Seurattu SDK 600/2020 saakka.

30.9.1977/702

Asetus korkeimmasta hallinto-oikeudesta (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2007 alkaen. Kts. L korkeimmasta hallinto-oikeudesta 1265/2006.

Oikeusministerin esittelystä säädetään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 17 §:n nojalla:

Korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpano
1 §

Korkeimman hallintooikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti ja jäsenet. Presidentti on täysistunnon puheenjohtaja.

2 §

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kolme jaostoa. Presidentti on ensimmäisen jaoston puheenjohtaja. Presidentti määrää muiden jaostojen puheenjohtajat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Presidentti määrää jaostojen varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä jaostojen istuntojen kokoonpanot.

Milloin jaoston puheenjohtaja ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa jaoston varapuheenjohtaja. Jos tämäkään ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa virassa vanhin jaoston istunnossa läsnä oleva jäsen.

3 §

Kansliaistuntoon osallistuvat presidentti, jaostojen puheenjohtajat ja neljä muuta korkeimman hallinto-oikeuden enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää jäsentä. Presidentti on kansliaistunnon puheenjohtaja.

Kansliaistunnon päätösvaltaisuudesta on voimassa, mitä korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoivasta jäsenmäärästä on säädetty.

4 §

Presidentin ollessa estynyt sijaisena on korkeimman hallinto-oikeuden tähän tehtävään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämä jäsen. Tämänkin ollessa estynyt presidentin tehtäviä hoitaa virassa vanhin jäsen. Puheenjohtaja ensimmäisen jaoston istunnossa määräytyy kuitenkin 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

Asioiden ratkaiseminen
5 §

Lainkäyttöasiat ratkaistaan täysistunnossa tai jaoston istunnossa sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

6 §

Täysistunnossa ratkaistaan lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen ja esittelijän nimittämistä;

2) jäsenen määräämistä presidentin sijaiseksi;

3) jäsenen määräämistä kansliaistuntoon;

4) kohta on kumottu A:lla 15.2.1985/181;

5) korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä;

6) korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tulo- ja menoarvioehdotusta;

7) korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamista ja esityksen tekemistä, jollei asiaa päätetä siirtää kansliaistunnon ratkaistavaksi;

8) jäsenen määräämistä laintarkastuskuntaan;

9) lääninoikeuden ja liikevaihtovero-oikeuden jäsenen nimittämistä; (2.6.1989/523)

10) liikevaihtovero-oikeuden työjärjestystä; (18.3.1988/227)

11) vesiylioikeuden ja vesioikeuden työjärjestystä; (18.3.1988/227)

12) korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen pidättämistä virantoimituksesta; sekä (18.3.1988/227)

13) eron myöntämistä korkeimman hallinto-oikeuden jäsenelle valtion virkamieslain 69 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa. (18.3.1988/227)

7 § (18.3.1988/227)

Kansliaistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:

1) hallinnollisen sihteerin, sihteerin ja kirjastonhoitajan viran täyttämistä sekä tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista vastaaviin tehtäviin;

2) esittelymääräystä;

3) virkavapautta, palvelussuhteen muuta keskeytystä, sijaisen määräämistä sekä avoinna olevan viran hoitamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle;

4) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan viranomaisen ratkaistavia hakemuksia; (21.5.1999/696)

5) virkamiehen irtisanomista; sekä

6) kurinpitorangaistuksen määräämistä virkamiehelle.

8 §

Presidentti ratkaisee asiat, joita ei ole säädetty ratkaistaviksi istunnossa tai jotka sen mukaan kuin jäljempänä säädetään eivät ole kansliapäällikön ratkaistavia.

Presidentti voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun asian tai asiaryhmän hänen sijaisekseen määrätyn jäsenen tai kansliapäällikön ratkaistavaksi. Presidentti voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka olisi sijaisen tai kansliapäällikön ratkaistava.

Presidentti voi määrätä itselleen kuuluvan asian ratkaistavaksi kansliaistunnossa sekä kansliaistunnolle kuuluvan tärkeän tai periaatteellisesti merkittävän asian ratkaistavaksi täysistunnossa.

9 §

Istunnossa asiat ratkaistaan esittelystä. Presidentti ja muu virkamies ratkaisee asiat esittelystä tai ilman esittelyä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Henkilöstö
10 §

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentin, hallintoneuvoksen, kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuoremman hallintosihteerin, hallinnollisen sihteerin, sihteerin, kirjastonhoitajan, kirjaajan, lähettäjän, osastosihteerin, apulaiskirjaajan, toimistosihteerin, ylivahtimestarin, vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan, vahtimestarin ja puhelunvälittäjän virkoja. (18.3.1988/227)

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi olla ylimääräisiä hallintoneuvoksia sen mukaan kuin on erikseen säädetty.

