Seurattu SDK 1117/2019 saakka.

18.12.1995/1557

Verohallintolaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla Verohallinnosta 18.4.2008/237, joka on voimassa 1.5.2008 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (27.6.1997/637)
Verohallinto

Verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen verohallinto, johon kuuluvat verohallitus ja verovirastot. Verohallintoon voi kuulua myös muita yksiköitä sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään.

Verohallintoa johtaa Verohallitus. Verohallituksen alaisina on verovirastoja, joiden lukumääristä, nimistä ja virka-alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallituksen alaisena verovirastona on suurten yritysten ja konsernien verotusta varten Konserniverokeskus, jonka virka-alueena on koko maa. (8.12.2006/1101)

Jäljempänä 13 ja 13 a–13 c §:ssä säädetyin edellytyksin verovirasto voi olla toimivaltainen viranomainen myös muualla kuin omalla virka-alueellaan. (8.12.2006/1101)

2 §
Verohallinnon tehtävät

Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verojen ja maksujen kanto, perintä, verovalvonta sekä veronsaajien oikeuden valvonnan järjestäminen sen mukaan kuin erikseen säädetään.

Johtaessaan verohallinnon toimintaa verohallituksen tulee edistää oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehittää verohallinnon palvelukykyä.

Verohallinnon tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä ne muut tehtävät, jotka valtiovarainministeriö sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään taikka määrätään.

3 § (8.11.2002/905)
Johtaminen ja ratkaisuvallan käyttäminen

Verohallitusta johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja päättää verohallituksen toimivaltaan kuuluvien oikeussääntöjen antamisesta ja vahvistaa työjärjestyksen. Hän ratkaisee myös muut verohallituksessa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty verohallituksen muun virkamiehen ratkaistaviksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joita ei voida työjärjestyksessä määrätä muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Verovirastoa johtaa veroviraston päällikkö. Verovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee veroviraston päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Veroviraston työjärjestyksen vahvistaa veroviraston päällikkö.

3 a § (8.11.2002/905)
Tarkemmat säännökset hallinnosta

Valtioneuvoston asetuksella säädetään verohallinnon henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä. Tarkempia säännöksiä verohallituksen ja veroviraston hallinnosta sekä pääjohtajan ja muiden esimiesasemassa olevien virkamiesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Verohallituksen ja veroviraston työjärjestyksissä määrätään muista sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

2 luku

Verohallinnon viranomaisia koskevat säännökset

4 § (10.7.1998/504)
Verotuksen oikaisulautakunta ja sen kokoonpano

Jokaisessa verovirastossa on verotuksen oikaisulautakunta. Verotuksen oikaisulautakunta on myös Lounais-Suomen veroviraston Ahvenanmaan verotoimistossa. Oikaisulautakunta voi toimia jaostoihin jakautuneena. Lautakunnan toimikausi on viisi kalenterivuotta.

Verotuksen oikaisulautakunnassa on neljällä jaollinen määrä jäseniä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Verohallitus määrää veroviraston esityksestä oikaisulautakunnan jäsenmäärän, jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi verohallitus määrää veroviraston esityksestä yhden tai useamman henkilön toimimaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana. Verohallitus määrää, kuka puheenjohtajista toimii lautakunnan puheenjohtajana ja kuka puheenjohtajista kunkin sijaisena puheenjohtajan ollessa estynyt. (6.4.2001/318)

Oikaisulautakunnan jaostoon voidaan määrätä yksi tai useampi puheenjohtaja. Jaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. (6.4.2001/318)

Verotuksen oikaisulautakunnan jäsenistä tulee olla neljäsosan veroviraston, neljäsosan kuntien tai, jos veroviraston toimialueena on koko maa, Suomen Kuntaliiton sekä puolet eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamia henkilöitä, jotka ovat antaneet suostumuksensa tehtävään.

Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajan tulee olla hyvin perehtynyt verotukseen. Lautakunnan jäsenen tulee olla perehtynyt verotukseen.

Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunnan jäsenet määrätään Ahvenanmaalta. Ahvenanmaan oikaisulautakunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta muualla säädetään.

Jaostosta, sen puheenjohtajasta ja jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta, sen puheenjohtajasta ja jäsenistä säädetään.

4 a § (10.7.1998/504)
Päätösvaltaisuus ja menettely verotuksen oikaisulautakunnassa

Verotuksen oikaisulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet lautakunnan muista jäsenistä. Lautakunta tai sen jaosto voi kuitenkin kokoonpanossa, johon kuuluvat puheenjohtaja ja yksi veronmaksajia edustava jäsen, ratkaista asian, jossa veron määrä voi oikaisuvaatimuksen johdosta muuttua enintään 2 000 euroa, jos puheenjohtaja ja jäsen ovat ratkaisusta yksimielisiä. (26.10.2001/908)

Verotuksen oikaisulautakunnan jaoston käsiteltävä asia on siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos lautakunnan puheenjohtaja taikka asianomaisen jaoston puheenjohtaja tai muu jäsen sitä vaatii.

