Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

2.11.1984/742

Asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumottu A:lla 30.12.2002/1330, joka on voimassa 1.1.2003 alkaen.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) nojalla:

1 luku

Työttömyyspäivärahan maksaminen

1 §

Työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun työttömyyspäivärahan maksamista varten työttömän on esitettävä sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttömyyskassalle selvitys päivärahan suuruuteen vaikuttavista tuloista ja annettava päivärahan maksamista varten muut tarpeelliset tiedot.

2 § (24.7.1997/732)

2 § on kumottu A:lla 24.7.1997/732.

3 §

Peruspäiväraha maksetaan päivärahansaajan määräämälle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen päivärahaoikeuden alkamisesta lukien maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Työttömyyspäiväraha voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos hakija esittää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn. Peruspäivärahan tulee olla hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä. (24.7.1997/732)

Ansioon suhteutettu päiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi. (22.12.1994/1337)

Työttömyysturvalain 17 §:ssä tarkoitettu soviteltu päiväraha maksetaan päivärahaoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. (25.8.1994/790)

2 luku

Työssäoloehdon täyttyminen eräillä työaloilla

4 § (24.7.1997/732)

Poikkeuksena siitä, mitä viikoittaisesta työajasta työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentissa säädetään, voidaan työviikoksi katsoa:

1) opetusalalla jokainen viikko, jona henkilön viikoittainen työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä; jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, pidetään viikoittaisen työajan vähimmäismääränä kahdeksaa tuntia; henkilön pyynnöstä voidaan työssäoloehdon täyttymisessä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen viikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä ollut vähintään 34 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle; sekä

2) työsuhteessa olevan kotonaan ulkopuoliselle työnantajalle työtä tekevän henkilön kohdalla jokainen viikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään kolme neljäsosaa kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään kolme neljäsosaa peruspäivärahan 40-kertaisesta määrästä kuukaudessa.

4 a § (29.12.1994/1503)

Yritystoiminta on työttömyysturvalain 13 §:n 3 momentissa ja 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin olennaista niinä kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa yrittäjien eläkelain (468/1969) mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritetty työtulo on vähintään 710 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on vakuutettu työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaisesti, on mainitun lain mukaisen työansion kuukaudessa vastattava edellä sanottua summaa. (30.12.1999/1327)

Mitä 1 momentissa säädetään sovelletaan myös maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaisesti vakuutettuun maatalousyrittäjään, jonka mainitun lain mukainen työtulo on vähintään 400 euroa kuukaudessa. (30.12.1999/1327)

4 b § (12.4.1995/538)

Työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentin mukaisen työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän jokaisena viikkona sellaisessa urheilutoiminnassa, jossa henkilön urheilemisesta saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaisen peruspäivärahan 40-kertainen määrä.

2 a luku (24.7.1997/732)

Myyntivoiton jaksottaminen

4 c § (24.7.1997/732)

Myyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä päivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. (30.12.1999/1327)

Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:

1) oletettuna hankintamenona 50 prosenttia; tai

2) omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno.

(30.12.1999/1327)

Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.

Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.

Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.

4 d § (24.7.1997/732)

Myyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.

Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.

4 e § (24.7.1997/732)

Jos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.

Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.

4 f § (24.7.1997/732)

Yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.

4 g § (24.7.1997/732)

Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. (30.12.1999/1327)

Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa. (30.12.1999/1327)

Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole ollut yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi pitänyt ottaa eläkevakuutus yritystoimintaa varten.

4 h § (24.7.1997/732)

Myyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.

3 luku

Perusturvan rahoitus

5 §

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyysturvalain 37 §:n 1 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista peruspäivärahoista ja lapsikorotuksista. Lisäksi kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään marraskuun 15 päivänä sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys ennakoiden vahvistamista varten.

Valtion tulee suorittaa 1 momentissa mainitun lainsäännöksen mukainen ennakko kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksikuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa voidaan ennakko jaksottaa edellä todetusta poiketen. (3.6.1994/442)

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ennakon seuraavalle vuodelle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samalla ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä. Ministeriö suorittaa ennakot kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Edellä 2 momentissa mainittu ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

6 §

Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava se määrä, mikä työttömyysturvalain 37 §:n 1 momentin mukaisesti valtion on tullut tilivuonna suorittaa peruspäivärahoina ja lapsikorotuksina. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan elokuun ennakossa.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 37 §:n 2 momentissa tarkoitetut ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltynä. (25.8.1994/790)

4 luku

Työttömyysturvalautakunta

7 §

Työttömyysturvalautakunta, jäljempänä lautakunta, toimii ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä työttömyysturvaa koskevissa asioissa.

