Seurattu SDK 827/2020 saakka.

2.3.2000/269

Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut. Ks. RajavartioL 578/2005.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun lain (320/1999) 49 §:n 4 momentin, 50 a §:n 2 ja 3 momentin sekä 67 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 229/2000:

1 luku

Rajavartiolaitoksen tehtävät, kokoonpano ja johtosuhteet

1 §
Rajavartiolaitoksen tehtävät

Rajavartiolaitoksen rajavartiotehtävistä, tullitehtävistä, pelastus- ja avustustehtävistä, poliisitehtävistä sekä erinäisten säännösten noudattamista koskevista valvontatehtävistä rajavartiolaitoksen valvonta-alueella samoin kuin pelastusviranomaisille ja poliisille annettavasta virka-avusta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ja muista tehtävistä säädetään lailla.

Rajavartiolaitoksen tehtävänä on lisäksi:

1) huolehtia kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustavien henkilöiden turvatarkastuksista niillä rajavartiolaitoksen valvottavilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla, joiden osalta rajavartiolaitoksen esikunta ja Ilmailulaitos siitä sopivat; sekä

2) antaa pyynnöstä rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella muulle viranomaiselle sellaista virka-apua, jota voidaan antaa ilman rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 14–27 §:ssä säädettyjä vain rajavartiolaitoksen valvonta-alueella voimassa olevia toimivaltuuksia.

Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta sekä keskinäisestä yhteistoiminnasta ja virka-apumenettelystä säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.

2 §
Rajavartiolaitoksen päällikkö

Rajavartiolaitoksen päällikkö johtaa rajavartiolaitosta ja toimii ministerin apuna rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa asioissa sisäasiainministeriössä.

Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus esittelystä ratkaista rajavartiolaitosta ja sen toimialaa koskevat sisäasiainministeriön päätettäväksi säädetyt, muut kuin periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset hallintoasiat, jollei toisin säädetä.

Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitosta koskevissa sotilaskäskyasioissa säädetään erikseen.

3 § (22.1.2004/32)
Rajavartiolaitoksen kokoonpano

Rajavartiolaitokseen kuuluu rajavartiolaitoksen päällikön alaisina hallintoyksikköinä:

1) rajavartiolaitoksen esikunta

2) Kaakkois-Suomen rajavartiosto;

3) Pohjois-Karjalan rajavartiosto

4) Kainuun rajavartiosto

5) Lapin rajavartiosto;

6) Suomenlahden merivartiosto;

7) Länsi-Suomen merivartiosto;

8) raja- ja merivartiokoulu; sekä

9) vartiolentolaivue.

Rajavartiostot, merivartiostot, vartiolentolaivue sekä raja- ja merivartiokoulu toimivat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisina.

Rajavartiolaitoksen esikuntaan kuuluu rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, henkilöstöosasto, oikeudellinen osasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto sekä suunnittelu- ja talousyksikkö. Oikeudellisessa osastossa on hallinnollinen toimisto. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää rajavartiolaitoksen esikunnan ja rajavartiolaitoksen muun hallintoyksikön tarkemmasta kokoonpanosta

4 §
Rajavartiolaitoksen esikunta

Rajavartiolaitoksen esikunta suorittaa sille sisäasiainministeriön osastona ja rajavartiolaitoksen johtoesikuntana kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät.

Rajavartiolaitoksen esikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen esikunta käsittelee ja ratkaisee sisäasiainministeriön ratkaistaviksi säädetyt asiat, jotka koskevat rajavyöhykelain (403/1947) 4 a §:ssä, ulkomaalaislain (378/1991) 3 §:n 2 momentissa ja passilain (642/1986) 11 §:n 1 momentissa sekä eräiden alueiden ja kohteiden ilmakuvauksesta annetun asetuksen (858/1993) 4 §:ssä tarkoitettuja lupia, samoin kuin asiat, jotka koskevat virka-avun antamista rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella.

