Seurattu SDK 804/2020 saakka.

21.6.1973/549

Paineastia-asetus (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 29.11.1999 alkaen. Ks. Painelaitelain 27 §.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään 2 päivänä helmikuuta 1973 annetun paineastialain (98/73) 2, 3 ja 12 §:n nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Tätä asetusta sovelletaan Suomessa sekä suomalaisissa aluksissa ja muissa kulkuneuvoissa käytettäviin paineastioihin.

Kuljetettaviin kaasusäiliöihin ja muihin sellaisiin paineastioihin, joista on annettu erikseen määräyksiä, sovelletaan tätä asetusta asianomaisten määräysten mukaisessa laajuudessa.

Asetusta ei sovelleta maasta vietäväksi tarkoitettuihin paineastioihin, lukuun ottamatta niitä tilanteita, jotka johtuvat Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista. (22.12.1993/1477)

Asetusta sovelletaan puolustusvoimien käytössä oleviin paineastioihin siten kuin puolustusministeriö erikseen määrää. Puolustusministeriö antaa täydentäviä määräyksiä niistä puolustusvoimien käytössä olevista paineastioista, joiden osalta se ei määrää tätä asetusta sovellettavaksi tai joiden osalta se rajoittaa tämän asetuksen soveltamista. (28.6.1991/1024)

2 §

Tässä asetuksessa käytetään:

1) paineen yksikkönä baaria (bar);

2) lämpötilan yksikkönä celsiusastetta (°C);

3) tehon yksikkönä megawattia (MW);

4) tilavuuden yksikkönä kuutiometriä (m3).

3 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) paineastialla höyrykattilaa, painesäiliötä, putkistoa tai muuta sellaista laitetta, jossa on tai johon saattaa kehittyä ilmakehän painetta suurempi paine;

2) höyrykattilalla paineastiaa, jossa polttoaineesta, kuumasta kaasusta, kemiallisesta reaktiosta tai sähköenergiasta saadulla lämmöllä kehitetään vesi- tai muuta höyryä muualla käytettäväksi; höyrykattiloiksi luetaan myös nestekattilat, eli paineastiat, joissa edellä mainittuja lämmönlähteitä käyttäen kuumennetaan nestettä muualla käytettäväksi; nestekattilana ei kuitenkaan pidetä sellaista lämpimän veden varaajaa, jossa vettä kuumennetaan enintään + 100°C lämpötilaan sähköenergialla; höyrykattilaan kuuluvaksi luetaan välitulistimet, erilliset tulistimet, syöttöveden esilämmittimet ja muut vastaavat laitteet sekä sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät; (28.6.1991/1024)

3) läpivirtauskattilalla vesiputkirakenteista höyrykattilaa, jossa veden läpivirtaus aikaansaadaan syöttölaitteiden avulla ja jossa vesi suurimmalla jatkuvalla kuormituksella toimittaessa kattilan höyrystämisputkiston läpi virratessaan höyrystyy joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi;

4) kattilalaitoksella yhden tai useamman höyrykattilan ja niihin liittyvien putkistojen, painesäiliöiden, tukirakenteiden sekä rakennusten muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta; (28.6.1991/1024)

5) painesäiliöllä muuta paineastiaa kuin höyrykattilaa tai putkistoa; painesäiliöön kuuluvaksi luetaan sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät; painesäiliöksi tai painesäiliön osaksi katsotaan myös sellainen jako- tai kokoojakammio, jolla on erityisiä tehtäviä, kuten lämmönsiirto, lauhteenerotus tai suodatus; (28.6.1991/1024)

6) putkistolla höyrykattilaan tai painesäiliöön liitettyä ulkopuolista putkea tai putkiverkkoa; putkistoon kuuluvaksi luetaan sen käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät; putkiston ja muun paineastian rajana on:

a) putken ensimmäinen poikittainen hitsausliitos lukuunottamatta liitosta painesäiliöön tai höyrykattilaan; rajalla oleva liitos kuuluu putkistoon;

b) ensimmäisen laippaliitoksen otsapinta; tai

c) ensimmäinen kierreliitos; (28.6.1991/1024)

6 a) nimellissuuruudella (DN) standardissa määriteltyä putken kokoa osoittavaa halkaisijaa (mm); (23.3.1984/257)

7) paineella ylipainetta;

8) suurimmalla sallitulla käyttöpaineella tarkastuksessa hyväksyttyä painetta, jonka ylittämisen tulee saattaa paineastian varolaitteet toimimaan; (13.10.1995/1162)

9) höyrykattilan teholla suurimmalla jatkuvalla kuormituksella höyrykattilassa nesteeseen ja höyryyn sekä nestekattilassa nesteeseen aikayksikössä siirtyvää lämpöenergiaa;

10) teholuvulla lukua, joka saadaan yhteenlaskemalla kattilalaitoksessa käytössä olevien eri höyrykattiloiden suurimman sallitun käyttöpaineen ja tehon lukuarvojen tulot;

11) vaarallisella nesteellä ja kaasulla paineastian sisältämää nestettä tai kaasua, joka räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun sellaisen ominaisuutensa taikka paineastian sijoituksen takia räjähdys- tai vuototapauksissa saattaa aiheuttaa vakavan vahingon; (23.3.1984/257)

12) käyttöarvoilla paineastian sisällön lämpötilaa ja painetta sekä höyrykattilan tehoa;

13) tarkastuskirjalla asiakirjaa, johon on koottu paineastiaa koskevat mahdolliset luvat, pöytäkirjat ja muu keskeinen aineisto; (13.10.1995/1162)

14) paineastian valmistuksella myös sen asennusta, muutos- ja korjaustyötä; (23.3.1984/257)

15) tarkastuslaitoksella turvatekniikan keskuksen 31 b §:n mukaisesti hyväksymää tarkastuslaitosta; (5.12.1997/1091)

16) testauslaitoksella yhteisöä tai sen osaa, joka harjoittaa sellaista aineenkoetustoimintaa, josta kauppa- ja teollisuusministeriö erikseen määrää; sekä (13.10.1995/1162)

17) rakennesuunnitelmalla asiakirjaa, jossa kuvataan paineastian rakenne, mitoitus, rakenneaineet, valmistus ja tarkastussuunnitelma; (28.6.1991/1024)

