Seurattu SDK 1096/2019 saakka.

8.3.1991/516

Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu Saamen kieliL:lla 15.12.2003/1086, joka on voimassa 1.1.2004 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 § (22.12.1995/1726)

Sen lisäksi, mitä suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä säädetään, voidaan myös saamen kieltä käyttää tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa ja laitoksissa sekä kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien sekä kuntayhtymien viranomaisissa ja saamelaiskäräjissä siten kuin tässä laissa säädetään.

2 §

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että hän itse taikka hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.

Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan aluetta.

3 §

Viranomaisia ja laitoksia, joihin tätä lakia sovelletaan, ovat:

1) ne tuomioistuimet ja valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virkaalueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu;

2) Lapin lääninhallitus ja sen yhteydessä toimivat toimielimet;

3) saamelaiskäräjät ja saamelaisasiain neuvottelukunta; (22.12.1995/1726)

4) oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies;

5) kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalituslautakunta, tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta sekä tietosuojavaltuutettu ja tietosuojalautakunta;

6) kansaneläkelaitos ja maatalousyrittäjien eläkelaitos; sekä

7) ne valtion hallintoviranomaiset, jotka muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät edellä mainituissa hallintoviranomaisissa vireille tulleita asioita.

Tätä lakia on noudatettava myös poronhoitolain (848/90) ja poronhoitoasetuksen (883/90) mukaisten hallintoasioiden käsittelyssä niissä valtion viranomaisissa ja julkisoikeudellisissa yhdistyksissä, joiden virka- tai toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu.

Tämän lain 5, 11–13 ja 18–20 §:ää on sovellettava muihinkin kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin valtion viranomaisiin.

4 §

Kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien sekä kuntainliittojen viranomaisiin tätä lakia sovelletaan siten kuin 14–16 §:ssä säädetään.

Asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia on noudatettava hallintoasiain käsittelyssä myös silloin, kun asian käsittely on muun kuin 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun julkisoikeudellisen yhdistyksen tai laitoksen taikka valtioenemmistöisen osakeyhtiön tai yksityisen tehtävänä.

2 luku

Kielelliset oikeudet

5 §

Saamelaisella, jolla on Suomessa väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka, on oikeus ilmoittaa väestökirjoihin äidinkielekseen saame.

6 §

Saamelaisella on oikeus omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan, käyttää saamen kieltä 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa viranomaisessa tai laitoksessa.

Yhteisöllä tai säätiöllä, jonka pöytäkirjakieli on saame, sekä oppilaitoksella, jonka opetuskieli on saame, on vastaavasti oikeus käyttää saamen kieltä siten kuin 1 momentissa säädetään.

7 §

Asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, on valtion virkamiehen tai toimihenkilön saamelaisten kotiseutualueella käytettävä saamelaisen asianosaisen niin vaatiessa saamen kieltä, jos hän on velvollinen sitä taitamaan.

8 §

Saamelaiselle asianosaiselle on hänen pyynnöstään annettava ilman eri maksua saamenkielinen käännös toimituskirjasta, jos 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen tai laitoksen virkamiehelle tai toimihenkilölle ei ole säädetty tai määrätty kelpoisuusehdoksi saamen kielen taitoa. Käännös on liitettävä toimituskirjaan.

Jos 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen tai laitoksen virkamiehelle tai toimihenkilölle on säädetty tai määrätty kelpoisuusehdoksi saamen kielen taito ja tällainen virkamies tai toimihenkilö hoitaa asiaa, on saamelaiselle asianosaiselle hänen sitä pyytäessä annettava toimituskirja saamen kielellä. Saamelaiselle asianosaiselle on kuitenkin annettava vain saamenkielinen käännös toimituskirjasta, jos asianosaisia on useita eivätkä he voi sopia saman kielen käyttämisestä.

Asiassa, jossa on annettava saamenkielinen toimituskirja tai saamenkielinen käännös toimituskirjasta, on asian käsittelyssä syntyneisiin asiakirjoihin kuitenkin asianosaisen pyynnöstä liitettävä aina saamenkielinen käännös, paitsi jos kysymyksessä on asian ratkaisuun ilmeisesti vaikuttamaton asiakirja.

9 §

Julkipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai muut sellaiset asiakirjat, jotka 3 §: n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu viranomainen tai laitos antaa väestölle, sekä opasteet ja väestön käytettäväksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.

