallinta siirtyy myöhemmin kuin luovutuskirjan allekirjoituspäivänä taikka hetkenä, jona perinnönjako, ositus tai testamentti saa lainvoiman, aloittamisen katsotaan tapahtuneen hallinnan siirron ajankohtana. (3.3.2011/184)

19 § (26.2.2009/95)
Aloitustuen määrä

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle voidaan myöntää aloitustukea avustuksena enintään 35 000 euroa ja korkotukena enintään 20 000 euroa sekä lisäkorkotukea enintään 15 000 euroa.

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun yrittäjätulovaatimuksen täyttävälle maatalousyrittäjälle voidaan myöntää aloitustukea avustuksena enintään 5 000 euroa ja korkotukena enintään 20 000 euroa.

19 a § (23.10.2008/648)
Aloitustukeen liittyvä korkotukilaina

Nuoren viljelijän tukeen sisältyvällä korkotuella tuetun lainan enimmäismäärä voi olla enintään 80 prosenttia 20 §:ssä tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista. Korkotukilainaa maatilan tai maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää kuitenkin yhteensä enintään 150 000 euroa.

20 §
Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset

Korkotukea voidaan myöntää seuraaviin tilanpidon aloittamisessa tarpeellisiin kustannuksiin:

1) yhden tai useamman maatilan, maatilan osan taikka maatilan osien hankintahinta; (3.3.2011/184)

2) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskeva, osituksesta ja perinnönjaosta johtuva maatilan tai sen osan lunastushinta;

3) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuva tasinko;

4) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuva lakiosan täydennyksen suorittaminen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen;

5) maatilan hankinnan yhteydessä hankittujen tai vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavien tarpeellisten maatalouskoneiden ja laitteiden hankintahinta tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan;

6) maatilan hankinnan yhteydessä hankittujen tai vuoden kuluessa tukipäätöksestä hankittavien tuotantoeläinten hankintahinta.

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan vastike hankitun omaisuuden arvosta maa- tai metsätalouteen käytettynä sekä maatilan asuinrakennus. Korkotukea myönnetään ainoastaan vastikkeeseen, joka maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa myyjälle tai myyjän määräämälle rahana, tai jolla korkotukilainaa nostettaessa maksetaan kokonaan luovutuskirjassa poismaksettavaksi sovittu tai ostajan vastattavaksi ottama laina.

Korkotukea ei myönnetä sellaiseen osaan hankinnan kustannuksista, johon kohdistuu tilanpidon aloittamisen yhteydessä siirrettävään tuettuun lainaan liittyvä korkotuki tai -etuus, jota ei ole käytetty loppuun. (3.3.2011/184)

21 §
Valtiontukea koskevan yhteisön lainsäädännön soveltaminen aloitustukea myönnettäessä

Myönnettäessä tukea tilanpidon aloittamiseen sovelletaan, mitä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä ohjelmakaudeksi 2007–2013 tehdyssä komission päätöksessä K(2007) 3779 säädetään. Myönnettäessä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua aloitustukea vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) liitteessä 1 tarkoitetuilla A- ja B- tukialueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta sovelletaan lisäksi, mitä Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta koskevassa komission päätöksessä K (2008) 696 säädetään.

4 a (23.10.2008/648)

Investointituki

21 a § (23.10.2008/648)
Tuettavaa investointia koskevat yleiset edellytykset

Investointitukea voidaan myöntää vain sellaisen tuotantotoiminnassa tarpeellisen rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, jossa hanke toteutetaan investointikohde huomioon ottaen energiaa ja muita luonnonvaroja tarkoituksenmukaisella tavalla säästäen ja joka käyttöön otettuna ei tarpeettomasti lisää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi toteutetaan investoinnin tarkoitukseen nähden taloudellisella tavalla ottaen huomioon investoinnin käyttö siinä tarkoituksessa, johon tukea haetaan. Taloudellisuutta arvioitaessa on toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi otettava huomioon myös investoinnin laatu ja käyttöaika sekä investoinnista aiheutuvat muut kustannukset. Hyväksyttäviin investointikustannuksiin ei kuitenkaan lueta sellaisia hankkeen toteuttamisen laadusta aiheutuvia kustannuksia, jotka eivät ole tavanomaisia eivätkä välttämättömiä tuen kohteena olevassa tuotantotoiminnassa, taikka jotka aiheutuvat luvista, liittymämaksuista tai vastaavista kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään vain sellaisia kokonaiskustannuksia, joissa otetaan huomioon hakijan mahdollisuus käyttää investoinnin toteuttamisessa omia tuotantopanoksia tai, jos investoinnin toteuttaa kokonaan muu kuin hakija, toteuttajan kohtuulliset tuotot.

Tukea voidaan myöntää uuden eläintiloja sisältävän rakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan laajentamiseen vain, jos investoinnin toteuduttua rakennuksessa on sen laajuuteen ja siinä harjoitettuun tuotantoon nähden asianmukainen varavoimajärjestelmä.

21 b § (23.10.2008/648)
Hyväksyttävien kustannusten taso

Hyväksyttävät enimmäiskustannukset voivat olla erilaiset maan eri osissa, jos rakentamisen kustannukset eroavat investoinnin kustannuksiin vaikuttavalla tavalla.