18 kohta on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

Edellä 1 momentin 15 kohdasta poiketen ilmailulaitos, merenkulkuhallitus ja säteilyturvakeskus hoitavat tarkastuslaitoksen tehtäviä 5 §:ssä mainituilla toimialoillaan. (13.10.1995/1162)

4 § (28.6.1991/1024)

Seuraavassa lueteltuihin paineastioihin sovelletaan paineastioiden valmistusta, maahantuontia, sijoitusta, käyttöä ja tarkastusta koskevia säännöksiä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriö erikseen määrää:

1) paineastiaan, jonka suurin sallittu käyttöpaine on enintään 1 bar;

2) höyrykattilaan, jonka nestetilavuus alavesirajan kohdalla mitattuna on enintään 0,1 m3, kun kysymyksessä on:

a) läpivirtauskattila, jonka putkien ulkohalkaisija on enintään 38 mm ja suurin sallittu käyttöpaine enintään 16 bar;

b) muu vesiputkirakenteinen höyrykattila, jonka putkien ulkohalkaisija on enintään 38 mm ja suurin sallittu käyttöpaine enintään 16 bar, mikäli suurimman sallitun käyttöpaineen ja nestetilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 0,75; tai

c) muu höyrykattila, jonka suurin sallittu käyttöpaine on enintään 10 bar ja suurimman sallitun käyttöpaineen ja nestetilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 0,5;

3) nestekattilaan, jossa kuumennettavana nesteenä on vesi sekä jonka polttoaineena ei käytetä kiinteitä polttoaineita ja jonka teho on enintään 10 MW ja veden lämpötila enintään + 120°C tai teho enintään 1 MW ja veden lämpötila yli + 120°C;

4) nestekattilaan, jossa kuumennettavana nesteenä on vesi sekä jonka teho on enintään 1 MW ja jossa polttoaineena käytetään kiinteitä polttoaineita;

5) vedenpuhdistukseen käytettävien otsonilaitteistojen painesäiliöihin, jos kaikissa käyttötilanteissa painesäiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ja kaasutilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 2,5;

6) painesäiliöön, jonka sisällön lämpötila on korkeampi kuin + 120 °C tai joka sisältää vaarallista nestettä tai kaasua, jos suurimman sallitun käyttöpaineen ja sisäpuolisen tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 1;

7) painesäiliöön, jonka sisällön lämpötila on enintään + 120°C ja:

a) joka sisältää yksinomaan vaaratonta nestettä;

b) joka sisältää vaaratonta kaasua tai vaaratonta kaasua ja lisäksi vaaratonta nestettä, jos suurimman sallitun käyttöpaineen ja sisäpuolisen tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 2,5; tai

c) jota käytetään painevesilaitoksen vettä ja vaaratonta kaasua sisältävänä paineentasoitussäiliönä tai hydraulisen järjestelmän vaaratonta kaasua ja hydraulinestettä sisältävänä painevaraajana, jos suurimman sallitun käyttöpaineen ja sisäpuolisen tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 10 sekä kaikissa käyttötilanteissa käyttöpaineen ja sitä vastaavan kaasutilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 2,5; (13.10.1995/1162)

8) pääasiassa vesihöyryä sisältävään painesäiliöön, jota käytetään kuivaussylinterinä, -pöytänä tai -laattana, kiillotusvalssina taikka lämmitys- tai jäähdytyskennostona, edellyttäen, että siinä tai siihen liitetyssä putkistossa on varolaitteet suurimman sallitun käyttöpaineen ja varmistuslaitteet lämpötilan rajoittamista varten sekä riittävän tehokas lauhteen poisto;

9) jako- tai kokoojakammioon, joka täyttää kohdassa 6 tai 7 mainitut edellytykset taikka jonka suurimman sallitun käyttöpaineen ja ulkohalkaisijan neliön (mm2) tai, jos kysymyksessä on putkesta valmistettu jako- tai kokoojakammio, nimellissuuruuden (DN) neliön (mm2) lukuarvojen tulo on enintään

a) 106 kun sisällön lämpötila on korkeampi kuin + 120°C tai kun sisältönä on vaarallista nestettä tai kaas

b) 2,5x106 kun sisällön lämpötila on enintään + 120°C ja sisältönä on vaaratonta kaasua tai vaaratonta kaasua ja lisäksi vaaratonta nestettä;

10) putkistoon.

Monitilaisessa painesäiliössä lasketaan 1 momentin 5, 6 ja 7 kohdassa mainittu lukuarvojen tulo jokaisesta tilasta erikseen ja lisäksi käyttäen pienipaineisimman tilan painetta ja yhteistilavuutta. Jos painesäiliössä on sisällöltään sekä kohdassa 6 että kohdassa 7 mainittuja tiloja, otetaan kohdan 7 mukaan laskettaessa huomioon kaikki tilat, mutta kohdan 6 mukaan laskettaessa vain ne tilat, joissa sisällön lämpötila ylittää + 120°C tai jotka sisältävät vaarallista nestettä tai kaasua. Yksikään näin lasketuista raja-arvoista ei saa ylittyä.

Yhdistettäessä ilman sulkulaitteita useita painesäiliöitä keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi lasketaan 1 momentin 5, 6 ja 7 kohdassa mainittu lukuarvojen tulo kunkin painesäiliön osalta erikseen.

4 a § (22.12.1993/1477)

Sellaisiin painesäiliöihin, jotka täyttävät kaikki 2 momentissa mainitut edellytykset, sovelletaan paineastiain valmistusta, maahantuontia, sijoitusta, käyttöä ja tarkastusta koskevia säännöksiä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää. Tällaisesta painesäiliöstä käytetään nimitystä yksinkertainen painesäiliö.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut edellytykset ovat seuraavat:

1) painesäiliö on sarjavalmisteinen ja hitsattu;

2) painesäiliö on suunniteltu sisältämään ilmaa tai typpeä;

3) painesäiliötä ei ole suunniteltu lämmitettäväksi liekillä;

4) painesäiliön suurin sallittu käyttöpaine on suurempi kuin 0,5 bar, kuitenkin enintään 30 bar, ja suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 10;

5) ne painesäiliön osat, joita paine kuormittaa, on valmistettu seostamattomasta teräksestä tai seostamattomasta alumiinista taikka vanhenemattomasta alumiiniseoksesta;

6) painesäiliön käyttölämpötila ei ole alempi kuin –50°C sekä sen korkein käyttölämpötila on enintään +300°C, kun kyse on terässäiliöstä, ja enintään +100°C, kun kyse on alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetusta painesäiliöstä; sekä

7) painesäiliö on tehty:

a) lieriömäisestä osasta, jonka poikkileikkaus on ympyrä, ja ulospäin kuperista tai suorista päädyistä, joilla on sama pyörähdyssymmetria-akseli kuin lieriömäisellä osalla; tai

b) kahdesta kuperasta päädystä, joilla on sama pyörähdyssymmetria-akseli.

