Seurattu SDK 1261/2020 saakka.

1.6.2007/632

Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.9.2014 alkaen. Ks. L maaseudun kehittämisen tukemisesta 28/2014 70 § ja A 702/2014.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) 3 luvussa tarkoitettuihin tukiin, jotka myönnetään Euroopan yhteisön osaksi tai kokonaan rahoittamina. (24.4.2008/271)

Tällä asetuksella täydennetään niitä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja sen nojalla annettujen komission asetusten tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat asetuksen 20 ja 52 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sekä 16 a artiklan mukaisia toimia. (22.4.2010/266)

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) maaseudun kehittämislailla maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettua lakia;

2) hallinnointilailla maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annettua lakia (532/2006);

3) EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1698/2005;

4) ohjelmalla hallinnointilain 7 §:ssä tarkoitettua ohjelmaa, joka koskee Manner-Suomea;

5) Yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annettua komission asetusta (EY) N:o 800/2008; (22.4.2010/266)

6) alueellisella suunnitelmalla hallinnointilain 5 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa;

7) paikallisella suunnitelmalla hallinnointilain 6 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa;

8) de minimis -tuella tukea, joka myönnetään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 säädetyin ehdoin ja jonka kokonaismäärä ei ylitä yli 200 000:ta euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana;

9) maatalousyrityksellä maaseudun kehittämislain 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua yritystä;

10) mikroyrityksellä maaseudun kehittämislain 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua yritystä, jossa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan komission suosituksen 2003/361 (EUVL 124 L 20.5.2003) mikroyrityksen ehdot; (24.4.2008/271)

11) pienellä yrityksellä yritystä, joka työllistää vähemmän kuin 50 työntekijää ja joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan komission suosituksen 2003/361 (EUVL 124 L 20.5.2003) pienen yrityksen ehdot; (24.4.2008/271)

12) keskisuurellayrityksellä yritystä, joka työllistää vähemmän kuin 250 työntekijää ja joka täyttää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan komission suosituksen 2003/361 (EUVL 124 L 20.5.2003) keskisuuren yrityksen ehdot; (24.4.2008/271)

13) vuosityöpaikalla yhden tai useamman henkilön työsuhteista koostuvaa yhtä henkilötyövuotta vastaavaa työntekijämäärää;

14) henkilötyövuodella yhden kokoaikaisen työntekijän tavanomaista vuotuista työaikaa;

15) yritysryhmällä vähintään kolmea yritystä, joiden kehittämiseen yksi yrityksistä tai kehittämisyhteisö hakee tukea sopimukseen perustuen; (24.4.2008/271)

16) I tukialueella kehitysalueesta ja sen tukialueesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (44/2007) tarkoitettuja ensimmäiseen tukialueeseen kuuluvia alueita;

17) II tukialueella kehitysalueesta ja sen tukialueesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettuja toiseen tukialueeseen kuuluvia alueita;

18) III tukialueella muita kuin 16 ja 17 kohdassa tarkoitettuja Manner-Suomen alueita; (24.4.2008/271)

19) käyttöomaisuudella omaisuutta, joka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. (24.4.2008/271)

2 luku

Tukikelpoinen yritys

3 §
Määräysvalta yrityksessä

Henkilöllä katsotaan olevan määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä joko yksin tai yhdessä maaseudun kehittämislain 5 §:ssä säädetyn ikää koskevan vaatimuksen täyttävien perheenjäsentensä kanssa omistamiensa osakkeiden äänimäärän perusteella. Määräysvalta voi muodostua myös yhtä useamman henkilön ja heidän perheenjäsentensä osakkeiden tuottaman äänimäärän perusteella. Määräysvalta voi lisäksi perustua henkilön toisen yhtiön omistuksen kautta saamaan äänimäärään. (24.4.2008/271)

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan yhtiömiehillä yhdessä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisilla yhtiömiehillä yhdessä.

Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan jäsenten enemmistöllä.

4 §
Perheenjäsen

Perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilön aviopuolisoa, lasta ja vanhempia.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa yhteisön osakas tai jäsen jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

5 § (22.4.2010/266)
Yrityksen työntekijöiden määrä

Yrityksen työntekijöiden määrän laskennassa noudatetaan, mitä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä 1 säädetään.