Myönnettäessä tukea rakentamista koskevaan investointiin hyväksyttävien enimmäiskustannusten on perustuttava saman ajankohdan kustannustasoon. Jos tukea haettaessa hyväksyttävät enimmäiskustannukset ovat perustuneet eri yksikkökustannuksiin kuin niihin, mitkä ovat voimassa tukea myönnettäessä, tuen hakijalle on varattava tilaisuus oikaista kustannusarvio uusien yksikkökustannusten mukaisiksi.

21 c § (23.10.2008/648)
Tuotannon yksikkökokovaatimus eräissä tapauksissa

Myönnettäessä tukea investointiin, joka koskee lypsy-, nauta-, sika-, kana- tai siipikarjataloutta taikka kasvihuoneviljelyä palvelevan tuotantorakennuksen uudisrakentamista tai laajentamista, maatilan tuotantomahdollisuuksien on investoinnin toteuduttua vastattava vähintään tämän asetuksen liitteen mukaista asianomaista tuotannonalaa koskevaa vähimmäisyksikkökokoa.

Jos tilalla harjoitetaan kahteen tai sitä useampaan tuotannonalaan kuuluvaa tuotantoa, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yhden tuotannonalan tuotanto vastaa liitteessä edellytettyä vähimmäisyksikkökokoa.

21 d § (23.10.2008/648)
Investointihanke

Arvioitaessa investoinnin hyväksyttävyyttä ja investoinnin kustannusten määrää samaan investointiin katsotaan kuuluviksi ne toimenpiteet, jotka yhdessä muodostavat tuotantotoiminnassa tarpeellisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tuotannollisesti olennaisesti yhteen kuuluvat toimenpiteet luetaan saman investoinnin osiksi huolimatta siitä, että toimenpiteet toteutetaan eri aikoina. Jos samaan investointiin sisältyy vähäisiä osia, joilla on eri käyttötarkoitus, tukitaso määräytyy investoinnin pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella.

21 e § (23.10.2008/648)
Korvaava investointi

Investointiin, joka pelkästään korvaa olemassa olevan rakennuksen tai koneen tai sen osia uudella ajanmukaisella rakennuksella tai koneella ei myönnetä tukea, ellei tuotantokapasiteettia samalla lisätä enempää kuin 25 prosentilla tai ellei kyseisen tuotannon tai teknologian luonnetta samalla muuteta kokonaan.

Maatilarakennuksen täydellistä peruskorjausta tai vähintään 30 vuoden ikäisen maatilarakennuksen purkamista kokonaan ja korvaamista ajanmukaisella rakennuksella ei katsota korvaavaksi investoinniksi. Peruskorjausta pidetään täydellisenä, jos siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 50 prosenttia uuden rakennuksen arvosta.

21 f § (23.10.2008/648)
Rakennussuunnitelma

Rakentamista koskevaan investointitukihakemukseen on liitettävä suunnitelma, jossa on oltava:

1) pääpiirustukset;

2) rakennusselostus; ja

3) rakennusselostukseen perustuva eritelty kustannusarvio tai -laskelma.

Rakentamista koskevassa investointitukihakemuksessa on lisäksi oltava rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, jos niitä tarvitaan arvioitaessa rakennuksen toimivuutta ja hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä.

5 luku

Rahoitus

22 §
Julkinen rahoitus

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia rakennetukilain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla yksityisellä rahoituksella, johon ei sisälly rakennetukilain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua tukea.

Investointitukea ei myönnetä, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on jo myönnetty tukea kansallisista tai Euroopan yhteisön varoista.

23 §
Yksityinen rahoitus ja omat tuotantopanokset (18.11.2010/979)

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä oman puutavaran tai maa-aineksen käyttö sekä tuen saajan tekemä työ. Yksityistä rahoitusta on myös korkotukilainan pääoma.

Oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö sekä oma työ voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi kustannukseksi vain, jos tuki myönnetään luonnolliselle henkilölle. (18.11.2010/979)

Hyväksyttävän kustannuksen on perustuttava asiantuntijan arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta. Henkilötyön arvo on 10 euroa työntekijätunnilta. Jos työ tehdään käyttäen traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan henkilötyön lisäksi 20 euroa tunnilta. Työstä on pidettävä tuntikirjanpitoa.

24 §
Muuten kuin rahoituksena myönnetty valtiontuki

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin rakennetukilain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä tuki tai etuus, joka kohdistuu samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena, verovapautena tai muulla vastaavalla tavalla. (3.3.2011/184)

Tuki tai etuus vähennetään ensin korkotuesta, kuitenkin niin, että korkotuesta 2 000 euroa on jätettävä vähentämättä. Tämän jälkeen tuki tai etuus vähennetään avustuksesta. Jos muut tuet ja etuudet yhteensä ylittävät avustuksena ja korkotukena haetun aloitustuen enimmäismäärän, tukea ei myönnetä.

Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, jollei vähennys kuulu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään. Aloitustuen enimmäismäärässä otetaan kuitenkin huomioon koko kiinteistön hankintaan kohdistuva varainsiirtoverolain (931/1996) 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu vapaus veron suorittamisesta sellaisena kuin se on laissa 611/2010. (9.9.2010/799)

25 § (23.10.2008/648)
Rahoituksen enimmäismäärä

Jos investointia varten on myönnetty korkotukilainaa taikka muuta rahoitusta kuin tässä asetuksessa tarkoitettua julkista rahoitusta, tämän asetuksen nojalla myönnettävä avustus yhdessä muun julkisen rahoituksen ja korkotukilainan kanssa ei saa ylittää investoinnin hyväksyttyjä kokonaiskustannuksia.