Seuraaviin painesäiliöihin sovelletaan kuitenkin 1 momentista poiketen tämän asetuksen säännöksiä:

1) sammuttimet;

2) erityisesti ydinlaitoksiin suunnitellut painesäiliöt, joiden rikkoutuminen saattaa aiheuttaa radioaktiivisen aineen vuodon; sekä

3) erityisesti ilma-aluksiin tai aluksiin asennettaviksi tarkoitetut taikka niiden käyttölaitteistoihin tarkoitetut painesäiliöt.

Jos yksinkertaisen painesäiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on arvoa 3 suurempi, on painesäiliön sijoituksen, käyttöönottotarkastuksen, käytön ja käytön aikaisten tarkastusten osalta tämän asetuksen lisäksi noudatettava paineastia-asetuksen soveltamisesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (69/75) määräyksiä. Nämä painesäiliöt rekisteröidään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä.

Jos Suomessa käyttöön otettavan yksinkertaisen painesäiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on arvoa 0,2 suurempi mutta enintään 3, on painesäiliön osalta lisäksi noudatettava paineastia-asetuksen 4 §:ssä mainituista paineastioista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 13 ja 15–18 §:n määräyksiä sekä soveltuvin osin 14 ja 20 §:n määräyksiä.

2 luku

Valvontaviranomaiset

5 §

Valvontaviranomaisena toimii sen lisäksi, mitä paineastialaissa (98/73) säädetään: (13.10.1995/1162)

1) kohta on kumottu A: lla 26.8.1977/636.

2) ilmailulaitos, joka valvoo ilma-aluksiin ja niiden käyttölaitteistoihin kuuluvia paineastioita; (13.10.1995/1162)

3) merenkulkuhallitus, joka valvoo alusten paineastioita;

4) kohta on kumottu A:lla 22.12.1993/1477.

5) säteilyturvallisuuslaitos, joka valvoo ydinvoimalaitosten paineastioita niin kuin niistä on erikseen säädetty.

(25.8.1975/672)

Valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa, että paineastialakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. (13.10.1995/1162)

3 momentti on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

Edellä 1 momentissa mainittujen valvontaviranomaisten lisäksi valvoo tullilaitos paineastiain maahantuontia. (26.8.1977/636)

3 luku

Valmistus (13.10.1995/1162)

6 § (13.10.1995/1162)

Paineastian valmistajalla tulee olla

1) palveluksessaan asiantunteva henkilöstö;

2) käytettävissään asianmukaiset tilat ja paineastian valmistuksessa tarvittavat koneet, välineet ja laitteet; sekä

3) käytössään riittävät hallinnolliset ja tekniset menettelyt paineastioita koskevien säännösten ja määräysten täyttämiseksi.

Paineastioita saa valmistaa vain toiminnanharjoittaja, jonka 1 momentissa mainitut toimintaedellytykset tarkastuslaitos on arvioinut riittäviksi. Lisäksi valmistuksen on tapahduttava 4 luvussa tarkoitetun valmistuksen valvojan valvonnassa.

Valmistajan on pyydettävä tarkastuslaitosta arvioimaan kolmen vuoden välein, ovatko toimintaedellytykset edelleen riittävät.

Valmistaja on vastuussa siitä, että paineastian valmistuksessa noudatetaan tätä asetusta ja sen nojalla annettuja määräyksiä.

6 a § (13.10.1995/1162)

Maahantuotavien paineastioiden valmistajan, valmistuksen valvonnan ja testauksen tulee täyttää kauppa- ja teollisuusministeriön erikseen määrittelemät vaatimukset.

Ulkomainen paineastiavalmistaja voi 6 §:n 2 momentista poiketen tehdä Suomessa paineastiain asennus-, muutos- ja korjaustyötä, jos valmistajan toimintaedellytykset on mainittuun momenttiin rinnastettavalla tavalla arvioitu. Ulkomaisen paineastiavalmistajan on Suomessa toimiessaan noudatettava paineastialakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Paineastian maahantuojan, omistajan tai haltijan on ennen toiminnan aloittamista annettava tarkastuslaitokselle selvitys mainittujen toimintaedellytysten riittävyydestä.

7–8 §

7–8 § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

4 luku

Valmistuksen valvoja

9 §

Valmistuksen valvojalta vaaditaan:

1) kohta on kumottu A:lla 28.6.1991/1024;

2) valmistettavien paineastiain käyttötarkoituksesta ja käyttöarvoista riippuen tehtävään soveltuva teknillisessä tai muussa korkeakoulussa suoritettu loppututkinto taikka teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu tutkinto;

3) riittävä käytännön kokemus aiottuun paineastiavalmistukseen. (13.10.1995/1162)

10 § (13.10.1995/1162)

Valmistajan on pyydettävä tarkastuslaitosta arvioimaan, että valmistuksen valvojalla on 9 §:ssä edellytetty pätevyys.

11 § (13.10.1995/1162)

Valmistuksen valvojan on huolehdittava siitä, että paineastia valmistetaan tarkastetun rakennesuunnitelman mukaan teknillisesti asianmukaisella tavalla sekä annettujen määräysten mukaisesti.

12 § (13.10.1995/1162)

Valmistuksen valvojan lakatessa hoitamasta tehtäväänsä on valmistajan kuukauden kuluessa pyydettävä uuden valvojan pätevyyden arvioimista. Valmistajan on järjestettävä väliaikainen valvonta, kunnes uuden valvojan pätevyys on arvioitu riittäväksi, ja hän on ryhtynyt tehtäväänsä hoitamaan.

