Seurattu SDK 8/2022 saakka.

11.1.1980/31

Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 20.5.2016/380, joka on voimassa 1.1.2017 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Yleisiä säännöksiä
1 §

Niissä Mikkelin, Kymen, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen läänin kunnissa, joissa tiloille tai kylille kuuluvia vesialueita tai vesijättöjä sijaitsee toisten tilojen tai kylien maatilusten kohdalla, voidaan tarkoituksenmukaisten jako-olojen aikaansaamiseksi suorittaa vesialueiden ja vesijättöjen tilusjärjestelyjä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

2 § (13.12.2013/928)

Maanmittauslaitos selvittää ne alueet, joilla tilusjärjestelyn suorittaminen on tarpeen. Selvityksen perusteella Maanmittauslaitos määrää tilusjärjestelyn toimitusalueen sekä suoritettavaksi toimituksen. Samaan tilusjärjestelyyn otetaan aluetta siinä laajuudessa kuin järjestelyn toteuttamiseksi on tarkoituksenmukaista.

3 § (12.4.1995/568)

Tilusjärjestely suoritetaan tilusjärjestelytoimituksessa, josta on, jollei tästä laista muuta johdu, soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa (554/95) säädetään yhteisen alueen jaosta.

4 § (12.4.1995/568)

Tämän lain mukaisessa tilusjärjestelytoimituksessa voidaan suorittaa kiinteistönmuodostamislain mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi toimituksessa voidaan suorittaa tilusten lunastamisia sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

5 §

Edellä 1 §:ssä mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi voidaan suorittaa tilusvaihto, vaikkei asianosainen antaisikaan siihen suostumustaan. (12.4.1995/568)

Tilusvaihto saa käsittää vesialueiden ja vesijättöjen lisäksi myös arvoltaan vähäisiä saaria ja muita arvoltaan vähäisiä maatiluksia, jos se on tarpeen tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen kannalta.

Erillisen vesijätön tilaksi muodostaminen
6 §

Erillisenä vesijättönä pidetään tätä lakia sovellettaessa ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 vesistöä laskemalla syntynyttä vesijättöä, jonka osalta asianosainen esittää selvityksen laskemiseen perustuvasta omistusoikeudestaan.

Erillinen vesijättö liitetään sen omistajalle ennestään kuuluvaan tilaan, jos vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää sanotun tilan yhteydessä.

Itsenäiseksi tilaksi erillinen vesijättö muodostetaan vain siinä tapauksessa, että sen käyttö yksinään on vesijätön suuruuden ja sijainnin puolesta tarkoituksenmukaista.

Lunastaminen
7 §

Jos tilojen yhteinen tai jonkin tilan yksityinen vesialue sijaitsee vesioikeudellisesti toiseen kylään kuuluvien tilojen maatilusten kohdalla, saa vesialueen lunastaa sanottuun kylään tai, milloin se on vesialueen käytön kannalta tarkoituksenmukaista, sanottujen tilojen yhteiseksi. Tilan yksityinen vesialue voidaan kuitenkin jättää lunastamatta, jos se on tilalle sen elinkelpoisuuden kannalta tärkeä.

Jos tilojen yhteinen tai jonkin tilan yksityinen vesijättö sijaitsee vesioikeudellisesti toiseen kylään kuuluvien tilojen maatilusten kohdalla tai jos 1 momentin perusteella lunastettava vesialue on vähäinen eikä sitä tarkoituksenmukaisesti voida käyttää tiloille yhteisesti kuuluvan tai siihen lunastettavan vesialueen kanssa, voidaan tällaiset alueet lunastaa sellaisiin tiloihin, joiden maatilusten kohdalla ne ovat.

7 a § (5.11.1993/931)

Jos vesialueella suoritetun kylien välisen rajankäynnin jälkeen sellaisen kylän tilat, jolle ei kuulu maakaaren ja välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta annetun lain mukaan vesialuetta, ovat osakkaiden tavoin kalastaneet jatkuvasti rajankäynnistä lähtien toiseen kylään kuuluvalla määrätyllä yhteisellä vesialueella, voidaan tällaiseen kylään kuuluville tiloille lunastaa sellainen vesialue tai osuutta sellaiseen vesialueeseen, jolla kylän tilat ovat kalastaneet, jos se on tilan käytön kannalta tärkeää, sen mukaan kuin jäljempänä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Jos vain vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella, lunastetaan tällainen vesialue niiden kylään kuuluvien tilojen yhteiseksi, joiden omistajat lunastamista vaativat. Lunastettuun alueeseen tilat saavat osuutta maapinta-alojensa suhteessa, jolleivät tilojen omistajat toisin sovi. (22.11.1996/877)

Jos vesialuetta omistamattoman kylän tilat ovat kalastaneet määrätyllä vesialueella yhdessä sellaiseen kylään kuuluvien tilojen kanssa, jolle vesialue kuuluu, lunastetaan niille ensiksi mainitun kylän tiloille, joiden omistajat lunastamista vaativat, osuudet sanottuun vesialueeseen. Kullekin tilalle lunastettavan osuuden suuruus määrätään sellaiseksi, että se mahdollistaa tavanomaisen kotitarvekalastuksen.