Jos investointiin myönnettävän avustuksen ja korkotukilainan määrä yhteensä ylittää investoinnin hyväksyttävät kustannukset ja ylitys johtuu nuorelle viljelijälle myönnettävän tuen korottamisesta, ylittävä osa avustuksesta myönnetään erillisenä lisäavustuksena. Tukea ei kuitenkaan myönnetä lisäavustuksena niihin investoinnin kustannuksiin, joihin voidaan myöntää tukea 75 prosenttia.

Lisäavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja lisäavustuksen maksua hakiessaan edelleen täyttää rakennetukilain 20 §:ssä tarkoitetut ehdot.

Julkinen rahoitus yhteensä ei saa ylittää hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia vähennettynä kustannusarvion mukaisen oman työn ja muiden omien tuotantopanosten osuudella.

26 § (23.10.2008/648)

26 § on kumottu A:lla 23.10.2008/648.

26 a § (23.10.2008/648)
Investointituen kohteet ja tuki

Investointituen kohteista, tuen muodosta, tukikelpoisten kustannusten ja tuen enimmäismäärästä sekä mahdollisuudesta hakea investointitukea säädetään valtioneuvoston asetuksella erikseen.

6 luku

Lainaan liittyvän tuen myöntämisen erityisperusteet

27 §
Korkotukilainaan sisältyvän tuen määrä

Korkotukena myönnettävän tuen määrä on korkotuen perusteella puolen vuoden korkojaksoilta laskettujen nimellisarvoisten tukierien yhteenlaskettu määrä.

2 momentti on kumottu A:lla 23.10.2008/648.

28 §
Lainamuotoisen tuen tukitaso

Myönnettäessä tuki lainaan liittyvänä tukena tukitaso on korkotukilainan korkotuen kokonaismäärän osuus investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukitasoa laskettaessa puolivuosittain maksettava korkotukilainan korkotuki diskontataan tuen myöntämisvuoden arvoon.

Diskonttauskorkona käytetään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetussa komission tiedonannossa (08/C 14/02); EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6 tarkoitettua viitekorkoa. (17.7.2008/496)

29 §
Luottolupaus

Tukihakemus liitteineen on toimitettava luottolaitokselle luottolupauksen saamiseksi. Luottolupaus liitetään tukihakemukseen.

30 § (18.11.2010/979)
Lainaehtojen muuttaminen

Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia korkotukilainan ehtojen muuttamisesta ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion korkotukimenot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana. Edellä sanotun estämättä korkotukilainan ehtoja saa muuttaa sen jälkeen, kun lainaan liittyvä korkotuki on maksettu kokonaan, jos lainan vakuudeksi ei kohdistu valtiontakausta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa lainaehtojen muuttamiseen on hankittava ennen kuin sen lyhennyserän tai koron suoritusvelvollisuus on tuen ehtojen mukaan syntynyt jota muutoshakemus koskee tai, jos kysymys on takauksen kohteena olevasta lainasta, ennen kuin lykkäyksen kohteena oleva lyhennys on erääntynyt.

31 § (6.4.2011/300)
Valtiontakaus

Valtiontakaus myönnetään vain yhtä suurin vuotuisin lyhennysmaksuin takaisin maksettavalle lainalle.

Jos samaan tarkoitukseen haetaan korkotukilainaa ja valtiontakausta, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään korkotuen määrästä, jos myönnettävä tuki muuten ylittäisi valtiontakaukseen sisältyvän tuen, korkotuen ja avustuksen yhteisen enimmäismäärän.

Jos samaan tarkoitukseen haetaan valtiontakausta ja avustusta, 1 momentissa tarkoitettua vähennystä vastaava vähennys tehdään avustuksen määrästä.

Jos samaan tarkoitukseen valtiontakauksen lisäksi haetaan sekä korkotukilainaa että avustusta, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään korkotuesta siten, että takaukseen sisältyvä tuki voi vähentää korkotuen määrän enintään puoleen siitä määrästä, joka muuten voitaisiin korkotukena tarkoitukseen myöntää, ja loppuosa takaukseen sisältyvän tuen määrästä vähennetään avustuksesta.

Mitä 1–4 momentissa säädetään, on otettava valtiotakausta koskevan päätöksen ehdoksi sen mukaan, mitä tukea haetaan.

32 § (6.4.2011/300)
Valtiontakauksen kohteet ja ehdot

Valtiontakaus myönnetään ensisijaisesti toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan maatilan tuotantotoimintaa.

Valtiontakaus voidaan myöntää vain pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhtä maatilaa kohden saa olla valtiontakauksia voimassa enintään 2 500 000 euroa. Jos maatilalla toimii valtiontakausta hakevan yrityksen lisäksi muu yritys, niiden yhteenlaskettu takausten määrä ei saa ylittää edellä mainittua määrää. Jos samalla yrityksellä on useita maatiloja tai maatilan osia, yrityksellä voi olla yhteensä valtiontakauksia voimassa kuitenkin enintään edellä mainittu määrä.

