Seurattu SDK 202/2019 saakka.

15.2.1991/343

Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu JoukkoliikenneL:lla 13.11.2009/869, joka on voimassa 3.12.2009.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan linja-autolla ja sairasautolla harjoitettavaan luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen tiellä. Lain 2 §:n 4 kohtaa sovelletaan kuitenkin myös henkilöautolla taksiluvan nojalla harjoitettavaan liikenteeseen. (2.3.2007/218)

Lain 2 §:n 6 kohdan, 3 ja 4 §:n, 18, 23, 23 a ja 24 §:n sekä 25 §:n 2 momentin säännökset koskevat myös raide-, vesi- ja ilmaliikennettä. Lain 7 b §:n säännös koskee myös raide- ja vesiliikennettä. (15.7.1994/663)

2 § (15.7.1994/662)
Määritelmiä

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) luvanvaraisella henkilöliikenteellä sellaista henkilöiden kuljetusta tiellä, jonka harjoittamiseen 5 §:n mukaan tarvitaan liikennelupa;

2) linjaliikenteellä luvanvaraista henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä, jonka reitin liikennelupaviranomainen vahvistaa ja jonka harjoittaminen ei perustu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen;

3) pikavuoroliikenteellä nopeaa linjaliikennettä, jossa pysähdytään matkustajien ottamista ja jättämistä varten vain liikenneluvassa määritellyissä paikoissa;

4) ostoliikenteellä joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen;

5) tilausliikenteellä luvanvaraista henkilöliikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan määräämällä tavalla, sekä muuta luvanvaraista henkilöliikennettä, joka ei ole linjaliikennettä eikä ostoliikennettä;

6) joukkoliikenteellä linjaliikennettä, ostoliikennettä ja muuta säännöllistä henkilöliikennettä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä;

7) liikenteestä vastaavalla henkilöllä henkilöä, joka on oikeushenkilön tähän tehtävään esittämä ja lupaviranomaisen hyväksymä ja joka tosiasiallisesti ja jatkuvasti johtaa yrityksen kuljetustoimintaa sekä edustaa yritystä liikenneluvan myöntävän ja liikennettä valvovan viranomaisen kanssa asioitaessa; (21.7.2006/695)

8) asemapaikalla paikkaa tai paikkakuntaa, jolta liikennettä harjoitetaan tai lupaa haettaessa aiotaan harjoittaa; (21.7.2006/695)

9) ammattiinpääsydirektiivillä maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/26/EY. (21.7.2006/695)

3 § (15.7.1994/662)
Suunnitteluviranomaiset

Joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset tulee ottaa huomioon kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa.

Liikennetarpeet ja -palvelut on aina pyrittävä yhteensovittamaan. Liikennettä suunniteltaessa viranomaisen vastuulla on selvittää ja hyödyntää joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet.

Kunnan tehtävänä on määritellä alueensa joukkoliikenteen palvelutaso tarvittavilta osin. Kuntien tulee toimia yhteistyössä toistensa kanssa pyrkien yhteensovittamaan eri henkilöliikennemuotojen palveluita sekä ottaa huomioon eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan tehtävistä joukkoliikennettä suunniteltaessa on lisäksi säädetty erikseen.

Lääninhallituksen tehtävänä on edistää kuntien liikennesuunnittelua ja luoda edellytyksiä niiden yhteistyön onnistumiselle.

Liikenneministeriön tehtävänä on erityisesti yhteensovittaa eri henkilöliikennemuotojen palveluita sekä edistää joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia parantavaa liikennesuunnittelua ja -tutkimusta.

4 § (15.7.1994/662)
Joukkoliikennepalvelujen tuottaminen ja hankkiminen sekä sopimukset hinnoista (30.4.1998/301)

Kunnat voivat joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan toimia tarpeen mukaan yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle.

Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on oikeus sopia seutu- ja kuntalippujen hinnoista liikenteenharjoittajien kanssa silloin, kun kunnat tai valtio rahoittavat näiden lippujen hinnanalennuksia. Tällaisen sopimuksen osapuolina voivat olla yksi tai useampi kunta taikka kuntayhtymä sekä seudun tai kunnan liikenteenharjoittajat yhdessä tai erikseen. (30.4.1998/301)

Ostoliikennepalveluita hankittaessa tulee noudattaa julkisista hankinnoista voimassa olevia säännöksiä. (31.1.1997/91)

2 luku

Luvanvarainen henkilöliikenne

5 § (2.3.2007/218)
Liikennelupa

Henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla tai sairasautolla korvausta vastaan on ilman liikennelupaa kielletty lukuun ottamatta 6 §:ssä mainittuja kuljetuksia.