8 §

Jollei erillistä vesijättöä 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa liitetä sen omistajalle ennestään kuuluvaan tilaan tai muodosteta itsenäiseksi tilaksi, on sen lunastamisesta tilaan vastaavasti voimassa, mitä 7 §:n 2 momentissa on säädetty.

Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, voidaan tässä laissa tarkoitettua vesijättöä ja vesialuetta lunastaa vesitilusjärjestelyissä kunnalle, jos kunnalla rakennuslain (370/58) nojalla on alueeseen ilman erityistä lupaa lunastusoikeus tai jos kunta on saanut rakennuslaissa tarkoitetun luvan alueen lunastamiseen. Kunnalle lunastettu alue on muodostettava tilaksi, jollei alueella ole suoritettu kiinteistönmuodostamislain (554/95) 45 §:ssä tarkoitettua yleisen alueen mittausta. (22.11.1996/877)

Jos erillinen vesijättö liitetään omistajalle ennestään kuuluvaan tilaan tai muodostetaan itsenäiseksi tilaksi tai jos kunnalle 2 momentin nojalla muodostetaan tila, voidaan 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua vesijättöä ja vesialuetta lunastaa tällaiseen tilaan.

Vesialueen tai vesijätön lunastamisen yhteydessä saa lunastaa myös arvoltaan vähäisiä saaria ja muita arvoltaan vähäisiä maatiluksia, milloin se on tarpeen tilusten tarkoituksenmukaisen sijoituksen kannalta.

Itsenäistä tilaa ei tämän lain nojalla saa lunastaa.

9 §

Tässä laissa tarkoitettuun alueeseen kohdistuvan vuokra-, nautinta- tai muun käyttöoikeuden haltija säilyttää oikeutensa tämän lain mukaisin toimenpitein tapahtuneesta alueen omistajan vaihtumisesta huolimatta.

Jos 1 momentissa tarkoitetulla alueella on asuinrakennus eikä kysymyksessä ole 8 §:n 2 momentin nojalla kunnalle lunastettava alue, on alueen haltijalla 10 §:ssä säädetyin edellytyksin oikeus lunastaa alue vesitilusjärjestelyn yhteydessä itselleen. Lunastamisvaatimus on esitettävä toimitusmiehille alkukokouksessa tai toimituksessa asetettavan määräajan kuluessa.

10 §

Edellä 9 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden edellytyksenä on, että:

1) lunastaja on Suomen kansalainen;

2) lunastaja omistaa kokonaan tai pääasiallisesti alueella olevan pysyväisluontoiseen asumiseen käytetyn asuinrakennuksen, jonka rakentaminen on aloitettu ennen vuotta 1970;

3) lunastaja asuu vakinaisesti alueella; ja että

4) alue yksin tai yhdessä lunastajan hallinnassa olevan muun alueen kanssa käsittää rakennuspaikan, jonka pinta-ala on vähintään kaksi tuhatta neliömetriä.

Erityisistä syistä voidaan lunastaa alue, joka käsittää 1 momentin 4 kohdassa mainittua pienemmänkin rakennuspaikan.

Jos alueella on voimassa asemakaava tai annettu muita määräyksiä alueen käytöstä, on tämä mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon lunastamisessa. (5.2.1999/148)

Jos 3 momentissa tarkoitetun kaavan laatiminen tai siinä tarkoitettujen määräysten antaminen taikka kaavan tai määräysten muuttaminen on vireillä, on lunastaminen pyrittävä suorittamaan siten, ettei siitä aiheudu haittaa kaavan laatimiselle tai määräysten antamiselle taikka niiden toteuttamiselle.

11 § (12.4.1995/568)

Tämän lain mukaisia tilusjärjestelyjä tai lunastuksia suoritettaessa on toimitusmiesten viran puolesta perustettava venevalkamia, laitureita ja muita sellaisia tarpeita varten tarvittavat rasitteet kiinteistönmuodostamislain 14 luvun säännöksiä noudattaen tai jätettävä kyseisiä tarpeita varten riittävä määrä alueita edelleen yhteisiksi.

12 §

Milloin eri kyliin lunastettavat vesialueet rajoittuvat toisiinsa, määräytyy niiden välinen raja sen mukaan kuin 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun lain, sisältävä määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta 1 §:ssä on säädetty.

