Seurattu SDK 786/2018 saakka.

26.6.1992/560

Sotilasajoneuvoasetus (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu VNA:lla 9.3.2006/179, joka on voimassa 1.4.2006 alkaen.

Liikenneministerin esittelystä säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 92 §:n 3 momentin ja 108 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 92 §:n 3 momentti on 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (873/87):

1 luku

Soveltamisala ja määritelmiä

1 §

1. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoliikenteeseen ja sotilasajoneuvoihin tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetun tien lisäksi puolustusvoimien kasarmi- ja harjoitusalueiden teillä ja piha-alueilla. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta sellaisilla suljetuilla sotilasalueilla, jonne saa tulla vain kulkuluvalla tai tarkoin määrätyssä tarkoituksessa.

2. Sotilasajoneuvo on puolustusvoimien pysyvässä hallinnassa oleva ajoneuvo sekä Suomessa oleva Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan tarkoitettu ajoneuvo.

3. Mitä tässä asetuksessa säädetään sotilasajoneuvon rakenteesta ja käytöstä, koskee soveltuvin osin myös erillisellä sopimuksella tai määräyksellä tilapäisesti puolustusvoimien hallintaan tai käyttöön otettua ajoneuvoa.

4. Muihin kuin tämän asetuksen 2 §:n 4, 5 ja 9 momentissa tarkoitettuihin sotilasajoneuvoihin ja niiden varusteisiin sovelletaan tieliikennelain 6 luvun säännöksiä ja lain nojalla annettuja yleisiä säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä asetuksessa tai sen nojalla toisin säädetä tai määrätä.

5. Tämän asetuksen 2 §:n 4, 5 ja 9 momentissa tarkoitettuihin sotilasajoneuvoihin ja niiden varusteisiin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Sen lisäksi mainitun pykälän 4 ja 9 momentissa tarkoitettuihin sotilasajoneuvoihin ja niiden varusteisiin sovelletaan ajoneuvoasetuksen (233/82) nojalla annettuja määräyksiä siten, kuin tämän asetuksen nojalla määrätään.

6. Mitä tässä asetuksessa säädetään puolustusvoimista, koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta.

2 §

1. Maastoauto on erityisesti maastokäyttöön rakennettu, henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tai erikoistehtävään tarkoitettu jokapyörä- tai telavetoinen auto. Maastoautot jaotellaan tarkemmin seuraavasti:

a) maastohenkilöauto on ajoneuvoasetuksen 3 a §:n mukainen henkilöauto;

b) maastopakettiauto on pakettiauto, jossa vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä tai kytkettävissä vetäväksi akseliksi, jonka maavara akselien välillä on vähintään 200 mm ja akselien kohdalla vähintään 175 mm ja jonka ylityskulma on vähintään 14°; mittaukset suoritetaan maastohenkilöautosta annettujen määräysten mukaisesti;

c) maastokuorma-auto on kuorma-auto, jossa kaikki akselit ovat vetäviä tai kytkettävissä vetäviksi; jos autossa on akseleita enemmän kuin kolme, saa yksi akseleista kuitenkin olla ilman vetoa; puolitelakuorma-auto on telavetoinen ja ohjaavilla etupyörillä varustettu maastokuorma-auto; telakuorma-auto on telavetoinen ja runko-ohjauksella varustettu maastokuorma-auto; sekä

d) erikoismaastoauto on määrättyyn erikoistehtävään tarkoitettu ja sitä varten rakennettu ja varustettu, muihin maastoautoryhmiin kuulumaton erikoisauto.

2. Maastomoottoripyörä on erityisesti maastokäyttöön rakennettu moottoripyörä.

3. Maastotraktori on maastokäyttöön rakennettu jokapyörä- tai telavetoinen traktori tai jokapyörävetoinen liikennetraktori.

4. Erikoisajoneuvo on moottorikäyttöinen sotilasajoneuvo, joka on:

a) rakennettu aseeksi tai sitä vastaavaksi erityiseksi sotilasvälineeksi;

b) erityisellä panssarikorilla varustettu henkilöiden, asejärjestelmän tai tavaran kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo, jonka käytön tiellä pääesikunta on hyväksynyt ilman ajoneuvoa johtavaa henkilöä ja joka on tela- tai jokapyörävetoinen taikka jokapyörävetoiseksi kytkettävissä; jos ajoneuvossa on akseleita enemmän kuin kolme, saa yksi akseleista kuitenkin olla ilman vetoa; tai

c) raskaiden aseiden tai asejärjestelmien vetoon taikka kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo, jossa on b kohdan mukainen vetojärjestelmä ja jonka yleinen rakenne on siinä määrin poikkeava, ettei sitä voida pitää ajoneuvoasetuksen tarkoittamana moottorikäyttöisenä ajoneuvona.

5. Panssariajoneuvo on moottorikäyttöinen panssarivaunu tai muu erityisellä panssarikorilla ja 4 momentin b kohdan mukaisella vetojärjestelmällä varustettu sotilasajoneuvo, jollei sitä ole pidettävä erikoisajoneuvona.

6. Maastoajoneuvo on ajoneuvoasetuksen 2 §:n 5 momentin tarkoittama ajoneuvo. Maastoajoneuvoja ovat ajoneuvoasetuksen 7 §:ssä määriteltyjen lisäksi myös ilmarenkain tai jalaksin varustettu ilmapotkurityöntöinen hydrokopteri sekä maastoskootteri, jossa on vähintään kolme pyörää ja tanko-ohjaus ja jonka omapaino on enintään 500 kg.

7. Maastoperävaunu on erityisesti maastokäyttöön rakennettu ja ensisijaisesti maastoautoon tai maastoajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu tai peräreki.