5 §
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa rajavartiolaitoksen esikuntaa ja toimii rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämän ollessa estyneenä. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö toimii samalla sisäasiainministeriön osaston osastopäällikkönä.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ratkaisee esittelystä rajavartiolaitoksen esikunnassa käsiteltävät hallintoasiat, jollei niitä säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka asetuksella säädetään tai tämän asetuksen nojalla määrätään rajavartiolaitoksen esikunnan tai sen virkamiehen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ratkaisee rajavartiolaitoksen esikunnassa käsiteltävät sotilaskäskyasiat siten kuin siitä erikseen säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään.

6 § (22.1.2004/32)
Rajavartiolaitoksen esikunnan eräiden virkamiesten toimivaltuudet

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäälliköllä ja hallinnollisen toimiston toimistopäälliköllä on oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston ylitarkastajalla on palvelussuhteita koskevissa asioissa oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta.

Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä on oikeus ratkaista 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut asiat, jotka koskevat henkilöiden maahantuloa tai maastalähtöä muualta kuin avoinna olevan rajanylityspaikan kautta.

7 §
Merivartiostot, rajavartiostot, vartiolentolaivue sekä raja- ja merivartiokoulu

Merivartioston komentaja ja merivartiosto, rajavartioston komentaja ja rajavartiosto sekä vartiolentolaivueen komentaja ja vartiolentolaivue huolehtivat rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta siten kuin rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta määrää.

Raja- ja merivartiokoulu huolehtii rajavartiolaitoksessa annettavasta koulutuksesta. Raja- ja merivartiokoulussa annetaan opetusta sekä suomen että ruotsin kielellä.

8 §
Hallintoyksikön tehtävät ja työjärjestys

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarkempia määräyksiä hallintoyksikköjen tehtävistä sekä hallintoasiain käsittelystä ja ratkaisemisesta.

Sotilaskäskyasian käsittelystä ja ratkaisemisesta hallintoyksikössä säädetään erikseen tai määrätään sotilaskäskyllä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksen sekä raja- ja merivartiokoulun johtosäännön.

Rajavartiolaitoksen esikunta vahvistaa muun hallintoyksikön työjärjestyksen.

2 luku

Koulutusta koskevat säännökset

9 § (22.1.2004/32)
Upseerien koulutus

Upseerin alempi korkeakoulututkinto (sotatieteiden kandidaatin tutkinto), upseerin ylempi korkeakoulututkinto (sotatieteiden maisterin tutkinto) ja yleisesikuntaupseerin tutkinto suoritetaan puolustusvoimissa. Näihin tutkintoihin johtavaa opetusta voidaan antaa myös raja- ja merivartiokoulussa.

10 § (22.1.2004/32)
Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus

Raja- ja merivartiokoulussa:

1) suoritetaan merivartijan ja rajavartijan virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty peruskurssi sekä ylimerivartijan ja ylirajavartijan virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty jatkokurssi;

2) annetaan vanhemman opistoupseerin virkaan kelpoisuusvaatimukseksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus;

3) annetaan upseerin alempaan korkeakoulututkintoon, upseerin ylempään korkeakoulututkintoon ja yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavaa opetusta sekä upseerin viran kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä jatkokoulutusta;

4) suoritetaan rajavartiokurssi sekä

5) annetaan rajavartiolaitoksen toiminnan vaatimaa täydennys- ja erikoiskoulutusta sekä suoritetaan meripelastustoiminnan johtamiskurssi; tällaista koulutusta voidaan antaa myös rajavartiolaitoksen ulkopuoliselle henkilölle.

Raja- ja merivartiokoulussa suoritettavaan kurssiin kuuluvaa opetusta voidaan antaa myös muualla kuin raja- ja merivartiokoulussa.