5 luku

Paineastian valmistaja, maahantuoja, omistaja ja haltija

13 §

Paineastian valmistajan tai maahantuojan on, ennen kuin paineastia valmistetaan, tuodaan maahan tai kootaan asennuspaikalla, pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu rakennesuunnitelma. (13.10.1995/1162)

Paineastian valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava siitä, että 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittu rakennetarkastus pyydetään niin ajoissa, että se voidaan suorittaa valmistuksen ja asennuksen kestäessä tai maahantuonnin yhteydessä.

Paineastian käyttöönottajalle tai hänen edustajalleen on pyynnöstä varattava mahdollisuus olla läsnä rakennetarkastustoimituksessa.

Paineastian valmistajan tai maahantuojan on riittävän ajoissa annettava paineastian omistajalle tai haltijalle hänen haluamallaan kotimaisella kielellä laaditut käyttö- ja kunnossapito-ohjeet sekä paineastiaa luovutettaessa tarkastuskirja.

13 a–13 b §

13 a–13 b § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

14 §

Paineastian omistajan tai haltijan on:

1) pyydettävä 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitulle sijoitussuunnitelmalle tarkastuslaitoksen tarkastus, ennen kuin paineastiaa ryhdytään asentamaan; (13.10.1995/1162)

2) huolehdittava siitä, että paineastialle tehdään käyttöönottotarkastus ennen sen käyttöön ottamista; (13.10.1995/1162)

3) huolehdittava siitä, että paineastiaa käytetään, huolletaan ja valvotaan annettujen määräysten sekä valmistajan, maahantuojan tai paineastian varustajan antamien käyttö- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti; (13.10.1995/1162)

4) nimettävä paineastian käytön valvojaksi säädetyn pätevyyden ja asiantuntemuksen omaava henkilö sekä tarpeen vaatiessa hänelle yksi tai useampi tehtävään pätevä varamies;

5) huolehdittava siitä, että käytön valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää paineastiaa niin, ettei siitä aiheudu henkilö-, omaisuus- eikä ympäristövahinkoja;

6) huolehdittava siitä, että tämä asetus ja sen nojalla paineastian käytöstä ja tarkastuksesta annetut määräykset sekä käyttö- ja kunnossapito-ohjeet ovat paineastian käytön valvojan ja käyttäjien saatavilla; (13.10.1995/1162)

7) pidettävä luetteloa paineastioistaan.

15 § (5.12.1997/1091)

Paineastian omistajan tai haltijan on ilmoitettava uusi, maahan tuotu tai oleellisesti muutettu paineastia rekisteröitäväksi rakennetarkastuksessa. Ilmoituksessa esitetään valmistajaa, maahantuojaa, omistajaa ja haltijaa koskevat tiedot, valvontaviranomaiselta pyydetty rekisterinumero sekä paineastiaa koskevat tekniset tiedot. Ilmoitusta on myöhempien tarkastusten yhteydessä täydennettävä paineastian sijaintia ja käytön valvojaa koskevilla tiedoilla.

Tarkastuslaitos täydentää ilmoituksen kyseistä ja seuraavaa tarkastusta koskevilla tiedoilla ja toimittaa sen tarkastuksen jälkeen valvontaviranomaiselle. Tarkastuslaitoksen on toimitettava valvontaviranomaiselle vastaavat tiedot myös käyttöönottotarkastuksesta ja määräaikaistarkastuksista.

Paineastian omistajan tai haltijan on toimitettava valvontaviranomaiselle muutokset paineastian omistajaa, haltijaa ja käytön valvojaa koskeviin tietoihin.

Jos paineastia kuuluu alukseen, on sen omistajan huolehdittava siitä, että aluksen omistajan vaihtumisesta sekä nimen muuttamisesta ensi tilassa ilmoitetaan asianomaiselle valvontaviranomaiselle.

15 a § (5.12.1997/1091)

Jos paineastiaa ei ole enää rekisteröitävä tai jos paineastia poistetaan pysyvästi käytöstä, omistaja tai haltija voi pyytää valvontaviranomaiselta, että paineastia poistetaan rekisteristä. Jos paineastiasta tulee rekisteröitävä, omistajan tai haltijan on pyydettävä paineastialle ylimääräinen tarkastus, jolloin on noudatettava, mitä 15 §:ssä säädetään.

Jos paineastia poistetaan tilapäisesti käytöstä, omistaja tai haltija voi pyytää valvontaviranomaiselta sitä koskevan tiedon merkitsemistä paineastiarekisteriin. Omistajan tai haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle paineastian ottamisesta uudelleen käyttöön, jollei ilmoitusta tehdä 15 §:n 2 momentin perusteella.

Valvontaviranomainen voi 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa edellyttää, että omistaja tai haltija pyytää tarkastuslaitokselta ylimääräisen tarkastuksen, jossa rekisterimerkintöjen muuttamisen asianmukaisuus todetaan.

6 luku

Yleiset tarkastussäännökset

16 §

Paineastian tarkastuksia ovat:

1) rakennesuunnitelman tarkastus, joka käsittää paineastian piirustusten sekä paineastiaa varten laadittujen lujuuslaskujen tai lujuuden osoitukseen käytettävien koemenetelmien tarkistamisen;

2) sijoitussuunnitelman tarkastus, joka käsittää sijoituspaikan määräystenmukaisuuden toteamisen;

3) rakennetarkastus, joka käsittää rakennesuunnitelman toteuttamisen ja työn laadun valvonnan, lujuuden osoitukseen käytettyjen kokeiden tulosten tarkastamisen, sekä painekokeen; (25.8.1975/672)

4) käyttöönottotarkastus, joka käsittää sijoitussuunnitelman toteuttamisen valvonnan, rakennetarkastuksen suorituksen toteamisen, varusteiden rakenteen ja niiden toiminnan tarkastuksen, laitoksen yleistarkastuksen sekä käytön valvojien pätevyyden toteamisen;

5) määräaikaistarkastukset, joita ovat käytössä olevalle paineastialle toimitettavat täystarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja käyttötarkastus; sekä

6) ylimääräiset tarkastukset, joita ovat paineastian muutos- ja korjaustöiden, siirron tai käyttöarvojen muutosten johdosta tapahtuvat tarkastukset sekä muut edellä mainitsemattomat tarkastukset.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asiana on antaa erikseen määräykset tarkastusten suorittamisesta.

