Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

18.2.1921/47

Laki tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahingonteolta (kumottu)

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 16.6.2017/376, joka on voimassa 1.7.2017 alkaen.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten seuraavaa:

1 luku

Tilusten rauhoittaminen ja aitausvelvollisuus yleensä

1 §

Jokainen, joka pitää kotieläimiä olkoon velvollinen niitä niin varjelemaan, etteivät ne pääse toisen tiluksille.

2 §

Jos rajanaapurit kotieläintensä varjelemisen helpottamiseksi yhteisesti tahtovat tehdä ja kunnossa pitää aitaa, sopikoot siitä keskenään ja täyttäköön kukin, mitä sovittu on.

3 §

Ellei rajakkain olevain maiden omistajista tai haltijoista taikka laidunoikeuden haltijoista jompikumpi voi ilman suurenlaista kustannusta tai hankaluutta muuten varjella kotieläimiään pääsemästä toisen tiluksille kuin tekemällä tilusrajalle aidan, ottakoon naapuri osaa aitausrasitukseen, jos hänelle voi aidasta olla hyötyä. Aitausrasitus jaettakoon sen hyödyn perusteella, mikä kummallakin katsotaan aidasta olevan.

4 §

Jos jompikumpi naapureista sitä vaatii, on kummankin aitausvelvollisuus määrättävä paikalla pidettävässä jaossa, jonka naapurit saavat itse toimittaa. Siinä on otettava huomioon sen maan laatu, johan aita on pantava, niin että aidan pituutta kohtuullisesti vähennetään, missä sen tekeminen ja kunnossa pitäminen tuottaa suurempia kustannuksia.

Sama olkoon laki, jos useammat naapurit ovat jaossa osallisia.

Jaosta on laadittava toimituskirja, josta kullekin asialliselle on annettava kappaleensa.

5 §

Kun kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun jako on saanut lainvoiman, on uusi jako toimitettava, jos joku aitaukseen osallisista sitä vaatii.

6 §

Elleivät naapurit aitauksen jaosta sovi taikka jos syntyy riita siitä perusteesta, jonka mukaan aitausvelvollisuus heidän keskenänsä on jaettava, ratkaiskoon asian jakolautakunta, johon kumpikin asianosainen valitsee yhden jäsenen ja nämä sitten kolmannen. Milloin asianosaiset siitä sopivat, voidaan lautakunnan tehtävä antaa yhdellekin henkilölle.

Jos jompikumpi asianosaisista ei valitse jakolautakuntaan jäsentä kahden viikon kuluessa kehoituksen saatuaan taikka jolleivät valitut jäsenet mainitussa ajassa sovi kolmannen vaalista, toimittakoon lähinnä asuva jäävitön kunnallislautakunnan jäsen vaalin.

7 §

Jakolautakunnan päätökseen tyytymättömällä olkoon valta hakea siihen muutosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatua, mutta menköön päätös siitä huolimatta täytäntöön. Jos joku tämän johdosta on aitaa tehnyt enemmän kuin mihin hänet oikeuden päätöksellä velvoitetaan, saakoon siitä toiselta korvauksen oikeuden harkinnan mukaan.

8 §

Joka tahtoo velvoittaa naapurinsa sellaiseen aidantekoon, kuin ylempänä on säädetty, ilmoittakoon se hänelle ennen lokakuun loppua, ja täyttäköön viimemainittu aitausvelvollisuutena viimeistään kesäkuun kuluessa seuraavana vuonna.

Kun joku aidantekoon velvollinen ei aitaa enää tarvitse, ilmoittakoon sen toisille osallisille niinikään ennen lokakuun loppua ja olkoon seuraavan kesäkuun alusta aitausvelvollisuudesta vapaa. Jollei irtisanomista hyväksytä, ratkaiskoon asian jakolautakunta, josta on voimassa mitä 6 ja 7 §:ssä sanotaan.

Älköön tässä tarkoitettuun irtisanomiseen kuitenkaan ryhdyttäkö ennenkuin viisi vuotta on kulunut aidan jaosta.