11 §
Oppilasvalinta

Oppilaaksi rajavartijan peruskurssille voidaan hyväksyä henkilö, joka on:

1) saanut vähintään reservin aliupseerin koulutuksen;

2) suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärään taikka vähintään kouluasteen ammatillisen tutkinnon;

3) saanut vähintään B-luokan ajoneuvon ajo-oikeuden;

4) elämäntavoiltaan, terveydentilaltaan, ruumiilliselta kunnoltaan ja rajavartiolaitoksen palveluksessa osoittamiensa henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella rajavartiomieheksi sopiva; sekä

5) suorittanut hyväksytysti asianomaisen valintakokeen.

Oppilaaksi voidaan hyväksyä:

1) merivartijan ja rajavartijan jatkokurssille vanhemman merivartijan tai vanhemman rajavartijan virkaan nimitetty virkamies, joka on hyväksytysti suorittanut asianomaisen valintakokeen;

2) opistoupseerin perustutkintoa suorittamaan merivartijan tai rajavartijan virassa palveleva virkamies, joka täyttää 1 momentin 1–4 kohdassa säädetyt vaatimukset ja joka on lisäksi suorittanut vähintään rajavartijan peruskurssin 1. osan sekä hyväksytysti asianomaisen valintakokeen; ja

3) opistoupseerin jatkokoulutukseen asianomaisen valintakokeen hyväksytysti suorittanut rajavartiolaitoksen opistoupseeri.

12 §
Opiskelu raja- ja merivartiokoulussa

Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Pääsykokeen perusteella valittavaan opiskeluun pyrkivän on annettava kirjallinen palvelussitoumus siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien rajavartiolaitoksen päällikön määräämän vähimmäisajan, jos hänet hyväksytään oppilaaksi.

Jos asianomainen irtisanoutuu palvelussitoumusaikanaan tai irtisanotaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset niin kuin sisäasiainministeriö tarkemmin määrää.

13 §
Oppiaineet sekä kurssi- ja tutkintovaatimukset

Raja- ja merivartiokoulun 10 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen tulee kuulua ainakin seuraavat oppiaineet: hallinto, rajavalvonta, rajatarkastus, tullivalvonta, pelastus- ja avustustoiminta, maanpuolustus, poliisitoiminnan perusteet sekä liikuntakasvatus.

Rajavartijan ja merivartijan peruskurssin suorittamista varten oppilaan tulee osoittaa saavuttaneensa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä edellytetyt asianomaisen kurssin tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot 1 momentissa mainituissa oppiaineissa. Lisäksi hänen tulee suorittaa toisen kotimaisen kielen ymmärtämisen kurssi ja yhden vieraan kielen alkeiskurssi. Merivartiostossa palvelevan oppilaan tulee lisäksi suorittaa kurssi merenkulussa ja merimiestaidossa. Vartiolentolaivueessa palvelevan oppilaan tulee lisäksi saavuttaa sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa (281/1995) tarkoitettu lupakirja.

Opistoupseerin tutkintoa varten oppilaan tulee osoittaa saavuttaneensa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä edellytetyt opistoupseerin tutkinnon tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot 1 momentissa mainituissa oppiaineissa ja lisäksi johtamisessa, taktiikassa, kasvatus- ja opetustaidossa ja sotatekniikassa sekä suorittaa kurssi ainakin äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä. Merivartiostossa palvelevan oppilaan tulee lisäksi suorittaa kurssi merenkulussa ja merimiestaidossa sekä meripelastustoiminnan johtamisessa. Vartiolentolaivueen ilma-aluksen ohjaajatehtäviin tai huoltotehtäviin koulutettavan oppilaan tulee saavuttaa lisäksi sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa tarkoitettu lupakirja.

Upseerin tutkintoon ja yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavan opetuksen ja upseerin jatkokoulutuksen sekä erikoisupseerin rajavartiokurssin oppiaineina ovat 1 momentissa mainitut oppiaineet ja lisäksi meripelastustoiminta, joissa oppilaan tulee saavuttaa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä määrätyt rajavartiolaitoksen tehtävien menestyksellisen johtamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ilma-aluksen ohjaajatehtäviin koulutettavan oppilaan tulee saavuttaa lisäksi sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa tarkoitettu lupakirja.