17 § (13.10.1995/1162)

Valmistajan, maahantuojan, omistajan tai haltijan on pyydettävä tarkastuslaitokselta paineastian tarkastusta.

Käytön valvoja voi tarkastuslaitoksen suostumuksella tehdä vähäisen korjauksen jälkeiset tarkastustoimenpiteet. Tällöin käytön valvojan on tehtävä toimenpiteistään tarpeelliset merkinnät tarkastuskirjaan, joka on esitettävä seuraavassa tarkastustilaisuudessa.

17 a § (23.3.1984/257)

Aineenkoetustehtäviä suorittavat valvontaviranomaisen hyväksymät testauslaitokset, joilla on riittäväksi arvioitu pätevyys. (13.10.1995/1162)

Testauslaitoksessa tulee olla testauksen valvoja. Testauksen valvojalta vaaditaan: (13.10.1995/1162)

1) kohta on kumottu A:lla 28.6.1991/1024;

2) tarkoitetusta aineenkoetuksesta riippuen tehtävään soveltuva teknillisessä tai muussa korkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu tutkinto; sekä

3) riittävä käytännön kokemus hakemuksessa tarkoitetusta aineenkoetuksesta. (13.10.1995/1162)

18 § (13.10.1995/1162)

Tarkastusta pyytäneen on omalla kustannuksellaan teetettävä tarkastuksen suorittamista varten tarpeelliset toimenpiteet.

19 § (25.8.1975/672)

Merenkulkuhallitus voi määrätä, että tässä asetuksessa säädetyiksi tarkastuksiksi hyväksytään luokituslaitoksen suorittamat laitoksen valvonnan alaiseen alukseen sijoitetun paineastian tarkastukset.

20 § (13.10.1995/1162)

Käyttöönottotarkastuksessa on paineastian käytön valvojan tai hänen varamiehensä oltava läsnä.

21 §

Paineastian valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava siitä, että rakennetarkastuksen perusteena olleet rakennesuunnitelman tarkastustodistukset ja tarkastuksista kertyneet muut asiakirjat on asianmukaisesti liitetty tarkastuskirjaan. (13.10.1995/1162)

Tarkastuskirja on viimeistään käyttöönottotarkastuksessa luovutettava paineastian omistajalle tai haltijalle. Tarkastuskirjan on oltava paineastian käytön valvojan saatavilla.

21 a § (13.10.1995/1162)

Jos kuljetettava kaasusäiliö aiotaan ottaa muuhun käyttöön paineastiana, saa tarkastuslaitos hyväksyä sille aikaisemmin tehdyt tarkastukset ja asiakirjat.

21 b § (13.10.1995/1162)

21 b § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

21 c § (22.12.1993/1477)

Tämän asetuksen mukaista rakennetarkastusta ei tarvitse tehdä, jos Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion ilmoittama tarkastuslaitos on testannut ja tarkastanut sen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainitun paineastioiden yleisiä säännöksiä sekä paineastioiden tarkastusmenetelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (76/767/ETY) 22 artiklan mukaisesti. (13.10.1995/1162)

Jos erikoisvalmisteisia paineastioita on valmistettu pieni määrä yksittäisen tilauksen perusteella taikka monimutkaista asentamista vaativia paineastioita on valmistettu tilaajan tai tämän nimeämän suunnittelutoimiston antamien tietojen ja erittelyiden mukaan, voi paineastioille tehdä 1 momentissa tarkoitetut testaukset ja tarkastukset myös turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastuslaitos. (13.10.1995/1162)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu paineastia rekisteröidään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä, jollei kysymyksessä ole 4 §:ssä tarkoitettu paineastia.

7 luku

Käyttö (13.10.1995/1162)

22 § (13.10.1995/1162)

Paineastiaa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin käyttöönottotarkastus on tehty. Tarkastuslaitos vahvistaa käyttöönottotarkastuksessa paineastian käyttöarvot.

Paineastiaa saadaan kuitenkin riittävää varovaisuutta noudattaen koekäyttää ennen käyttöönottotarkastusta laitteiston säätämiseksi ja käytönvalmiuden testaamiseksi.

23 § (13.10.1995/1162)

23 § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

24 §

Jos tarkastuslaitos tarkastuksen yhteydessä toteaa, että paineastia on tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten vastainen ja sen käyttö aiheuttaa välittömän vaaran, sen on ilmoitettava siitä kirjallisesti paineastian käytön valvojalle, haltijalle ja omistajalle. Lisäksi ilmoituksessa on mainittava, että paineastiasäännösten ja -määräysten mukaan tällaista paineastiaa ei saa käyttää. Tarkastuslaitoksen on lähetettävä ilmoituksestaan jäljennös valvontaviranomaiselle. (13.10.1995/1162)

Jos tarkastuksessa todetaan paineastiassa olevan vikoja tai puutteita, jotka vähentävät paineastian käytön turvallisuutta, tarkastuslaitoksen on ilmoitettava käytön valvojalle, ettei paineastia ole riittävän turvallinen nykyisillä käyttöarvoilla. Paineastian omistajan tai haltijan on pyydettävä korjaavien toimenpiteiden jälkeen tarkastuslaitokselta tarkastus, jonka yhteydessä omistajan tai haltijan esittämät uudet käyttöarvot tai käyttötarkoitus vahvistettuna. (13.10.1995/1162)

Jos tarkastuslaitos pitää paineastian puutteita vakavina, muttei katso tarpeelliseksi ryhtyä 1 tai 2 momentissa mainittuihin toimenpiteisiin, on pöytäkirjaan kirjattava puutteet ja sovittava puutteiden poistamisen tai käytön lopettamisen määräajasta. Paineastia on korjauksen jälkeen tarkastettava. (13.10.1995/1162)

Valvontaviranomainen voi määrätä ylimääräisiä tarkastuksia paineastioille, joiden turvallisuuden varmistamiseen on erityistä syytä. (28.6.1991/1024)

8 luku

Käytön valvoja ja käyttäjä

25 §

Edellä 14 §:ssä tarkoitetulla käytön valvojalla tulee olla riittäväksi katsottava paineastiain rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva asiantuntemus.