9 §

Jos se, jonka maan yli käy yhteinen karjatie tai jonka maa siihen rajoittuu, vaatii tietä aidalla erotettavaksi, taikka jos yhteisen karjatien käyttäjistä kolme neljättäosaa tahtoo tien aidattavaksi, ottakoon kukin tien käyttäjistä osaa aitausvelvollisuuteen sen hyödyn perusteella, joka hänellä tiestä on.

Aidan jaosta sekä aitausvelvollisuudesta vapautumisesta on noudatettava mitä ylempänä tässä luvussa säädetään.

10 §

Aidan tulee olla sellainen, että se vastaa tarkoitustaan. Jollei siitä ole sopimusta tehty, noudatettakoon aidan laatuun nähden mitä kullakin paikkakunnalla on tavallista.

11 §

Kun aita rappeutuu, on vika niin pian kuin mahdollisti korjattava. Jos aidantekoon velvollinen laiminlyö korjaamisen, sittenkun häntä on puutteellisuudesta todistettavasti muistutettu, kutsukoon se, jolla siitä voi olla vahinkoa kaksi jäävitöntä henkilöä määräpäivänä, josta laiminlyöneelle on annettava tieto, arvioimaan mitä puutteellisuuden korjaaminen maksaa, ja korjauttakoon itse sitten aidan. Kaikki siitä johtuvat kustannukset on aidantekoon velvollisen maksettava sekä niiden lisäksi vielä kymmenesosa.

2 luku

Tilusrahoitusyhdistykset

12 §

Kotieläinten varjelemisen helpottamiseksi sekä aitausten vähentämiseksi voidaan muodostaa tilusrauhoitusyhdistyksiä, noudattamalla mitä alempana säädetään.

13 § (20.4.1927/106)

Maan omistaja tai haltija taikka laidunoikeuden haltija, joka haluaa aikaansaada tilusrauhoitusyhdistyksen, jättäköön kunnanvaltuuston puheenjohtajalle siinä kunnassa, jonka alueella yhdistys tulisi toimimaan, kirjallisen kutsumuksen perustavaan kokoukseen kaikille niille, jotka tarkoitetaan jäseniksi, sekä liittäköön kutsumukseen suunnitelman tilusrauhoitussopimukseksi. Jos tilusrauhoitusyhdistys on aiottu käsittämään osia useammasta kuin yhdestä kunnasta, annettakoon kutsumus ja tilusrauhoitussuunnitelma kunnanvaltuuston puheenjohtajalle siinä kunnassa, jossa aloitteentekijän omistama tai hallitsema maa sijaitsee tai jossa se maa on, johon aloitteentekijällä on laidunoikeus, taikka, jos useampia on yhtynyt aloitteeseen, siinä kunnassa, missä useimpain aloitteentekijäin maa-alueet sijaitsevat.

Milloin tilusrauhoitusyhdistyksen jäseniksi on tarkoitus saada kylän tai useampien kylien kaikki maan omistajat ja haltijat sekä laidunoikeuden haltijat, ei heitä tarvitse kutsumuksessa nimeltään erikseen luetella.

14 § (20.4.1927/106)

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan asiana on viimeistään kolmekymmentä päivää ennen kokousta toimittaa kutsumuksesta ja suunnitelmasta todistettava tieto kutsumuksessa mainituille henkilöille, ja olkoon hän oikeutettu sitä varten käyttämään asianomaisten viranomaisten apua.

Jos kutsumus käsittää kylän tai useampien kylien kaikki maan omistajat tai haltijat tahi laidunoikeuden haltijat, voidaan tiedoksianto toimittaa siten, kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksi saattamisessa on säädetty. Sama olkoon laki tiedoksiannon toimittamisesta sille, joka tai jonka edustaja ei ole paikkakunnalla tavattavissa.

15 §

Alotteen tekijä olkoon velvollinen, jos kunnanvaltuuston puheenjohtaja sitä vaatii, asettamaan vakuuden niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat 14 §:ssä mainituista tiedoksitoimittamisista.