Henkilöiden kuljettaminen tiellä L5e–L7e-luokan ajoneuvoilla (kolmipyörä, kevyt nelipyörä, nelipyörä) korvausta vastaan on kielletty.

Jos henkilöitä kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla linja-autolla tai sairasautolla, jonka kuljettajana toimii sen vuokralleantaja tai vuokralleantajan palveluksessa oleva taikka vuokralleantajan tehtävään osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuokralleottajan asemesta vuokralleantajaa.

6 § (2.3.2007/218)
Ilman liikennelupaa sallittu liikenne

Ilman liikennelupaa saa:

1) suorittaa sairaankuljetusta valtion, kunnan, kuntayhtymän tai sairaalan hallinnassa olevalla sairasautolla;

2) suorittaa konsernin henkilökuljetuksia sen hallinnassa olevilla linja-autoilla.

6 a § (15.7.1994/662)
Liikennelupajärjestelmä

Luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen on sallittu joukkoliikenneluvan, linjaliikenneluvan tai sairaankuljetusluvan nojalla. (2.3.2007/218)

Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kuitenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liikennettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille enintään 16, tilausliikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan lisäksi rajoittaa sellaisilla liikennelupaan otettavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden. (4.12.1998/888)

Linjaliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan linjaliikennettä linja-autolla.

4 momentti on kumottu L:lla 2.3.2007/218

Tämän pykälän 2 ja 3 momentissa mainituissa luvissa voidaan antaa oikeus harjoittaa liikennettä museoajoneuvolla. (2.3.2007/218)

Sairaankuljetuslupa oikeuttaa harjoittamaan sairaankuljetusta yhdellä sairasautolla koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

7 §
Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva valtuutus

Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukaisen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella sopia poikkeuksia kansainvälisten maantiekuljetusten osalta 5 ja 6 §:n säännöksistä sekä kansainvälisten sopimusten mukaisista lupajärjestelyistä.

7 a § (12.3.2004/180)
Linja-autolla harjoitettavasta kansainvälisestä liikenteestä ja kabotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 11/98, tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia Suomessa ovat liikenne- ja viestintäministeriö, joka myös ottaa vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut todistukset sekä Ajoneuvohallintokeskus ja lääninhallitukset, joilta liikenteenharjoittajat saavat 11 artiklan 4 kohdan mukaisia asiakirjoja. Hakijan kotipaikan lääninhallitus on toimivaltainen myöntämään 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikenneluvan samoin kuin peruuttamaan sen ja ottamaan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Asetuksen 6–9 artiklassa tarkoitettu säännöllisen liikenteen luvan myöntävä viranomainen on se lääninhallitus, jonka alueella reitti on. Jos reitti ulottuu useamman kuin yhden läänin alueelle, luvan myötää se lääninhallitus, jonka alueella on pisin osa reitistä. Asetuksen 14 ja 15 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen tarkastus- ja valvontaviranomainen on poliisi.

Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 12/98 tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö. Asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Ajoneuvohallintokeskus. Asetuksen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan pois 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väärennetyn asiakirjan.

7 b § (15.7.1994/663)
Neuvoston palveluvelvoiteasetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

Julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1191/69 (neuvoston palveluvelvoiteasetus) tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa rautatie- ja sisävesiliikennettä koskevissa asioissa liikenneministeriö. Maantieliikennettä koskevissa asioissa toimivaltaisia viranomaisia ovat liikenneministeriö, lääninhallitukset, kunnat ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta liikenneministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. Liikenneministeriö voi myös antaa tarkempia määräyksiä asetuksen täytäntöönpanosta.

7 c § (12.3.2004/180)
Linja-autolla harjoitettava satunnainen kansainvälinen matkustajaliikenne

Linja-autoilla harjoitettavaa satunnaista kansainvälistä matkustajaliikennettä koskevan sopimuksen (Interbus-sopimus) tekemisestä annetun neuvoston päätöksen EY 2002/917 mukaisen sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetun kuljetusluvasta vapautetun satunnaisen liikenteen valvonta-asiakirjan antaa Suomessa Ajoneuvohallintokeskus. Sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen kuljetusluvan myöntävä viranomainen Suomessa on liikenne- ja viestintäministeriö. Sopimuksen 18 artiklassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat poliisi, tulli ja rajavartiolaitos.