Käräjäoikeuden, tuomarin, kihlakunnanviraston tai sen osaston tai kihlakunnan erillisen viraston taikka niiden virkamiehen viran puolesta antamat kuulutukset ja tiedonannot yksityisen oikeutta koskevissa asioissa voidaan kuitenkin harkinnan mukaan jättää antamatta saamen kielellä. (22.11.1996/888)

10 §

Valtion toimikunnan ja lautakunnan sekä muun vastaavan monijäsenisen valtion hallintoelimen jäsenellä on oikeus saamelaisten kotiseutualueella ja, käsiteltäessä saamelaisia erityisesti koskevia asioita, kotiseutualueen ulkopuolellakin hallintoelimen keskusteluissa sekä pöytäkirjaan kirjallisesti antamassaan lausunnossa käyttää saamen kieltä.

Jos 1 momentissa tarkoitetun hallintoelimen jäsen ei ymmärrä keskustelussa tai lausunnossa käytettyä kieltä, on se hänelle lyhyesti tulkittava, jos hän sitä vaatii.

11 §

Muissa kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtion viranomaisissa ja laitoksissa on 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut julkipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai muut sellaiset asiakirjat sekä lomakkeet täyttöohjeineen laadittava ja annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä.

12 §

Saamelaisia erityisesti koskevat säädökset, valtiosopimukset ja muut Suomen säädöskokoelmassa tai sopimussarjassa julkaistavat asiakirjat ja tiedonannot julkaistaan valtioneuvoston tai asianomaisen ministeriön niin päättäessä myös saamenkielisinä käännöksinä. Sama koskee ministeriön tai valtion muun viranomaisen määräyskokoelmassa julkaistavia ministeriön asetuksia ja viranomaisen määräyksiä sekä muita asiakirjoja ja tiedonantoja. (25.2.2000/190)

Ministeriössä taikka valtion komiteassa, toimikunnassa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä valmistellut ja julkistettavat lakiehdotukset ja mietinnöt tai niiden tiivistelmät julkaistaan ministeriön niin päättäessä myös saamen kielellä, milloin ne erityisesti koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä.

13 §

Valtion viranomaisessa, jonka toiminta kohdistuu ainoastaan saamelaisiin, voidaan sisäisenä virkakielenä käyttää suomen kielen ohella saamen kieltä.

3 luku

Kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien viranomaisiin sovellettavat säännökset

14 §

Mitä 6–8 §:ssä sekä 9 §:n 1 momentissa säädetään valtion viranomaisista ja laitoksista sekä niiden virkamiehistä tai toimihenkilöistä, sovelletaan myös Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kuntien viranomaisiin sekä niiden kuntainliittojen viranomaisiin, joissa mainituista kunnista yksi tai useampi on osallisena.

Vaaleja ja kansanäänestyksiä varten laadittavia ilmoituskortteja ei kuitenkaan laadita saamen kielellä.

Mitä 10 §:ssä säädetään toimikunnan ja lautakunnan sekä muun vastaavan monijäsenisen hallintoelimen jäsenen oikeudesta käyttää saamen kieltä, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitetun kunnan ja kuntainliiton valtuuston, hallituksen ja lautakunnan sekä muun vastaavan toimielimen jäseneen.

15 §

Edellä 14 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa ja kuntainliitossa voidaan sellaisissa pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joita ei ole annettava yksityiselle asianosaiselle, sekä viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa ja virkakirjanpidossa käyttää kunnan sisäisen virkakielen ohella myös saamen kieltä.

Jos saamenkielisten osuus kunnan väestöstä on edellisen vuoden ensimmäisenä päivänä ollut suurempi kuin yksi kolmasosa, tulee myös saamen kieltä käyttää 1 momentissa tarkoitetuissa pöytäkirjoissa, asiakirjoissa, kirjeenvaihdossa ja virkakirjanpidossa.

16 §

Mitä tässä laissa säädetään valtion viranomaisten tai laitosten kielestä, sovelletaan myös asianosaisten käytettävään kieleen ja toimituskirjakieleen evankelis-luterilaisen kirkon Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä kirkkoherranvirastoissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu, jollei asia ole sellainen, että sen kirkkolain (635/64) mukaan on katsottava olevan kirkon omia asioita, sekä ortodoksisen kirkkokunnan Oulun hiippakunnan kansliassa.

Mitä tässä laissa säädetään kunnista tai kuntainliitoista, sovelletaan vastaavasti evankelis-luterilaisen kirkon Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän seurakuntiin, jollei asia ole sellainen, että sen kirkkolain mukaan on katsottava olevan kirkon omia asioita, sekä ortodoksisen kirkkokunnan Lapin seurakuntaan.

4 luku

Tulkitseminen ja kääntäminen

17 §

Kun tämän lain nojalla käytetään asian suullisessa käsittelyssä saamen kieltä, on viranomaisen tai laitoksen käytettävä tulkitsemista, jos asiaa hoitava virkamies, viranhaltija tai toimihenkilö ei osaa saamen kieltä.