8. Erikoisperävaunu on määrättyä erityistehtävää varten rakennettu ja varustettu hinattava sotilasajoneuvo, joka ei ole ensisijaisesti tarkoitettu tavarankuljetukseen.

9. Hinattava erikoislaite on huoltovälineeksi, aseeksi tai asejärjestelmän osaksi rakennettu taikka erityisen asejärjestelmän kuljetusta, huoltoa tai korjausta varten rakennettu ja varustettu hinattava sotilasajoneuvo, jollei sitä ole pidettävä erikoisperävaununa.

3 §

1. Erikoisauto on ajoneuvoasetuksen 3 §:n 6 momentin ja 3 c §:n tarkoittama auto tai auton alustalle rakennettu työkone. Milloin puolustusvoimien erikoisauto on varustettu kiinteällä aseella, asejärjestelmällä tai siihen verrattavalla laitteistolla tai milloin sen rakenne muutoin poikkeaa merkittävästi yleisesti käyttöön hyväksytystä erikoisautosta, on tällainen auto luettava 2 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi erikoisajoneuvoksi.

2. Sotilaspaloauto on puolustusvoimien palo-, pelastus- tai suojelutoimen tehtäviin käytettävä, rakenteeltaan ja varusteiltaan pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä hälytysajoneuvo. Kyseisen erikoisauton rakenne- ja varustevaatimusten tulee soveltuvin osin vastata sisäasiainministeriön antamia määräyksiä. Sotilaspaloautossa on kiinteät hälytyslaitteet. Auto merkitään puolustusvoimien tunnuksilla ja se saadaan maalata puolustusvoimien maastovärein.

3. Sairasauto on puolustusvoimien sairaankuljetustehtäviin käytettävä, rakenteeltaan ja mitoiltaan sekä varusteiltaan pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä hälytysajoneuvo. Tällaisessa ajoneuvossa on kiinteät hälytyslaitteet ja se merkitään Punaisen Ristin tunnusmerkeillä. Ajoneuvo saadaan maalata puolustusvoimien maastovärein. Sairasauton mittojen ja varusteiden tulee soveltuvin osin täyttää sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vaatimukset. Puolustusvoimissa sairaankuljetustehtäviä varten varustettu erikoismaastoauto tai 2 §:n 4 momentin b kohdan mukainen erikoisajoneuvo saadaan katsastuksessa hyväksyä hälytysajoneuvoksi pääesikunnan antamalla luvalla. Sairaslinja-auto on pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä sairasauto, jossa istuma- ja paaripaikoilla on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle.

4. Sotilaspoliisiauto on maastohenkilö-, paketti- tai maastopakettiautosta sotilaspoliisin autoksi varustettu ja pääesikunnan vahvistamat vaatimukset täyttävä hälytysajoneuvo. Sotilaspoliisiautossa on hälytyslaitteet ja se on varustettu sotilaspoliisitunnuksilla.

5. Huoltoauto on sotilasajoneuvojen tai -lentokoneiden, sota-alusten, tutka-, viesti- tai asejärjestelmien sekä puolustusvoimien kiinteistöjen, koneiden ja laitteiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja -välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu paketti-, kuorma- tai linja-auton alustalle rakennettu ja pääesikunnan huoltoautoksi hyväksymä erikoisauto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle.

4 §

Epäselvissä tapauksissa puolustusministeriö määrää, mihin ryhmään ajoneuvo on luettava, ja antaa sitä koskevat tarpeelliset määräykset.

2 luku

Rakenne ja varusteet

Yleisiä säännöksiä
5 §

1. Maastokäyttöön soveltuvan sotilasajoneuvon ilmarenkaat saa täyttää muullakin riittävän joustavalla aineella kuin ilmalla ja renkaan ilmatilassa saa käyttää erityistä turvalaitetta renkaan vaurioitumisen varalta. Pyörän paino saa tällöin lisääntyä enintään 45 prosenttia. Tällaisilla renkailla varustetun ajoneuvon suurin sallittu nopeus on 80 km/h, jollei ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

2. Sotilasajoneuvossa saa olla pääesikunnan erikseen antamien määräysten mukaiset, sotilaskäytössä tarpeelliset erityisvalaisimet ja vapaasti suunnattava hakuvalonheitin.

3. Katsastusvelvollisuuden alaisen autorekisterikeskuksen rekisterissä olevan sotilasajoneuvon rakenteen muuttaminen on sallittu ajoneuvoasetuksen 16 §:n mukaisesti. Puolustusvoimien rekisterissä olevan ajoneuvon rakenteen muuttamista koskevan vastaavan luvan antaa pääesikunta.

Liukuesteet ja niiden käyttö renkaissa
6 §

1. Kuorma-autossa ja sen perävaunussa, maastoautossa, maastokäyttöön tarkoitetussa erikoisautossa, maastomoottoripyörässä ja erikoisajoneuvossa sekä panssariajoneuvossa saa käyttää renkaita ja kumipintaisia teloja, jotka on nastoitettu kulutuspinnan koko leveydeltä. Tällaisessa renkaassa nastojen lukumäärä saa olla enintään 50 prosenttia suurempi kuin ajoneuvoasetuksen 18 l §:n 1 momentissa säädetään.

2. Edellä 1 momentissa mainitun ajoneuvon renkaassa ja telassa nastan kärjen ulkonema saa olla, jos kyseessä on maastokäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, jonka kokonaispaino on yli 3 500 kg, enintään 1,0 mm suurempi ja muun ajoneuvon renkaassa enintään 0,5 mm suurempi kuin ajoneuvoasetuksen 18 l §:n 3 momentissa säädetään. Tällaisen nastarenkaan nastojen ei tarvitse olla hyväksyttyä tyyppiä eikä nastaan sovelleta ajoneuvoasetuksen 18 m §:n 2 momentin nastan painoa ja pistovoimaa koskevia säännöksiä.