7 d § (12.3.2004/180)
Kuljetuslupa kahdenkeskiseen sopimukseen perustuvan satunnaisen kansainvälisen matkustajaliikenteen harjoittamiseen linja-autolla

Ajoneuvohallintokeskus myöntää Suomen ja toisen valtion väliseen kahdenkeskiseen sopimukseen perustuvan kuljetusluvan satunnaisen kansainvälisen matkustajaliikenteen harjoittamiseen linja-autolla ulkomailla. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot.

Lupa on myönnettävä, jos haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Ajoneuvohallintokeskus voi määrätä luvan hakemiselle määräajan. Jos lupa voidaan myöntää lupien vähäisen määrän vuoksi vain osalle hakijoista, se on myönnettävä sitä ensin hakeneelle.

Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan käyttämättömäksi jäävän tai käyttämättä jääneen kuljetusluvan lupaviranomaiselle.

8 § (15.7.1994/662)
Lupaviranomaiset

Joukkoliikenneluvan myöntää hakijan kotipaikan lääninhallitus.

Linjaliikenneluvan myöntää lääninhallitus. Jos linjan reitti ulottuu useamman kuin yhden läänin alueelle, luvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella on pisin osa linjan reitistä. Linjaliikenneluvan läänin rajan ylittävään liikenteeseen, joka ajetaan kokonaan tai osittain pikavuoroliikenteenä, myöntää kuitenkin Etelä-Suomen lääninhallitus. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää muun kuin 7 a §:ssä tarkoitetun valtakunnan rajan ylittävän linjaliikenteen luvan. (19.8.2005/634)

Asetuksella säädetään niistä kunnista ja kuntayhtymistä, joiden alueella harjoitettavaan linjaliikenteeseen liikenneluvan myöntää kunnan tai kuntayhtymän viranomainen.Yksinomaan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan toimialueella harjoitettavaan linjaliikenteeseen myöntää liikenneluvan yhteistyövaltuuskunta, jollei luvan myöntäminen kuulu kunnan toimivaltaan.

Sairaankuljetusluvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella liikenteen asemapaikka on. (2.3.2007/218)

9 § (21.7.2006/695)
Joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset

Joukkoliikennelupa on myönnettävä hakijalle, joka on hyvämaineinen, saanut ammattitaidosta Ajoneuvohallintokeskuksen myöntämän todistuksen, oikeustoimikelpoinen ja vakavarainen. Lupa myönnetään myös vakavaraisuutta koskevan vaatimuksen täyttävälle oikeushenkilölle, jonka liikenteestä vastaava henkilö täyttää muut kohdan vaatimukset.

Hakija on katsottava vakavaraiseksi, jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on ammattiinpääsydirektiivissä tarkoitetut riittävät taloudelliset voimavarat yrityksen käynnistämiseen ja liikenteen asianmukaiseen hoitamiseen. Muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta oleva hakija voi osoittaa vakavaraisuutensa ammattiinpääsydirektiivin 9 artiklan mukaisella todistuksella.

Hakijan tai liikenteestä vastaavan henkilön ei ole katsottava täyttävän 1 momentissa säädettyä hyvämaineisuuden vaatimusta, jos:

1) hänet on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen; tai

2) hänet on vähintään kolmesti viimeksi kuluneen vuoden aikana tuomittu sakkorangaistukseen työ- tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, liikenteen harjoittamista, ajo- ja lepoaikojen noudattamista, liikenne- ja ajoneuvoturvallisuutta, ympäristönsuojelua tai muiden ammatillista vastuuta koskevien säännösten rikkomisesta

ja teot osoittavat hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan luvanvaraista henkilöliikennettä.

Muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta oleva hakija voi osoittaa hyvämaineisuutensa ammattiinpääsydirektiivin 8 artiklassa tarkoitetulla asiakirjalla.

Hakija tai liikenteestä vastaava henkilö on katsottava ammattitaitoiseksi, jos hän on suorittanut linja-autoliikenteen yrittäjäkurssin ja saanut Ajoneuvohallintokeskuksen myöntämän todistuksen tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetyn, ammattiinpääsydirektiivin mukaisen todistuksen hyväksytystä kirjallisesta kokeesta.