18 §

Viranomaisella ja laitoksella, jonka tämän lain nojalla on annettava toimituskirjastaan saamenkielinen käännös, on oikeus saada käännös 21 §:ssä tarkoitetulta saamen kielen toimistolta, jollei käännöksen hankkiminen muutoin käy sopivasti päinsä. Vastaavasti on viranomaisella ja laitoksella oikeus saada toimistolta suomenkielinen käännös sille saamen kielellä jätetystä asiakirjasta.

19 §

Milloin valtion viranomaisen tai laitoksen on annettava tai toimitettava asianosaiselle toimitus- tai asiakirja saamenkielisenä tai saamenkielisenä käännöksenä taikka käytettävä tulkitsemista, suorittaa valtio saamenkielisen toimituskirjan laatimisesta sekä kääntämisestä ja tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannukset, jotka aiheutuvat 14 §:n 1 momentissa, 15 §:n 2 momentissa ja 16 §:ssä tarkoitetusta toimitus- tai asiakirjan laatimisesta tai kääntämisestä taikka tulkitsemisesta, on itsehallintoyhdyskunnan tai kuntainliiton suoritettava.

20 §

Jos valtion taikka kunnan tai muun itsehallintoyhdyskunnan taikka kuntainliiton viranomaiselle tai laitokselle jätetty asiakirja on laadittu saamen kielellä, vaikka asianosaisella ei ole oikeutta käyttää saamen kieltä asianomaisessa viranomaisessa tai laitoksessa, tulee viranomaisen tai laitoksen hankkia asianosaisen kustannuksella asiakirjasta käännös viranomaisessa tai laitoksessa käytettävälle kielelle.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

21 § (22.12.1995/1726)

Saamen kielen kääntämistä ja muita tässä laissa säädettyjä tehtäviä varten on saamelaiskäräjien alaisuudessa saamen kielen toimisto, jonka tulee sijaita saamelaisten kotiseutualueella. Toimistosta säädetään tarkemmin asetuksella.

22 §

Lääninhallitukseen sekä valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaiseen voidaan asetuksella perustaa saamen kielen avustajan virka. Avustajan palvelut ovat maksuttomia.

23 §

Valtion sellaisen viranomaisen tai laitoksen virkamiehellä tai toimihenkilöllä, jonka virka-alue on kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella, on siten kuin asetuksella säädetään oikeus saada palkallista virkavapautta virkatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisen saamen kielen taidon hankkimista varten.

Valtion sellaisen viranomaisen tai laitoksen virkamiehelle tai toimihenkilölle, jonka virka-alueesta osa sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella, voidaan, siten kuin asetuksella säädetään, myöntää 1 momentissa tarkoitettua virkavapautta.

24 §

Täytettäessä virkaa tai tointa valtion piiri- tai paikallishallinnon sellaisessa viranomaisessa tai laitoksessa, jonka virka-alueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu, tai Lapin lääninhallituksessa taikka otettaessa työsopimussuhteista toimihenkilöä tällaiseen viranomaiseen tai laitokseen katsotaan saamen kielen taito erityiseksi ansioksi, vaikkei se olisikaan viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusehtona.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen viranomaisten ja laitosten tulee virkoja tai toimia täytettäessä sekä 23 §:ssä tarkoitetuilla ja muilla kysymykseen tulevilla toimenpiteillä varmistaa, että sen palveluksessa on riittävästi saamen kielen taitoista henkilökuntaa.

25 § (17.7.1995/975)

25 § on kumottu L:lla 17.7.1995/975.

26 § (17.7.1995/975)

Valtion talousarvioon tulee ottaa määräraha valtionavustukseen 14 §:ssä tarkoitetuille kunnille tämän lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten peittämiseksi. Muulle itsehallintoyhdyskunnille, jolle tämän lain soveltamisen johdosta aiheutuu erityisiä lisäkustannuksia, tulee valtion talousarvioon ottaa määräraha ylimääräiseen valtionavustukseen.

27 § (22.12.1995/1726)

27 § on kumottu L:lla 22.12.1995/1726.

28 §

Saamelaisten oikeudesta saada peruskoulu- ja muuta opetusta ja päivähoitoa äidinkielellään sekä saamen kielen opetuksesta säädetään erikseen.

29 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

6 luku

Voimaantulo

30 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämä laki on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa myös saamenkielisenä käännöksenä.

HE 180/90, plvk.miet. 13/90, svk.miet. 238/90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

17.7.1995/975:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 248/94, PeVM 17/94, SuVM 12/94, PeVM 1/95

22.12.1995/1726:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 190/95, PeVM 5/95, EV 160/95

22.11.1996/888:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

HE 182/1996, LaVM 12/1996, EV 153/1996

25.2.2000/190:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

HE 174/1999, PeVM 1/2000, EV 7/2000

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.