16 §

Mitä 13 ja 14 §:ssä on säädetty, ei tarvitse noudattaa, jos kaikki ne, jotka tulevat olemaan perustettavan yhdistyksen jäseniä, muulla tavalla keskenään sopivat kokouksen pitämisestä.

17 § (20.4.1927/106)

Kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimii kunnanvaltuuston puheenjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö tai 16 §:ssä mainitussa tapauksessa se, jonka kokouksen enemmistö on siihen valinnut, voidaan tilusrauhoitusyhdistys päättää perustettavaksi, jos kolme neljättäosaa niistä saapuville tulleista, joilla 13 §:n mukaan on aloiteoikeus, sitä vaatii.

Jos tilusrauhoitusyhdistys on päätetty perustettavaksi, on kokouksessa valittava puheenjohtaja seuraavaa kokousta varten sekä asetettava lautakunta ääniluetteloa laatimaan. Ääniluettelossa on mainittava jokainen yhdistyksen jäsen sekä se äänimäärä, jota hän on oikeutettu yhdistyksen kokouksissa käyttämään.

Äänioikeuden perusteeksi on otettava se hyöty, mikä kullakin jäsenellä arvioidaan yhdistyksestä olevan. Jos kaikki perustavassa kokouksessa saapuvilla olleet yhdistykseen aiotut henkilöt sopivat muusta äänioikeusperusteesta, noudatettakoon sitä.

Tilusrauhoitusyhdistyksen perustamista koskeva päätös on annettava tiedoksi sillä tavoin, kuin 14 §:ssä on säädetty. Sellainen tiedoksianto ei kuitenkaan ole tarpeen 16 §:ssä mainitussa tapauksessa.

18 §

Ääniluettelo on tarkastusta varten pantava nähtäville kahdeksan päivän ajaksi perustavassa kokouksessa määrättyyn paikkaan.

Valitukset ääniluetteloa vastaan ratkaisee perustavassa kokouksessa asetettava tarkastuslautakunta, johon osaksi on valittava 17 §:ssä mainitun lautakunnan jäseniä.

Tarkastuslautakunnan päätökseen älköön muutosta haettako.

19 §

Aikaisintaan kahden viikon kuluttua perustavasta kokouksesta on tilusrauhoitussopimuksen käsittelyä varten pidettävä uusi kokous, josta on tieto annettava sillä tavalla, kuin kunnallisista kuulutuksista on määrätty, ellei perustavassa kokouksessa ole siitä toisin päätetty.

Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, niinkuin kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty; ja kokouksessa osalliset ovat pöytäkirjaan merkittävät.

20 §

Tilusrauhoitussopimuksessa, jonka tulee sisältää yhdistyksen toimintaa järjestävät määräykset, tulee olla mainittuna:

1) yhdistyksen nimi ja kotipaikka sekä, jos yhdistys käsittää osia useamman kuin yhden tuomiopiirin alueesta, se kihlakunnanoikeus, jonka asiana on vahvistaa rauhoitussopimus ja käsitellä siitä aiheutuvat riitaisuudet;

2) ne tilat, palstatilat tai muut määrätyt alueet, jotka kuuluvat tilusrauhoitusyhdistyksen piiriin;

3) mitä kotieläimiä sopimus tarkoittaa;

4) miten yhdistyksen yhteistä laidunta on varjeltava ja hoidettava;

5) se peruste, jonka mukaan on määrättävä kunkin jäsenen oikeus käyttää eläimiään yhteisellä laitumella;

6) millä ehdoilla uusia jäseniä voidaan ottaa yhdistykseen;

7) kuinka usein ja minä aikoina varsinaisia kokouksia on pidettävä, mitä asioita niissä on käsiteltävä ja minkä perusteen mukaan äänestettävä sekä missä määrin äänioikeutta saadaan valtuutetun kautta käyttää;

8) miten kutsumus yhdistyksen kokouksiin on jäsenten tietoon saatettava;

9) millä tavoin yhdistyksen menojen suorittamiseksi tarvittavat rahavarat ovat hankittavat sekä miten ja milloin tili niistä on tehtävä ja tarkastettava;

10) millä tavoin ja kuinka pitkäksi ajaksi yhdistyksen hallitus on järjestetty;

11) miten yhdistyksen sitoumukset ovat täytettävät ja ylijäämävarat käytettävät, kun yhdistys lopettaa toimintansa; sekä

12) miten muutokset tilusrauhoitussopimukseen ovat aikaansaatavat.