Käytön valvojan varamies hoitaa käytön valvojan tehtäviä saatuaan ilmoituksen, että varsinainen valvoja on estynyt tehtäväänsä hoitamasta. Kattilalaitoksen käytön valvojan varamiehenä voi myös toimia henkilö, jolla on luokkaa alempi pätevyys kuin 26 §:n 1 momentin mukaan käytön valvojalta vaaditaan. (13.10.1995/1162)

Paineastian käytön valvojan on henkilökohtaisesti valvottava paineastian käyttöä ja kuntoa sekä pidettävä tarkastusta koskevissa asioissa yhteyttä tarkastuslaitokseen. Valvojan on lisäksi huolehdittava siitä, että paineastian määräaikaistarkastukset voidaan suorittaa säädettyinä ajankohtina, samoin kuin siitä, että tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset käytön valvojalle kuuluvat merkinnät tehdään tarkastuskirjaan sekä paineastian käyttöä ja kuntoa koskevat ilmoitukset tarkastuslaitokselle. (13.10.1995/1162)

4 momentti on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

26 §

Kattilalaitoksen käytön valvojalla on 25 §:n 1 momentissa säädetyn asiantuntemuksen lisäksi ja jäljempänä mainituin poikkeuksin oltava kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen (213/78) mukainen pätevyys seuraavasti: (23.3.1984/257)

1) B-koneenhoitajankirja, jos käyttöpaine on enintään 16 bar ja 3 §:n 10 kohdan mukaan määritelty teholuku on enintään 25;

2) A-koneenhoitajankirja, jos käyttöpaine on enintään 25 bar ja edellä mainittu teholuku on enintään 80;

3) alikonemestarinkirja, jos käyttöpaine on enintään 40 bar ja edellä mainittu teholuku on enintään 400;

4) konemestarinkirja, jos edellä mainittu teholuku on enintään 1 600; sekä

5) ylikonemestarinkirja, jos edellä mainittu teholuku on suurempi kuin 1 600.

Jos kattilalaitoksessa on yksinomaan sellaisia nestekattiloita, joissa kuumennetaan vettä, riittää käytön valvojalle luokkaa alempi pätevyys kuin mitä 1 momentin mukaan määräytyisi. (28.6.1991/1024)

Jos kattilalaitoksessa on veden kuumennukseen käytettävien nestekattiloiden lisäksi muita höyrykattiloita, määräytyy pätevyyskirja 1 ja 2 momentin perusteella vaativamman pätevyyden mukaan, laskettuna erikseen höyrykattiloiden ja nestekattiloiden osalta. (28.6.1991/1024)

Kattilalaitoksen käytön valvojaksi voidaan nimetä myös henkilö, joka on suorittanut tutkinnon teknillisessä tai muussa korkeakoulussa tai insinööritutkinnon teknillisessä oppilaitoksessa, jos tutkinto sisältää riittävästi höyrykattiloiden suunnittelua, valmistamista ja hoitoa koskevia aineita, sekä jolla on vähintään kahden vuoden kokemus kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Jos edellä tarkoitetut pätevyysvaatimukset muuten täyttävä henkilö on toiminut vähintään vuoden ajan höyrykattiloiden suunnittelu- ja valmistustehtävissä, riittää kuitenkin vuoden kokemus kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä tai päätoimisena paineastian tarkastajana. (22.12.1993/1477)

Jos kattilalaitoksen käyttöpaine on enintään 10 bar ja teho on enintään 0,8 MW tai jos kattilalaitoksessa on yksinomaan läpivirtauskattiloita, joiden käyttöpaine on enintään 16 bar ja laitoksen teho enintään 1,6 MW, saa sen valvojana toimia myös 30 §:ssä tarkoitettu käyttäjä. (13.10.1995/1162)

27 § (13.10.1995/1162)

27 § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

28 §

Kauppa-aluksina rekisteröityjen alusten paineastiain käytön valvojista on säädetty erikseen. Rekisteröimättömien alusten sekä rekisteröityjen proomujen paineastian käytön valvojista on voimassa, mitä 25 ja 26 §:ssä on säädetty.

29 §

Milloin paineastian vaurioitumisesta on seurauksena henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko, käytön valvoja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tapahtumasta valvontaviranomaiselle. Milloin kysymyksessä on aluksen paineastia, ilmoituksen tekee aluksen päällikkö. (13.10.1995/1162)

Valvontaviranomaisen on viipymättä määrättävä asiantuntija suorittamaan tutkimus vaurioista. Vaurioituneen paineastian käytön valvojan on huolehdittava siitä, että vahingot ja ympäristöön kohdistuva vaara voidaan rajoittaa mahdollisimman vähiin ja tapahtumapaikka eristetään. Hänen on myös avustettava viranomaisia vaurioiden syitä koskevassa tutkimuksessa.

30 §

Paineastian ostajan tai haltijan on tarvittaessa nimettävä paineastialle yksi tai useampi käyttäjä.

Käyttäjän tehtävänä on henkilökohtaisesti hoitaa paineastiaa käytön aikana.

Paineastian käyttäjän on oltava tehtävään kykenevä vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö.

Käyttäjän tulee käyttää ja hoitaa paineastiaa käytön valvojan antamien määräysten ja ohjeiden mukaan. Ilmeisen vaaran uhatessa käyttäjän on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin käytön keskeyttämiseksi.

8 a luku (5.12.1997/1091)

Tarkastuslaitoksen hyväksyminen

31 § (5.12.1997/1091)

Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

1) laitos on toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton;

2) laitoksella on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jolla on hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyttävissä tehtävissä;

3) laitoksella on käytössään toiminnan edellyttämät laitteet ja välineet;

4) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja valvottu järjestelmä, jolla paineastialain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisuus varmistetaan, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten;

5) laitos pitää salassa kaikki toimintaa harjoittaessaan saamansa tiedot toiminnanharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta eikä käytä niitä ilman asianmukaista lupaa, jollei muualla toisin säädetä; sekä

6) laitoksella on toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi, jollei valtio lain nojalla vastaa vahingoista tai ole niistä suoraan vastuussa.