14 §
Arvostelumenettely

Oppilaiden opintosuoritukset arvostellaan raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä yksilöityjen arvosteluperusteiden mukaisesti.

Oppilaalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.

15 §
Opintojen keskeytyminen

Oppilaan opiskelu voi keskeytyä sairauden vuoksi tai muusta pätevästä syystä. Oppilaan opiskelu voidaan keskeyttää riittämättömän edistymisen vuoksi tai muusta pätevästä syystä.

Ennen opiskelun keskeyttämistä asianomaista oppilasta on kuultava. Opiskelun keskeyttäminen syy on ilmoitettava oppilaalle.

Muu oppilas kuin rajavartiolaitoksen virkamies voidaan erottaa raja- ja merivartiokoulusta pätevästä syystä. Asevelvollisten ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettujen opiskelussa noudatetaan, mitä siitä erikseen säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään.

3 luku

Virkoja ja virkamiehiä koskevat säännökset

16 § (22.1.2004/32)
Virat ja virkasuhde

Rajavartiolaitoksessa on:

1) upseerin sotilasvirkoja, joita ovat rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin, everstin ja kommodorin, esiupseerin ja nuoremman upseerin virat;

2) erikoisupseerin sotilasvirkoja, joita ovat sotilasinsinöörin, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon virat;

3) opistoupseerin sotilasvirkoja, joita ovat vanhemman ja nuoremman opistoupseerin virat;

4) meri- ja rajavartijan sotilasvirkoja, joita ovat vanhemman merivartijan virat, vanhemman ja nuoremman rajavartijan virat sekä ylimerivartijan ja ylirajavartijan virat sekä

5) siviilivirkoja.

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalimajurin ja kontra-amiraalin viran perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitoksen virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden sijoittamisesta hallintoyksiköihin lukuun ottamatta 22 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen virkojen sijoittamista.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää rajavartiolaitoksen palvelukseen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.

17 § (22.1.2004/32)
Yleiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää valtion virkamieslain (750/1994) 6 ja 8 §:ssä säädetyt valtion viran yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi hänen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.

Sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva.

Mitä 2 momentissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/ 1991) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Vaatimus naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta ei 2 momentissa säädetystä poiketen koske henkilöä, jolla on Ahvenanmaan itsehallintolain 6 §:ssä tarkoitettu kotiseutuoikeus.

18 § (22.1.2004/32)
Upseerin viran kelpoisuusvaatimukset

Nuoremman upseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto taikka upseerin alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. (20.1.2005/24)

Esiupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on nuoremman upseerin virkaan vaadittavan tutkinnon lisäksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus.

Everstin ja kommodorin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on nuoremman upseerin virkaan vaadittavan tutkinnon lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto ja vähintään kahdessa rajavartiolaitoksen hallintoyksikössä hankittu palveluskokemus. Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalimajurin ja kontra-amiraalin virkaan vaaditaan edellä säädetyn lisäksi käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito ja johtamiskokemus rajavartiolaitoksen hallintoyksikön tai rajavartiolaitoksen esikunnan osaston osastopäällikön tehtävässä.

19 § (22.1.2004/32)
Erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset

Erikoisupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon virkaan teknikon tai datanomin tutkinto taikka rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien antama tarkastaja-, teknikko- tai tietoliikennekoulutus ja vähintään reservin aliupseerin koulutus; ja

2) sotilasinsinöörin virkaan diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.

20 § (22.1.2004/32)
Opistoupseerin viran kelpoisuusvaatimukset

Opistoupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) nuoremman opistoupseerin virkaan raja- ja merivartiokoulussa tai puolustusvoimissa suoritettu opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto;

2) vanhemman opistoupseerin virkaan raja- ja merivartiokoulussa tai puolustusvoimissa suoritettu opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto sekä rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus.

