Seurattu SDK 926/2022 saakka.

29.12.1922/311

Asetus kielilain täytäntöönpanosta (kumoutunut)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on kumoutunut 1.1.2004 alkaen. Ks. KieliL 423/2003.

Oikeusministerin esittelystä säädetään täten, 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain 25 §:n nojalla, sanotun lain täytäntöönpanosta seuraavaa:

1 § (20.12.1935/418)

Sellaisten laillisesti päteväin käännösten aikaansaamiseksi, jotka mainitaan kielilain 3 §:n 2 momentissa, 5 §:n 2 momentissa, 8 §:n 2 momentissa ja 9 §:ssä, on valtioneuvoston käännöstoimistossa oleva lainoppineita kielenkääntäjiä sekä suomen että ruotsin kieltä varten.

Jos tuomioistuin tai lääninhallitus ilmoittaa haluavansa itse joko kokonaan tai osittain pitää huolta tarvittavista käännöksistä, tehköön siitä esityksen oikeusministeriöön, ja tämä antakoon asiasta määräyksen sille virkamiehelle, joka oikeutetaan antamaan laillisesti päteviä käännöksiä. Virkamiehen on tällöin toimitettava käännökset vahvistetun taksan mukaisesta maksusta.

2 § (7.6.1996/386)

Milloin kielilain 5 §:n 2 momentin, 8 §:n 2 momentin tai 9 §:n mukaan alkuperäisestä asiakirjasta on valtion kustannuksella toimitettava laillisesti pätevä käännös taikka kielilain 3 §:n 2 momentin mukaan asiakirja on asianosaisen kustannuksella käännettävä, asianomainen viranomainen lähettää, jollei sille ole annettu määräystä huolehtia käännöksestä, asiakirjat viralliselle kääntäjälle tai valtioneuvoston käännöstoimistoon käännettäväksi.

3 § (7.6.1996/386)

Jotta käännös 2 §:ssä mainituissa tapauksissa olisi laillisesti pätevä, sen tulee olla virallisen kääntäjän, valtioneuvoston käännöstoimiston tai oikeusministeriön määräyksellä käännöksiä antamaan oikeutetun virkamiehen tekemä tai oikeaksi todistama.

4 §

Milloin asiallinen kielilain 7 §:n 2 momentin mukaan on oikeutettu saamaan kunnan toimituskirjaan liitetyksi laillisesti pätevän käännöksen tai milloin kunnan pöytäkirjan kielilain 15 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa on liitettävä laillisesti pätevä käännös, toimittakoon kunta itse tällaisen käännöksen oman viranomaisensa kautta, joka todistakoon sen oikeaksi, taikka hankkikoon käännöksen valtioneuvoston käännöstoimistosta tai oikeusministeriön käännöksiä antamaan määräämältä virkamieheltä, jossa tapauksessa on noudatettava, mitä 3 §:ssä on laillisesti pätevästä käännöksestä säädetty.

Vastaava säännös olkoon voimassa evankelis-luterilaisiin seurakuntiin nähden.

Jos kunnan tai seurakunnan viranomainen on todistanut käännöksen oikeaksi, olkoon vastuunalainen käännöksen oikeudesta sekä korvausvelvollinen mahdollisista virheellisyyksistä johtuneesta vahingosta.

5 § (20.12.1935/418)

Jos sellaisessa tapauksessa, jossa valtio ei ole velvollinen kustantamaan käännöstä, kunnan, seurakunnan tai muun itsehallintoyhdyskunnan viranomainen tahi yksityinen asiallinen haluaa saada valtion tai itsehallintoyhdyskunnan viranomaisessa syntyneestä asiakirjasta laillisesti pätevän käännöksen taikka tällaisesta asiakirjasta tehdyn käännöksen pätevästi oikeaksi todistetuksi valtioneuvoston käännöstoimiston tai käännöksiä antamaan määrätyn virkamiehen toimesta, suorittakoon mainittu käännöstoimisto tai virkamies tehtävän vahvistetun taksan mukaisesta maksusta.

Mitä 1 momentissa käännöksen maksusta on sanottu, olkoon voimassa myöskin kielilain 3 §:n 2 momentissa mainitusta käännöksestä.

6 §

Milloin kielilain 4 §:n mukaan tarve vaatii suullisessa asian käsittelyssä tulkitsemista, hoitakoon tulkitsemista se, joka asian käsittelyä johtaa. Jos tämä ei ole mahdollista, hankittakoon tulkki valtion kustannuksella. Sama olkoon laki, jos sellainen asiallinen, jolla kielilain 3 §:n mukaan ei ole oikeutta käyttää toista kuin virka-alueen kieltä, yleisen syyttäjän vireillepanemassa rikosasiassa tarvitsee tulkitsemista, mutta jos tällainen asiallinen muussa asiassa tarvitsee tulkitsemista, olkoon velvollinen itse tulkin hankkimaan.

Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatettakoon myös siinä tapauksessa, että virallisen syyttäjän vireillepanemassa rikosasiassa joku asiallisista ei osaa käyttää suomea eikä ruotsia. Muuten olkoon tällaisessa tapauksessa asiallinen itse velvollinen hankkimaan tulkin.

7 §

Asiata käsiteltäessä poliisiviranomaisen edessä otettakoon, milloin se suinkin on mahdollista, lausunnot pöytäkirjaan sillä kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, jota kuulusteltu on käyttänyt.

8 § (20.12.1935/418)

Kun virka- tai itsehallintoalueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia, niin on kielilain 2 §:n 2 momentin säännöstä sovellettaessa, mikäli ei lain 3, 4, 12 ja 16 §:ssä ole erikseen säädetty, alueen viranomaisen virka-alueena pidettävä kutakin alueeseen kuuluvaa kuntaa erikseen ja asiassa käytettävä kieli mukautuva sen kunnan mukaan, missä asia silloin kuuluisi viranomaisen alueelliseen toimivaltaan, taikka, jollei asia siten kohdistu mihinkään erityiseen kuntaan, sen kunnan mukaan, mistä asiallinen on.

Milloin käytettävä kieli 1 momentin mukaan on mukautuva kahden tai useamman alueeseen kuuluvan kunnan mukaan, jotka ovat erikielisiä tai joista jokin on kaksikielinen, taikka jos, asiallisten ollessa alueen ulkopuolelta tai muusta syystä, ei mikään kunta, sen mukaan kuin edellä tässä pykälässä on sanottu, tulisi kielen käyttämisen perusteeksi, käytettäköön eri kieliä niinkuin kaksikielisellä virka-alueella.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kunnasta kulloinkin käytettävän kielen perustuksena, olkoon soveltuvasti voimassa myös valtionrautateiden liikennepaikoista.

8 a § (17.6.1963/299)

Milloin sisäasiainministeriö kunnallisen jaoituksen muuttamisesta annetun lain 34 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetussa laissa (424/62), tekee päätöksen kunnallisen jaoituksen muuttamisesta, ministeriön on, hankittuaan asiasta oikeusministeriön lausunnon, kielilaissa säädettyjen perusteiden mukaan samalla määrättävä, minkä kielisiä uudelleen järjestetyt kunnat ovat.

9 § (20.12.1935/418)

Paitsi komennuskieleen nähden, joka aina on suomenkieli, pidetään sotaväen joukko-osasto koottuna yksikielisen joukko-osaston muodostamiseksi eli yksikielisenä, jos siihen on koottu asevelvollisia, joilla on sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, taikka jos siinä toiskielisten asevelvollisten luku on pienempi kuin kymmenen prosenttia joukko-osaston asevelvollisten koko luvusta. Miehistön äidinkieleen katsomatta koottuna eli kaksikielisenä pidetään joukko-osasto, jos toiskielisten luku siinä on kymmenen prosenttia asevelvollisten koko luvusta tahi sitä suurempi.

Joukko-osastolla tarkoitetaan pataljoonaa tai sen veroista joukkoyksikköä.

Sotilaallisen esikunnan tai muun viranomaisen tai laitoksen virka-alue on katsottava yksikieliseksi, jos sen toiminta kohdistuu ainoastaan samankielisiin joukko-osastoihin, esikuntiin tai virka- ja itsehallintoalueisiin, mutta muussa tapauksessa kunkin joukko-osaston, esikunnan taikka virka- ja itsehallintoalueen osalta samankieliseksi kuin se joukko-osasto, esikunta tahi virka- tai itsehallintoalue, johon sen toiminta kohdistuu.

10 §

Kirjeenvaihdossa muiden kuin kotimaan viranomaisten kanssa on ulkomaalla olevien lähetystöjen ja konsulinvirastojen virkakieleen nähden varteenotettava mitä kansainvälinen tapa sekä kullakin paikkakunnalla vallitsevat olot vaativat.

Konsulinvirasto, jonka päällikkönä ei ole lähetetty konsuli, käyttäköön virkakielenä kieltä, minkä ulkoasiainministeriö määrää.

11 §

Milloin ulkomaanpassia ei anneta jollakulla ulkomaisella kielellä, annettakoon passi jokaisessa valtakunnan läänissä alkuperäisenä suomeksi ynnä tämän ohella Ahvenanmaan maakunnassa aina samalla myös alkuperäisenä ruotsiksi, sekä muissa lääneissä samalla alkuperäisenä ruotsiksi, milloin asiallinen on ruotsin kieltä käyttänyt tai ruotsinkielistä passia pyytänyt.


Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.12.1935/418:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1936.

17.6.1963/299:
7.6.1996/386:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.