Auto
7 §

1. Sellaiseen maastoautoon ja maastokäyttöön tarkoitettuun erikoisautoon, jota ei ole valmistettu Euroopan yhteisöjen tai Euroopan vapaakauppaliiton alueella tai joka ei ole Suomessa yleisesti käytössä olevaa mallia, ei sovelleta ajoneuvoasetuksen 13–15, 18 b, 18 c, 18 h ja 18 n §:n säännöksiä, eikä siinä vaadita ajoneuvoasetuksen 18 §:n 1 momentissa säädettyä varajarrua eikä suuntavalojen hätävilkkukytkentää ja peruutusvalon saa korvata sitä vastaavalla työvalolla. Auton rakenteen on kuitenkin täytettävä seuraavat yleiset vaatimukset:

a) kuljettajan on voitava toimia esteettä ja kuljettajan paikalta on oltava riittävä näkyvyys ajoneuvon eteen, sivuille ja taakse;

b) hallintalaitteiden on toimittava luotettavasti ja niiden käyttö ajon aikana on oltava turvallista;

c) istuinten tulee olla tarkoituksenmukaiset ja luotettavasti ajoneuvoon kiinnitettyjä;

d) istuinpaikkoja sisältävässä korin osassa ei saa olla sellaisia rakenteita tai laitteita, jotka äkillisessä hidastuksessa ilmeisesti aiheuttavat vahinkoa istuimella olevalle henkilölle;

e) auton moottori tulee pitää siten säädettynä, että sen käytöstä aiheutuvat pakokaasupäästöt eivät ylitä enempää kuin 20 prosenttia vastaavalle uudelle automallille mitattuja päästömääriä; tällaisen uuden automallin pakokaasupäästöt on todettava ajoneuvoasetuksen 18 d §:n mukaisessa testissä; sekä

f) maastohenkilöauton kori on suojattava syöpymistä vastaan pääesikunnan antamien määräysten mukaisesti.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun autoon sovelletaan ajoneuvoasetuksen 17 §:n säännöksiä ohjauslaitteesta, käyttöjarrusta, ilmarenkaista ja kumipäällysteisistä teloista, 18 §:n 1 momentin säännöksiä polttoainejärjestelmän paloturvallisuudesta ja turvavöistä sekä 18 §:n 2 a momentin säännöksiä renkaiden hyväksymisestä ja pyörien tasapainosta siten kuin tämän asetuksen soveltamispäätöksessä määrätään.

3. Maastoauton ja maastokäyttöön tarkoitetun erikoisauton korin ulkosivuilla ei saa olla sellaisia ulkonevia osia tai laitteita, jotka aiheuttavat vaaraa tai haittaa.

8 §

1. Maastokuorma-autossa ei vaadita lukkiutumattomia jarruja eikä ajopiirturia.

2. Maastokuorma-autossa ja maastokäyttöön tarkoitetussa erikoisautossa ei vaadita roiskeläppiä, takapuskuria eikä sivusuojia tai niitä vastaavia rakenteita.

3. Maastoautossa, Suomessa yleisesti käytössä olevaa maastohenkilöautoa lukuun ottamatta, sekä maastokäyttöön tarkoitetussa erikoisautossa ei vaadita:

a) ajovalonheittimien pesulaitetta;

b) erityistä lukkolaitetta luvattoman käytön estämiseksi, jos autossa on irrotettava käynnistys- tai sytytysvirta-avain; eikä

c) roiskesuojia, jos ne vaikeuttavat kohtuuttomasti ajoneuvon maastokäyttöä.

Moottoripyörä
9 §

1. Maastomoottoripyörässä ei vaadita:

a) suuntavaloja; eikä

b) erityistä lukkolaitetta luvattoman käytön estämiseksi, jos siinä on irrotettava sytytysvirta-avain.

2. Maastomoottoripyörän pakokaasupäästöihin ei sovelleta ajoneuvoasetuksen 19 §:n 4 momentin säännöksiä. Moottori tulee pitää kuitenkin siten säädettynä, että sen käytöstä aiheutuvat päästöt ovat mahdollisimman vähäisiä.

Traktori
10 §

Maastotraktoriksi määritellyssä liikennetraktorissa ei vaadita ajopiirturia eikä myöskään roiskesuojia, jos ne vaikeuttavat ajoneuvon maastokäyttöä.

Maastoajoneuvo
11 §

1. Hydrokopteriksi määritellyssä maastoajoneuvossa ei vaadita käyttöjarrua, seisontajarrua, etu- ja sivuheijastimia eikä tuulilasin pesulaitetta.

2. Hydrokopterin saa varustaa vesiliikenteen edellyttämin valaisimin. Näiden valaisimien käyttö tiellä on kuitenkin kielletty.

3. Maastoskootterin rakenteen tulee täyttää ajoneuvoasetuksen 22 §:n vaatimukset.

Erikoisajoneuvo
12 §

1. Erikoisajoneuvon on oltava rakenteellisilta ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan turvallinen ja siinä tulee olla:

a) luotettava ohjauslaite;

b) luotettavasti toimiva käyttöjarru;

c) tarkoituksenmukainen seisontajarru;

d) tarkoituksenmukaiset voimansiirtolaitteet ja peruutuslaite;

e) tarkoituksenmukainen pakokaasujen poistoputkisto ja tehokkaat äänenvaimennuslaitteet;

f) ajovaloina kauko- ja lähivalot;

g) seisontavalot, takavalot, suuntavalot, jarruvalot, rekisterikilven valo ja takaheijastimet;

h) äänimerkinantolaite;

i) nopeusmittari;

j) ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat;

k) tarkoituksenmukainen, tarvittaessa erityisin laittein vaimennettu jousitus; jousitusta ei kuitenkaan vaadita, jos ajoneuvon suurin sallittu nopeus on rajoitettu 60 km:iin/h;

l) tarpeelliset taustapeilit;

m) tuulilasin pyyhin ja pesulaite sekä huurteenpoistolaite, jos ajoneuvossa on tuulilasi;

n) rekisteröintivelvollisuuden alaisessa ajoneuvossa paikat rekisterikilpiä varten;

o) polttoainejärjestelmä, joka ei aiheuta ilmeistä palovaaraa; polttoainesäiliö ei saa sijaita helposti vaurioituvassa paikassa;

p) hinattavan ajoneuvon vetämiseen käytettävässä ajoneuvossa tarkoituksenmukaiset ja luotettavat kytkentälaitteet;

q) valmistenumero pysyvästi merkittynä; sekä

r) varoituskolmio.