21 §
Merivartijan ja rajavartijan viran kelpoisuusvaatimukset

Merivartijan ja rajavartijan viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) nuoremman merivartijan sekä nuoremman rajavartijan virkaan 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskurssin 1. osan suorittaminen;

2) vanhemman merivartijan sekä vanhemman rajavartijan virkaan lisäksi 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskurssin 2. osan suorittaminen ja riittävä käytännön kokemus nuoremman merivartijan tai nuoremman rajavartijan virassa; sekä

3) ylimerivartijan ja ylirajavartijan virkaan riittävä käytännön kokemus 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa virassa ja lisäksi 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun jatkokurssin suorittaminen tai muu rajavartiolaitoksen päällikön määräämä koulutus.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä kelpoisuusvaatimuksesta poiketen nuoremman rajavartijan sotilasvirkaan määräajaksi nimitettävältä ei vaadita rajavartijan peruskurssin 1. osan suorittamista.

22 §
Siviilivirkojen kelpoisuusvaatimukset

Siviiliviran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

1) oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan lainsäädäntöneuvoksen virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin, johtamiskokemusta ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä lainvalmistelukokemusta; (5.6.2002/462)

2) hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin; (31.5.2000/496)

3) hankintapäällikön ja ylitarkastajan virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

4) insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto;

5) lentoteknisen johtajan virkaan diplomiinsinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä lentokoneenrakennustekniikkaan;

6) talouspäällikön virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;

7) yli-insinöörin virkaan diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä laivatekniikkaan; sekä

8) ylilääkärin virkaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä ja perehtyneisyyttä sotilasterveydenhuoltoon.

Muun siviiliviran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on sellainen kyky ja taito kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii.

23 §
Virkojen täyttäminen

Rajavartiolaitoksen virat täytetään niitä haettaviksi julistamatta.

Viran täyttämättä jättämisestä päättää nimittävä viranomainen. Edellä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun viran täyttämättä jättämisestä päättää kuitenkin sisäasiainministeri. Muun upseerin viran ja 22 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun viran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö. (31.5.2000/496)

24 §
Virkaan nimittäminen

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin sekä muun rajavartiolaitoksen upseerin nimittämisestä virkaan säädetään lailla.

Muuhun rajavartiolaitoksen virkaan nimittää:

1) lainsäädäntöneuvoksen ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virkaan valtioneuvosto; (31.5.2000/496)

2) hankintapäällikön, talouspäällikön, yli-insinöörin, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö; sekä

3) muuhun hallintoyksikön virkaan hallintoyksikön päällikkö.

25 § (22.1.2004/32)
Tehtävään määrääminen

Nimittävä viranomainen määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää everstin, kommodorin ja esiupseerin virkaan nimitetyn tehtävään.

Hallintoyksikön päällikkö määrää hallintoyksikössä tehtävään nuoremman upseerin virkaan nimitetyn.

Lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätty virkamies voidaan määrätä muuhun kuin lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään vain virkamiehen suostumuksella.

26 §
Virkamiehen siirtäminen

Päätöksen virkamiehen siirtämisestä toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään tekee 25 §:n mukaan tehtävään määräävä viranomainen.

Päätöksen virkamiehen siirtämisestä hallintoyksiköstä toiseen hallintoyksikköön tekee rajavartiolaitoksen päällikkö lukuun ottamatta 24 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä.

Virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan toisessa virastossa tai muun työnantajan kuin valtion palvelukseen sekä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisessa noudatetaan, mitä valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 41 ja 42 §:ssä säädetään.

4 momentti on kumottu A:lla 22.1.2004/32.

27 §
Virkavapauden myöntäminen

Päätettäessä virkavapauden myöntämisestä rajavartiolaitoksen päällikölle ja apulaispäällikölle sovelletaan valtion virkamiesasetuksen 21 §:ää.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntämisestä.

