Seurattu SDK 804/2020 saakka.

7.2.2008/90

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 28.6.2017/491, joka on voimassa 1.9.2017 alkaen.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 2, 7, ja 13 §:n nojalla:

1 § (15.1.2009/10)
Ministeriön tehtävät

Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä ovat:

1) terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen;

2) sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;

3) sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset;

4) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen;

5) maatalousyrittäjien lomituspalvelut;

6) alkoholi- ja huumausaineasiat;

7) lääkehuolto;

8) työterveyshuolto;

9) terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;

10) toimeentuloturva;

11) vakuutustoiminnan sääntely;

12) työsuojelu ja metsäpalkkaus;

13) naisten ja miesten välinen tasa-arvo;

14) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;

15) Kansaneläkelaitosta koskevat asiat.

2 § (29.12.2009/1839)
Ministeriön toimialan virastot, laitokset, toimielimet ja yhteisöt

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat:

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos;

2) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus;

3) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto;

4) Säteilyturvakeskus;

5) sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta;

6) työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta;

7) työterveyslaitos;

8) työsuojeluhallinto;

9) tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto;

10) lapsiasiavaltuutettu ja lapsiasiavaltuutetun toimisto;

11) Raha-automaattiyhdistys;

12) Alko Oy;

13) työsuojelurahasto;

14) Koulutusrahasto;

15) työttömyysvakuutusrahasto;

16) työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

3 §
Ministeriön organisaatio

Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot:

1) hallinto- ja suunnitteluosasto;

2) vakuutusosasto;

3) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto;

4) sosiaali- ja terveyspalveluosasto;

5) työsuojeluosasto.

(1.7.2010/660)

Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asioiden yksikkö, viestintäyksikkö, esikuntayksikkö ja valmiusyksikkö.

Osastojen ja erillisten tulosryhmien välisestä työnjaosta säädetään ministeriön työjärjestyksessä.

Osastot voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa.

Sisäinen tarkastus toimii kansliapäällikön alaisena.

4 §
Ratkaisuvallan käyttö

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri toimialansa osalta. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Ministeri voi pidättää ratkaisuvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Työsuojeluosasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä.

Ministeriön yhteydessä toimivat tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu ovat riippumattomia hoitaessaan niille säädettyjä tehtäviä.

5 §
Ministeriön työjärjestys

Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta.

Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

6 § (1.7.2010/660)
Johtavat virkamiehet

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvonimi, ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on lääkintöneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on vakuutusneuvoksen arvonimi, hallinto- ja suunnitteluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on finanssineuvoksen arvonimi ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston sekä sosiaali- ja terveyspalveluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on sosiaalineuvoksen arvonimi.

7 §
Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1) kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; (4.8.2011/943)

2) osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; (4.8.2011/943)

3) apulaisosastopäälliköllä ja muulla tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

4) muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

5) hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

8 §
Virkamiesten nimittämistoimivalta

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen.

Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

9 §
Valmistelusta määrääminen

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

10 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 21 päivänä elokuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (759/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

15.1.2009/10:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

29.12.2009/1839:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

1.7.2010/660:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

4.8.2011/943:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2011.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.