6 §
Yritystoiminnassa tarvittava ammattitaito

Yritystoiminnassa tarvittava ammattitaito arvioidaan hakijana olevan luonnollisen henkilön ammattitaidon perusteella taikka, jos hakijana on yhteisö, niiden henkilöiden ammattitaidon perusteella, jotka ovat yrityksessä johtavassa asemassa tai työsuhteen perusteella sellaisessa asemassa, että heidän ammattitaidollaan on olennainen merkitys yritystoiminnan jatkuvuudelle.

Ammattitaito voidaan osoittaa koulutuksella tai työkokemuksella tai niillä yhdessä.

Ammattitaito voidaan osoittaa myös yhteensä vähintään kolmen vuoden työskentelyllä sellaisissa tehtävissä, joissa hankitun osaamisen voidaan katsoa antavan riittävät edellytykset yritystoiminnan harjoittamiselle.

7 §
Yrityksen taloudellinen asema

Yrityksen taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon yrityksen toiminnan kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet.

2 momentti on kumottu A:lla 24.4.2008/271.

8 §
Tuettavaa toimenpidettä koskeva suunnitelma

Tuettavaa toimenpidettä koskevassa suunnitelmassa on esitettävä yrityksen toiminta ja tuettavan toimenpiteen merkitys sille.

Suunnitelmaan tulee sisältyä riittävä kuvaus yrityksen nykyisestä ja suunnitellusta toiminnasta ja käytettävissä olevista aineellisista ja aineettomista voimavaroista, rahoitusasemasta, suunnitellusta toimenpiteestä ja sen vaikutuksista yrityksen toimintaan sekä yrityksen nykyisten ja suunniteltujen tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuuksista. Suunnitelmassa on eriteltävä eri toimenpiteet, joihin haetaan tukea ja niiden merkitys yritystoiminnalle. Lisäksi suunnitelmaan tulee sisältyä laskelma yrityksen kannattavuudesta ja maksuvalmiudesta.

Laskelman tulee koskea hakemusvuotta ja vähintään tuettavan toiminnan aloittamista seuraavaa kolmea tilikautta. Laskelmat ja selvitykset on laadittava siten, että ne perustuvat hakemista edeltäneiden kahden tilikauden kirjanpitotietoihin tai muuhun luotettavana pidettävään selvitykseen.

9 §
Rakennussuunnitelma

Rakentamista koskevaan hakemukseen on lisäksi liitettävä suunnitelma, jonka on sisällettävä:

1) pääpiirustukset;

2) rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia;

3) rakennusselostus;

4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuus ja laajuus on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin nähden.

3 luku

Tuettava toiminta

10 § (22.4.2010/266)
Yrityksen tuettava toiminta

Tuettavan investoinnin tai muun toimenpiteen on liityttävä sellaiseen yritystoimintaan, joka lisää ohjelma-alueen asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa tai parantaa elinkeinotoiminnan rakennetta heikentämättä kuitenkaan toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Jollei vuotuisen myöntövaltuuden rajoissa ole mahdollista myöntää tukea kaikille tukikelpoisille hakijoille, tukea on ensisijaisesti myönnettävä sellaiselle yritykselle, jonka toiminnan voidaan katsoa tehokkaimmin edistävän alueellista suunnitelmaa samoin kuin siinä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja elinkeinotoiminnan painopisteitä, jonka toteuttamiseen osoitetusta myöntövaltuudesta tuki on tarkoitus myöntää. Toimintaryhmälle jätettyä hakemusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon paikallisen suunnitelman toteutuminen.

Mikroyritystä suuremman muun yrityksen kuin maatalousyrityksen harjoittaessa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä, toimintaa voidaan tukea vain, jos yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kyseisestä toiminnasta.

11 § (24.4.2008/271)
Maatalousyrityksen tuettava toiminta

Maatalousyrityksen katsotaan laajentavan toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, jos se ryhtyy maatilalla tai siltä käsin:

1) pitämään kaupan maataloustuotteita maatilalta käsin erillisestä kyseistä tarkoitusta varten varatusta tilasta;

2) valmistamaan maataloustuotteiden ensiasteen jalosteita;

3) tuottamaan palveluja; tai

4) valmistamaan muita tuotteita kuin maataloustuotteita.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tukea ei kuitenkaan voi myöntää sellaiseen maatilalla tapahtuvaan toimenpiteeseen, jotka ovat tarpeen tuotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten.