Yrittäjäkurssia ei vaadita henkilöltä, jolla on vähintään viisi vuotta jatkunut käytännön kokemus henkilöliikennettä harjoittavan yrityksen johtotehtävissä. Hänen tulee kuitenkin suorittaa hyväksytysti loppukoe.

9 a § (15.7.1994/662)
Linjaliikenneluvan myöntämisen edellytykset

Linjaliikennelupa voidaan myöntää hakijalle, jolla on joukkoliikennelupa.

Liikennelupaa myönnettäessä on otettava huomioon ennen kaikkea liikennepalvelujen kysyntä sekä olemassa olevat liikennepalvelut, myös ostoliikenne, kuntien henkilöliikenteen järjestämistä koskevat tarpeet ja sen liikenteen taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, jonka harjoittamiseen lupaa haetaan.

9 b § (2.3.2007/218)
Sairaankuljetusluvan myöntämisen edellytykset

Sairaankuljetuslupa voidaan myöntää hakijalle, joka täyttää 9 §:n 1–3 momentissa säädetyt edellytykset. Lupaa myönnettäessä on myös otettava huomioon pääasiallisen toiminta-alueen kysyntä sekä sen yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset, johon lupaa haetaan.

9 c § (21.7.2006/695)
Liikenneyrittäjäkurssit ja todistukset hyväksytystä kokeesta

Linja-autoliikenteen yrittäjäkurssin ja taksiliikenteen yrittäjäkurssin tarkoituksena on antaa liikenteenharjoittajaksi aikovalle riittävä ammatillinen pätevyys. Kursseihin sisältyy Ajoneuvohallintokeskuksen järjestämä kirjallinen koe. Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää koetehtävien laadinnassa ja koetilaisuuden järjestämisessä apuna ulkopuolista asiantuntijaa.

Ajoneuvohallintokeskus antaa todistuksen henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitun kokeen. Linja-autoliikenteen harjoittajaksi aikovalle annetun todistuksen tulee olla muodoltaan ammattiinpääsydirektiivin liitteen I kokeen rakennetta koskevien säännösten mukainen ja direktiivin liitteen I a mallin mukainen.

9 d § (21.7.2006/695)
Ammattiinpääsydirektiivissä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja toimielimet

Tässä pykälässä säädetään niistä viranomaisista ja toimielimistä, jotka antavat ammattiinpääsydirektiivin 8–10 artiklassa tarkoitetun todistuksen tai muun asiakirjan henkilölle, joka aikoo harjoittaa maanteiden henkilöliikennettä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Ammattiinpääsydirektiivin 8 artiklassa tarkoitetun todistuksen hyvämaineisuudesta antaa kotipaikan poliisi. Direktiivin 9 artiklassa tarkoitetun todistuksen vakavaraisuudesta antaa luottolaitos taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Lääninhallitus antaa direktiivin 10 artiklassa tarkoitetun todistuksen ammattitaidosta henkilölle, joka on saanut oikeuden harjoittaa henkilöliikennettä ensi kerran ennen 2 päivää lokakuuta 1999 ja muutoin Ajoneuvohallintokeskus.

10 § (15.7.1994/662)
Liikenneluvan myöntäminen

Joukkoliikennelupa on voimassa kymmenen vuotta. Siinä on vahvistettava liikenteessä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 momentin mukaisia tilausliikenteen harjoittamista rajoittavia ehtoja. (4.12.1998/888)

Linjaliikennelupa on voimassa enintään kymmenen vuotta. Siinä on lisäksi vahvistettava liikenteen valvontapaikka, reitti, yleensä aikataulu sekä aika, jona liikenne on aloitettava. Siihen voidaan liittää liikenteen asianmukaista hoitoa ja alihankintaa koskevia ehtoja.

Sairaankuljetuslupa on voimassa enintään viisi vuotta. Siinä on lisäksi vahvistettava liikenteen asemapaikka tai asemapaikat sekä aika, jona liikenne on viimeistään aloitettava, ja siihen voidaan liittää liikenteen asianmukaista hoitoa koskevia ehtoja. (2.3.2007/218)

4 momentti on kumottu L:lla 4.12.1998/888.

10 a § (27.8.1999/871)
Joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytysten tarkistaminen

Lupaviranomaisen on säännöllisesti ja vähintään viiden vuoden välein tarkistettava, että joukkoliikenneluvan haltija ja oikeushenkilön liikenteestä vastaava henkilö edelleen täyttävät 9 §:ssä tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset. Luvanhaltijalla on velvollisuus vaadittaessa antaa lupaviranomaiselle tarkistamisen edellyttämät tiedot.