2. Erikoisajoneuvon rakenteen on täytettävä seuraavat yleiset vaatimukset:

a) kuljettajan on voitava toimia esteettä ja kuljettajan paikalta on oltava riittävä näkyvyys ajoneuvon eteen ja sivuille;

b) hallintalaitteiden on toimittava luotettavasti ja niiden käytön on oltava turvallista;

c) istuinten tulee olla tarkoituksenmukaisia ja luotettavasti ajoneuvoon kiinnitettyjä;

d) istuinpaikkoja sisältävässä korin osassa ei saa olla sellaisia rakenteita tai laitteita, jotka äkillisessä hidastuksessa ilmeisesti aiheuttavat vahinkoa istuimella olevalle henkilölle; sekä

e) ajoneuvon moottori on pidettävä siten säädettynä, että sen käytöstä aiheutuvat pakokaasupäästöt ovat mahdollisimman vähäisiä.

Panssariajoneuvo
13 §

1. Panssariajoneuvon on sen käyttötarkoitus huomioon ottaen oltava rakenteeltaan ja kunnoltaan turvallinen ja siinä tulee olla:

a) luotettava ohjauslaite;

b) luotettava käyttöjarru;

c) tarkoituksenmukainen seisontajarru tai muu laite ajoneuvon paikallaan pysyttämiseen;

d) tarkoituksenmukaiset voimansiirtolaitteet ja peruutuslaite;

e) tarkoituksenmukaiset ajo-, seisonta- ja takavalot, etu- ja takaheijastimet sekä pyöräalustaisessa panssariajoneuvossa suunta- ja jarruvalot;

f) tarkoituksenmukainen tarvittaessa erityisin laittein vaimennettu jousitus; jousitusta ei kuitenkaan vaadita, jos ajoneuvon suurin sallittu nopeus on rajoitettu 60 km:iin/h;

g) äänimerkinantolaite;

h) valmistenumero pysyvästi merkittynä; sekä

i) varoituskolmio.

2. Lisäksi panssariajoneuvossa tulee olla:

a) tuulilasin pyyhin ja pesulaite sekä huurteenpoistolaite, jos ajoneuvossa on tuulilasi;

b) ilmarenkaat, umpikumipyörät taikka kumipintaiset tai metalliset telaketjut; sekä

c) luotettavat ja tarkoituksenmukaiset kytkentälaitteet, jos ajoneuvoa käytetään hinattavan ajoneuvon vetämiseen.

Perävaunu ja hinattava laite
14 §

1. Milloin autoon tai maastotraktoriksi määriteltyyn liikennetraktoriin kytkettävän perävaunun kytkettävyys tai poikkeavat käyttöolosuhteet sitä edellyttävät, perävaunussa ei vaadita:

a) käyttöjarrua, jos perävaunun paino ei ylitä 20 tai 21 §:ssä säädettyä kytkentäpainoa; vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävässä, kokonaispainoltaan yli 2 000 kg olevassa perävaunussa tulee kuitenkin olla käyttöjarrut; eikä

b) seisontajarrua, jos perävaunun paikallaan pysyttäminen voidaan varmistaa muulla tavalla; käyttöjarrulla varustetussa perävaunussa tulee kuitenkin olla seisontajarru, jollei liikenneministeriö toisin määrää.

2. Maastoperävaunussa ja erikoisperävaunussa ei vaadita:

a) etuvaloja ja sivuvaloja silloin, kun niiden luotettava tai tarkoituksenmukainen kiinnittäminen ei ole mahdollista;

b) E-hyväksyttyjä renkaita;

c) roiskesuojia ja -läppiä, jos ne vaikeuttavat ajoneuvon maastokäyttöä; eikä

d) takapuskuria ja sivusuojia tai niitä vastaavia rakenteita.

3. Maastotraktoriksi määriteltyyn liikennetraktoriin kytketyssä perävaunussa ei vaadita:

a) etuvaloja, sivuvaloja ja jarruvaloja; eikä

b) roiskesuojia, jos ne vaikeuttavat perävaunun maastokäyttöä.

4. Maastoajoneuvon perävaunuun ja perärekeen ei sovelleta ajoneuvoasetuksen 23 §:n säännöksiä. Siinä tulee kuitenkin olla:

a) valmistenumero pysyvästi merkittynä;

b) takaheijastimet;

c) ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telat taikka jalakset, joissa on sivuille liukumista estävät laitteet; sekä

d) takavalot ja suuntavalot silloin, kun kyseessä on maastoskootteriin liitetty perävaunu, jota käytetään tiellä.

5. Perävaunun ja hinattavan laitteen kytkinlaitteista ja niiden hyväksymisestä sekä vaihtokelpoisuudesta antaa määräykset pääesikunta.