Valtiontakaus voi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos samaan investointiin on myönnetty tai myönnetään avustusta, avustus ja valtiontakaus yhteensä eivät saa ylittää 70 prosenttia investoinnin kokonaisrahoituksesta. Jos tuettavan investoinnin hyväksytty kustannusarvio tai tarjous ylittää tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärän, valtiontakaus voidaan myöntää hyväksytyt tukikelpoiset kustannukset ylittävää lainan osaa varten vain, jos takaukseen sisältyvä tuki yhdessä avustuksen ja samaan tarkoitukseen myönnettyyn lainaan liittyvän tuen kanssa ei ylitä hyväksyttyihin tukikelpoisiin enimmäiskustannuksiin perustuvaa tuen enimmäismäärää.

Pienelle ja keskisuurelle yritykselle myönnettävästä tuesta säädetään lisäksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001.

32 a § (6.4.2011/300)
Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä

Jos valtiontakaus myönnetään sellaiseen lypsy- tai nautakarjatalouden investointiin, johon on myönnetty tai myönnetään avustusta Euroopan yhteisön osaksi rahoittamana, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on 0,45 prosenttia takauksen määrästä. Jos takauksen määrä vastaa koko lainan määrää, tuen määrä on kuitenkin 1,0 prosenttia takauksen määrästä.

Muuhun tarkoitukseen myönnettyyn valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on vähintään 0,15 prosenttia mutta enintään 5,0 prosenttia koko takauksen määrästä.

32 b § (6.4.2011/300)
Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrän laskeminen

Valtiontakaukseen sisältyvän 32 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tuen määrä saadaan laskemalla takausjärjestelmän riskipääoman koron, hallinnollisten kustannusten ja takaukseen sisältyvän riskin määrä nykyarvoisina koko laina-ajalta ja vähentämällä niiden summasta takauksesta perittävien vuotuisten nykyarvoon diskontattujen takausmaksujen summa.

Takausjärjestelmän edellyttämäksi riskipääoman määräksi katsotaan kahdeksan prosenttia takausten jäljellä olevasta määrästä. Riskipääomalle lasketaan vuotuinen korko neljän prosentin mukaan valtiontakauksen jäljellä olevasta määrästä.

Valtiontakausten hallintokustannusten osuudessa otetaan huomioon edellisen vuoden tietoihin perustuvat takausjärjestelmän toimeenpanon edellyttämät henkilö-, toimitila- ja muut toimeenpanokustannukset siltä osin, kuin ne johtuvat valtiontakausjärjestelmän toimeenpanosta myönnettäessä 32 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. Hallintokustannusten osuudessa takausjärjestelmän toimeenpanon kustannukset arvioidaan siten, että kustannuksista katsotaan 90 prosenttia ajoittuvan takauksen myöntövuodelle ja 10 prosenttia takauksen myöntövuotta seuraavalle takauksen kohteena olevan lainan laina-ajalle.

Tuen määrää laskettaessa vuotuiseksi myönnettävien valtiontakausten keskimääräiseksi takausmääräksi katsotaan edeltävänä vuonna myönnettyjen takausten keskimääräinen määrä kerrottuna luvulla, joka saadaan jakamalla mainittuna vuonna myönnettyjen takausten keskimääräinen määrä tätä vuotta edeltävänä vuonna myönnettyjen valtiontakausten keskimääräisellä määrällä. Myönnettävien takausten kokonaismäärä saadaan kertomalla näin saatu luku asianomaisena vuonna myönnettäväksi arvioitujen takausten määrällä. Myönnettävien valtiontakauksen kohteena olevien lainojen keskimääräiseksi laina-ajaksi katsotaan edellisenä vuonna myönnettyjen valtiontakauksen kohteena olevien lainojen keskimääräinen laina-aika kerrottuna luvulla, joka saadaan jakamalla kyseinen laina-aika tätä edeltävänä vuonna myönnettyjen valtiontakauksen kohteena olevien lainojen keskimääräisellä laina-ajalla.

Valtion riskin määrää laskettaessa katsotaan riskin toteutuvan vuosittain 7,5 prosentissa myönnettävien valtiontakausten lukumäärästä. Riskin osuudeksi 32 a §:n 2 momentissa tarkoitetuttujen 4 momentin mukaisesti laskettujen takausten kokonaismäärästä katsotaan 7,5 prosentin osuus jaettuna kahdella.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa vuosittain etukäteen asianomaisena vuonna myönnettäviä valtiontakauksia varten valtiontakaukseen sisältyvän tuen määräksi katsottavan osuuden valtiontakauksen määrästä.

33 § (18.11.2010/979)
Valtiontakauksen vastavakuus

Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Yhteisömuotoisessa yrityksessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää myös henkilötakausta yhteisön osakkailta ja jäseniltä.

34 §
Valtiontakaukseen liittyvien riskien arvioiminen

Tuettavan toiminnan tulee olla toiminnallisesti vakaata eikä siinä päätöstä tehtäessä käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioiden saa olla merkittäviä rahoitukseen liittyviä riskejä.

Valtiontakausta ei myönnetä, jos hakijan maksukyky riippuu jatkuvista suotuisista olosuhteista. (6.4.2011/300)

7 luku

Hyväksyttäviä kustannuksia koskevat rajoitukset

35 § (17.11.2011/1140)
Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus

Investoinnin tuki perustuu yksikkökustannuksiin, jos asianomaista kohdetta koskevista yksikkökustannuksista on säädetty.