28 §
Virkamiehen lomauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää rajavartiolaitoksen virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi. Rajavartiolaitoksen päällikön osalta asiasta päättää sisäasiainministeriö.

29 §
Irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos irtisanomisesta tai virkasuhteen purkamisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunnan alainen viranomainen, asiasta on ennen päätöksen tekemistä hankittava rajavartiolaitoksen esikunnan lausunto.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 §:n nojalla päättää rajavartiolaitoksen päällikkö. Edellä 6 §:n 1 momentissa sekä 18 §:ssä tarkoitetuissa viroissa palvelevien virkamiesten irtisanomisesta päättää kuitenkin nimittävä viranomainen.

30 § (22.1.2004/32)
Eroamisikä

Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on:

1) rajavartiolaitoksen päälliköllä 63 vuotta;

2) rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalimajurilla ja kontra-amiraalilla sekä everstillä ja kommodorilla 60 vuotta;

3) muulla kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla upseerilla samoin kuin opistoupseerilla, sotilasinsinöörillä, sotilasyliteknikolla ja sotilasteknikolla 55 vuotta; sekä

4) merivartijalla ja rajavartijalla 55 vuotta.

Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on 45 vuotta.

Siviilivirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on 65 vuotta.

31 §
Rajavartiomies

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettuja rajavartiomiehiä ovat:

1) rajavartiolaitoksen upseerin, erikoisupseerin tai opistoupseerin virassa palvelevista virkamiehistä ne, jotka ovat saaneet vähintään tämän asetuksen 10 §:n 1 momentin 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun koulutuksen;

2) merivartijan tai rajavartijan virassa palvelevista virkamiehistä ne, jotka ovat suorittaneet vähintään 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskurssin 1. osan; sekä

3) edellä 22 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevat virkamiehet.

Rajavartiomiehen on virassaan ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei rajavartiolaitoksen arvo siitä kärsi.

Rajavartiomiehen tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämää ammattitaitoa ja kuntoa.

32 § (5.6.2002/462)
Rajavaltuutetut

Rajavartioston komentaja toimii rajavaltuutettuna ja rajavartioston apulaiskomentaja rajavaltuutetun sijaisena.

33 §
Virkamiesten sairaanhoito ja terveydellisiä rajoituksia koskevia ilmoituksia vastaanottavat viranomaiset

Rajavartiolaitos antaa työterveyshuollon osana virkamiehilleen maksutonta sairaanhoitoa. Maksuttomaan sairaanhoitoon kuuluu lääkärin hoito, joka käsittää myös sairauden ja hoidon määrittelemiseksi tarpeelliset tutkimukset, sekä sairaalahoitoa siltä osin kuin tällaista hoitoa voidaan antaa puolustusvoimien sairaaloissa.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu rajavartioviranomainen on hallintoyksikössä palvelevan osalta hallintoyksikön päällikkö.

34 §
Sivutoimet

Rajavartiomies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, johon kuuluu omaisuuden pelastamista tai suojaamista taikka vartiointia taikka järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämistä, matkan järjestämistä, liikenteen harjoittamista, ampuma-aseiden, räjähdysaineiden tai muiden vaarallisten aineiden kauppaa, tavaroiden maahantuontia tai vientiä taikka etsivätoimintaa, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä siihen lupaa.

Sivutoimiluvan virkamiehelle myöntää rajavartiolaitoksen esikunta, jollei sen myöntäminen valtion virkamiesasetuksen 18 §:n 1 kohdan nojalla kuulu sisäaiainministeriölle.

Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on viipymättä ilmoitettava rajavartiolaitoksen esikunnalle, jollei ilmoitusvelvollisuudesta toisin säädetä.

35 §
Nimittäminen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen

Nimittämisestä virkamieheksi enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää hallintoyksikön päällikkö.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti. Muissa tapauksissa nimittämisestä päättää viranomainen, joka nimittää vastaavaan virkaan.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimitetystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehestä.