Maatalousyrityksen katsotaan laajentavan toimintaansa maatalouden ulkopuolelle myös silloin, kun se laajentaa jo olemassa olevaa 1 momentin 1–4 kohdissa tarkoitettua yritystoimintaa.

12 § (22.4.2010/266)
Valtiontukisääntöjen soveltaminen yritystukea myönnettäessä

Myönnettäessä yritystoiminnan käynnistystukea, yrityksen kehittämistukea tai 29 §:n 4 momentissa tarkoitettua yrityksen investointitukea noudatetaan, mitä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 säädetään.

Myönnettäessä investointitukea maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai kaupan pitämiseen noudatetaan, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 88 artiklan 1 kohdassa säädetään.

Myönnettäessä muuta kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettua investointitukea noudatetaan, mitä yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään.

13 §
Tuen vaikutus tuettavaan toimintaan

Tukea voidaan myöntää sellaiseen toimenpiteeseen tai investointiin, jossa tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus toimenpiteen tai investoinnin toteuttamiseen siten, että se:

1) voidaan toteuttaa nopeammassa aikataulussa;

2) voidaan toteuttaa laadullisesti korkeatasoisempana;

3) voidaan toteuttaa laajempana; tai

4) jää toteuttamatta ilman myönnettävää tukea.

14 § (22.4.2010/266)
Tuettavan toiminnan toteutusalue

Tukea muuhun toimintaan kuin maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai kaupan pitämiseen ei myönnetä, jos tuettava toimenpide toteutetaan alueella, joka kuuluu liitteessä 1 mainitun vuoden 2005 kuntajaon mukaisen kunnan sellaiseen taajama-alueeseen tai sen osaan, joka rakennustensa koon, tiheyden, katuverkoston tai muun yhdyskuntarakenteen puolesta on yleisilmeeltään kaupunkimainen. Tuki voidaan jättää myöntämättä myös sellaista toimenpidettä varten, joka toteutetaan vastaavanlaisella alueella.

Jollei rakennerahastolain (1401/2006) 17 §:ssä tarkoitetulla maakunnan yhteistyöryhmällä ole mainitun pykälän 8 momentin mukaista jaostoa tai jollei kunta kuulu lain soveltamisalueeseen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on hallinnointilain 5 §:n 1 momentin mukaista menettelyä noudattaen tiedotettava niistä alueista, joita se pitää 1 momentin mukaisina kaupunkimaisina alueina.

15 §
Tuen enimmäismäärään vaikuttava muu rahoitus

Tuen prosentuaaliseen enimmäismäärään lasketaan mukaan se rahoitus tai rahoituksen osuus, joka muun lain nojalla taikka muun viranomaisen tai julkisen yhteisön samaan tarkoitukseen myöntämästä rahoituksesta katsotaan tueksi. Tuen osuus voi olla myös laskennallisesti saatu tukivastine.

Toimintaryhmän puoltamassa toimenpiteessä tuen enimmäismäärään sisältyy mahdollinen kuntarahan osuus.

4 luku

Käynnistystuki

16 § (22.4.2010/266)
Käynnistystuella tuettava toiminta

Käynnistystukea voidaan myöntää yritykselle sen palkatessa työntekijöitä yrityksen tavanomaista, säännöllistä liiketoimintaa varten vähintään 25 viikkotyötuntia käsittävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen. Käynnistystukea ei myönnetä kausiluonteisiin lyhytaikaisiin töihin otettujen henkilöiden palkkoihin. Tuen myöntämisen perusteena tulee olla vähintään kuuden kuukauden palkkakustannukset.

Käynnistystukea ei myönnetä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 20 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

17 § (22.4.2010/266)
Työntekijöiden määrä yrityksessä

Tukea voidaan myöntää yritykselle, jonka työntekijöiden määrä yrittäjää lukuun ottamatta ei ole ylittänyt puolta henkilötyövuotta sinä tilikautena, jona hakemus on tullut vireille, ja sitä edeltäneenä tilikautena.

Yhteisön hakiessa tukea vähintään yksi sen osakkaista tai jäsenistä katsotaan yrittäjäksi.

