Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

26.11.1993/1005

Työvoimapalvelulaki (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 30.12.2002/1295, joka on voimassa 1.1.2003 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain tarkoitus

Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi valtio järjestää ja kehittää työvoimapalveluja tukemaan yksityisten henkilöiden (henkilöasiakas) ammatillista kehitystä ja työhön sijoittumista sekä turvaamaan työnantajien (työnantaja-asiakas) työvoiman saantia.

1 a § (26.3.1999/418)
Lain soveltaminen yksityisiin työvoimapalveluihin

Valtion työvoimaviranomaisista riippumattomiin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tarjoamiin työnvälityspalveluihin ja muihin asetuksella erikseen säädettäviin työnhakuun liittyviin palveluihin sekä työvoiman vuokraamiseen (yksityiset työvoimapalvelut) sovelletaan tätä lakia sen mukaan kuin 3 a, 16 ja 18 §:ssä ja 21 §:n 1 momentissa sekä 22 §:ssä säädetään.

2 §
Lain soveltaminen Suomen kansalaisuutta vailla olevaan

Tätä lakia sovelletaan Suomen kansalaisuutta vailla olevaan Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten määräysten mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä tällaisen henkilön työnteosta erikseen säädetään.

3 §
Työvoimapalvelut ja niiden hankinta

Tässä laissa tarkoitettuja työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä ammatillinen kuntoutus.

Työvoimapalveluina voidaan tarpeen mukaan järjestää 1 momentissa tarkoitettuja palveluja täydentäviä palveluja sekä toteuttaa ajankohtaisesti tai alueellisesti tarpeellisia palveluihin liittyviä hankkeita.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja työvoimapalveluja ja hankkeita voidaan myös ostaa, jos työhallinto ei voi järjestää niitä taloudellisesti tai tarkoituksenmukaisesti.

Työvoimapalvelujen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden aiheuttamat tarpeet sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla.

3 a § (26.3.1999/418)
Syrjintäkielto ja kielto tarjota alaikäistä työvoimaa yksityisissä työvoimapalveluissa

Yksityisissä työvoimapalveluissa työnhakijoita ei saa asettaa perusteettomasti toisiinsa nähden eri asemaan eikä tarjota alaikäistä työvoimaa työhön, johon ottaminen nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan on kiellettyä.

4 §
Palvelujen ensisijaisuus ja toteuttaminen

Henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä ensisijaisesti käyttämällä työvoimapalveluja ja toissijaisesti käyttämällä työllisyyslaissa (275/87) tarkoitettuja työllisyysvaroja.

Työvoimapalvelut on järjestettävä siten, että ne perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja vapaaseen valintaan ja että niillä edistetään yksityisen henkilön työllistymistä ja pysymistä vapailla työmarkkinoilla samoin kuin työnantajan työvoiman saamista ja henkilöstön kehittämistä.

Työttömän työnhakija-asiakkaan työllistymiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja työttömyysaikaisesta toimeentuloturvasta säädetään erikseen. (30.12.1997/1353)

5 §
Tietojärjestelmä ja ilmoitusvelvollisuus

Työmarkkinoiden tiedonvälityksen nopeuttamiseksi ja työvoimapalvelujen järjestämisen tehostamiseksi työvoimaviranomainen ylläpitää asiakkaiden omatoimiseen käyttöön soveltuvaa avointen työpaikkojen, koulutusmahdollisuuksien ja henkilöasiakkaita koskevien tietojen tietojärjestelmää.

Työnantajan on ilmoitettava työvoimaviranomaiselle merkittävistä työvoiman käyttöä koskevista muutoksista ja uuden toimipisteen perustamisesta sekä avoimiksi tulevista työpaikoista.

Työministeriön ja työnantajia edustavien yhdistysten välillä sovitaan ilmoitusvelvollisuuden tarkemmasta toimeenpanosta.

2 luku

Työvoimapalvelut

6 §
Työnvälitys

Työnvälityksen tarkoituksena on edistää työvoiman mahdollisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista työhönsijoittumista siten, että työnantaja saa tarjottuun työpaikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa olevan työntekijän ja työntekijä työtä, jota hän parhaiten kykenee tekemään.