4 luku

Kurinpito

36 §
Sotilaskurinpitoasian käsittely

Sotilaskurinpitolain (331/1983) soveltamisesta rajavartiolaitoksessa on voimassa, mitä sotilaskurinpitoasetuksessa (969/1983) ja tässä asetuksessa säädetään. Vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä koulun johtaja ovat sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitettuja joukko-osaston komentajia.

Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies, jollei tutkinta asian laadun vuoksi kuulu poliisille.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan määräämä virkamies, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

37 §
Kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano ja kurinpitoseuraamusten tarkastaminen

Sotilaskurinpitolain 46 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo ja hallintoyksikön päällikön hallintoyksikössään palvelevalle henkilöstölle julkaisema päätösluettelo.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa vähintään kerran vuodessa rajavartiolaitoksessa pidettävät rangaistus- ja ojennuskortistot.

38 §
Siviilivirassa palvelevia koskevat kurinpitosäännökset

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamisessa noudatettavasta menettelystä.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta päättää sen hallintoyksikön päällikkö, jossa virkamies palvelee, jollei toisin säädetä.

39 § (22.2.2001/155)

39 § on kumottu A:lla 22.2.2001/155.

5 luku

Erinäiset säännökset

40 §
Virkamerkki ja henkilökortti

Rajavartiomiehellä on sisäasiainministeriön vahvistama virkamerkki, joka on pidettävä virkatehtävää suoritettaessa mukana. Virkamerkki on tarvittaessa ja vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.

Muulle rajavartiolaitoksen virkamiehelle annetaan sisäasiainministeriön vahvistama rajavartiolaitoksen henkilökortti.

41 §
Voimankäyttö- ja suojavälineet

Valtio varustaa rajavartiomiehen rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Käytettäessä henkilöön kohdistuvia voimakeinoja rajavartiolaitoksesta annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaisesti rajavartiomies saa käyttää vain sellaisia voimankäyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut koulutuksen.

42 §
Sairaankuljetus

Jos rajavartiolaitoksesta annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu kiireellinen sairaankuljetus edellyttää sairaankuljetuksesta annetun asetuksen (565/1994) 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön mukanaoloa potilaan kuljetuksen aikana, kuljetusta rajavartiolaitokselta pyytävän tulee osoittaa tällainen henkilö potilaan saattajaksi.

43 §
Rikosasian kirjaaminen

Sen lisäksi, mitä esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1–22 §:ssä säädetään esitutkinnan toimittamista ja pakkokeinojen käyttämistä koskevien seikkojen kirjaamisesta, rajavartiolaitoksen tai rajavartiomiehen tietoon myös muutoin tullut rikosasia on kirjattava.

Rangaistusmääräysmenettelyssä käsitellyn rikosasian kirjaamisena pidetään tiedoksi annetun rangaistusvaatimuksen jäljennöskappaleen säilyttämistä ja rikesakkomenettelyssä tiedoksi annetun rikesakkomääräyksen jäljennöskappaleen säilyttämistä. Rikosasiasta, jonka johdosta rajavartiomies on antanut rajavartiolaitoksesta annetun lain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetun huomautuksen, kirjataan syylliseksi epäillyn henkilötiedot, rikosnimike, tekoaika ja tekopaikka.

44 §
Henkilön kiinniottamista koskevan asian kirjaaminen

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 17 §:n 2 momentin ja 18 §:n nojalla kiinniotetusta henkilöstä kirjataan henkilö- tai muut tunnistetiedot, tiedot kiinniottoon johtaneesta rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvasta toimenpiteestä, tiedot turvallisuustarkastuksesta ja sen johdosta tai muutoin mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetun omaisuuden haltuunottamisesta, tiedot kiinniotetun kuljettamisesta sekä tiedot kiinniottoajasta ja -paikasta sekä kiinnioton päättymisestä ja haltuun otetun omaisuuden takaisin luovuttamisesta tai muusta käsittelystä.