11 § (2.3.2007/218)
Taksat

Liikenne- ja viestintäministeriö voi tarvittaessa vahvistaa sairaankuljetustaksan ja linjaliikenteen valtakunnallisen sarjalipputaksan.

12 § (15.7.1994/662)

12 § on kumottu L:lla 15.7.1994/662.

13 § (15.7.1994/662)
Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa liikennettä

Liikenneluvan haltija on velvollinen harjoittamaan liikennettä luvan mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti.

2–3 momentit on kumottu L:lla 2.3.2007/218.

14 § (15.7.1994/662)
Linjaliikenteen haittaamiskielto

Tilaus- ja ostoliikenteen harjoittaminen on kielletty, jos sen tarkoituksena on kuljettaa sellaisia matkustajia, joiden käytettävissä on sopivat linjaliikenneyhteydet.

Linjaliikenteelle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta linjaliikenteen matkustajien väheneminen, toisaalta matka-aika odotuksineen, vaihtojen määrä, matkustajien erityiset tarpeet sekä tilaus- tai ostoliikenteellä hoidettujen kuljetusten toistuvuus.

Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voi asettaa haittaamiskiellon tehosteeksi uhkasakon noudattaen, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

15 § (15.7.1994/662)

15 § on kumottu L:lla 15.7.1994/662.

16 § (2.3.2007/218)

16 § on kumottu L:lla 2.3.2007/218.

17 § (15.7.1994/662)
Tavarankuljetus

Linja- ja ostoliikenteessä saa kuljettaa myös tavaraa. Linjaliikenteessä ei auton matkustajatiloissa saa kuljettaa muuta tavaraa kuin matkustajien käsimatkatavaroita. Ostoliikenteessä saa kuljettaa tavaraa siten kuin siitä ostajan kanssa sovitaan.

2 momentti on kumottu L:lla 2.3.2007/218.

18 § (15.7.1994/662)
Tietojen antaminen

Liikenteenharjoittajan tulee pyynnöstä antaa liikenneministeriölle liikennesuunnittelua, tilastointia ja tutkimusta varten tarpeelliset tiedot taloudestaan ja harjoittamastaan liikenteestä. Liikenneministeriöllä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa näitä tietoja liikennesuunnittelua ja tutkimusta varten lääninhallituksille.

Tietojen antamisen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko noudattaen, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

19 § (15.7.1994/662)
Poikkeusmääräykset

Lupaviranomainen voi antaa liikenneluvasta poikkeavia määräyksiä liikenteen harjoittamisesta, jos se muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai muusta erityisestä syystä on välttämätöntä.

20 § (15.7.1994/662)
Liikenneluvan peruuttaminen

Jos liikenneluvan haltija ei enää täytä liikenneluvan myöntämisen edellytyksiä tai jos liikennettä ei harjoiteta luvan mukaisesti tai muutoin asianmukaisesti, voi lupaviranomainen peruuttaa liikenneluvan määräajaksi tai kokonaan. Jos joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen peruuttaa joukkoliikenneluvan, sen on kuultuaan linjaliikenneluvat myöntäviä viranomaisia samalla peruutettava myös luvanhaltijan linjaliikenneluvat.

Lupaviranomainen voi peruuttaa liikenneluvan, ei kuitenkaan joukkoliikennelupaa, myös, jos liikenteen ei enää voida katsoa olevan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti järjestettyä ja liikenteen uudelleen järjestely on yleisen edun kannalta välttämätöntä.

Lupaviranomaisen on peruutettava oikeushenkilölle myönnetty sairaankuljetuslupa, jos yritys myydään tai muutoin vastikkeellisesti luovutetaan, ja lupaviranomaisen hyväksymä liikenteestä vastaava henkilö tällaisen luovutuksen yhteydessä tai sitä ennen on lakannut taikka sen jälkeen lakkaa tosiasiallisesti hoitamasta hänelle tämän lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Yritys katsotaan myydyksi tai vastikkeellisesti luovutetuksi, jos yrityksen osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta siirtyy tai on siirtynyt. Lupaa ei kuitenkaan peruuteta, jos ostaja tai muu siirronsaaja täyttää 9 §:n 1–3 momentin sairaankuljetusluvan saamisen edellytykset ja jos siirron kohteena oleva lupa on myönnetty ennen 1 päivää maaliskuuta 1991. (2.3.2007/218)

21 § (15.7.1994/662)
Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavan liikenteen kieltäminen ja rajoittaminen

Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenneluvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti, voi joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta, kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta tilausliikennettä. (4.12.1998/888)

Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenneluvan nojalla kansainvälisten sopimusten vastaisesti, voi liikenneministeriö kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta kansainvälistä liikennettä tai rajoittaa sen harjoittamista.