Hankinta on kilpailutettava siten kuin 7 a luvussa säädetään, jos:

1) tuettavan toimenpiteen hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007); ja

2) tuen enimmäismäärä on yli 50 prosenttia hankinnan kustannusarviosta ja hankinnan arvo ilman arvonlisäveroa on yli 30 000 euroa tai rakentamisinvestoinnissa yli 150 000 euroa.

Muista kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista arvoltaan yli 10 000 euron hankinnoista on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla hankinnan tarkoitukseen ja tavoitteisiin nähden riittävä määrä tarjouksia.

Jos hyväksytyn kustannusarvion mukaiset kustannukset ovat pienemmät kuin 1-3 momentissa tarkoitetut kustannukset, tuki myönnetään kustannusarvion mukaisten kustannusten perusteella.

Jos yksikkökustannuksista ei ole säädetty tai tarjouksia ei ole pyydetty 3 momentissa tarkoitetuista hankinnoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa, laskea poikkeuksellisin menetelmin eikä keinotekoisesti yhdistellä kilpailuttamisen tai tarjousten pyytämisen välttämiseksi.

36 § (23.10.2008/648)

36 § on kumottu A:lla 23.10.2008/648.

37 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat:

1) tuotanto- tai tukioikeuksien tai maitokiintiöiden hankinnasta;

2) eläinten tai kasvien hankinnasta;

3) koneiden ja laitteiden hankinnasta, jollei hankinta liity rakentamisinvestointiin tai ole 26 a §:ssä tarkoitetun voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen mukainen tukikelpoinen kone- tai laiteinvestointi; (18.11.2010/979)

4) käytettyjen koneiden ja laitteiden hankinnasta;

5) suunnittelusta, jos kustannukset eivät liity 21 f §:ssä tarkoitettuun rakennussuunnitelmaan taikka salaojitusta koskevaan suunnitelmaan; (13.8.2009/646)

6) hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijana olevan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;

7) kiinteistön tai rakennusten hankinnasta julkisyhteisöltä, jollei hankinnan kohde ole ollut käyvän hinnan selvittämiseksi julkisesti myytävänä vähintään kahden kuukauden ajan tai sen hankintahinta perustu vähintään kahden myyjästä riippumattoman itsenäisen asiantuntevan arvioijan hinta-arvioon;

8) investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta;

9) leasingistä;

10) osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueristä, jollei hankitun omaisuuden omistusoikeus siirry hankkeen toteutusaikana;

11) arvonlisäverosta, jollei se jää hakijan lopulliseksi menoksi;

12) hakijan itsensä suorittaman kuljetuksen kustannuksista;

12 a) investoinnin toteuttamiseen vaadittavan viranomaisen myöntämän luvan maksusta; (23.10.2008/648)

13) kustannuksista, jotka aiheutuvat maatilayrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvasta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta; (23.10.2008/648)

14) kustannuksista, jotka ovat syntyneet ennen tukipäätöstä, jos kustannukset eivät liity 21 f §:ssä tarkoitettuun rakennussuunnitelmaan taikka salaojitusta koskevaan suunnitelmaan. (13.8.2009/646)

Edellä 2–4 kohdassa tarkoitettu rajoitus ei koske nuoren viljelijän aloitustukeen myönnettyä korkotukea ja korkotukena myönnettyä lisätukea.

3 momentti on kumottu A:lla 13.8.2009/646.

7 a luku (17.11.2011/1140)

Hankintojen kilpailuttaminen

37 a § (17.11.2011/1140)
Hankintamenettelyt

Hankintamenettelynä voidaan käyttää:

1) avointa menettelyä, jossa hankinnasta julkaistaan maatalouden hankintailmoitus ja kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen; maatalouden hankintailmoituksen ohella hankinnan tekijä voi lähettää tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille;

2) suorahankintaa, jossa hankinnan tekijä maatalouden hankintailmoitusta julkaisematta valitsee mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka tai joiden kanssa hankinnan tekijä neuvottelee sopimuksen ehdoista.

37 b § (17.11.2011/1140)
Hankintamenettelyn valinta

Hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa menettelyä.

Suorahankinnan voi valita seuraavissa tilanteissa:

1) avoimessa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta;

2) on ilmeistä, että vain yksi toimittaja voi toteuttaa hankinnan;

3) hankinnalla on hankinnan tekijästä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä poikkeuksellinen kiire;

4) tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta taikka pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn tai vastaavan menettelyn seurauksena;

5) kyseessä on aiemmin asianmukaisesti kilpailutettuun hankintaan sisältymätön lisätilaus alkuperäiseltä toimittajalta;

6) kyseessä on tuettuun investointiin liittyvä hankinta, jonka arvo on alle 30 000 euroa tai sellainen hankintaan liittyvä osa, jonka arvo on alle 10 prosenttia koko investoinnin arvosta; suorahankintaa tällä perusteella ei saa valita, kun tuettu toimenpide toteutetaan urakkana.

37 c § (17.11.2011/1140)
Hankinnasta ilmoittaminen

Avoimella menettelyllä toteutettavasta hankinnasta on ilmoitettava julkisesti tekemällä maatalouden hankintailmoitus suomen tai ruotsin kielellä internetosoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankinnan tekijä voi mainitussa internetosoitteessa julkaistavan ilmoituksen lisäksi julkaista hankintailmoituksen myös muussa tarkoituksenmukaisessa tiedotusvälineessä. Jos hankinta tehdään suorahankintana, velvollisuutta ilmoittamiseen ei ole.