6. Hinattavaan laitteeseen sovelletaan, mitä perävaunusta 1–3 momentissa säädetään.

Hinattava erikoislaite
15 §

1. Hinattavassa erikoislaitteessa tulee olla:

a) luotettavasti toimiva käyttöjarru, jos erikoislaitteen paino ylittää 20 §:ssä säädetyn kytkentäpainon;

b) ilmarenkaat, umpikumipyörät, jalakset tai kumipäällysteiset telat; ilmarenkaiden kantavuuden on vastattava erikoislaitteesta kyseiseen pyörään kohdistuvaa painoa ja jalaksessa tulee olla sivulle liukumista estävät laitteet;

c) tarkoituksenmukainen tarvittaessa erityisin laittein vaimennettu jousitus; jousitusta ei kuitenkaan vaadita, jos erikoislaitteen sallittu nopeus on rajoitettu 60 km:iin/h tai jos se on varustettu riittävän liikevaran omaavalla keinuviputyyppisellä teliakselistolla;

d) kestävät ja tarkoituksenmukaiset kytkinlaitteet vetävän ajoneuvon ja hinattavan erikoislaitteen välillä;

e) takaheijastimet ja erikoislaitteen rakenteen mahdollistaessa myös etuheijastimet sekä, milloin erikoislaitteen vetopituus on yli 8 metriä, sivuvalot tai, jos valojen luotettava kiinnitys ei ole mahdollista, vastaavat sivuheijastimet;

f) takavalot, suuntavalot ja jarruvalot, jos vetävän ajoneuvon vastaavat valot eivät selvästi näy taaksepäin; jarruvaloja ei kuitenkaan vaadita traktoriin kytkettävässä, hitaan ajoneuvon kilvellä varustetussa erikoislaitteessa;

g) yli 2,6 metrin levyisessä erikoislaitteessa sen suurinta leveyttä osoittavat takaheijastimet ja yli 2,8 metrin levyisessä suurinta leveyttä osoittavat tunnusvalot;

h) roiskesuojat, jolleivät ne vaikeuta erikoislaitteen käyttöä;

i) hitaan ajoneuvon kilpi, jos erikoislaitteen suurin sallittu rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

j) varoituskolmio, jos erikoislaitteen kokonaispaino on suurempi kuin 500 kg;

k) milloin erikoislaitteen ääriviivan taakse ulottuu yli 2,0 metriä oleva, sen muuta rakennetta kapeampi osa tai varuste, on uloin osa merkittävä sivuille näkyvillä ruskeankeltaisilla heijastimilla ja taakse näkyvällä punaisella heijastimella sekä vastaavalla takavalolla;

l) valmistenumero pysyvästi merkittynä; sekä

m) tunnistekilpi, josta käy ilmi ainakin hinattavan erikoislaitteen nimike, kytkentään vaikuttavat tiedot ja sallittu vetonopeus.

2. Hinattavassa erikoislaitteessa saa lisäksi olla:

a) etuvalot ja - heijastimet; sekä

b) sivuvalot, peruutusvalot ja käytössä tarvittavat työ- ja apuvalot.

3. Hinattavan erikoislaitteen kytkennästä vetävään ajoneuvoon on voimassa, mitä 18–22 §:ssä säädetään.

4. Yli 15,5 metrin pituisen ajoneuvoyhdistelmän osana olevassa hinattavassa erikoislaitteessa ei vaadita taakse suunnattua pituutta osoittavaa kilpeä.

Sotilaspolkupyörä
16 §

Sotilaspolkupyörässä ei vaadita sivu- eikä poljinheijastimia. Tavarankuljetukseen tarkoitetussa tai perävaunulla varustetussa sotilaspolkupyörässä ei vaadita kahta erillistä jarrulaitetta. Ajettaessa tieliikennelain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa tulee sotilaspolkupyörässä olla edessä valkoista valoa antava, riittävän tehokas valaisin. Ajettaessa polkupyörärivistössä vaaditaan edellä mainittu valaisin kuitenkin vain ryhmän ensimmäisessä ja viimeisessä sekä niiden välissä mahdollisimman useassa polkupyörässä. Polkupyörärivistössä, johon kuuluu enemmän kuin 20 polkupyörää, tulee rivistön viimeisessä polkupyörässä olla taaksepäin suunnattu hitaan ajoneuvon kilpi. Milloin rivistön pituuden tai liikenneturvallisuuden kannalta on tarpeen, tulee rivistössä tällainen kilpi olla riittävän useassa polkupyörässä.

Erityisvarusteet
17 §

Pääesikunnan määräyksestä saa erikoisajoneuvon, panssariajoneuvon ja hinattavan erikoislaitteen sekä sotilasharjoituksessa muunkin ajoneuvon varustaa sellaisella, yleisistä säännöksistä poikkeavalla kilvellä tai merkinantolaitteella, joka heijastaa tai näyttää taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa.

3 luku

Ajoneuvon painot ja päämitat sekä ajoneuvoyhdistelmät

Painot
18 §

1. Panssariajoneuvon ja teloin varustetun erikoisajoneuvon kokonaispaino saa olla enintään 56 tonnia. Näiden ajoneuvojen kokonaispaino yleisellä tiellä ei kuitenkaan saa ylittää tielaitoksen kyseiselle tielle tai sillalle näille ajoneuvoille sallimaa suurinta kokonaispainoa.

2. Muiden kuin 1 momentissa mainittujen sotilasajoneuvojen painoihin sovelletaan ajoneuvoasetuksen 33 ja 33 a §:n säännöksiä seuraavin poikkeuksin:

a) yksittäispyörin varustetun sotilasajoneuvon akselipaino erillisenä tai telissä saa olla enintään 10 tonnia;

b) kolmiakselisen sotilasajoneuvon kokonaispaino saa olla enintään 28 tonnia; sekä

c) erikoisajoneuvoon ja hinattavaan erikoislaitteeseen sekä ajoneuvoyhdistelmään, johon on kytketty hinattava erikoislaite, ei sovelleta mitä kokonaispainon määräytymisestä äärimmäisten akselien etäisyyden mukaan ajoneuvoasetuksen 33 a §:n 4 momentissa säädetään.