22 § (15.7.1994/662)

22 § on kumottu L:lla 15.7.1994/662.

3 luku

Valtionrahoitus (15.7.1994/662)

23 § (15.7.1994/662)
Käyttötarkoitukset

Valtion talousarviossa osoitetuin määrärahoin voidaan:

1) maksaa yritysten kanssa palvelujen ostamisesta tehdyistä sopimuksista aiheutuvat korvaukset ja hyvittää yrityksille asetetuista palveluvelvoitteista aiheutuneet kulut siten kuin julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1191/69 tarkemmin määrätään,

2) ostaa lentoliikennepalveluja, sekä

3) rahoittaa joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeita.

23 a § (15.7.1994/662)
Määrärahan kiintiöinti ja käyttö

Liikenneministeriö päättää valtion talousarviossa osoitetun määrärahan tai sen osan kiintiöimisestä lääninhallituksille ja määrää tarvittavilta osin sen jaosta 23 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin.

Lääninhallitukset ja liikenneministeriö saavat itse käyttää määrärahaa 23 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin. Ne voivat myös myöntää valtionapua kunnalle, seudulliselle kuntayhtymälle tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle käytettäväksi samoihin tarkoituksiin.

24 §
Valtionavun takaisin periminen

Valtionapu on maksettava kokonaan tai asianomaiselta osalta takaisin ja peruutettava vielä maksamatta olevalta osalta, jos

1) valtionavun myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta avun saamiseen tai oleellisessa kohdin sille asetettuihin ehtoihin,

2) valtionavun maksamista tai sen valvontaa varten on kieltäydytty antamasta myöntämispäätöksessä edellytettyjä tietoja, asiakirjoja ja muuta aineistoa tai apua,

3) valtionapu on suoritettu muutoin virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti tai

4) valtionapu on käytetty muuhun kuin mihin se on myönnetty.

Milloin valtionavun ehtoja on muulta osin laiminlyöty, valtionapu tai osa siitä voidaan määrätä palautettavaksi ja vielä maksamatta olevalta osalta peruutetuksi tai maksatus keskeytettäväksi.

Palautettavalle valtionavulle on maksettava sen suorittamispäivästä lukien korkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä kulloinkin voimassa olevan Suomen Pankin peruskoron. Jollei suoritettavaa määrää makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. (3.3.1995/293)

4 luku

Erinäisiä säännöksiä

25 § (21.7.2006/695)
Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku

Oikeus hakea muutosta liikennelupaa koskevaan päätökseen on hakijalla ja luvanhaltijalla, jonka oikeuteen päätös voi vaikuttaa, sekä sillä kunnalla, jossa lupahakemuksessa tarkoitettua liikennettä harjoitetaan.

Edellä 9 c §:ssä tarkoitetun kokeen hylkäämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Koesuoritukseen saa hakea oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. Hylkäävään päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun henkilö sai tiedon hylkäämisestä. Muutoksenhausta oikaisuvaatimusta koskevaan Ajoneuvohallituksen päätökseen säädetään 3 momentissa.

Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

26 §
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten perusteella tehtyä päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, että se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksen tai määräyksen antanut viranomainen toisin määrää.

27 §
Rangaistussäännökset

Joka harjoittaa luvanvaraista henkilöliikennettä ilman asianmukaista liikennelupaa tai kansainvälisten maantieliikennesopimusten edellyttämää kuljetuslupaa taikka rikkoo 5 §:n 2 momentin kieltoa, on tuomittava luvattomasta henkilöliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. (2.3.2007/218)

Joka laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn ilmoituksen tekemisen on tuomittava ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon. (15.7.1994/662)

28 § (2.3.2007/218)
Luvattoman kuljetuksen keskeyttäminen

Poliisimies voi keskeyttää kuljetuksen, jos kysymyksessä on luvanvaraisen henkilöliikenteen harjoittaminen ilman asianmukaista liikennelupaa, kansainvälisen sopimuksen edellyttämää lupaa tai kiellon vastaisesti tai ilman asiakirjaa taikka jos ajoneuvon kuljettaja ei voi esittää asiakirjaa, jonka mukana pitämiseen hänellä on tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan velvollisuus.