Työnvälityksen tulee olla puolueetonta ja tasapuolista eikä työriita saa vaikuttaa työnvälitystoimintaan. Työriidasta on annettava tietoja työnhakijalle ja työnantajalle.

7 §
Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjauksen tarkoituksena on auttaa yksityistä henkilöä ratkaisemaan ammatinvalintaan ja ammatilliseen kehitykseen sekä työn saamiseen liittyviä kysymyksiä. Tällöin on otettava huomioon ohjattavan henkilökohtaiset edellytykset sekä työalojen ja koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet.

8 §
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistetään yritysten tarvitseman ammattitaitoisen työvoiman saantia sen mukaan kuin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (763/90) säädetään.

9 § (26.3.1999/418)
Koulutus- ja ammattitietopalvelu

Koulutus- ja ammattitietopalvelun tarkoituksena on tukea elinikäistä oppimista ja tarkoituksenmukaista työelämään sijoittumista välittämällä tietoa kaikista yleissivistävistä, ammatillisista ja korkea-asteen koulutusmahdollisuuksista, työtehtävien ja ammattien sisällöstä sekä työmarkkinoista.

10 §
Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ammatillista suunnittelua, työllistymistä ja työssäpysymistä.

Vajaakuntoisten asiakkaiden palvelujen järjestämisessä on lisäksi noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa (604/91) säädetään.

10 a § (30.12.1997/1353)
Henkilöasiakkaan rekisteröinti ja informointi (2.3.2001/193)

Henkilö rekisteröidään työvoimapalvelujen henkilörekisteriin asiakkaaksi, jos hän

1) ilmoittautuu henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa; ja

2) esittää työvoimapalvelujen tarjoamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Työvoimatoimisto voi erityisestä syystä hyväksyä muullakin tavalla tehdyn ilmoittautumisen.

Asiakastietojen tallettamisesta työvoimapalvelujen tietojärjestelmään on kerrottava henkilöasiakkaalle.

Henkilöasiakasta tulee informoida työnhakijaksi rekisteröinnin yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen hänelle tarjolla olevista työvoimatoimiston palveluista ja hänen jäljempänä 10 b §:n 2 momentissa säädetystä velvollisuudestaan. Työtöntä henkilöasiakasta tulee lisäksi informoida työnhakuun liittyvistä seikoista, tarvittaessa hänen työllistymistään edistävistä toimenpiteistä sekä 10 §:n 2 momentin mukaisen velvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvista seuraamuksista ja muista työttömyysaikaisen toimeentuloturvan keskeisistä saamisedellytyksistä. (2.3.2001/193)

10 b § (30.12.1997/1353)
Työhakemuksen voimassaolo

Työhakemuksen voimassaolon katsotaan alkaneen sinä päivänä, jolloin henkilöasiakas on ilmoittautunut työnhakijaksi 10 a §:ssä edellytetyllä tavalla.

Henkilöasiakkaan on pidettävä työhakemus voimassa työvoimatoimiston määräämällä tavalla. Hakemuksen voimassaolo lakkaa, jos työnhakija laiminlyö työvoimatoimiston määräämiä toimenpiteitä hakemuksen voimassapitämiseksi tai ilmoittaa, ettei enää halua pitää työnhakuaan voimassa.

2 a luku (30.12.1997/1353)

Yhteistyö työttömän työnhakija-asiakkaan kanssa

10 c § (21.12.2001/1429)
Oikeus työnhakusuunnitelmaan

Työttömällä työnhakijalla on oikeus yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa laadittavaan ja yhdessä allekirjoitettavaan työnhakusuunnitelmaan. Työnhakusuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja siinä sovitaan työllistymistä edistävistä palveluista ja toimenpiteistä sekä tarvittaessa työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista muista toimenpiteistä. Työnhakusuunnitelma on edellytyksenä asiakkaan osoittamiselle työllisyyslaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

Yksilöity työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, jollei sen laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Yksilöity työnhakusuunnitelma sisältää asiakkaan haettavaksi työ- tai koulutuspaikkoja, muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä taikka työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Jos asiakkaan palvelutarve sitä edellyttää, yksilöity työnhakusuunnitelma voi koostua myös 3 §:ssä ja 2 luvussa tarkoitettujen palvelujen käytöstä.