8 §

Lautakunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja jäsenten sekä varajäsenten kelpoisuusehdoista on säädetty työttömyysturvalain 39 §:ssä.

Jos lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee toimikauden aikana, määrätään hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vastaavasti uusi kelpoisuusehdot täyttävä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen.

9 §

Lautakunnan hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa. Sen puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja ja muina jäseninä varapuheenjohtajat, yksi työvoimaviranomaisten edustaja ja yksi lakimiesjäsen, jotka lautakunta valitsee, sekä yksi edustaja työnantajajärjestöjen nimeämien jäsenien ja yksi työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen nimeämien jäsenien keskuudestaan valitsemista jäsenistä. (22.12.1994/1337)

Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja työvoimaviranomaisten edustaja sekä molemmat työmarkkinajäsenet ovat kokouksessa läsnä.

10 §

Lautakunnassa on toimistopäällikkö, esittelijöitä ja muita virkamiehiä. Lisäksi lautakunnassa voi olla työsopimussuhteista henkilökuntaa. (22.12.1994/1337)

2 momentti on kumottu A:lla 22.12.1994/1337.

10 a § (22.12.1994/1337)

Kelpoisuusvaatimuksena työttömyysturvalautakunnan virkoihin on:

1) toimistopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys sosiaalivakuutukseen ja hallinnollisiin tehtäviin; ja

2) esittelijän virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

10 b § (15.4.1988/339)

Toimistopäällikön nimittää sosiaali- ja terveysministeriö. (22.12.1994/1337)

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa työttömyysturvalautakunta.

10 c § (22.12.1994/1337)

Jos kysymyksessä on sellaisen virkavapauden myöntäminen, jonka saamiseen virkamiehellä on laissa säädetyin tai virkaehtosopimuksessa sovituin edellytyksin oikeus, taikka muusta virkavapaudesta, joka kestää enintään vuoden, virkavapauden toimistopäällikölle myöntää työttömyysturvalautakunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämisestä toimistopäällikölle päättää sosiaali- ja terveysministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriö päättää toimistopäällikön viran hoitamisesta yli vuoden kestävän virkavapauden aikana ja työttömyysturvalautakunta lyhyemmän virkavapauden aikana.

11 §

Muutoksenhakuasiat käsitellään jaostoissa, jotka lautakunta määrää.

Jaostoon kuuluu puheenjohtajana lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, työvoimaviranomaisten edustaja, kaksi lakimiesjäsentä sekä kaksi työmarkkinajäsentä, joista toisen tulee olla työnantajajärjestöjen edustaja ja toisen työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen edustaja. Asian koskiessa olennaisesti lääketieteellistä seikkaa on toisen lakimiesjäsenen sijasta jaoston jäsenenä lääkärijäsen.

Jaosto on päätösvaltainen, kun jaoston puheenjohtaja ja työvoimaviranomaisten edustaja sekä molemmat työmarkkinajäsenet ovat kokouksessa läsnä. Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee yhden saapuvilla olevan jäsenen olla lääkäri.

12 §

Jos lautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, lautakunnan puheenjohtaja tai jaosto tai sen puheenjohtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi lautakunnan täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

13 §

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Lautakunnan jaosto kokoontuu jaoston puheenjohtajan kutsusta.

14 § (26.3.1999/379)

14 § on kumottu A:lla 26.3.1999/379.

15 §

Lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta huolehtivat esittelijät.

16 §

Asiat päätetään lautakunnan täysistunnossa ja jaoston kokouksessa esittelystä.

17 § (26.3.1999/379)

17 § on kumottu A:lla 26.3.1999/379.

18 §

Asiat käsitellään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat saapuneet, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

19 § (26.3.1999/379)

19 § on kumottu A:lla 26.3.1999/379.

20 §

Lautakunnan ja sen jaoston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja esittelijä varmentaa.

21 §

Lautakunnan puheenjohtaja huolehtii lautakunnalle kuuluvien tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta. Hänen on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.

Päätös laaditaan pöytäkirjasta erillään.

Lautakunnan päätökset allekirjoittaa esittelijä.

4 momentti on kumottu A:lla 25.4.1997/369.

22 §

Lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja asiantuntijat saavat palkkiota sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Ennen palkkioperusteiden vahvistamista on asiasta pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto.

23 §

Muita määräyksiä lautakunnan toiminnasta voidaan antaa työjärjestyksellä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa.