Tarkastuslaitos voi käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja. Tällöin laitoksen on huolehdittava, että kyseisen palvelun suorittaja täyttää vastaavasti 1 momentissa asetetut vaatimukset.

Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

31 a § (5.12.1997/1091)

Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava turvatekniikan keskukselle.

Hakemukseen tulee liittää 31 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu turvatekniikan keskuksen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto edellä mainittujen vaatimusten täyttymisestä.

31 b § (5.12.1997/1091)

Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset täyttyvät, turvatekniikan keskus hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi.

Hyväksyminen voidaan antaa määräajaksi. Turvatekniikan keskus voi asettaa hyväksymiselle tarkastuslaitoksen toimintaa koskevia vaatimuksia, rajoituksia ja muita ehtoja.

31 c § (5.12.1997/1091)

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava turvatekniikan keskukselle kaikista muutoksista, joilla on vaikutusta asetettujen vaatimusten täyttymiseen. Laitoksen on lisäksi annettava vuosittain kertomus toiminnastaan.

31 d § (5.12.1997/1091)

Jos tarkastuslaitos toimii säännösten vastaisesti taikka ei täytä asetettuja vaatimuksia tai noudata asetettuja ehtoja ja rajoituksia, turvatekniikan keskuksen on kehotettava tarkastuslaitosta korjaamaan puute määräajassa. Jos puutetta ei korjata määräajassa tai tilanteen vakavuus sitä muutoin edellyttää, turvatekniikan keskuksen on peruutettava hyväksyminen.

9 luku

Erinäisiä säännöksiä

32 § (22.12.1993/1477)

Muutosta viranomaisen antamaan päätökseen haetaan siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

33 § (13.10.1995/1162)

33 § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

34 §

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön hyväksytyn paineastian tarkastuskirjaa saadaan edelleenkin käyttää, jollei valvontaviranomainen erityisestä syystä vaadi sen uudistamista. Uudistetun kirjan ohella on entinen tarkastuskirja myös säilytettävä.

35 §

Jos paineastia sisältää vaarallista nestettä tai kaasua tahi muuta vaarallista ainetta, on lisäksi noudatettava, mitä näistä aineista on erikseen säädetty tai määrätty.

36 § (13.10.1995/1162)

36 § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

37 §

Valvontaviranomaisen toimenpiteistä perittävistä maksuista on erikseen säädetty.

38 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö jolla on myös oikeus erityisistä syistä myöntää poikkeuksia asetuksen säännöksistä.

Valvontaviranomaisella on myös oikeus yksittäistapauksissa erityisten syiden perusteella myöntää poikkeuksia asetuksen säännöksistä ja asetuksen nojalla annetuista määräyksistä, jotka koskevat paineastiain mitoitusta, rakenneaineita, rakennetta, valmistusta, varustelua ja sijoittamista sekä paineastiain valmistuksen valvojan, käytön valvojan ja testauksen valvojan pätevyysvaatimuksia samoin kuin paineastiain tarkastusta ja käyttöä. (15.5.1987/506)

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarpeelliset paineastiain suunnittelua, valmistusta, maahantuontia, tarkastusta, käyttöä, sijoitusta, varusteita ja erikoislaitteita koskevat määräykset. (23.3.1984/257)

Kauppa- ja teollisuusministeriö määrää erikseen ne paineastiat, joihin ei niiden vaarattomuuden takia tai sen vuoksi, että asetettu turvallisuustaso voidaan niiden osalta saavuttaa muulla tavoin, ole tarpeen soveltaa tätä asetusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka joihin niitä sovelletaan vain osittain. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi lisäksi antaa näitä paineastioita koskevia, tästä asetuksesta poikkeavia määräyksiä. (13.10.1995/1162)

Valvontaviranomainen voi antaa tämän asetuksen sekä sen nojalla annettujen määräysten soveltamista yhtenäistäviä teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita. (13.10.1995/1162)

39 § (13.10.1995/1162)

39 § on kumottu A:lla 13.10.1995/1162.

39 a § (22.12.1993/1477)

Kauppa- ja teollisuusministeriö nimeää tarvittaessa ne suomalaiset tarkastuslaitokset, joilla on oikeus toimia Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuina tarkastuslaitoksina (ilmoitettu tarkastuslaitos). Ilmoitettujen tarkastuslaitosten tulee täyttää tämän asetuksen liitteessä asetetut vähimmäisvaatimukset. Ilmoitetut tarkastuslaitokset saavat kauppa- ja teollisuusministeriön määräämin rajoituksin harjoittaa sellaista tarkastuslaitokselle säädettyä tai määrättyä toimintaa, joka perustuu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittuihin paineastioista annettuihin direktiiveihin.

40 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1973. Sillä kumotaan 2 päivänä lokakuuta 1953 annettu asetus paineastioista (391/53) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen kuitenkin siten, että sosiaaliministeriön kumotun asetuksen nojalla 3 päivänä helmikuuta 1954 paineastioista annetun asetuksen soveltamisesta antama päätös (34/54), 31 päivänä maaliskuuta 1955 paineastioista annetun asetuksen 3 §:ssä mainituista paineastioista antama päätös (166/55) ja 26 päivänä heinäkuuta 1955 maalaitosten paineastiain ulkopuolisista putkiverkoista antama päätös (365/55) jäävät voimaan siihen asti kunnes kauppa- ja teollisuusministeriö niistä erikseen määrää.

ILMOITETULLE TARKASTUSLAITOKSELLE ASETETUT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET (13.10.1995/1162)

1. Tarkastuslaitos, sen johtaja ja tarkastusten tekemisestä vastuussa olevat henkilöt eivät saa olla tarkastamiensa painesäiliöiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia tai näiden valtuuttamia edustajia. He eivät saa olla välittömästi tekemisissä painesäiliöiden suunnittelun, rakentamisen, markkinoinnin tai huollon kanssa eivätkä edustaa näitä toimintoja harjoittavia. Tämä ei estä valmistajaa ja tarkastuslaitosta vaihtamasta teknisiä tietoja.