Työmarkkinatukeen oikeutetulla työttömällä työnhakijalla, joka on saanut työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain (602/1984) 26 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn enimmäisajan tai saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukaista työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä, on oikeus uudistettuun 2 momentissa tarkoitetulla tavalla yksilöityyn työnhakusuunnitelmaan.

Edellä 3 momentissa tarkoitetulla henkilöasiakkaalla on oikeus suunnitelmassa yksilöityihin palveluihin ja muihin toimenpiteisiin työvoimatoimiston käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa.

Jos työttömällä työnhakijalla on oikeus kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuun aktivointisuunnitelmaan, voidaan 3 momentissa tarkoitettu uudistettu työnhakusuunnitelma korvata aktivointisuunnitelmalla.

10 d § (2.3.2001/193)
Määräaikaiset työnhakuhaastattelut

Työnhakusuunnitelman laatimiseksi tai uudistamiseksi työvoimatoimiston tulee määräajoin työministeriön vuodeksi kerrallaan määräämän aikataulun mukaisesti varata työttömälle henkilöasiakkaalle tilaisuus työnhakuhaastatteluun.

Työvoimapalvelujen tietojärjestelmässä asiakkaana oleva henkilö kutsutaan pääsääntöisesti kuukauden kuluessa henkilöasiakkaaksi rekisteröinnistä ensimmäiseen työnhakuhaastatteluun, jossa kartoitetaan asiakkaan tavoitteet, tarkastetaan ja täydennetään työnhakutiedot, selvitetään tarjolla olevat työ- ja koulutusvaihtoehdot, arvioidaan työnhakukoulutuksen tarve sekä sovitaan työnhaun uusimisesta, 1 momentissa tarkoitetuista haastatteluista ja muista jatkotoimenpiteistä.

Myöhemmissä työnhakuhaastatteluissa arvioidaan työnhaun tuloksellisuutta ja tehtyjen suunnitelmien toteutumista sekä selvitetään tarjolla olevia palveluvaihtoehtoja ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tällöin arvioidaan myös henkilön mahdollinen tarve työkykyä ja terveydentilaa selvittäviin tutkimuksiin.

10 e § (2.3.2001/193)
Yhteistyövelvollisuus

Asiakkaan kieltäytyessä työnhakuhaastattelusta, työnhaku- tai aktivointisuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta taikka osallistumasta työnhaku- tai aktivointisuunnitelmassa sovittuihin palveluihin tai toimenpiteisiin sovelletaan, mitä 10 b §:n 2 momentissa sekä työttömyysturvalaissa, työmarkkinatuesta annetussa laissa ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetään.

Asiakas, jonka kanssa on 10 c §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti laadittu yksilöity työnhakusuunnitelma ja jonka työttömyys on kestänyt vähintään viisi kuukautta, on ollessaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa velvollinen toteuttamaan suunnitelmaa. Asiakas on tällöin lisäksi velvollinen määräajoin työnhakusuunnitelmassa sovitulla tavalla ilmoittamaan, miten hän on suunnitelmaa toteuttanut. Jos asiakkaalta edellytetään muuta selvitystä suunnitelman toteuttamisesta, se on kirjattava työnhakusuunnitelmaan. Yksilöityyn työnhakusuunnitelmaan liittyvä yhteistyövelvollisuus lakkaa, kun henkilö täyttää työttömyysturvalain 13, 16 tai 16 a §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon. Tässä momentissa tarkoitetun yhteistyövelvollisuuden laiminlyöntiin sovelletaan, mitä 10 b §:ssä, työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa säädetään. (21.12.2001/1429)

3 luku

Työvoimapalveluihin liittyvät etuudet ja vakuutusturva (17.10.2000/857)

11 §
Liikkuvuusavustus

Työtöntä tai työttömäksi jäämässä olevaa voidaan tukea taloudellisesti, jos hän hakee tai siirtyy työhön asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

12 §
Ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaaminen

Ammatinvalinnanohjausta saavan henkilön soveltuvuuden sekä koulutus- ja työvaihtoehtojen selvittämiseksi voidaan hänelle korvata hänen terveydellisistä ja muista tutkimuksista, asiantuntijalausunnoista ja -konsultaatioista, työ- ja koulutuskokeiluista ja työpaikoilla työkokeiluista aiheutuvat kustannukset.