Päämitat
19 §

1. Erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon suurin sallittu pituus on 13 metriä.

2. Hinattavan laitteen suurin sallittu pituus ilman kytkinlaitteita on yksiakselisena tai sitä vastaavalla telillä varustettuna 12 metriä ja kaksi tai useampiakselisena 15 metriä. Pituus saa ylittää edellä mainitut arvot, jos hinattava laite on varustettu kääntyvyyttä parantavalla ohjaavalla tai ohjautuvalla akselistolla. Hinattavan erikoislaitteen pituudessa ei huomioida taakse ulottuvaa, muuta rakennetta kapeampaa rakenneosaa, jos uloin osa on merkitty ajoneuvoasetuksen 61 §:n mukaisesti.

3. Kuorma- tai maastokuorma-auton sekä niitä alustarakenteeltaan vastaavan erikoisauton, erikoisajoneuvon tai panssariajoneuvon samoin kuin maastotraktorin ja niihin kytkettävän hinattavan laitteen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus on 30 metriä.

4. Maastokuorma- ja erikoisauton lavan tai korin leveys saa olla enintään 0,4 metriä suurempi kuin auton leveys etuakselin kohdalta. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,4 metrillä.

5. Kokonaispainoltaan yli 3 500 kg:n autoon kytketyn varsinaisen perävaunun leveys saa 2,6 metrin rajoissa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,6 metrillä. Milloin perävaunu on enemmän kuin 0,2 metriä vetoautoa leveämpi, on vetoauto varustettava perävaunun suurinta leveyttä osoittavilla valaisimilla ja heijastimilla.

6. Edellä 3 momentissa mainittujen ajoneuvojen suurin sallittu korkeus on 4,4 metriä ja suurin sallittu leveys 4,0 metriä, jos niiden alkuperäinen rakenne tai käyttötarkoitus sitä välttämättä edellyttävät. Milloin leveys on suurempi kuin 2,8 metriä, on ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä varustettava sen suurinta leveyttä osoittavilla valaisimilla ja heijastimilla.

7. Hinattavan laitteen saa kytkeä 3 momentissa mainittuun sotilasajoneuvoon, vaikka sen leveys ylittää vetävän ajoneuvon leveyden. Milloin hinattavan laitteen leveys ylittää 2,6 metriä ja on enemmän kuin 0,2 metriä vetävää ajoneuvoa leveämpi, taikka jos hinattavan laitteen leveys 2,8 metrin leveyden rajoissa ylittää vetävän ajoneuvon leveyden enemmän kuin 0,6 metrillä, on hinattava laite ja vetävä ajoneuvo varustettava suurinta leveyttä osoittavilla valaisimilla ja heijastimilla.

8. Edellä 3 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään ei kuorma-autoa lukuun ottamatta sovelleta, mitä ajoneuvon kääntymisestä ajoneuvoasetuksen 35 a §:ssä säädetään.

9. Mitä tässä pykälässä tai muualla tässä asetuksessa säädetään hinattavasta ajoneuvosta tai hinattavasta laitteesta, koskee myös hinattavaa erikoislaitetta.

Ajoneuvoyhdistelmät
20 §

1. Kuorma- tai maastokuorma-autoon taikka niitä alustarakenteeltaan vastaavaan erikoisautoon, erikoisajoneuvoon ja panssariajoneuvoon saa kytkeä yksiakselisen tai vastaavan telirakenteisen hinattavan ajoneuvon. Hinattavan ajoneuvon kytkentäpaino saa olla, jos kyseessä on:

a) jarruton, varsinaista perävaunua vastaava hinattava ajoneuvo, enintään puolet vetävän ajoneuvon kokonaispainosta;

b) jarruin varustettu, varsinaista perävaunua vastaava hinattava ajoneuvo, enintään vetävän ajoneuvon kokonaispainon suuruinen; tai

c) jarruin varustettu, puoliperävaunua vastaava hinattava ajoneuvo, enintään 40 prosenttia suurempi kuin vetävän ajoneuvon kokonaispaino.

2. Edellä 1 momentin a ja b kohdassa tarkoitetusta hinattavan ajoneuvon kytkentäpainosta saa, ajoneuvon ja sen kytkinlaitteiden valmistajan sallimissa rajoissa, enintään 15 prosenttia kuormittaa vetävää ajoneuvoa.

3. Kuorma- tai maastokuorma-autoon taikka niitä alustarakenteeltaan vastaavaan erikoisautoon, erikoisajoneuvoon ja panssariajoneuvoon saa kytkeä kaksiakselisen tai vastaavan telirakenteisen hinattavan ajoneuvon. Hinattavan ajoneuvon kytkentäpaino saa olla:

a) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, enintään puolet vetävän ajoneuvon kokonaispainosta;

b) jos hinattavassa ajoneuvossa vain toinen akseli on varustettu jarruin, enintään puolet vetävän ajoneuvon kokonaispainosta tai, milloin jarruin varustettu akseli on takimmainen ja sen akselipaino on vähintään 70 prosenttia akselipainojen summasta, enintään vetävän ajoneuvon kokonaispainon suuruinen; tai

c) jos hinattavan ajoneuvon akselit on varustettu jarruin, enintään 40 prosenttia suurempi kuin vetävän ajoneuvon kokonaispaino, tai milloin vetävä ajoneuvo on jokapyörävetoinen, enintään kaksi kertaa vetävän ajoneuvon kokonaispaino.

4. Muuhunkin traktoriin kuin maastotraktoriksi määriteltyyn liikennetraktoriin saa kytkentäsääntöjen rajoissa kytkeä perävaunun, jonka kytkentäpaino on yli 12 tonnia.