2. Tarkastuslaitoksen ja sen henkilökunnan on tehtävä rakennetarkastukset puolueettomasti sekä teknisesti pätevästi. Tarkastuslaitos ja sen henkilökunta eivät saa olla sellaisen painostuksen taikka taloudellisen tai muun vaikutuksen alaisia, joka voisi vaikuttaa henkilökunnan arviointikykyyn tai tarkastustuloksiin.

3. Tarkastuslaitoksella tulee olla käytettävissään riittävästi henkilökuntaa, tarpeellinen asiantuntemus sekä testauksessa edellytetyt laitteet.

4. Tarkastuksista vastaavalla henkilökunnalla on oltava:

a) hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus;

b) riittävät tiedot tekemiensä kokeiden asettamista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisista kokeista; sekä

c) kyky laatia tarvittavat todistukset, muistiinpanot ja selosteet tarkastuksen ja kokeen kulun luotettavaksi kirjaamiseksi.

5. Tarkastushenkilökunnan puolueettomuus on taattava. Kokeiden tai tarkastusten määrä taikka niiden tulokset eivät saa vaikuttaa palkkaukseen.

6. Tarkastuslaitoksen on otettava vastuuvakuutus, jollei valtio vastaa kansallisen lain nojalla tai ole suoraan vastuussa kokeista.

7. Tarkastuslaitoksen henkilökuntaan kuuluva ei saa ilmaista tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisia tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja muutoin kuin sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastustoimintaa harjoitetaan.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

25.8.1975/672:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1975.

26.8.1977/636:
30.12.1981/1106:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1982.

Tämän asetuksen voimaan tullessa teknillisen tarkastuslaitoksen keskushallinnossa vireillä olevat käyttölupa-asiat käsitellään loppuun tarkastuslaitoksen keskushallinnossa.

23.3.1984/257:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen 13 a §:ää sovelletaan myös ennen tämän asetuksen voimaantuloa annettuihin hyväksymispäätöksiin.

15.5.1987/506:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä toukokuuta 1987.

28.6.1991/1024:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.

Tämän asetuksen voimaantullessa käytössä olevia nestekattiloita saa edelleen käyttää ja rakenteilla olevia ottaa käyttöön niistä annettujen lupa- ja hyväksymispäätösten mukaisesti, mutta valvontaviranomainen voi asettaa niille turvallisuuden kannalta tarpeellisia lisävaatimuksia. Näiden nestekattiloiden käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät on kuitenkin saatettava tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiseksi viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1995.

Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otettu nestekattila ei ole rekisteröity, mutta asetuksen voimaantulon jälkeen se on rekisteröitävä, tulee haltijan tai omistajan pyytää piiritoimistolta viimeistään 1 päivänä syyskuuta 1992 ylimääräistä käyttöönottotarkastusta, jonka yhteydessä nestekattila rekisteröidään.

Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöönotettu rekisteröity paineastia ei enää ole rekisteröitävä, voi omistaja tai haltija heti pyytää piiritoimistolta sen poistamista rekisteristä. Tällöin paineastialle tehdään ylimääräinen käyttötarkastus, jonka yhteydessä paineastia poistetaan rekisteristä. Muussa tapauksessa paineastia poistetaan rekisteristä seuraavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

22.12.1993/1477:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän asetuksen voimaan tullessa käytössä olevia Valtionrautateiden hyväksymiä paineastioita saa edelleen käyttää eikä niille tarvitse antaa erillistä käyttölupaa.

ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivit (76/767/ETY) ja (87/404/ETY)

13.10.1995/1162:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

Ennen vuotta 1985 annetut rakennesuunnitelmien hyväksymispäätökset eivät ole voimassa tämän asetuksen tultua voimaan. Vuonna 1985 annetut päätökset ovat voimassa asianomaisten päätösten mukaisesti, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 1995.

Muut kuin 2 momentissa mainitut valvontaviranomaisten ennen tämän asetuksen voimaantuloa antamat luvat, päätökset ja pöytäkirjat jäävät sellaisinaan voimaan, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö muuta määrää. Turvatekniikan keskus voi lisäksi toimialallaan yksittäistapauksessa peruuttaa tai muuttaa mainittuja lupia ja päätöksiä, jos se henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkojen estämiseksi katsotaan tarpeelliseksi.

Paineastian valmistajan ei tarvitse pyytää 6 §:ssä tarkoitettua toimintaedellytysten arviointia, jos valmistajalla on tämän asetuksen voimaantullessa paineastiain valmistuslupa sekä luvassa asetetut ehdot ja rajoitukset otetaan huomioon. Lisäksi on noudatettava, mitä 6 §:n 3 momentissa säädetään.

Paineastian valmistajan ei tarvitse pyytää 10 §:ssä tarkoitettua valmistuksen valvojan pätevyyden arvioimista, jos valmistuksen valvojalla on tämän asetuksen voimaantullessa oikeus toimia tässä tehtävässä ja hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja ja rajoituksia noudatetaan.

Edellä 13 §:ssä tarkoitettua rakennesuunnitelman tarkastusta ei tarvitse pyytää, jos paineastiasta on tämän asetuksen voimaantullessa rakennesuunnitelman hyväksymispäätös ja hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja ja rajoituksia noudatetaan.

Testauslaitokselle ei tarvitse hakea 17 a §:n mukaista hyväksymistä turvatekniikan keskukselta, jos laitoksella on tämän asetuksen voimaantullessa teknillisen tarkastuskeskuksen antama hyväksymispäätös ja tässä päätöksessä asetettuja ehtoja ja rajoituksia noudatetaan.

Edellä 5 §:ssä mainitut valvontaviranomaiset sekä valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Teknillinen tarkastuskeskus saavat tehdä 17 a §:n mukaista aineenkoetusta 31 päivään joulukuuta 1996 saakka ilman mainitussa säännöksessä edellytettyä hyväksymistä.

Teknillisen tarkastuskeskuksen ennen tämän asetuksen voimaantuloa 38 §:n 4 momentin nojalla antamat määräykset ovat voimassa, kunnes kauppa- ja teollisuusministeriö toisin määrää.

5.12.1997/1091:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tarkastuslaitos, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on toiminut paineastia-asetuksessa tarkoitettuna tarkastuslaitoksena, voi ilman erillistä hyväksymistä toimia tällaisena tarkastuslaitoksena vuoden 1998 loppuun.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.