18 § (24.4.2008/271)
Palkkakustannusten ajoittuminen

Tukea voidaan myöntää yritykseen tuen avulla palkattavan ensimmäisen työntekijän työsuhteen alkamisajankohtaa seuraavan enintään kahden vuoden pituiselta ajanjaksolta aiheutuviin palkkakustannuksiin ja lomarahaan.

19 §
Käynnistystuen tukikelpoiset kustannukset

Tukikelpoisia työntekijän palkkakustannuksia ovat kohtuulliset ennakonpidätyksenalaiset rahana suoritettavat palkkakustannukset ja enintään verotusarvon määrään asti sellaiset kohtuulliset luontaisedut, joista yritykselle aiheutuu säännöllisiä työntekijän palkkaan kohdennettavissa olevia menoja.

Kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan palkkaa verrata vastaavasta työstä samalla alalla sellaisille henkilölle maksettuihin palkkoihin, joiden pätevyys pääosin vastaa tuen avulla palkattavan henkilön pätevyyttä.

20 §
Käynnistystuen määrä

Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tuki myönnetään de minimis -tukena.

5 luku

Yrityksen investointituki

21 §
Investointituella tuettava toiminta

Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarpeellisen rakennuksen, rakenteen tai rakennelman rakentamiseen, laajentamiseen, korjaamiseen tai hankkimiseen sekä muun aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimiseen, jolla on olennaista merkitystä yritystoiminnan käynnistymiseen, laajentumiseen tai yrityksen mahdollisuuteen jatkaa toimintaansa markkinaolosuhteiden muutosten johdosta. (24.4.2008/271)

Investointituki on suunnattava sellaisiin hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus seuraaviin tavoitteisiin:

1) uuden yritystoiminnan syntyminen alueella; tai

2) alueen yritystoiminnan monipuolistaminen ja vahvistaminen sekä työllisyyden parantaminen.

Tuen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään investoinnin myönteisiä vaikutuksia:

1) tasa-arvoon;

2) ympäristöön;

3) uusiutuvan energian käyttöön; tai

4) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttöön.

22 §
Investointituki paikallisesti toimivalle yritykselle

Tukea voidaan myöntää paikallisilla markkinoilla toimivalle yritykselle vain, jos hakijan esittämän selvityksen perusteella yrityksen voidaan arvioida täydentävän palveluillaan tai tuotteillaan sellaista paikkakunnan tai alueellista kysyntää, jota jo toimivat yritykset eivät kohtuudella saa tyydytetyksi.

23 §
Tuen myöntämisen edellytykset

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että investointi toteutetaan investoinnin tarkoitukseen nähden kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Investoinnin kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon investointikustannusten lisäksi investoinnin käyttöaika, laatu, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä muut vastaavat seikat.

Tuen myöntämisen edellytyksenä lisäksi on, että tuen saaja pitää rakennusinvestointeja koskevat kohteet asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tarkoitukseen myönnetty tuki on maksettu kokonaan. (24.4.2008/271)

24 §
Investointituen ulkopuolelle jäävät investoinnit

Tukea ei myönnetä:

1) traktorin hankintaan maatalousyritystä varten;

2) puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankintaan;

3) energiankäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon;

4) toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien taikka liiketoiminnan hankintaan taikka toimenpiteeseen, jonka tarkoituksena on yrityksen omistajanvaihdoksen rahoittaminen;

5) kiinteistön tai rakennusten hankintaan julkisyhteisöltä, jollei hankinnan kohde ole ollut käyvän hinnan selvittämiseksi julkisesti myytävänä vähintään kahden kuukauden ajan tai sen hankintahinta perustu vähintään kahden myyjästä riippumattoman itsenäisen arvioijan käyvän hinnan arvioon;

6) yrityksen tavanomaiseen korvausinvestointiin, johon ei sisälly korvattavan kohteen olennaista laajentamista tai kokonaan uuden teknologian käyttöönottoa.

Tukea voidaan 1 momentin 4 kohdassa säädetyn estämättä myöntää sellaisten kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankintaan, jotka oikeuttavat hallitsemaan maaseudun kehittämislain mukaan tukikelpoisessa yritystoiminnassa käytettävää toimitilaa. (24.4.2008/271)

3 momentti on kumottu A:lla 22.4.2010/266.