29 § (15.7.1994/662)
Valtuutussäännös

Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset liikenneluvan myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan hakemisesta, muuttamisesta ja uusimisesta, alihankinnasta, kuolin- ja konkurssipesän oikeudesta harjoittaa liikennettä, liikenteestä vastaavan henkilön vaihtumisesta, liikenteen valvonnasta, lupaviranomaisten ja kuntien velvollisuudesta antaa lääninhallituksille tietoja myöntämistään luvista ja ostamastaan liikenteestä sekä muusta tämän lain täytäntöönpanosta.

2 momentti on kumottu L:lla 2.3.2007/218.

Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan poliisille kuuluvien tehtävien suorittamisesta.

30 § (12.3.2004/180)
Henkilörekisteritiedot

Lupaviranomaisella on oikeus saada tietoja rikosrekisteristä, ajoneuvoliikennerekisteristä ja ulosottorekisteristä liikenneluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten.

31 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa määrätyn ajan.

Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa tämän lain voimaantullessa, samoin kuin henkilön, joka toimii liikenteestä vastaavana henkilönä ammattimaista henkilöliikennettä harjoittavassa yrityksessä tämän lain voimaantullessa, katsotaan täyttävän tässä laissa säädetyn ammattitaitovaatimuksen.

HE 175/90, LiV.miet. 7/90, svk.miet. 247/90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

15.7.1994/662:

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994. Lain 8 §:n 1 momentin, 9 b §:n 2-5 momentin, 15 §:n 2 momentin, 16 §:n 1-3 momentin sekä 20 §:n 3 momentin osalta laki tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Lain 7 a § tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (7 a § tuli A:n 665/1994 mukaisesti voimaan 1.8.1994.)

2. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. Tällä lailla kumotaan kaupunkimaisen paikallisliikenteen taksat hyväksyvistä kunnista 27 päivänä helmikuuta 1991 annettu liikenneministeriön päätös (444/91), henkilöautolla harjoitettavan tilausliikenteen liikennealuejaosta 14 päivänä huhtikuuta 1992 annettu liikenneministeriön päätös (355/92), luvanvaraisen linja-autoliikenteen harjoittajan ammattitaidon ja vakavaraisuuden osoittamisesta 21 päivänä toukokuuta 1993 annettu liikenneministeriön päätös (458/93) sekä linja-autolla tilausliikenneoikeuden nojalla harjoitettavasta joukkoliikenteestä 17 päivänä joulukuuta 1993 annettu liikenneministeriön päätös (1399/93). Lisäksi kumotaan lääninhallitusten vahvistamat taksiradio-ohjesäännöt ja taksiohjesäännöt 1 päivästä tammikuuta 1995 lukien.

4. Sen, jolla on oikeus harjoittaa linja-autolla linja- tai tilausliikennettä 30 päivänä kesäkuuta 1994, katsotaan täyttävän tässä laissa säädetyt joukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset ja sille annetaan hakemuksesta joukkoliikennelupa. Nämä luvat, jotka antaa liikenneministeriö, oikeuttavat harjoittamaan liikennettä 6 a §:n 2 momentin mukaisesti 1 päivästä elokuuta 1994 lukien.

5. Myös muut joukkoliikenneluvat myöntää 31 päivään joulukuuta 1994 asti liikenneministeriö ja niiden nojalla saa mainittuun ajankohtaan asti harjoittaa ainoastaan ostoliikennettä, jollei ole 9 a §:n 2 momentin mukaisia perusteita sallia myös tilausliikenteen harjoittamista.

6. Silloin kun kunta tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta vastaa taloudellisesti linjaliikenneluvan nojalla harjoitettavasta liikenteestä ja liikenteenhoito perustuu ostosopimukseen, linjaliikenneluvat lakkaavat olemasta voimassa 1 päivästä elokuuta 1994 lukien, jonka jälkeen liikenteenhoito määräytyy yksinomaan sopimuksen perusteella.