21 §

1. Milloin sotilaallisen tehtävän suorittamisen kannalta on tarpeen, saa moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kytkeä kerrallaan kaksi hinattavaa ajoneuvoa edellyttäen, että kytkentälaitteet ovat luotettavat ja ettei tällainen kytkentä aiheuta haittaa tai vaaraa muulle liikenteelle. Runko-ohjattuun moottorikäyttöiseen sotilasajoneuvoon saa kytkeä kerrallaan vain yhden hinattavan ajoneuvon.

2. Edellä 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa saa kuorma- tai maastokuorma-autoon kytkeä samanaikaisesti kaksi yksiakselista tai vastaavaa telirakenteista hinattavaa ajoneuvoa edellyttäen, että:

a) kytkennän on hyväksynyt sotilasajoneuvojen kytkentäkatsastuksista vastaava henkilö;

b) takimmaisen hinattavan ajoneuvon kytkentäpaino on enintään puolet etummaisen kytkentäpainosta; kuitenkin enintään 1 000 kg mikäli etummaisessa ei ole jarruja;

c) yhdistelmän pituus on enintään 20 metriä;

d) hinattavien ajoneuvojen yhteenlaskettu kokonaispaino ei ylitä vetävään ajoneuvoon kytkettäväksi sallitun perävaunun kytkentäpainoa; sekä

e) ajonopeus on enintään 60 km/h.

3. Maastohenkilö- ja maastopakettiautoon sekä erikoisautoon, jonka kokonaispaino on enintään 3 500 kg, saa kytkeä yhdellä akselilla tai sen korvaavalla telillä taikka vastaavalla kaksoisakselistolla varustetun jarruttoman hinattavan laitteen tai hinattavan erikoislaitteen, jonka kokonaispaino on enintään 75 prosenttia vetävän ajoneuvon omasta painosta. Kytkennän tulee olla sotilasajoneuvojen kytkentäkatsastuksista vastaavan henkilön hyväksymä.

4. Etupyöräohjauksella varustettuun traktoriin kytketyn perävaunun perään saa 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa kytkeä hinattavan laitteen tai hinattavan erikoislaitteen. Kytkennän ehtona on kuitenkin, että ajoneuvojen väliset kytkinlaitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja luotettavat ja että takimmaisen hinattavan ajoneuvon kytkentäpaino on enintään etummaisen hinattavan ajoneuvon kytkentäpainon suuruinen sekä ettei niiden yhteenlaskettu paino ylitä kyseiselle traktorille sallittua kytkentäpainoa.

5. Moottorityökoneeseen saa kytkeä perävaunun sotilasajoneuvojen kytkentäkatsastuksista vastaavan henkilön luvalla. Perävaunun kytkentäpaino saa olla enintään vetävän ajoneuvon oman painon suuruinen. Vetotrukkiin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kokonaispaino saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia suurempi kuin vetotrukin kuormitettu kokonaispaino.

6. Maastoajoneuvoon saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentäpaino on enintään vetävän ajoneuvon oman painon suuruinen. Jokapyörävetoiseen maastoskootteriin saa kytkeä kuitenkin hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentäpaino on enintään kaksi kertaa maastoskootterin oma paino.

4 luku

Käyttö ja kuormitus

Käyttö tiellä
22 §

1. Milloin ajoneuvoyhdistelmä sotilasajoneuvon poikkeavan rakenteen ja mitoituksen vuoksi ei täytä liikenteessä käytettävälle ajoneuvoyhdistelmälle säädettyä kääntyvyysvaatimusta, on ajoreitti valittava siten, että vältetään kääntymistä risteyksessä, missä se voi aiheuttaa haittaa, vaaraa tai vahinkoa. Tarvittaessa ajoreitille on järjestettävä liikenteen ohjaus.

2. Maastokuorma- autoa ja siihen kytkettyä, jalaksin varustettua hinattavaa ajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä, mikäli hinattavan ajoneuvon jalakset on varustettu sivulle liukumisen estävillä laitteilla.

3. Maastoskootteria ja siihen kytkettyä perävaunua sekä moottorirekeä ja siihen kytkettyä rekeä saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä, milloin se sotilaallisen tehtävän suorittamisen kannalta on tarpeen. Perävaunussa tai reessä saa olla kuormaa vain olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallima määrä. Tietä käytettäessä perävaunussa tai reessä ei saa kuljettaa henkilöitä.

4. Hydrokopterin käyttö tiellä on sallittu vain sairaankuljetuksessa, kuljettajaopetuksessa tai ajoneuvon huoltoon liittyvissä siirroissa. Ajoneuvoa tiellä käytettäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja käytettävä valoisanakin aikana hinausautoon määrättyä tunnusvaloa.

5. Puolustusvoimien käytössä olevaa moottorityökonetta ja siihen kytkettyä perävaunua saa tarvittaessa käyttää puolustusvoimien kuljetuksissa.

6. Erikoisajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä. Milloin näkyvyys kuljettajan paikalta on haitallisesti rajoittunut, eikä ajoneuvossa ole kuljettajaa varten luotettavia taustannäyttölaitteita, on siinä tiellä ajettaessa oltava apuhenkilö, joka tarvittaessa varoittaa kuljettajaa sivuilta ja takaa tulevasta muusta liikenteestä.

7. Panssariajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä edellyttäen, että siinä on ajajan lisäksi ajoneuvoa johtava henkilö, joka näkee esteettä sivuille ja taakse ja jolla on luotettava viestiyhteys ajajaan sekä joka antaa tieliikennelain 35 §:n mukaisen suuntamerkin, jollei ajoneuvossa ole suuntavaloja.

8. Panssariajoneuvoa johtava henkilö ja erikoisajoneuvossa oleva kuljettajan apuhenkilö voivat toimia tielle jalkautuneina ollessaan tieliikenneasetuksen (182/82) 2 §:n 1 momentin mukaisina liikenteen ohjaajina.