21 §

Tilusrauhoitussopimus on tehtävä vähintään kymmeneksi vuodeksi.

Jollei sopimusajan viimeisessä varsinaisessa kokouksessa erityisesti päätetä, että yhdistys on lakkautettava, on sen toimintaa edelleen jatkettava kymmenen vuoden ajan. Yhdistys on lakkautettava, jos enemmän kuin neljäsosa yhdistyksen jäsenistä sitä vaatii.

Ehdotus yhdistyksen lakkauttamisesta on kirjallisesti tehtävä 32 §:ssä mainitulle asiamiehelle viimeistään kuusikymmentä päivää ennen tässä pykälässä mainittua kokousta, ja on siitä kokoukseen kutsumisessa erityisesti ilmoitettava.

Jos yhdistys päätetään lakkauttaa, on päätös toisessa momentissa mainitun jäsenmäärän kannattamana uudistettava kokouksessa, jota ei saa pitää, ennenkuin kolmekymmentä päivää on kulunut ensinmainitusta kokouksesta.

22 §

Tilusrauhoitussopimus on kihlakunnanoikeuden vahvistettava. Jos sopimukseen tehdään muutoksia, hankittakoon niillekin oikeuden vahvistus.

Tilusrauhoitusyhdistyksen lakkauttamisesta on kihlakunnanoikeudelle tehtävä ilmoitus.

Rauhoitussopimuksista on kihlakunnanoikeudessa pidettävä maatalousministeriön kaavan mukaista luetteloa.

23 §

Tilusrauhoitusyhdistys olkoon oikeutettu laajentamaan aluettaan ottamalla uusia jäseniä, ja se on viipymättä kihlakunnanoikeudelle tai sen puheenjohtajalle ilmoitettava.

Tilusrauhoitusyhdistys on oikeutettu vapaasti päättämään siitä, miten aitausvelvollisuus yhdistyksen laiduntamisalueella on järjestettävä.

Yhdistys saakoon myös yksityisen henkilöiden tai toisten rauhoitusyhdistysten kanssa tehdä sopimuksia kotieläinten varjelemisesta.

24 §

Yhdessä lohkossa olevia tiluksia älköön ilman omistajan tai haltijan suostumusta määrätkö kuulumaan useampaan kuin yhteen tilusrauhoitusyhdistykseen.

25 § (20.4.1927/106)

Älköön ketään vastoin kieltoaan velvoitettako tilusrauhoitusyhdistykseen kuulumaan, ellei hänelle ole siitä mitään hyötyä, eikä muutenkaan suuremmalla osalla maastaan, kuin yhdistyksen toiminnalle on välttämättömän tarpeellista.

Jos kohtuuttoman suurien aitauskustannusten vuoksi kuitenkin on välttämätöntä, että tilusrauhoitusyhdistyksen alueeseen otetaan maa-alue, jonka omistajaa tai haltijaa ei voida yhdistyksen jäseneksi velvoittaa, on omistaja tai haltija velvollinen korvausta vastaan siitä vahingosta, joka hänelle täten aiheutuu, suostumaan siihen, että puheenaoleva maa-alue otetaan yhdistyksen alueeseen.

26 §

Joka ilman suostumustaan on määrätty tilusrauhoitusyhdistykseen kuulumaan, mutta tahtoo sitä vapautua ilmoittakoon kieltäytymisensä kirjallisesti 32 §:ssa mainitulle yhdistyksen asiamiehelle kuudenkymmenen päivän kuluessa kokouksen päätöksestä tiedon saatuaan. Jos yhdistys siitä huolimatta haluaa hänet jäsenekseen velvoittaa, hakekoon sitä kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on asianomaiselle toimitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun edellä mainittu ilmoitus asiamiehelle tehtiin.