13 §
Vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukeminen

Vajaakuntoisten työhönsijoituksen ja työssäpysymisen tukemiseksi voidaan vajaakuntoiselle henkilöasiakkaalle korvata hänen työkunnon tutkimuksista, asiantuntijalausunnoista ja konsultaatioista, työ- ja koulutuskokeiluista, työhön valmennuksesta ja työkokeilusta työpaikalla aiheutuvat kustannukset sekä myöntää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea.

13 a § (17.10.2000/857)
Vakuutusturva

Edellä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa työkokeilussa työpaikalla, koulutuskokeilussa ja työ- ja koulutuskokeilussa taikka tutustumiskäynnillä oppilaitoksessa sattuneesta tapaturmasta tai saadusta ammattitaudista suoritetaan henkilöasiakkaalle korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työtapaturmasta. Korvaus maksetaan siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman suuruiseen korvaukseen muun lain nojalla.

Asian, joka koskee korvauksen suorittamista valtion varoista 1 momentin nojalla, käsittelee valtiokonttori.

Valtiokonttorin tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin tapaturmavakuutuslain 5 luvussa säädetään.

Työministeriö järjestää 1 momentissa tarkoitetuille henkilöasiakkaille ryhmävastuuvakuutuksen.

13 b § (21.12.2001/1429)
Työkokeiluun työpaikalla osallistuvan oikeusasema

Työkokeilussa työpaikalla oleva asiakas ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa työkokeilupaikan antajaan eikä työvoimatoimistoon. Työkokeilua työpaikalla ei voida järjestää työnantajalla, johon asiakas on työ- tai muussa palvelusuhteessa.

Työkokeilupaikan antaja vastaa työkokeiluun osallistuvan työturvallisuudesta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädetään. (23.8.2002/754)

Työkokeilusta tehdään ennen sen alkamista määräaikainen kirjallinen sopimus, jossa osapuolina ovat kokeilupaikan antava virasto, laitos, yhteisö, yritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja ja kokeiluun osallistuva asiakas sekä työvoimatoimisto. Sopimuksessa määritellään työkokeilun sisältö, kokeiluaika ja -paikka, kokeilupaikan yhteyshenkilö ja kokeilupaikan antama lausunto. Työvoimatoimiston on ilmoitettava työkokeilusta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle tai muulle henkilölle, joka edustaa työkokeilupaikan antajan palveluksessa olevia työntekijöitä. Työvoimatoimisto saa tällöin salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa työkokeiluun osallistuvan nimen sekä tässä momentissa tarkoitetut tiedot.

Edellä 3 momentissa tarkoitettua kokeiluaikaa ei saa sopia kuutta kuukautta pidemmäksi. Työkokeilun päivittäinen kesto on enintään kahdeksan tuntia ja vähintään neljä tuntia. Viikoittainen kesto saa olla enintään viisi päivää.

14 §
Etuuksista määrääminen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen etuudet

Edellä 11–13 §:ssä tarkoitetuista etuuksista sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä ja myöntämisen edellytyksistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen etuuksista on voimassa, mitä niistä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään.

4 luku

Palvelujen maksullisuus

15 §
Valtion työvoimapalvelujen maksut

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut työvoimapalvelut ovat henkilöasiakkaalle maksuttomia. Työnantaja-asiakkaalle maksuttomia ovat työnvälityspalvelut.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen työvoimapalvelujen samoin kuin 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun tietojärjestelmän käytön maksullisuudesta päättää työministeriö sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

16 §
Työnvälityspalvelujen maksukiellot

Työllistymiseen suoranaisesti tähtäävistä työnvälityspalveluista ei saa periä maksua henkilöasiakkaalta.

Työnvälitys merenkulkijoille on kiellettyä, jos siitä peritään maksua.

5 luku

Yhteistyö

17 §
Viranomaisyhteistyö ja muihin palveluihin ohjaaminen

Työ-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä opetusviranomaisten tulee olla keskenään yhteistyössä työvoimapalveluja järjestettäessä ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutettaessa.

Opiskelijoiden ammatinvalintaan ja työnhakuun liittyvien palvelujen järjestämisestä vastaa opetusviranomainen yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa.

Jos henkilöasiakkaan tarvitsemia palveluja ei ole mahdollista järjestää työvoimapalveluna, ohjataan asiakas tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten tai kansaneläkelaitoksen tahi muun kuntoutuksen palveluorganisaation palvelujen piiriin.