25 §
Rakentamisen ja rakennuksen hankinnan hyväksyttävät kustannukset

Rakentamisen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

1) rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset;

2) rakennukseen kiinteästi kuuluvia varusteita, koneita ja laitteita koskevat kustannukset;

3) suunnittelusta aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia rakentamisen kustannuksista.

Peruskorjauksen hyväksyttäviksi kustannuksiksi hyväksytään enintään 75 prosenttia vastaavan uudisrakennuksen kustannuksista. Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten osalta hyväksyttävät kustannukset voivat kuitenkin olla enintään 100 prosenttia uudisrakennuksen kustannuksista.

Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana julkista rahoitusta;

2) rakennus soveltuu harjoitettavaan yritystoimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista;

3) rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa; ja

4) kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa yritystoimintaan käytettävän rakennuksen arvosta.

Tukea voidaan myöntää maan hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista. (22.4.2010/266)

Mitä edellä 1 momentissa säädetään rakennuksesta, koskee myös rakennetta ja rakennelmia. (24.4.2008/271)

26 §
Oma puutavara ja maa-aines

Oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö voidaan hyväksyä kustannukseksi vain, jos tuki myönnetään maatalousyritystä varten luonnolliselle henkilölle elinkeinonharjoittajana. Hyväksyttävän kustannuksen on perustuttava asiantuntijan arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

27 §
Julkinen rahoitus

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. (22.4.2010/266)

Investointitukea ei myönnetä, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin on jo myönnetty tukea Euroopan yhteisön varoista.

28 § (22.4.2010/266)
Muuten kuin rahoituksena myönnetty valtiontuki

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin maaseudun kehittämislain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä muuten kuin rahoituksena myönnetty tuki tai etuus, jos se on kohdistunut samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena tai muulla tavoin muodossa, eikä ole toimenpiteeseen myönnettyä rahoitusta. Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, ellei vähennys kuulu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään.

29 § (22.4.2010/266)
Investointituen määrä

Investointituen määrässä otetaan huomioon investoinnin luonne ja merkittävyys.

Investointitukea voidaan myöntää maatalousyritykselle, mikroyritykselle, pienelle yritykselle ja keskisuurelle yritykselle siten, että tuen prosentuaalinen enimmäismäärä investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta on:

Kansallinen tukialue Keskisuuri yritys prosenttia Pieni yritys prosenttia Maatalous- ja mikroyritys prosenttia
I tukialue 25 35 35
II tukialue 15 25 25
harvaan asuttu maaseutu 35
III tukialue 10 20 20
harvaan asuttu maaseutu 30

Harvaan asutulla maaseudulla 2 momentissa tarkoitetaan aluetta, joka muodostuu liitteessä 2 mainituista vuoden 2005 kuntajaon mukaisista kunnista.

Lukuun ottamatta maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä koskevaa investointia, tuki myönnetään kokonaan de minimis –tukena, jos III tukialueella tuen prosenttiosuus investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta ylittää 20 prosenttia.

6 luku

Yrityksen kehittämistuki

30 §
Kehittämistuella tuettava toiminta

Kehittämistukea voidaan myöntää yritykselle tai yritysryhmälle sellaiseen asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka hankitaan yrityksen ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleen suuntaamista, etsiä uusia markkinoita, parantaa tuotteiden laatua, kehittää uusia tuotteita tai muuten parantaa liiketoimintaansa. Tukea voidaan lisäksi myöntää kehittämistyöstä yrityksessä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide on yrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan nähden poikkeuksellinen laadultaan tai määrältään tai kyseessä on yrityksen aloittamisen tai merkittävän laajentamisen edellytyksiä koskeva selvitys.

Yrityksen kehittämistuella voidaan tukea:

1) uusien tuotteiden ja palvelujen sekä tuotantomenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kaupallistamista;

2) innovaatioiden ja tutkimustulosten kaupallistamista;

3) tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan edistämistä;

4) maatalousyritysten, mikroyritysten, pienten yritysten ja keskisuurten yritysten verkostoitumista keskenään;

5) yrityksen toiminnan kannalta olennaista liiketoimintaosaamisen lisäämistä.