Älköön tässä tarkoitettu kieltäytyminen estäkö kihlakunnanoikeutta tilusrauhoitussopimusta muulta osaltaan käsittelemästä.

27 §

Jos yhdistyksen jäsen sopimusajan kuluessa haluaa vapautua yhdistyksestä, päättäköön kokous, onko hänen pyyntöönsä suostuttava. Kokouksen päätökseen tyytymättömällä olkoon valta siihen hakea muutosta kihlakunnanoikeudessa, jos vähintään viisi vuotta on kulunut yhdistyksen perustamisesta.

28 §

Jos yhdistyksen jäsen haluaa rakennustontiksi taikka pellon tai niityn viljelykseen taikka puutaimiston suojaamiseksi tahi muuhun sellaiseen tarkoitukseen aidalla erottaa tarpeellisen alueen, sopikoon asiamiehen kanssa siitä, mihin aita on pantava, sekä muista tähän kuuluvista seikoista, ja ottakoon yhdistys aidantekoon osaa siinä määrin, kuin asiamies kohtuulliseksi havaitsee.

Asiamiehen päätökseen tyytymättömällä olkoon valta siihen hakea muutosta 31 §:ssä mainitussa sovintolautakunnassa.

29 §

Yhdistyksen alueella olevia kiviaitoja tai istutettuja aitoja älköön ilman omistajan suostumusta hävitettäkö tai rikottako. Muut tällä alueella olevat aidat, joita yhdistys tarvitsee, olkoon yhdistys velvollinen lunastamaan, jollei omistaja halua niitä viedä pois.

30 §

Tilusrauhoitusyhdistys vastatkoon jäsenensä puolesta niiden ennen yhdistyksen perustamista syntyneiden velvoitusten täyttämisestä, jotka koskevat yhdistyksen alueeseen otetun maan aitaamista tai laiduntamista. Ne yhdistyksen alueeseen kuuluvaa maata koskevat aitaamis- ja laiduntamissopimukset, joihin yhdistyksen jäsen sen jälkeen ryhtyy, ovat, ollakseen pätevät, yhdistyksen kokouksessa hyväksyvät.

31 §

Ennenkuin rauhoitussopimuksesta johtuvat riitaisuudet yhdistyksen jäsenten kesken tai näiden ja yhdistyksen välillä voivat tulla kihlakunnanoikeudessa ratkaistaviksi, ovat ne käsiteltävät sovintolautakunnassa, jonka jäsenet valitaan yhdistyksen kokouksessa vuodeksi kerallaan.

Jos tilusrauhoitussopimuksessa on sovintolautakunnan kokoonpanosta määrätty, noudatettakoon sitä.

Sovintolautakunnassa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on oikeuteen annettava asiaa siellä käsiteltäessä.

32 §

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa asiamies, jolle voidaan asettaa yksi tai useampia apulaisia.

Asiamiehelle kuuluvia toimia varten olkoon yhdistys oikeutettu asettamaan johtokunnan sekä jakamaan tehtävät sen jäsenten kesken.

Asiamies valitaan yhdistyksen kokouksessa, joka hänelle myös vahvistaa johtosäännön.

33 §

Asiamiehen velvollisuutena on sen lisäksi, mitä, muulla tässä laissa säädetään, seuraavat tehtävät:

valvoa, että rauhoitussopimuksen määräyksiä ja yhdistyksen kokouksissa tehtyjä päätöksiä noudatetaan, sekä että yhdistyksen jäsenet täyttävät jäsenvelvollisuutensa;

kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta;

hoitaa yhdistyksen rahavarat, kaataa jäseniltä menevät maksut ja ne tilittää sekä laatia tulo- ja menoarvioehdotus yhdistyksen kokouksessa hyväksyttäväksi;

kokouksen päätettäväksi esittää ehdotus, miten yhteisen laitumen hoito on järjestettävä, onko ja mitä alueita erittäin suojeltava, niin myös valmistaa muut kokouksissa käsiteltävät asiat;

jollei rauhoitussopimuksessa ole toisin määrätty, toimittaa arviot; sekä

syytteeseen saatettavaksi ilmoittaa tämän lain alaan kuuluvia rikkomuksia, joita hän yhdistyksen alueella havaitsee tehdyn.