11 § (18.3.1988/227)

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi myös olla tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

12 § (18.3.1988/227)

Presidentin ja jäsenen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty erikseen. Kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman hallintosihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintoon. Hallinnollisen sihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

Sihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kirjastonhoitajan virkaan on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava tutkinto tai koulutus. Kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.

Muulta virkamieheltä ja työsopimussuhteessa olevalta henkilöltä vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä, jota viran tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

13 § (15.2.1985/181)

13 § on kumottu A:lla 15.2.1985/181.

14 §

Korkein hallinto-oikeus voi määrätä vakinaisen esittelijän kelpoisuusehdot täyttävän henkilön esittelemään asioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa (esittelymääräys).

Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen
15 § (18.3.1988/227)

Presidentin, hallintoneuvoksen ja kansliapäällikön virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta. Muuta vakinaisen esittelijän virkaa kuin kansliapäällikön virkaa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Vakinaisen esittelijän nimittää tasavallan presidentti korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä.

16 § (18.3.1988/227)

Presidentti nimittää kirjaajan, lähettäjän, osastosihteerin ja apulaiskirjaajan sekä ottaa tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilön vastaavaan tehtävään.

Kansliapäällikkö täyttää muut vakinaiset virat sekä ottaa tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jollei se kuulu kansliaistunnolle tai presidentille.

17 § (18.3.1988/227)

Työsopimussuhteessa olevan henkilön irtisanomisesta ja palvelussuhteen katkaisemisesta irtisanomisaikaa noudattamatta päätetään samassa järjestyksessä kuin vastaavaan tehtävään nimitetään tai otetaan.

Palvelussuhteen väliaikainen järjestely
18 §

Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 14 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää tasavallan presidentti.

19 § (17.2.1989/170)

Korkein hallinto-oikeus myöntää jäsenelle sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä virkavapautta enintään kolme kuukautta vuodessa muun syyn perusteella. Jos muun syyn perusteella haetaan virkavapautta pitemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukaudeksi, korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava hakemus oman lausuntonsa ohella tasavallan presidentin ratkaistavaksi.

20 §

Korkein hallinto-oikeus myöntää esittelijälle sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä virkavapautta enintään yhden vuoden muun syyn perusteella. Jos muun syyn perusteella haetaan virkavapautta pitemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi, korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava hakemus oman lausuntonsa ohella valtioneuvoston ratkaistavaksi. (17.2.1989/170)

Korkein hallinto-oikeus voi määrätä sijaisen hoitamaan esittelijän virkaa virkavapauden ajaksi ja ottaa tällaiseen virkaan väliaikaisen hoitajan. (17.2.1989/170)

Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoitamisesta tämän ollessa estynyt. (15.2.1985/181)

21–22 §

21–22 § on kumottu A:lla 18.3.1988/227.

Henkilöstön tehtävät
23 §

Presidentti johtaa ja valvoo korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa. Hänen on huolehdittava erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytön yhdenmukaisuudesta ja joutuisuudesta sekä siitä, että muuta hallintolainkäyttöä valvotaan asianmukaisesti.

Presidentti voi antaa hänelle kuuluvia tehtäviä hänen sijaisekseen määrätyn jäsenen hoidettavaksi sekä määrätä tämän avustamaan häntä näissä tehtävissä.

24 §

Jaoston puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että jaoston tehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja joutuisasti. Sama velvollisuus on jaoston varapuheenjohtajalla ja jaoston istunnossa puhetta johtaneella muulla jäsenellä heidän puheenjohdollaan käsitellyissä asioissa.

25 §

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin johdon ja valvonnan alaisena korkeimman hallintooikeuden sisäisestä toiminnasta.

Kansliapäällikön tehtävänä on:

1) tehdä presidentille esityksiä korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan ja työmenetelmien kehittämiseksi;

2) huolehtia toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulo- ja menoavioehdotuksen valmistelusta ja muusta taloushallinnosta;

3) valvoa, että esittelijät ja muut hänen alaisensa henkilöt suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti ja tehokkaasti;

4) huolehtia henkilöstökoulutuksen järjestämisestä;

5) huolehtia sisäisestä tiedottamisesta;

6) valvoa automaattista tietojenkäsittelyä; sekä

7) esitellä lainkäyttöasioita presidentin määräyksestä ja suorittaa muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät. (15.2.1985/181)

Asiakirjat
26 §

Lainkäyttöpäätöksistä sekä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetuista lausunnoista ja esityksistä laaditaan taltio. Istunnossa ratkaistun muun asian toimituskirjasta laaditaan taltio, jos puheenjohtaja niin määrää.