Työvoimatoimiston osallistumisesta työnhakijan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja velvollisuudesta aloittaa toimenpiteet työttömän työnhakijan aktivointisuunnitelman tekemiseksi säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. (2.3.2001/193)

18 §
Työhallinnon ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö

Tämän lain toimeenpanon ja siihen liittyvän suunnittelu- ja kehittämistoiminnan tulee tapahtua työhallinnon ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä, josta säädetään tarvittaessa asetuksella.

Työvoimahallinnon ja yksityisten työvoimapalvelujen yhteistyön edistämiseksi työvoimaviranomaisten on yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa seurattava yksityisten työvoimapalvelujen kehitystä ja pyydettävä määrätyin väliajoin palvelujen tarjoajilta tai näitä edustavalta yhteisöltä yksityisiä työvoimapalveluja koskevia tietoja. Yksityisiä työvoimapalveluja tarjoavien on annettava pyydetyt tiedot, joiden salassapidosta ja käsittelemisestä luottamuksellisina säädetään erikseen. (26.3.1999/418)

6 luku (11.12.2002/1059)

(11.12.2002/1059)

6 LUKU on kumottu L:lla 11.12.2002/1059.

7 luku

Erinäiset säännökset

21 § (21.4.1995/690)
Rangaistussäännökset

Rangaistus 16 §:ssä kielletystä työnvälityksestä säädetään rikoslain 47 luvun 6 §:n 1 momentissa.

2 momentti on kumottu L:lla 11.12.2002/1059.

22 § (26.3.1999/418)
Valvonta

Tämän lain 3 a ja 16 §:ssä säädettyjen kieltojen sekä 18 §:n 2 momentissa säädetyn tietojenantovelvollisuuden noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset sen mukaan kuin työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/1973) säädetään.

22 a § (8.8.1997/758)
Muutoksenhaku

Tässä laissa tarkoitettuihin työvoimapalveluita koskeviin päätöksiin ei saa valittamalla hakea muutosta, ellei erikseen lailla toisin säädetä.

23 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

24 §
Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tällä lailla kumotaan: 2 päivänä kesäkuuta 1959 annettu työnvälityslaki (246/59) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; ammatinvalinnanohjauksesta 22 päivänä tammikuuta 1960 annettu laki (43/60) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; invaliidien työnvälitystoiminnan järjestelystä 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettu laki (401/62); sekä 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain 7 ja 8 § ja 26 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 § osittain muutettuna 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetulla lailla (609/91) ja 26 §:n 2 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (221/93).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 102/93, TyVM 7/93

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

3.12.1993/1106:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

21.4.1995/690:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

8.8.1997/758:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

HE 73/1997, TyVM 7/1997, EV 96/1997

30.12.1997/1353:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Vuosien 1998 ja 1999 aikana tämän lain 10 c §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan työttömiin työnhakijoihin, joilla mainituissa momenteissa tarkoitetut määrä- ja enimmäisajat täyttyvät tämän lain ollessa voimassa. Henkilöille, joilla 10 c §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetut määrä- ja enimmäisajat ovat täyttyneet ennen tämän lain voimaantuloa, tehdään työnhakusuunnitelma tämän lain mukaisesti vuoden 1999 loppuun mennessä.

Sellaisen työnhakijan oikeuteen, jolle on ennen tämän lain voimaantuloa tehty työllisyyslain 17 §:n nojalla tässä laissa työnhakusuunnitelmalle säädetyt edellytykset täyttävä työllistymissuunnitelma, ei sovelleta, mitä 10 c §:n 2 momentissa ja edellä 2 momentissa säädetään.

HE 178/1997, TyVM 14/1997, EV 229/1997

26.3.1999/418:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

HE 267/1998, TyVM 19/1998, EV 272/1998

17.10.2000/857:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 119/2000, TyVM 5/2000, EV 108/2000

2.3.2001/193:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 184/2000, StVM 38/2000, EV 177/2000

21.12.2001/1429:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 161/2001, TyVM 11/2001, EV 185/2001

23.8.2002/754:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 59/2002, TyVM 4/2002, EV 110/2002

11.12.2002/1059:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 87/2002, TyVM 7/2002, EV 174/2002

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.