13 § (12.4.1995/568)

Kylään lunastettu vesialue liitetään kylän entiseen yhteiseen vesialueeseen. Jollei kylässä ennestään ole yhteistä vesialuetta, saavat kaikki kylän tilat osuuden lunastettuun vesialueeseen maapinta-alojen mukaisessa suhteessa. Tilojen yhteiseksi 7 §:n 1 momentin nojalla lunastettuun vesialueeseen on tiloilla osuus maapinta-alojen suhteessa.

14 § (12.4.1995/568)

14 § on kumottu L:lla 12.4.1995/568.

15 §

Jos lunastettavalla alueella on rakennuksia, rakennelmia tai laitteita, joiden lunastaminen ei ole tarpeellista alueen käytön kannalta, eivätkä asianosaiset sovi niiden lunastamisesta, on omistajan vietävä omaisuutensa pois kahden vuoden kuluessa toimituksen lainvoimaiseksi tulosta uhalla, että sen katsotaan sen jälkeen kuuluvan alueen uudelle omistajalle.

Mikäli 1 momentissa mainitun omaisuuden menettäminen korvauksetta on erityisestä syystä kohtuutonta, on korvausta kuitenkin määrättävä suoritettavaksi.

16 §

Toimitusmiesten on laadittava lunastamissuunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi lunastettaviksi tarkoitetut alueet sekä ne tilat ja alueet, joihin aluetta liitetään, samoin kuin yhteisen alueen osalta siihen osalliset ja osallisiksi tulevat tilat sekä tilojen osuusluvut. Suunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi 9 §:n 2 momentin nojalla lunastettavat alueet sekä niiden lunastamiseen oikeutetut. (12.4.1995/568)

Lunastamissuunnitelma on esitettävä asianosaisille. Jos tilusjärjestelytoimituksessa suoritetaan lunastamisen lisäksi muita 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä, on samalla esitettävä suunnitelma myös näiden suorittamisesta.

17 §

Lunastetusta alueesta on suoritettava täysi korvaus. Jos alueeseen kohdistuu 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus, on korvaus sovitettava sen mukaan. Siltä osin kuin kysymyksessä on kunnalle lunastaminen 8 §:n 2 momentin nojalla, on korvausperusteiden osalta soveltuvin kohdin noudatettava, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/77) on säädetty.

Lunastetun yhteisen alueen osakkaiden oikeus lunastushintaan samoin kuin yhteisen alueen osakkaiden velvollisuus maksaa lunastushinta, milloin alueeseen on liitetty lunastettua aluetta, määräytyy saman perusteen mukaan kuin tiloilla on osuutta yhteiseen alueeseen.

18 § (5.11.1993/931)

Lunastettava omaisuus arvioidaan toimituksessa tiloittain. Tilan saatavien ja maksettavien lunastushintojen määrät kuitataan keskenään siltä osin kuin ne kattavat toisensa ja tämän jälkeen määrätään kullekin tilalle joko saatavaksi tai maksettavaksi tuleva lopullinen lunastushinnan määrä.

Jos yhteisen vesialueen tai vesijätön osakkaat muodostavat yhteisaluelaissa (758/89) tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan, sovelletaan tällaiseen tilusjärjestelyn kohteena olevaan alueeseen, mitä 1 momentissa säädetään tilasta, jollei osakaskunta vaadi lunastushintojen käsittelyä tiloittain.

Toimitusinsinööri voi yhteisen alueen osakkaan pyynnöstä ilman eri määräystä hoitaa yhteisaluelain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut tehtävät, jos yhteisen alueen hallinnon järjestäminen on tarkoituksenmukaista lunastushinnan maksamista tai saamista taikka valtion välittämän lunastushinnan takaisin perimistä varten.

19 § (5.11.1993/931)

Toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin lunastushinta suoritetaan valtion välityksellä. Jos asianosaiset toimituksessa sopivat lunastushinnan maksamisesta ilman valtion välitystä, sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa korvauksen maksamisesta säädetään. (12.4.1995/568)

Jos valtion välityksellä tilan omistajalle tai järjestäytyneelle yhteisen alueen osakaskunnalle maksettavan lunastushinnan saamiseen oikeutetun nimi ja osoite on selvitetty toimituksessa lainhuutoasiakirjan, henkikirjan, veroluettelon tai muun luotettavaksi katsotun asiakirjan perusteella eikä ole syytä otaksua kenelläkään muulla olevan parempaa oikeutta lunastushintaan, Maanmittauslaitos maksaa lunastushinnan toimitusasiakirjojen perusteella. (13.12.2013/928)

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lunastushinnan maksamista valtion välityksellä on haettava Maanmittauslaitokselta kymmenen vuoden kuluessa toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä. Hakemukseen on liitettävä 2 momentissa tarkoitettu selvitys siitä, että hakija tai tämän saantomies on lunastamisen tapahtuessa omistanut tilan, jonka osalle kysymyksessä oleva lunastushinta on 18 §:n mukaan määrätty. Jollei lunastushintaa haeta edellä sanotussa määräajassa, oikeus siihen menetetään. (13.12.2013/928)

Erillisen vesijätön lunastushinta maksetaan sille, joka toimituksessa on merkitty vesijätön omistajaksi tai jolle tämän oikeus on siirtynyt.