5 luku

Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysturva-asiain neuvottelukunta

24 §

Sosiaali- ja terveysministeriössä on työttömyysturvalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu työttömyysturva-asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

1) seurata työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain (603/84) täytäntöönpanoa sekä työttömyysturvan yleistä kehitystä;

2) tehdä esityksiä ja aloitteita työttömyysturvajärjestelmän kehittämiseksi;

3) edistää ja kehittää työttömyysturvan toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;

4) antaa lausuntoja sosiaali- ja terveysministeriölle ja työvoimaministeriölle;

5) seurata työttömyysturvalain mukaista päätöksentekoa työttömyyskassoissa ja sosiaalivakuutustoimikunnissa sekä työttömyyspäivärahojen maksamista;

6) seurata työvoimatoimikuntien toimintaa työttömyysturvalain soveltamista koskevissa asioissa;

7) antaa sosiaalivakuutustoimikunnille ja työttömyyskassoille työttömyysturvalain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja; sekä

8) suorittaa muut sosiaali- ja terveysministeriön sille antamat työttömyysturvaan liittyvät tehtävät.

25 §

Valtioneuvosto asettaa työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 14 muuta jäsentä. Jäsenille määrätään henkilökohtainen varamies.

26 §

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtaja työvoimaministeriöstä. Jäsenistä yksi edustaa valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi kansaneläkelaitosta, yksi ammattikasvatusviranomaisia, yksi työttömyyskassojen keskuskassaa ja yksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä. Neljä jäsenistä edustaa työnantajajärjestöjä sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöjä.

Työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Palkansaajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

27 §

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja sillä on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä ottaa itselleen yhden tai useampia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

28 §

Neuvottelukunta ja sen jaosto ovat päätösvaltaiset, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

29 §

Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin palkkioista ja matkakustannuksista on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

6 luku

Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunta

30 §

Kansaneläkelaitoksessa on työttömyysturvalain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettu kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

1) käsitellä periaatteellista laatua olevia ja tärkeitä työttömyysturvan perusturvan hoitamista koskevia kysymyksiä;

2) seurata työttömyysturvan perusturva-asioiden soveltamista sekä tehdä esityksiä ja aloitteita työttömyysturvan kehittämisestä;

3) edistää ja kehittää työttömyysturvan toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä; sekä

4) antaa kansaneläkelaitokselle lausuntoja työttömyysturvan perusturvaa koskevista asioista.

31 §

Valtioneuvosto asettaa kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä.

32 §

Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja yksi jäsen ovat kansaneläkelaitoksesta. Neuvottelukunnassa yksi jäsen edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työvoimaministeriötä, yksi työttömyyskassojen keskuskassaa ja yksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä. Kaksi jäsenistä edustaa työnantajajärjestöjä, yksi maatalousyrittäjien järjestöjä sekä kaksi työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöjä.

Työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Palkansaajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

33 §

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja sillä on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä ottaa yhden tai useampia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

34 §

Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, asiantuntijoille ja sihteereille maksettavat palkkiot ja matkakustannusten korvaukset.

35 §

Neuvottelukunnan toiminnasta johtuvat kustannukset suoritetaan kansaneläkelaitoksen varoista.

7 luku

Voimaantulo

36 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985, kuitenkin siten, että kansaneläkelaitoksen on esitettävä vuotta 1985 koskeva 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvio marraskuun 1984 loppuun mennessä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä asetuksella kumotaan työttömyysvakuutusasiain neuvottelukunnasta 1 päivänä heinäkuuta 1965 annettu asetus (393/65).

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.5.1987/528:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1987 ja sitä sovelletaan etuuksiin, jotka kohdistuvat aikaan asetuksen voimaantulosta alkaen.

15.4.1988/339:

(A:n 339/88 10 d §:)Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1988.

Asetuksen 10 a §:ssä säädettyjen kelpoisuus vaatimusten estämättä tämän asetuksen voimaan tullessa virassa oleva henkilö on edelleen kelpoinen työttömyysturvalautakunnan samannimiseen virkaan.

Täytettäessä virkaa, jonka hakuaika päättyy ennen 1 päivää toukokuuta 1988, sovelletaan hakuajan päättyessä voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia.

3.6.1994/442:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1994.

25.8.1994/790:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994.

22.12.1994/1337:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995, kuitenkin siten, että asetuksen 3 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1995.

29.12.1994/1503:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

12.4.1995/538:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

25.4.1997/369:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

24.7.1997/732:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

30.12.1997/1404:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

26.3.1999/379:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

30.12.1999/1327:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.