31 §
Kehittämistuen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää yrityksen kehittämisestä aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka johtuvat:

1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä;

2) matkoista;

3) asiantuntijan käytöstä yrityksessä;

4) osallistumisesta messuille tai näyttelyyn;

5) kone- ja laitehankinnoista tai niiden vuokraamisesta aiheutuviin menoihin, siltä osin kuin ne kohdistuvat kehittämistoimenpiteeseen eivätkä ole tuotantotoimintaan hankittavaa käyttöomaisuutta;

6) raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hankinnasta;

7) muista 1–6 kohdassa mainittuja kustannuksia vastaavista suunnitelmassa eritellyistä kehittämistoiminnan kustannuksista;

8) sellaisista kirjanpito-, seuranta- ja raportointikustannuksista, jotka johtuvat yritysryhmälle myönnetystä tuesta.

Tukea ei myönnetä palkkoihin tai palkkioihin, jotka ylittävät olennaisesti alalla maksettavien palkkojen ja palkkioiden tason.

Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteisiin kohdistuvaa tukea ei myönnetä myytäväksi tarkoitetun prototyypin kehittämisestä aiheutuviin menoihin.

32 § (22.4.2010/266)
Kehittämistuen määrä

Kehittämistukea voidaan myöntää enintään:

1) 90 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämistä koskevan enintään 3 000 euron määräisen neuvonta- tai muun vastaavan asiantuntijapalvelun hankkimisesta;

2) 75 prosenttia yritysryhmän kehittämistyöstä aiheutuvista kustannuksista, jos tuen hakijana on kehittämisyhteisö;

3) 50 prosenttia muun kehittämistoimenpiteen kustannuksista.

Jos hyväksyttävät kustannukset aiheutuvat EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 28 artiklassa tarkoitettuun toimeen kohdistuvasta kehittämistyöstä, tukea voidaan myöntää 1 momentista poiketen enintään:

1) 40 prosenttia yritykselle, joka harjoittaa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä sekä mikroyritykselle, joka käsittelee puuta ennen teollista jalostusta;

2) 50 prosenttia yritykselle, joka harjoittaa maitotuotteiden ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä sekä mikroyritykselle, joka jalostaa maa- tai metsätalouden tuottamaa biomassaa uusiutuvaksi energian raaka-aineeksi.

Tuki myönnetään de minimis -tukena.

33 § (22.4.2010/266)
Yritysryhmän kehittämistoimenpiteet

Myönnettäessä tukea yritysryhmälle yksittäiselle yritykselle kohdistuva tuki lasketaan jakamalla koko kehittämistoimenpiteelle myönnettävä tuki kullekin yritykselle sopimuksen perusteella osoitettavien kehittämispalveluiden kustannusten suhteessa. Jollei kustannusten kohdistuminen ole kohtuudella selvitettävissä, tukikelpoiset kustannukset jaetaan yritysryhmään osallistuvien yritysten määrällä. Tuki myönnetään de minimis -tukena kunkin ryhmään osallistuvan yrityksen de minimis -tuen enimmäismäärän rajoissa.

Myönnettäessä tukea yritysryhmälle EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 29 artiklan mukaiseen kehittämistoimenpiteeseen, vähintään yhden yrityksen on oltava joko alkutuottaja tai kuuluttava jalostusteollisuuteen. Edellä 1 momentista poiketen tukea ei saa kohdistaa alkutuottajalle.

7 luku

Hyväksyttäviä kustannuksia koskevat rajoitukset

34 § (22.4.2010/266)
Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus

Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on käytettävä viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei käytetä, yli 10 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on tuen hakijan pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.

Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, yli 2000 euron hankinnoissa tuen hakijan on selvitettävä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujen toimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.

Jos viitekustannuksia ei ole käytetty, tarjouksia ei ole pyydetty tai paikkakunnan hintatasoa ei ole selvitetty, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.

35 §
Käytetyt koneet ja laitteet

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää sen käypää arvoa, jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja koneen tai laitteen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunnitellun käytön kannalta ja voimassaolevien säännösten ja standardien mukainen.

36 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat:

1) hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijana olevan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;

2) investoinnin tai muun toimenpiteen rahoituksesta kuten koroista, provisioista ja varainsiirtoverosta;

3) leasingistä,

4) osamaksulla hankittavan koneen tai laitteen maksueristä, jos hankitun omaisuuden omistusoikeus ei siirry investoinnin tai muun toimenpiteen toteutusaikana; (24.4.2008/271)

5) arvonlisäverosta, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi;

6) matkakustannuksista, jotka ylittävät valtion virkaehtosopimuksen mukaiset kustannukset;

7) kustannuksista, jotka aiheutuvat yrityksen tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvasta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

8 kohta on kumottu A:lla 24.4.2008/271.