7. Kaupunkimaisen paikallisliikenteen taksat hyväksyvistä kunnista annetun liikenneministeriön päätöksen nojalla hyväksytyt taksat ovat 1 päivästä elokuuta 1994 lukien sellaisinaan voimassa kunnes kunnat toisin päättävät tai liikenteenharjoittajien kanssa toisin sopivat.

8. Tammikuun 1 päivään 1995 asti on taksilupia myönnettäessä noudatettava 9 §:n 1-3 momenttia ja 9 a §:n 2 momenttia.

9. Henkilöauton ja invataksin tilausliikenneluvan haltijan katsotaan täyttävän taksiluvan myöntämisen edellytykset. Sairasautoluvan haltijan katsotaan täyttävän sairaankuljetusluvan myöntämisen edellytykset.

10. Henkilöauton ja sairasauton tilausliikenneluvat oikeuttavat 1 päivästä elokuuta 1994 lukien harjoittamaan liikennettä koko maassa. Invataksilupien rajoitukset lukuun ottamatta kalustoa koskevaa rajoitusta poistuvat 1 päivästä elokuuta 1994 lukien. Muut taksiliikenteen harjoittamiseen oikeuttavien lupien kuljetusrajoitukset poistuvat 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien.

11. Muutoin ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt liikenneluvat ovat sellaisenaan voimassa luvassa määrätyn ajan.

12. Lääninhallitusten 1 päivään tammikuuta 1995 mennessä hyväksymien taksiradiotilauskeskusten ei tarvitse tehdä 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta.

13. Vuoden 1997 loppuun asti taksiluvan voi saada, jos hakija on 1 päivään tammikuuta 1995 mennessä toiminut päätoimisena taksinkuljettajana vähintään viisi vuotta. Luvansaajan on kuitenkin kahden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä suoritettava hyväksytysti yrittäjäkurssi ennen taksiluvan nojalla harjoitettavan henkilöliikenteen aloittamista.

HE 52/94, LiVM 10/94, ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston direktiivi (74/562/ETY ja 89/438/ETY), ETA-sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94, ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston asetus (ETY) N:o 684/92 ja (ETY) N:o 2454/92

15.7.1994/663:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

HE 87/94, LiVM 10/94, ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston asetus (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1893/91

3.3.1995/293:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

Palautettavaan suoritukseen, joka oli viivästyneenä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia voidaan kuitenkin soveltaa, jos se johtaa lievempään viivästysseuraamukseen kuin aiempi laki.

HE 292/94, TaVM 58/94

31.1.1997/91:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997.

HE 218/1996, LiVM 10/1996, EV 224/1996

30.4.1998/301:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1998.

HE 11/1998, LiVM 2/1998, EV 28/1998

4.12.1998/888:

Tämä laki tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 11 päivänä kesäkuuta 1999.

Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomainen voi rajoittaa oikeutta harjoittaa tilausliikennettä ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn joukkoliikenneluvan nojalla liikennelupaan sisällytettävillä ehdoilla, jos se on tarpeen työnjaon selventämiseksi taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen nähden ja liikennettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille enintään 16.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Neuvoston asetus (ETY) N:o 684/92; EYVL N:o L 74, 20.3.1992, s. 1, Neuvoston asetus (EY) N:o 11/98; EYVL N:o L 4, 8.1.1998, s. 1, Neuvoston asetus (EY) N:o 12/98; EYVL N:o L 4, 8.1.1998, s. 10, HE 112/1998, LiVM 11/1998, EV 138/1998

27.8.1999/871:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

HE 13/1999, LiVM 1/1999, EV 11/1999, Neuvoston direktiivi 98/76/EY; EYVL N:o L 277, 14.10.1998, s. 17

25.8.2000/759:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000.

HE 60/2000, LiVM 5/2000, EV 91/2000

11.12.2002/1092:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 141/2002, LiVM 19/2002, EV 193/2002

12.3.2004/180:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004.

HE 180/2003, LiVM 7/2004, EV 11/2004

19.8.2005/634:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2005.

HE 66/2005, LiVM 15/2005, EV 78/2005

21.7.2006/695:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä heinäkuuta 1994 annetun asetuksen (666/1994) 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 3 momentti sekä 5 ja 6 §, sellaisena kuin niistä on 3 §:n 3 momentti asetuksessa 720/1999.

HE 24/2006, LiVM 12/2005, EV 71/2006

2.3.2007/218:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.

HE 38/2006, LiVM 34/2006, EV 263/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.