Henkilökuljetus ja ajoneuvon kuorma
23 §

1. Puolustusvoimien hallinnassa tai käytössä olevassa linja-autossa saa rekisteriin merkityn matkustajamäärän, kuljettaja mukaan lukien, tilapäisesti ylittää enintään 30 prosentilla.

2. Erikoisajoneuvon kuormauksessa on noudatettava ajoneuvoasetuksen 58 §:n ja 59 §:n 1 momentin säännöksiä. Sotilasharjoituksessa käytettävän sotilasajoneuvon kuormaamiseen ja kuorman sitomiseen ei sovelleta liikenneministeriön asiasta antamia määräyksiä. Tällöin kuormaamisen ja kuorman sitomisen tulee täyttää pääesikunnan antamat määräykset.

3. Maastokuorma-auton, erikoisauton ja erikoisajoneuvon sekä hinattavan erikoislaitteen rakenneosa tai ajoneuvossa kuljetettava laite saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään kaksi metriä ja takana enintään neljä metriä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle. Rajoitus ei kuitenkaan koske ajosuuntaan nähden taaksepäin olevaa aseen putkea. Milloin ylitys edessä on yli yhden metrin ja takana yli kaksi metriä, on uloin osa merkittävä ajoneuvoasetuksen 61 §:n mukaisesti.

4. Edellä 3 momentissa mainitun ajoneuvon sekä kuorma-auton ja hinattavan ajoneuvon rakenneosa tai ajoneuvossa kuljetettava laite saa erityisestä syystä ulottua myös sivusuunnassa ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Milloin leveyden kokonaisylitys on enemmän kuin 0,2 metriä, on ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä varustettava erikoiskuljetuksen leveyden merkitsemiseksi määrätyillä merkkitangoilla, valaisimilla ja heijastimilla. Ylitys ei saa aiheuttaa ilmeistä vaaraa muulle liikenteelle.

5. Sotilasajoneuvon tavaratilassa, moottorikelkassa, maastoskootterissa ja perävaunussa sekä panssariajoneuvon kannella saa kuljettaa henkilöitä pääesikunnan määräämällä tavalla.

Ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset
24 §

1. Erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on:

a) alustarakenteeltaan maastoautoa vastaavan erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon 80 km/h;

b) milloin a kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon on kytketty jarruin varustettu hinattava ajoneuvo, 80 km/h;

c) milloin a kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon on kytketty jarruton hinattava ajoneuvo, 60 km/h; jos jarruttoman hinattavan ajoneuvon kytkentäpaino on kuitenkin enintään 1 500 kg, sallittu nopeus on 80 km/h, jollei alhaisempaa nopeusrajoitusta ole muusta syystä määrätty;

d) telaketjuin varustetun panssariajoneuvon, jonka kokonaispaino on suurempi kuin 20 tonnia, 50 km/h, ja kokonaispainon ollessa enintään 20 tonnia, 60 km/h; sekä

e) muun kuin a–d kohdassa mainitun erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon 60 km/h.

2. Ajoneuvoasetuksessa moottorikäyttöiselle ajoneuvolle ja hinattavalle ajoneuvolle säädetyistä nopeusrajoituksista poiketen sotilasajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on, jollei alhaisempaa nopeusrajoitusta ole muusta syystä määrätty:

a) kuorma- ja maastokuorma-auton sekä alustarakenteeltaan näitä vastaavan erikoisauton, kun siihen on kytketty jarruton, kytkentäpainoltaan enintään 1 500 kg oleva hinattava ajoneuvo, 80 km/h;

b) maastotraktoriksi määritellyn liikennetraktorin 50 km/h, ja kun siihen on kytketty jarruton hinattava ajoneuvo, 40 km/h, jarruin varustettuna kuitenkin 50 km/h; sekä

c) hinattavan ajoneuvon, jossa on jousittamaton keinuviputyyppinen teliakselisto, 80 km/h.

3. Mikäli liikenneturvallisuus tai ajoneuvon rakenne edellyttää, voi pääesikunta määrätä erikoisajoneuvolle, panssariajoneuvolle tai hinattavalle erikoislaitteelle tyyppikohtaisesti 1 momentissa säädettyä alhaisemman nopeusrajoituksen.

4. Mikäli sotilasajoneuvon tai sotilasajoneuvojen muodostaman yhdistelmän sotilaallinen testaus tai kokeilu edellyttää, voi liikenneministeriö myöntää poikkeuksia 1 momentissa ja ajoneuvoasetuksen 63 §:ssä säädetyistä nopeuksista.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

25 §

1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, voi pääesikunta erityisestä syystä myöntää yksittäiselle ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistemälle poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä, milloin ajoneuvon sotilaallinen käyttötarkoitus tai varustus sitä välttämättä edellyttää. Poikkeuslupaa ei saa myöntää, jos toimenpide voi aiheuttaa haittaa tai ilmeistä vaaraa muulle liikenteelle.

2. Tielaitos voi myöntää poikkeuksia ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle yleisellä tiellä sallituista painoista.

26 §

Liikenneministeriö antaa pääesikunnan esityksen perusteella määräykset ajoneuvoasetuksen ja ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta annetun liikenneministeriön päätöksen (150/83) täytäntöönpanosta sotilasajoneuvojen osalta sekä tämän asetuksen soveltamisesta. Panssariajoneuvojen ja hinattavien erikoislaitteiden rakenteesta ja varusteista antaa tarkemmat määräykset kuitenkin pääesikunta.

27 §

Joka rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on tuomittava rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään.

28 §

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

2. Tällä asetuksella kumotaan 27 päivänä marraskuuta 1987 annettu sotilasajoneuvoasetus (901/87).

3. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä sotilasajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se täyttää ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleet määräykset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.