9) rajoitusten alaisesta tai luvanvaraista elinkeinotoimintaa koskevasta toimenpiteestä siltä osin, kuin valvonta- tai lupaviranomainen ei ole hyväksynyt toimintaa.

Edellä 1 momentista poiketen tukea voidaan myöntää aineettoman omaisuuden tai toimipaikan hankintaan vain, jos hankinta täyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut edellytykset. (22.4.2010/266)

8 luku

Luvat, aloittaminen ja toimenpiteen toteuttaminen

37 §
Investointia koskevan luvan esittäminen

Jos tukea haetaan investointiin, joka koskee maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan luvanvaraista toimenpidettä tai jonka toteuttaminen edellyttää muun viranomaisen lupaa eikä lupaa ole liitetty tukihakemukseen sen tullessa vireille, lupa on liitettävä hakemukseen ennen kuin hakemukseen annetaan päätös.

38 §
Elinkeinotoimintaa koskevan luvan esittäminen

Luvanvaraisen elinkeinon harjoittamista koskeva lupa on liitettävä hakemukseen ennen tuen myöntämistä.

Jos elinkeinotoimintaa koskevan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija ensin toteuttaa hakemuksen kohteena olevan investoinnin, lupa on liitettävä hakemukseen viimeistään ennen tuen viimeisen erän maksamista.

39 § (22.4.2010/266)
Toimenpiteen aloittaminen

Käynnistystukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun työntekijä palkataan jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen.

Investointitukea tai kehittämistukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun:

1) kiinteistön tai vuokra-alueella olevan rakennuksen lopullinen kauppakirja on allekirjoitettu;

2) rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;

3) peruskorjattaessa rakennusta tai kehitettäessä yritystä työn tekeminen on aloitettu tai, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu;

4) hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai lopullinen sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;

5) toteutettaessa muuta kuin 1–4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toimenpide on maksettu, jollei toimenpide ole edellyttänyt aikaisemmin tehtyä tilausta tai sopimusta, jolloin niiden tekoajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.

Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun ensimmäisen erän maksun ajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi maksettaessa hankintahinta useana eränä.

Toimenpidettä ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava toimenpide sisältää useita hankintoja ja edellä 2 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa toimenpiteen hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.

40 § (22.4.2010/266)
Toimenpiteen toteuttamisen määräaika

Tuettavalle toimenpiteelle voidaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä asettaa maaseudun kehittämislain 23 §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa lyhyempi toteutusaika.

Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuki maksaa ohjelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa.

9 luku

Tuen maksamisen edellytykset

41 §
Menon tosiasiallisuus ja lopullisuus

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tukikelpoisen kustannuksen perusteena oleva investointi tai toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva lopullinen kustannus on maksettu. Meno on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen tuen viimeisen erän maksamisen hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina.

Omaa puutavaraa tai maa-aineksia käytettäessä on esitettävä asiantuntijan selvitys käytetyn puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta.

Menon tulee olla tuen saajan maksama tai puutavaran tai maa-aineksen tuen saajan kiinteistöltä otettua.

42 § (24.4.2008/271)
Menon kohtuullisuus

Tuen maksamiseksi on esitettävä selvitys siitä, että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä ja 34 §:ssä edellytetyin tavoin kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla.

43 § (24.4.2008/271)
Menon todennettavuus

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuettavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu yrityksen kirjanpitoon tai muistiinpanoihin muistiinpanovelvollisen verovelvollisen osalta.

44 § (22.4.2010/266)
Tuen maksuerät ja maksamisen hakuaika

Käynnistystuki maksetaan vuosittain enintään kahdessa erässä loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahaosuuden maksamista lukuun ottamatta.

Kiinteistön, koneen, laitteen, aineettoman omaisuuden taikka muun käyttöomaisuuden hankintaan tai yrityksen kehittämiseen myönnetty tuki maksetaan enintään neljässä erässä.

Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen myönnetty investointituki maksetaan enintään neljässä erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia tuen määrästä.