34 §

Asiamies on oikeutettu, jos jäsen jättää täyttämättä ne velvollisuudet, jotka hänelle rauhoitussopimuksen mukaan kuuluvat, panemaan sopimuksen määräykset voimaan jäsenen kustannuksella, ja olkoot siitä aiheutuvat kustannukset samaten kuin yhdistykselle menevät maksutkin, jotka jäsen on jättänyt suorittamatta, ilman tuomiota tai päätöstä ulosoton alaiset.

Jos jäsen muuten rikkoo rauhoitussopimusta, taikka jos laitumelle lasketaan pahantapainen tai tarttuvaa tautia poteva eläin, taikka jos muut seikat antavat siihen aihetta, eikä asianomainen ota noudattaakseen asiamiehen sen johdosta hänelle antamaa määräystä, olkoon asiamiehellä valta kieltää häntä käyttämästä elukoitaan yhdistyksen alueella, taikka ottaa ne talteen tämän lain säännöksien mukaisesti.

Asiamiehen toimenpiteistä voidaan valittaa kihlakunnanoikeuteen, huomioon ottaen mitä 31 §:ssä on säädetty.

3 luku

Yhteisen metsämaan laiduntaminen

35 §

Sellaisen yhteisen metsämaan osakkaiden, jota on käytettävä pysyvään metsänhoitoon, tulee keskenään sopia, miten yhteismaata on laidunnettava.

Kukin osakas olkoon laiduntamiseen oikeutettu sen osuuden mukaan, mikä hänellä on yhteismetsään, ja olkoon hänellä saman perusteen mukaan äänioikeus yhteistä laidunmaata koskevissa asoissa.

36 §

Sopimuksessa, joka kirjallisesti on tehtävä määräajaksi, on määrättävä, miten yhteistä laidunta on hoidettava ja varjeltava. Jos osakkaat sopivat siitä, että kotieläimiä on määräaikana yhdessä laitumella käytettävä, on sopimuksessa mainittava kunkin velvollisuus ottaa osaa eläimien varjelemista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Sopimukseen otettakoon muitakin tarpeelliseksi katsottuja määräyksiä, soveltuvilta kohdin huomioon ottaen, mitä tilusrauhoitussopimuksesta tässä laissa on säädetty.

Sopimus on kihlakunnanoikeuden vahvistettava.

Jos yhteismetsän käyttämistä koskevaan, asianmukaisesti hyväksyttyyn hoitosuunnitelmaan on otettu määräyksiä myös metsämaan laiduntamisesta, olkoot nämä määräykset edelleenkin voimassa, kunnes ne laillisessa järjestyksessä tulevat puretuiksi.

Jos sopimuksen johdosta syntyy riitaisuuksia, ratkaiskoon ne oikeus.

4 luku

Tämän lain rikkominen sekä kotieläimen talteen ottaminen

37 §

Jos kotieläin luvattomasti on päässyt syötölle toisen tiluksille, rangaistakoon siihen syyllinen niinkuin rikoslaissa säädetään.

Ne, joiden kotieläimet yhdessä käyvät laitumella, vastatkoot yhteisesti eläinten tekemästä vahingosta.

Jos luvattomaan syöttöön on syypää paimen tai joku muu, jonka vartioitavana kotieläin on ollut, vastatkoon eläimen omistaja syöttövahingosta.

Mitä tässä laissa on säädetty eläimen omistajasta, olkoon voimassa myös henkilöön nähden, jolla eläin oli ruokolla tai muuten käytettävänä.