Verotuksen oikaisulautakunnassa asiat ratkaistaan ilman esittelyä. Lautakunnassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan muuten, mitä 4 b §:ssä, hallintomenettelylaissa (598/1982) ja verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään.

Jos verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja tai muu jäsen on ottanut osaa verotuspäätöksen tekemiseen, hän ei saa käsitellä asiaa lautakunnassa. Lautakunnan puheenjohtajan ja muun jäsenen esteellisyydestä on lisäksi voimassa, mitä hallintomenettelylaissa säädetään esteellisyydestä.

4 b § (10.7.1998/504)
Läsnäolo-oikeus verotuksen oikaisu- lautakunnan kokouksessa

Verohallinnon asianomaisilla virkamiehillä ja verotuksen oikaisulautakunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus olla läsnä lautakunnan kokouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun. Veroasiamies, verovelvollinen tai sivulliset eivät saa olla läsnä kokouksessa, jollei hallintomenettelylain 18 ja 19 §:stä muuta johdu.

4 c § (10.7.1998/504)
Tarkemmat säännökset verotuksen oikaisu- lautakunnasta

Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset verotuksen oikaisulautakunnasta, sen jaostoista, lautakunnan ja jaostojen jäsenistä sekä menettelystä verotuksen oikaisulautakunnassa.

5 § (27.6.1997/637)
Veronsaajien oikeudenvalvonta

Valtion, kunnan, seurakunnan ja kansaneläkelaitoksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa valvoo veroviraston ja kunnan määräämä veroasiamies, josta säädetään tarkemmin asetuksella.

6 §
Muutoksen hakeminen eräissä tapauksissa

Verohallituksella on oikeus valtion puolesta hakea muutosta verohallinnon toimialaan kuuluvia veroja koskeviin, veroviranomaisten ja lainkäyttöviranomaisten päätöksiin.

Jos verohallitus haluaa käyttää 1 momentissa tarkoitettua oikeutta, sen on ilmoitettava siitä muutoksen hakemiseen oikeutetulle alemmalle viranomaiselle, joka silloin ei saa käyttää puhevaltaa samassa asiassa.

7 § (27.6.1997/637)
Verorikoksen ja kirjanpitorikoksen ilmoittaminen syyttäjälle ja puhevallan käyttö

Verohallituksella ja verovirastolla on oikeus valtion puolesta asetuksessa tarkemmin säädettävien verojen ja maksujen osalta syytteeseen panoa varten ilmoittaa verorikosta koskeva asia syyttäjälle ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää valtion puhevaltaa tällaista syytettä tai mainitusta rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Sama oikeus on kunnan puolesta kunnanhallituksella kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevissa asioissa.

Verohallituksella ja verovirastolla on lisäksi oikeus ilmoittaa havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia syyttäjälle syytteeseen pantavaksi ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää valtion puhevaltaa asiassa.

Jos verohallitus haluaa käyttää 1 tai 2 momentissa tarkoitettua oikeutta, sen on ilmoitettava siitä verovirastolle, joka silloin ei saa käyttää puhevaltaa samassa asiassa.

8 § (27.6.1997/637)
Puhevallan käyttö eräissä tapauksissa

Veroja ja vakuutusmaksuja koskevassa, muussa kuin verotuksesta tehtyä muutoksenhakua koskevassa oikeudenkäynnissä, on verohallituksella ja verovirastolla oikeus valvoa valtion oikeuden ohella myös asianomaisten kuntien, seurakuntien ja kansaneläkelaitoksen oikeutta, jos mainitut veronsaajat eivät tee sitä itse.

3 luku

Verohallinnon virkamiehiä koskevat säännökset

9 §
Sivutoimirajoitus

Verohallitus voi antaa rajoittavia määräyksiä verohallinnon virkamiehen oikeudesta kuulua valtiolle verovelvollisen yhteisönhallitukseen tai hallintoon tai toimia sen tilintarkastajana taikka harjoittaa liikettä tai ammattia taikka toimia virkansa ohella verovelvollisen asiamiehenä, avustajana tai asiantuntijana verotusta tai kirjanpitoa koskevassa taikka tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa.