Investoinnin tai muun toimenpiteen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Käynnistystuen viimeisen erän maksamista on haettava loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahan, -palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaisen työsuhteen perusteella lomaraha, -palkka tai -korvaus on viimeistään maksettava.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

45 §
Seurantatiedot

Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä tuetun investoinnin tai muun toimenpiteen toteuttamisesta selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi, miten investointi tai muun toimenpide on toteutettu. (24.4.2008/271)

Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yrityksen kehittymistä koskevat seuraavat tiedot: (22.4.2010/266)

1) yrityksen arvonlisäyksen kasvu;

2) onko yrityksessä otettu käyttöön uusia tuotteita;

3) onko yrityksessä otettu käyttöön uusia tekniikoita;

4) uusien ja säilytettyjen työpaikkojen määrät;

5) liikevaihdon kasvu; sekä

6) matkailualan yrityksessä matkailijoiden määrän kasvu.

46 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä kesäkuuta 2007.

Tätä asetusta sovelletaan asioihin, jotka koskevat tuen myöntämistä, maksamista tai seurantaa maaseudun kehittämislain nojalla.

Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia.

Liite 1

Asetuksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut kunnat:

Espoo

Helsinki

Hyvinkää

Hämeenlinna

Imatra

Joensuu

Jyväskylä

Jyväskylä mlk

Järvenpää

Kajaani

Kangasala

Kerava

Kirkkonummi

Kokkola

Kotka

Kouvola

Kuopio

Lahti

Lohja

Lappeenranta

Mikkeli

Nokia

Nurmijärvi

Oulu

Pori

Porvoo

Raisio

Rauma

Riihimäki

Rovaniemi

Salo

Savonlinna

Seinäjoki

Tampere

Turku

Tuusula

Vaasa

Vantaa

Varkaus

Vihti

Ylöjärvi

Liite 2 (22.4.2010/266)

Asetuksen 29 §:n 3 momentissa tarkoitetut kunnat:

Alavieska

Dragsfjärd

Eno

Enonkoski

Enontekiö

Hailuoto

Hartola

Haukivuori

Heinävesi

Hirvensalmi

Houtskari

Hyrynsalmi

Ilomantsi

Inari

Iniö

Jaala

Joutsa

Juankoski

Juuka

Juva

Kaavi

Kangasniemi

Kannonkoski

Karstula

Karvia

Keitele

Kemijärvi

Kestilä

Kesälahti

Kihniö

Kinnula

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kolari

Konnevesi

Korppoo

Kuhmo

Kuhmoinen

Kuivaniemi

Kuru

Kustavi

Kuusamo

Kyyjärvi

Kärsämäki

Lavia

Lehtimäki

Leivonmäki

Leppävirta

Lestijärvi

Lieksa

Luhanka

Luumäki

Längelmäki

Maalahti

Merijärvi

Merikarvia

Miehikkälä

Multia

Muonio

Mäntyharju

Nauvo

Nurmes

Padasjoki

Paltamo

Parikkala

Parkano

Pelkosenniemi

Pello

Pertunmaa

Pieksänmaa

Pielavesi

Pihtipudas

Piippola

Polvijärvi

Pomarkku

Posio

Pudasjärvi

Pulkkila

Punkaharju

Puolanka

Puumala

Pyhäjärvi

Pyhäntä

Pylkönmäki

Rantasalmi

Rantsila

Ranua

Rautalampi

Rautavaara

Rautjärvi

Ristijärvi

Ruokolahti

Ruovesi

Rymättylä

Rääkkylä

Saarijärvi

Salla

Savitaipale

Savonranta

Savukoski

Siikainen

Simo

Sodankylä

Soini

Sonkajärvi

Sotkamo

Sulkava

Sumiainen

Suodenniemi

Suomenniemi

Suomussalmi

Suonenjoki

Sysmä

Särkisalo

Taivalkoski

Tervo

Tervola

Tohmajärvi

Tuusniemi

Utajärvi

Utsjoki

Vaala

Valtimo

Varpaisjärvi

Velkua

Vesanto

Vieremä

Vihanti

Viitasaari

Virrat

Vuolijoki

Yli-Ii

Ylitornio

Ylämaa

Ähtäri

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

24.4.2008/271:

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 2008. Asetuksen 21 ja 25 §:ää sovelletaan myös sellaiseen hakemukseen, joka on tullut vireille 1.1.2008 tai sen jälkeen.

Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia.

22.4.2010/266:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.