Maatalouden hankintailmoituksen julkaisee ensisijaisesti hankinnan tekijä. Jos hankinnan tekijä ei ole tuen myöntämispäätöksen tekemisen ajankohtaan mennessä julkaissut maatalouden hankintailmoitusta, sen tekee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

37 d § (17.11.2011/1140)
Maatalouden hankintailmoitus

Hankinnan tekijän julkaisemassa maatalouden hankintailmoituksessa on oltava ainakin:

1) hankinnan tekijän virallinen nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot;

2) hankintalaji, hankinnan kohde ja investoinnin toteutuskunta;

3) hyväksytäänkö osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset;

4) hankinnan kokoon ja laatuun nähden kohtuullinen määräaika tarjousten toimittamiselle;

5) mistä, miten ja milloin tarjouspyyntö on saatavissa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisemassa maatalouden hankintailmoituksessa on oltava:

1) tuen saajan virallinen nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot;

2) hankintalaji, tuen kohde ja investoinnin toteutuskunta;

3) määräaika, jonka kuluessa tuettava toimenpide on tuen myöntämispäätöksen mukaan toteutettava;

4) tieto siitä, mistä ja milloin tarjouspyyntö on saatavissa.

37 e § (17.11.2011/1140)
Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön on oltava niin selkeä, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ja siihen perustuvat tarjoukset on tehtävä kirjallisesti.

Tarjouspyynnössä tai tuen hakijan tekemässä maatalouden hankintailmoituksessa on oltava ainakin:

1) hankinnan tekijän virallinen nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot;

2) osoite, johon tarjoukset on toimitettava;

3) hankinnan kokoon ja laatuun nähden kohtuullinen määräaika tarjousten toimittamiselle;

4) hankinnalle annettu nimi, toteutuskunta ja hankinnan kohde riittävine teknisine erittelyineen;

5) tarjouksen valintaperuste, joka voi olla halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus; jos valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus, on ilmoitettava vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys;

6) tarjoajille asetetut taloudellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta, ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, jotka tarjoajan on tämän arviointia varten toimitettava;

7) tieto siitä, hyväksytäänkö osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan maatalouden hankintailmoitusta.

Tarjouspyyntö on maatalouden hankintailmoituksesta ilmenevänä ajankohtana toimitettava viipymättä sitä pyytäneille toimittajille tai saatettava toimittajien saataville sähköisiä menettelytapoja käyttäen.

37 f § (17.11.2011/1140)
Tarjoajan ja tarjouksen valinta

Tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee sulkea pois tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankinnan tekijän kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

37 g § (17.11.2011/1140)
Hankintaa koskeva ratkaisu

Hankinnan tekijän on tehtävä tarjoajien asemaa ja hankintaa koskeva kirjallinen ratkaisu, joka on perusteltava. Ratkaisusta tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksytyn tai hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Tarjouksen hylkäämistä koskevasta ratkaisusta on käytävä ilmi rakennetukilain 40 a §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus ja määräaika ilmoituksen tekemiselle.

Ratkaisu on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ratkaisu annetaan tiedoksi käyttäen ilmoitettua sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa tarjoajan katsotaan saaneen ratkaisun tiedoksi viestin lähettämispäivänä, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä seikasta, jonka vuoksi viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Ratkaisu voidaan antaa tiedoksi myös postitse kirjeenä, jolloin tarjoajan katsotaan saaneen ratkaisun tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

37 h § (17.11.2011/1140)
Säilytettävät hankinta-asiakirjat

Hankinnan tekijän tulee säilyttää:

1) hankinnan tekijän julkaisema maatalouden hankintailmoitus;

2) tarjouspyyntö ja sen toimittamiseen liittyvät asiakirjat;

3) tarjoukset;

4) tarjoajan ja tarjouksen valintaan liittyvät asiakirjat;

5) hankintaa koskevat ratkaisut ja niiden tiedoksi antamiseen liittyvät asiakirjat.

8 luku

Aloittaminen, toimenpiteen toteuttaminen ja tuen hakeminen

38 §
Toimenpiteen aloittaminen

Investointitukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun:

1) rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;

2) peruskorjattaessa rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta työn tekeminen on aloitettu taikka, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu;

3) hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;

4) toteutettaessa muuta kuin 1–3 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työn tekeminen on aloitettu taikka, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu.

Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun ensimmäisen erän maksun ajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi, jos hankintahinta maksetaan useana eränä.

39 §
Toimenpiteen toteuttamisen määräaika

Tilanpito on aloitettava ja hakijan on ryhdyttävä harjoittamaan tuotantotoimintaa viimeistään vuoden kuluessa tuen myöntämisestä.

Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuen maksamista hakea ohjelmasta myönnettyjen tukien maksamiselle säädetyssä määräajassa.

Kiinteistönhankinnan toteutusaika on asetettava siten, että toimenpide on suoritettava vuoden kuluessa tukipäätöksestä. (12.3.2009/121)

40 §
Hakuaika

Nuoren viljelijän aloitustukea on haettava viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Aloitustukea saa hakea jatkuvasti, vuonna 2014 kuitenkin viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014. (17.7.2014/593)

Investointituen hakemisesta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. (23.10.2008/648)

9 luku

Tuen maksamisen edellytykset

41 §
Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva toimi on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Menon tulee olla tuen saajan maksama.