20 §

Kiinteistö, jonka puolesta valtio on suorittanut lunastushinnan, on panttina lunastushinnan ja sille laskettavan koron maksamisesta valtiolle niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Jos valtio on suorittanut lunastushinnan yhteisen alueen osakaskunnan puolesta, sovelletaan, mitä yhteisaluelain 27 §:ssä säädetään. (30.12.1996/1281)

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.1996/1281.

Valtiolle suoritettavan lunastushinnan maksuajasta, korosta, maksujen kannosta, niiden suorittamisen alkamisajasta sekä velvollisuudesta suorittaa pääomamäärältään vähäinen saaminen yhdellä kertaa säädetään asetuksella. Maksuaikaa ei voida määrätä viittä vuotta pitemmäksi.

21 § (5.11.1993/931)

Jos valtion välityksellä maksettu lunastushinta tai samalle omistajalle kuuluvien tilojen osalta lunastushintojen yhteismäärä on enintään viisikymmentä markkaa, ei lunastushintaa peritä.

Jos valtion välityksellä tilan omistajalle tai osakaskunnalle maksettava lopullinen lunastushinta tai samalle omistajalle kuuluvien tilojen osalta lopullisten lunastushintojen yhteismäärä on enintään viisikymmentä markkaa, sitä ei makseta.

22 §

Milloin aluetta on lunastettu tilaan tai tilojen yhteiseen alueeseen, ei tällaiselle saannolle ole tarpeen hakea lainhuutoa, vaan tilaan aikaisemmin myönnetyn lainhuudon katsotaan kohdistuvan täten laajentuneeseen tilaan.

Haettaessa lainhuutoa tämän lain mukaan muodostetulle tilalle käy toimituspöytäkirjanote alkuperäisestä saantokirjasta.

Haettaessa lainhuutoa 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ei ole noudatettava, mitä leimaverolain 16 §:ssä on säädetty.

Erinäisiä säännöksiä
23 § (5.11.1993/931)

Tilukset saadaan ottaa haltuun toimituksen tultua merkityksi maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin.

24 §

Tilusjärjestelytoimitukseen kuuluvat 4 §:ssä mainitut toimenpiteet julistetaan lopetetuiksi samalla kertaa ja annetaan yhteinen valitusosoitus.

25 §

Muutoksenhausta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään muutoksenhausta kiinteistötoimitukseen. Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta kuitenkin vain ratkaisuun, jolla on hylätty vaatimus oikeudesta olla asianosaisena toimituksessa, estemuistutus, vaatimus toimituksen keskeyttämisestä tai vaatimus toimituksen jättämisestä sikseen. Lisäksi toimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta ratkaisuun, joka koskee toimituksen yhteydessä suoritettua rajankäyntiä tai sen suorittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen kesken toimituksen tarkoituksenmukaiseksi. (12.4.1995/568)

Maanmittauslaitoksen 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (13.12.2013/928)

26 §

Kustannukset tämän lain toimeenpanosta suoritetaan valtion varoista.

27 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

5.11.1993/931:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tätä lakia sovelletaan myös lain voimaan tullessa vireillä olevissa vesitilusjärjestelytoimituksissa, joissa loppukokousta ei ole pidetty ennen lain voimaantuloa. Lain 19 §:n 2 momenttia sovelletaan lisäksi soveltuvin osin myös sellaisiin toimituksiin, joissa loppukokous on pidetty, mutta valtion välityksellä tapahtuvaa lunastushintojen maksamista ei vielä ole kokonaan toimeenpantu. Tällä lailla kumottua 4 §:n 3 momenttia sovelletaan toimitukseen, josta on tiedotettu ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 70/93, MmVM 14/93

12.4.1995/568:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 227/94, MmVM 45/94

22.11.1996/877:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Jos lain voimaan tullessa keskeneräisenä olevassa toimituksessa on jo tehty 7 a §:n 2 momentissa tarkoitettu päätös osuuksien määräytymisperusteesta, noudatetaan toimituksessa osuuden määräytymisperusteen osalta, mitä siitä tämän lain voimaan tullessa on säädetty.

HE 113/1996, MmVM 11/1996, EV 149/1996

30.12.1996/1281:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneestä lakisääteisestä panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään.

HE 215/1996, LaVM 21/1996, EV 244/1996

5.2.1999/148:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

HE 101/1998, YmVM 6/1998, EV 248/1998

13.12.2013/928:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 68/2013, MmVM 7/2013, EV 102/2013

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.