10 §
Pesänhoitopalkkion suorittaminen valtiolle

Jos verohallinnon virkamies on veronkantolain 27 a §:ssä tarkoitetussa erikoisperintäasiassa määrätty osallistumaan pesänhoitotai muuhun tehtävään konkurssissa, tästä sekä siihen liittyvästä toimeksiannosta samoin kuin muusta erikoisperintätehtävästä saatu palkkio on suoritettava valtiolle, kuitenkin vain siltä osin kuin se on maksettu tehtävästä, jonka virkamies on hoitanut ollessaan verohallinnon palveluksessa.

4 luku

Verotuskustannukset

11 §
Verotuskustannukset ja niiden jakaantuminen

Verotuskustannusten suorittamisesta huolehtii valtio. Verotuskustannuksia ovat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perustella tarkistetut verohallinnon toimintamenot. Kustannusten määrää laskettaessa otetaan huomioon myös edellä mainittuihin verohallinnon menoihin liittyvät arvonlisäveromenot. (20.5.2005/332)

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotuisista kustannuksista valtio perii kunnilta yhteensä 30,8 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta yhteensä 4,7 prosenttia ja kansaneläkelaitokselta 8,4 prosenttia.

Yksittäinen kunta vastaa kuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrän, joka saadaan kertomalla

1) luvulla 0,3 verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitetun laskennallisen kunnallisveron ja kunnan maksettavan yhteisöveron summan suhteellinen osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun verotuksen mukaan ja

2) luvulla 0,7 kunnan perimisvuotta edeltävän vuoden alussa lasketun asukasluvun suhteellinen osuus koko maan asukasluvusta

sekä kerrotaan näin saatujen lukujen summalla 2 momentissa säädetyllä tavalla määritetty kuntien yhdessä suoritettava osuus verotuskustannuksista.

(13.12.2001/1264)

Yksittäinen seurakunta vastaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien vuotuisista kustannuksista määrän, joka saadaan, kun kerrotaan

1) luvulla 0,3 laskennallisen kirkollisveron ja maksettavan yhteisöveron summan suhteellinen osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun kirkollisverotuksen mukaan ja

2) luvulla 0,7 seurakunnan perimisvuotta edeltävän vuoden alussa kirkonkirjoihin läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten suhteellinen osuus evankelis-luterilaisen kirkon läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten lukumäärästä

sekä kerrotaan näin saatujen lukujen summalla 2 momentissa säädetyllä tavalla määritetty seurakuntien yhdessä suoritettava osuus verotuskustannuksista.

(13.12.2001/1264)

5 momentti on kumottu L:lla 13.12.2001/1264.

12 §
Verotuskustannusten perintä

Edellä 11 §:ssä tarkoitettujen kustannusosuuksien valtiolle perimisestä säädetään asetuksella.

Jos muut veronsaajat kuin valtio eivät tyydy osuuteensa kustannuksista, niiden on tehtävä kustannusten valtiolle perimistä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimus verohallitukselle. Verohallituksen oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä saadaan valittaa siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. (27.6.1997/637)

5 luku

Erinäiset säännökset

13 § (8.12.2006/1101)
Verotusta koskevan toimivallan siirto

Poiketen siitä, mitä muualla laissa säädetään verotuksessa toimivaltaisesta verovirastosta ja verotuksen oikaisulautakunnasta, Verohallitus voi antaa määräyksiä tehtävien siirrosta toiselle verovirastolle tai oikaisulautakunnalle, jos verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos siirto on tarpeen verohallinnon töiden ja tehtävien tasaisen jakautumisen edistämiseksi.

Verohallituksen määräykset tehtävien siirrosta voivat koskea:

1) vakuutus-, luotto-, rahoitus- ja eläkelaitoksia sekä näiden kanssa samaan konserniin kuuluvia yrityksiä;

2) yrityksiä tai sellaisia konserniin kuuluvia yrityksiä, joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa, ja näiden yritysten osakkaita;

3) julkisesti noteerattuja yhtiöitä sekä näiden kanssa samaan konserniin kuuluvia yrityksiä;

4) muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja konserniin rinnastettavaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvia yrityksiä;

5) muita verovelvollisryhmiä tai osaa verovelvollisista; sekä

6) tilannetta, jossa kunta tai sen osa on siirtynyt toisen veroviraston virka-alueelle.

Jos yksittäisen verovelvollisen verotus edellyttää erityistä asiantuntemusta tai jos verotuksen puolueettomuus saattaisi vaarantua siinä verovirastossa, joka muutoin olisi toimivaltainen, Verohallitus voi määräämiltään osin päätöksellään määrätä toisen veroviraston toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai itse ottaa asian ratkaistavakseen. Tämän momentin nojalla annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos Konserniverokeskus on verotuksessa toimivaltainen viranomainen, toimivaltaisena hallinto-oikeutena on Helsingin hallintooikeus. Oikaisuvaatimusmenettelyyn ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muualla laissa säädetään.