Jos korkotukilaina on myönnetty kiinteän omaisuuden hankintaan, nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvän lainan saa kuitenkin nostaa, jos luovutuskirjaan perustuva vastike maksetaan viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa. Muun maan hankintaan myönnetyn lainan saa nostaa, jos koko rahana maksettava kauppahinta on maksettu viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa ja koko laina käytetty vastikkeen tukikelpoisten erien maksamiseen. (23.10.2008/648)

Omaa puutavaraa tai maa-aineksia käytettäessä on esitettävä asiantuntijan selvitys käytetyn puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

42 §
Menon todennettavuus

Tuen maksamisen ja lainan nostamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on olemassa yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu yrityksen kirjanpitoon tai muistiinpanovelvollisen verovelvollisen osalta muistiinpanoihin.

43 § (3.3.2011/184)
Nuoren viljelijän aloitustuen maksaminen

Aloitustuen avustusosuus maksetaan kahtena samansuuruisena eränä maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä (maksupäivä).

Ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä ensiksi seuraavana maksupäivänä. Jos tilanpito aloitetaan tuen myöntämisen jälkeen, ensimmäinen avustuserä maksetaan tilanpidon aloittamista ensiksi seuraavana maksupäivänä. Jos tilanpito aloitetaan ennen tuen myöntämistä ja myöntämistä ensiksi seuraavaan maksupäivään on alle kaksi kuukautta, ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä toiseksi seuraavana maksupäivänä.

Toinen avustuserä maksetaan rakennetukilain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen täyttämistä koskevan selvityksen toimittamista ensiksi seuraavana maksupäivänä aikaisintaan vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

Rakennetukilain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetut selvitykset on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen maksupäivää.

44 § (18.11.2010/979)
Investointiavustuksen ja lainan maksamisen sekä lainan nostoluvan hakuaika

Avustuksen ensimmäisen erän maksamista on haettava kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on rakennetukilain 19 §:n 2 momentin nojalla pidennetty, ensimmäisen erän maksamista on haettava päätöksessä mainittuna aikana.

Avustuksen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun. Maksettavaksi haetun avustuksen ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia avustuksena myönnetyn tuen määrästä.

Lainan saa maksaa lainan saajalle, jos lainoitettu kauppahinta on maksettu ennen lainan nostamista. Jos lainoitetusta kauppahinnasta on maksettu vain osa, lainan saa maksaa lainan saajalle siltä osin kuin lainoitetusta kauppahinnasta maksettu osa ylittää lainoitetun kauppahinnan ja lainan erotusta vastaavan määrän.

Jos hankkeeseen on myönnetty yksinomaan korkotukilainaa tai avustuksen lisäksi korkotukilainaa, on lainan nostolupaa haettava vastaavassa määräajassa, johon sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään avustuksen maksamisesta. Jos korkotukea on myönnetty tilanpidon aloittamiseen rakennetukilain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen perusteella, on lainan nostolupaa haettava 2 kuukauden kuluessa sitoumuksen täyttämiseen säädetyn määräajan päättymisestä.

44 a § (18.11.2010/979)
Investoinnin lisäavustuksen maksaminen

Investoinnin lisäavustus maksetaan kerralla vuoden kuluttua avustuksen viimeisen erän maksamista ensiksi seuraavana helmi- tai syyskuun viimeisenä päivänä. Lisäavustuksen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja viimeistään kuukautta ennen lisäavustuksen maksupäivää toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttävän selvityksen 25 §:n 3 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

10 luku

Lainaan liittyvää tukea koskevat menettelyt

45 §
Luottolaitoksen hyväksyminen

Luotonantajaksi tai keskusrahalaitokseksi voidaan hyväksyä ainoastaan Rahoitustarkastuksen valvoma yhteisö, jonka tilinpito- ja tietojärjestelmät täyttävät 49 §:ssä säädetyt edellytykset siltä osin kuin kysymys on rakennetukilain nojalla myönnettävien lainavarojen ja lainoihin perustuvien maksujen välittämisestä tai varojen ja tuen käyttöä koskevien tietojen siirtämisestä valtion ja luottolaitoksen välillä.

46 §
Valtiontakauksesta perittävät maksut

Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiolle kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain jälkikäteen maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava vuosittain kahdessa erässä huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Rakennetukilain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu luotonantaja voi hakea Maaseutuvirastolta puolivuosittain takausluoton hoitamisesta korvauksena 0,2 prosenttia takausluoton kulloinkin jäljellä olevasta määrästä.

47 §
Korkotukilainan nostoerän nostaminen

Investointitukena myönnettävän korkotukilainan ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia korkotuella tuetun lainan kokonaismäärästä.

11 Luku

Seuranta

48 §
Elinkeinosuunnitelman seuranta

Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä tuetun toimenpiteen toteuttamisesta selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten toimenpide on toteutettu.

Tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys elinkeinosuunnitelmassa esitettyjen investointien ja muiden maatilan kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta, jos niillä on vaikutusta tuen myöntämisen edellytyksiin. Jos investoinnit tai kehittämistoimenpiteet eivät ole toteutuneet elinkeinosuunnitelmassa esitetyllä tavalla, hakijan on esitettävä selvitys syistä, jotka tähän ovat vaikuttaneet. (18.11.2010/979)

49 §
Korkotukilainaan liittyvän tuen seuranta

Korkotukilainaan liittyvän tuen seuraamiseksi luotonantajan on toimitettava Maaseutuvirastolle korkotukilainasta ainakin seuraavat tiedot:

1) keskusrahalaitostunnus ja tukea hallinnoivan luottolaitoksen konttorin numero;

2) lainansaaja ja kuntakoodi;

3) tukipäätöksen hallinnollinen numero;

4) tukilaji ja -koodi;

5) lainan numero, myönnetyn lainan määrä, lainalaji ja laina-aika;

6) lainan myöntöpäivämäärä;

7) lainaan sisältyvä tuen määrä yhteensä;

8) lainasta nostetun erän määrä ja noston päivämäärä;

9) korkoprosentti, lainan ja koron laskentatapa;

10) lyhennystapa ja lainan eräpäivät;

11) lainasta maksetut korot ja niiden maksupäivät;

12) lainan kuoletukset, lainasta maksetut lyhennykset ja niiden maksupäivät;

13) lainan erääntymätön pääomasaldo;

14) korkotuesta korkojaksona kuluneen tuen määrä kustakin koronmaksuvälistä erikseen sekä korkotuesta käytetty osuus yhteensä.

50 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 2008.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos vuonna 2009 tukea hakenut henkilö on ennen asetuksen voimaantuloa harjoittanut maataloutta verotusyhtymän osakkaana, 5 §:ssä säädetyin tavoin laskettuun 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yrittäjätuloon sovelletaan 17 000 euron määrää arvioitaessa, onko hakija aloittanut maatalouden harjoittamisen ennen hakemuksen kohteena olevan maatilan tai maatilan osan hankintaa taikka vuokrausta. (13.8.2009/646)

ASETUKSEN 21 c §:ssä TARKOITETUT YKSIKKÖKOOT

Tuotannonalat tuotannonalaryhmittäin Yksikkökokokerroin, jonka avulla samaan tuotannonalaryhmään kuuluvat eläimet voidaan ottaa huomioon yksikkökoon täyttymistä laskettaessa Eläinpaikkojen vähimmäismäärä
Lypsykarjatalous
Lypsylehmä 30
Nautakarjatalous
Emolehmä 1 60
Nautaeläin, alle 12 kk 0,375 160
Nautaeläin, yli 12 kk 0,5 120
Sikatalous
Emakko ja karju 1 160
Lihasika 0,178 900
Kanatalous
Muniva kana 12 000
Siipikarjatalous
Broileri 45 000
Kalkkuna 11 000
Luonnonmukainen kananpoikien tuotanto 8 000
Tuotannonala Kasvihuonealan vähimmäiskoko neliömetreinä
Kasvihuonetuotanto
Kasvihuone 2 500

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.7.2008/496:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä heinäkuuta 2008.

23.10.2008/648:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä lokakuuta 2008. Asetusta sovelletaan tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka tulevat vireille tämän asetuksen tultua voimaan.

Edellä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea sellaista maatilaa varten, joka sijaitsee muualla kuin vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) liitteessä 1 tarkoitetuilla A- ja B-tukialueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta, voidaan myöntää vain, jos Euroopan yhteisöjen komissio Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 142 artiklan nojalla päätöksellään hyväksyy tuen.

26.2.2009/95:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä maaliskuuta 2009.

Vuodelta 2008 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (64/2008) liitteessä 1 tarkoitetulla C-alueella lisäkorkotukea voidaan myöntää sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt tuen. Tuki myönnetään ja maksetaan komission päätöksen mukaisin ehdoin.

Tätä asetusta sovelletaan C-alueella myös hakemukseen, joka on vireillä tämän asetuksen tullessa voimaan, edellyttäen että hakija täydentää hakemustaan lisäkorkotukea koskevilla tiedoilla.

Lisäkorkotukea voidaan lisäksi hakemuksesta myöntää C-alueella sellaiselle 12 päivänä toukokuuta 2008 tai sen jälkeen aloitustukea saaneelle viljelijälle, joka lisäkorkotukea koskevan hakemuksen vireille tullessa täyttää aloitustuen myöntämisen edellytykset. Lisäkorkotuki voidaan tällöin erillistä päätöstä tekemättä myöntää myös aloitustuen myöntämistä koskevaa päätöstä muuttamalla.

12.3.2009/121:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2009.

Tätä asetusta sovelletaan hakemukseen, joka on tullut vireille 15 päivänä helmikuuta 2009 tai sen jälkeen ja jota koskevaa päätöstä ei ole tehty ennen asetuksen voimaantuloa.

13.8.2009/646:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

8.10.2009/736:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä lokakuuta 2009.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

9.9.2010/799:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

18.11.2010/979:

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä marraskuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä. Asetuksen 9 §:n 4 momenttia ja 11 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivänä joulukuuta tai sen jälkeen vireille tuleviin nuoren viljelijän aloitustukea koskeviin hakemuksiin.

3.3.2011/184:

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2011.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Liitettä sovelletaan kuitenkin 21 c §:ssä tarkoitetun tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 15 päivänä huhtikuuta 2011 tai sen jälkeen.

6.4.2011/300:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2011. Tämän asetuksen voimaantullessa vireillä oleviin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

17.11.2011/1140:

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä marraskuuta 2011.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hakemukseen liittyvään hankintamenettelyyn sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

17.7.2014/593:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä heinäkuuta 2014.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.