Taltion allekirjoittavat asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet ja sen varmentaa esittelijä.

Eriävät mielipiteet merkitään taltioon tai, jos taltiota ei laadita, erilliseen äänestyspöytäkirjaan, jonka esittelijä allekirjoittaa ja puheenjohtaja tarkastaa. Esittelijä allekirjoittaa eriävän mielipiteensä.

27 §

Lainkäyttöasioissa asianosaisille annettavat toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä. Toimituskirjaan merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Jos päätös ei ole yksimielinen, merkitään toimituskirjaan, että asiassa on äänestetty ja että eri mielipiteet ilmenevät korkeimmassa hallinto-oikeudessa säilytettävästä taltiosta. Toimituskirjaan merkitään myös ilmoitus esittelijän eriävästä mielipiteestä.

Muissa kuin lainkäyttöasioissa annettavat toimituskirjat allekirjoittaa istunnon puheenjohtaja tai asian ratkaissut virkamies ja, milloin asia on ratkaistu esittelystä, varmentaa esittelijä.

Tiedottaminen ja selvitys toiminnasta
28 §

Lainkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi korkeimman hallinto-oikeuden on julkaisemalla vuosikirjaa ja muulla tavoin tiedotettava sellaisista ratkaisuistaan, joilla saattaa olla merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden on myös muuten tiedotettava toiminnastaan.

29 §

Korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava vuosittain tammikuussa valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministeriölle selvitys edelliselle vuodelle siirtyneistä, sen aikana saapuneista ja ratkaistuista sekä vuoden päättyessä ratkaisematta olleista asioista. Oikeusministeriölle on toimitettava lisäksi vuosittain heinäkuussa vastaava selvitys edelliseltä vuosipuoliskolta.

Istuntokausi ja työaika
30 §

Korkeimman hallinto-oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Istuntokautena pidetään istuntoja niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään. Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja pitää muunakin aikana ja muulloinkin kuin istuntokautena.

Istuntoja on pidettävä niin usein kuin asioiden joutuisa ja asianmukainen ratkaiseminen edellyttää. Istuntoja järjestettäessä on otettava huomioon ratkaistavien asioiden valmistelemiseen, tarkastamiseen ja muuhun käsittelyyn istuntojen lisäksi tarvittava aika.

31 §

Presidentin, jäsenten ja päätoimisten esittelijöiden työajan on keskimäärin vastattava valtion virastoissa yleisesti noudatettavaa työaikaa.

Muiden virkamiesten ja työsopimussuhteisten henkilöiden työajasta on voimassa, mitä valtion virkamiesten ja työntekijöiden työajasta on säädetty, määrätty tai sovittu.

Työjärjestys
32 §

Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä, jonka korkein hallinto-oikeus laatii. Työjärjestys julkaistaan asetuskokoelmassa.

32 a § (9.2.1979/155)

Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet eivät osallistu täysistuntoon ratkaistaessa 6 §:ssä ja 8 §:n 3 momentissa mainittuja asioita sekä että heitä ei voida määrätä kansliaistuntoon.

Erinäisiä säännöksiä
33 § (23.11.2000/988)

33 § on kumottu A:lla 23.11.2000/988.

34 §

1 momentti on kumottu A:lla 18.3.1988/227.

Esittelijällä tarkoitetaan vakinaista esittelijää ja henkilöä, jolle korkein hallinto-oikeus on antanut esittelymääräyksen. Vakinaisia esittelijöitä ovat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset sekä vanhemmat ja nuoremmat hallintosihteerit. (15.2.1985/181)

35 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.

Tällä asetuksella kumotaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettu asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

9.2.1979/155:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.

15.2.1985/181:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1985.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin kansliapäällikön viran täyttämiseksi.

18.3.1988/227:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 1988.

Henkilö, joka valtion virkamieslain (755/86) voimaan tullessa oli osastosihteerin ylimääräisen toimen haltija, on kelpoinen osastosihteerin virkaan sen estämättä, mitä 12 §:ssä on säädetty.

17.2.1989/170:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989.

2.6.1989/523:
21.5.1999/696:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

23.11.2000/988:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.