13 a § (8.12.2006/1101)
Asiakirjan jättäminen toimivaltaiselle viranomaiselle

Riippumatta siitä, mitä muualla laissa säädetään, verovelvollisen katsotaan jättäneen verotusta ja verotuksen muuttamista koskevat asiakirjat määräajassa oikealle viranomaiselle myös silloin, kun verovelvollinen on jättänyt asiakirjat ennen määräajan päättymistä siihen verovirastoon, joka ilman verotusta koskevan toimivallan siirtoa olisi verotuksessa toimivaltainen.

13 b § (8.12.2006/1101)
Palvelun riittävyydestä huolehtiminen toimivallan siirrossa

Verohallinnon on huolehdittava siitä, että verovelvollinen tai muu verotusasian asianosainen saa asiassaan riittävät palvelut myös siitä verovirastosta, joka ilman verotusta koskevan toimivallan siirtoa olisi verotuksessa toimivaltainen.

13 c § (8.12.2006/1101)
Julkaiseminen ja ilmoittaminen toimivallan siirrossa

Edellä 13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu Verohallituksen määräys on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa. Toimivallan siirrosta on lisäksi aina ilmoitettava verovelvolliselle.

14 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Tällä lailla kumotaan 1 päivänä helmikuuta 1991 annettu verohallintolaki (188/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

4 momentti on kumottu L:lla 30.12.1999/1346.

15 §
Siirtymäsäännös

Jos muualla säädetään valtion- tai kunnanasiamiehestä, verotusasiamiehestä tai tarkastusasiamiehestä, sillä tarkoitetaan tämän lain voimaan tultua veroasiamiestä, ja jos muualla säädetään verotoimistosta tai verojohtajasta, sillä tarkoitetaan tämän lain voimaan tultua sitä lääninverovirastoa, jonka yksikkö asianomainen verotoimisto on tai jonka virkamies asianomainen verojohtaja on.

Sen estämättä, mitä verotuksen oikaisulautakunnan kokoonpanosta ja järjestäytymisestä säädetään tässä laissa tai muualla, jatkaa verotuslaissa (482/58) tarkoitettu verotuksen oikaisulautakunta tämän lain voimaan tultua tehtävässään toimikautensa loppuun.

Sen estämättä, mitä säädetään verotuksen oikaisulautakunnan toimikaudesta, vuoden 1997 lopussa toimiva verotuksen oikaisulautakunta jatkaa tehtävässään 31 päivään heinäkuuta 1998. (5.12.1997/1105)

HE 131/95, VaVM 37/95, EV 124/95

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.1996/1263:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 239/1996, VaVM 47/1996, EV 252/1996

27.6.1997/637:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään lääninverovirastosta, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan verovirastoa ja mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään verotoimistosta tai verojohtajasta, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan sitä verovirastoa, jonka yksikkö asianomainen verotoimisto on tai jonka virkamies asianomainen verojohtaja on.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 51/1997, VaVM 11/1997, EV 86/1997

5.12.1997/1105:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

HE 163/1997, VaVM 27/1997, EV 162/1997

10.7.1998/504:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Sen estämättä, mitä verohallintolain 15 §:n 3 momentissa (1105/1997) säädetään verotuksen oikaisulautakunnan toimikaudesta, vuoden 1997 lopussa toimiva verotuksen oikaisulautakunta jatkaa tehtävässään 31 päivään joulukuuta 1998. Muilta osin lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1999.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain mukaan valitun verotuksen oikaisulautakunnan ensimmäinen toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2002.

Oikaisuvaatimus, jota ei ole ratkaistu 1 päivään tammikuuta 1999 mennessä, siirtyy toimivaltaisen verotuksen oikaisulautakunnan käsiteltäväksi.

HE 15/1998, VaVM 11/1998, EV 64/1998

5.3.1999/228:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1999.

HE 282/1998, VaVM 70/1998, EV 280/1998

30.12.1999/1346:

HE 149/1999, VaVM 30/1999, HaVL 10/1999, EV 131/1999

6.4.2001/318:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.

HE 204/2000, VaVM 3/2001, EV 23/2001

26.10.2001/908:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 91/2001, VaVM 12/2001, EV 101/2001

13.12.2001/1264:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2002 verotuskustannusten perimisessä.

HE 182/2001, VaVM 34/2001, EV 184/2001

8.11.2002/905:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 83/2002, VaVM 11/2002, EV 128/2002

20.5.2005/332:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.

HE 27/2005, VaVM 8/2005, EV 43/2005

8.12.2006/1101:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 189/2006, VaVM 33/2006, EV 183/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.