45 §
Rikosasiaa ja kiinniottamista koskevien tietojen tallettaminen

Oikeudesta tallettaa 43 ja 44 §:ssä tarkoitetut kirjattavat tiedot rajavartiolaitoksen rikostietorekisteriin tai muuhun automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävään rekisteriin säädetään rajavartiolaitoksesta annetussa laissa.

46 §
Pelastuspalkkion jakaminen

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pelastuspalkkiosta luopumisesta sekä 60 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pelastuspalkkion jakamisesta päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan aluksen meripelastustyöstä aiheutuneiden käyttökustannusten ylittävästä osuudesta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille ja asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille. Palkkio jaetaan virkamiesten kuukausipalkkojen mukaisessa suhteessa. Muiden kuin virkamiesten osalta kuukausipalkkaa vastaavana määränä pidetään puolta rajavartiolaitoksen virkamiesten alimmasta kuukausipalkasta. Aluksessa palvelevan henkilön pelastuspalkkion määrä voi olla kuitenkin enintään yhden kuukausipalkan suuruinen.

47 §
Eroamisikää koskeva siirtymäsäännös

Poiketen siitä, mitä 30 §:ssä säädetään eroamisiästä, määräytyy eroamisikä eräissä tapauksissa seuraavasti:

1) kapteenin ja kapteeniluutnantin virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä tässä virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;

2) merivartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa

a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta,

b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 4 kuukautta,

c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 8 kuukautta,

d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta ja

e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta 4 kuukautta;

3) rajavartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa

a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta,

b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 51 vuotta,

c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 52 vuotta,

d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta ja

e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta; sekä

4) siviilivirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa

a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta,

b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta,

c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta,

d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta ja

e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.

48 §
Koulutusvaatimuksia koskevat poikkeukset sekä siirtymäsäännös

Edellä 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vaatimus vähintään reservin aliupseerin koulutuksesta ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Edellä 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetty vaatimus rajavartijan peruskurssin 1. osan suorittamisesta ei koske oppilasta, joka pyrkii opiskelemaan ilma-aluksen ohjaajatehtävään tai huoltotehtävään kelpuuttavaa opistoupseerin tutkintoa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä tässä asetuksessa tarkoitettuja kursseja, tutkintoja sekä jatkokoulutusta ennen tämän asetuksen voimaan tuloa suoritetut kurssit, tutkinnot ja jatkokoulutus vastaavat. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 11 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyistä vaatimuksista.

Koulutusjärjestelmän uudistumisen vuoksi siirtymäkaudella vuosina 2000–2006 annetaan aikaisemman koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneille rajavartiomiehen tehtävässä palveleville upseereille, erikoisupseereille ja opistoupseereille sekä kaikille merivartijoille ja rajavartijoille rajavartiomiehen tehtävien edellyttämä täydennyskoulutus.

49 §
Virkasuhteen jatkaminen eroamisiän jälkeen

Valtion virkamieslain 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetusta virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai tehtävässä eroamisiän jälkeen päättää muun kuin tasavallan presidentin nimittämän virkamiehen osalta rajavartiolaitoksen päällikkö.

50 § (5.6.2002/462)
Lentäjän koulutusta edellyttävä tehtävä

Lentäjän koulutusta edellyttäviä 30 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, lennonopettaja, tarkastuslentäjä, lentueen päällikkö, lentueupseeri, lentokoneryhmän päällikkö, helikopteriryhmän päällikkö, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö ja ilma-aluksen ohjaaja.

51 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2000. Sen 30 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä toukokuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun asetuksen (321/1999) 1–34 ja 44–60 §.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa edellyttämiin toimiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

31.5.2000/496:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

22.2.2001/155:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.

5.6.2002/462:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

22.1.2004/32:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

20.1.2005/24:

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.