38 §

Joka toisen kotieläimen takia on vahinkoa kärsinyt, arvioittakoon sen viipymättä kahdella jäävittömällä ja asianymmärtävällä henkilöllä sekä kutsukoon siihen eläimen omistajan, jos hän on tunnettu sekä lähellä osuva ja kutsumus hänelle voidaan hankaluudetta toimittaa.

39 §

Jos joku tiluksiltaan tapaa toisen kotieläimen, joka sinne on luvattomasti päässyt, voi hän ottaa sen talteen, mutta antakoon siitä silloin viipymättä eläimen omistajille tiedon. Jollei tämä ole tunnettu eikä tietoa hänestä saada naapureilta, ilmoittakoon talteenottaja siitä heti jossain paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.

Joka toisen kotieläimen on talteen ottanut, säilyttäköön, hoitakoon ja käyttäköön sitä huolellisesti.

40 §

Talteen otettua kotieläintä älköön sen omistajalla olko oikeutta saada takaisin, ennenkuin hän korvaa eläimen tekemän vahingon ynnä ne kustannukset, joita vahingon arvioiminen sekä eläimen hoito ja elatus jäävittömäin henkilöiden arvion mukaan ovat luottaneet, niin myöskin ilmoituskustannukset, taikka niistä asettaa täyden vakuuden. Vähennettäköön kuitenkin korvauksen määrästä se hyöty, joka talteenottajalla eläimestä on ollut.

41 §

Jos kotieläimen talteenottaja ei sellaisen arvion peruutuksella, kuin 38 §:ssä mainitaan, näytä mitä vahinkoa eläin on tehnyt, olkoon hän ellei eläimen omistajan kanssa siitä muuten sovi, velvollinen luovuttamaan eläimen saamatta siitä muuta korvausta kuin ne kustannukset eläimen hoidosta ja elatuksesta, joista 40 §:ssä puhutaan.

Jos se, joka eläimen on talteen ottanut, on laiminlyönyt siitä ilmoittaa, kuten 39 §:ssä säädetään, luovuttakoon korvauksetta eläimen omistajalleen ja palkitkoon sen vahingon, mikä viimemainitulle on aiheutunut siitä, ettei hän ole voinut eläintä sillä aikaa käyttää.

Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon kuitenkin se, joka eläimen on talteen ottanut, oikeutettu tuomioistuimessa erikseen hakemaan korvausta eläimen tekemastä vahingosta. Sama oikeus olkoon silläkin, joka on kärsinyt vahinkoa toisen kotieläimen takia mutta ei ole sitä talteen ottanut.

42 §

Jollei omistaja lunasta eläintä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun sen talteen ottaminen on hänelle ilmoitettu, myytäköön se huutokaupalla ja saakoon talteenottaja myyntihinnasta korvauksen vahingostaan ja kuluistaan.

Jollei omistajaa ilmaannu yhden vuoden kuluessa ilmoittamisen jälkeen, olkoon eläin löytäjän oma.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

43 §

Jos oikeuden vahvistaman tilusrauhoitussopimuksen voimassa ollessa joku rauhoitussopimuksen käsittämä tila, palstatila tai maa-alue siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, olkoon sopimus häntä vastaan sitova. Sama olkoon laki mitä tulee 4 §:ssä mainittuun raja-aidan jakoon taikka sellaiseen sopimukseen yhteisen metsämaan laiduntamisesta, josta 35 §:ssä puhutaan.

44 §

Tilusrauhoitusasioita ratkaistessaan päättäköön oikeus, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, vakaumuksensa mukaan, mitä asiassa on todeksi katsottava.

45 §

Hovioikeuden tilusrauhoitusasioissa antamaan tuomioon älköön muutosta haettako.

46 §

Niillä, jotka talven aikana pitävät yleistä tietä kunnossa, olkoon oikeus, sittenkun pysyvä talvi on alkanut, purkaa sellaisten teiden varsille tehdyt aidat, mutta olkoot velvolliset aikaisin keväällä panemaan ne entiseen kuntoon.

47 §

Porojen laiduntamiseen nähden on noudatettava, mitä siitä erittäin säädetään.

48 §

Tätä lakia on noudatettava 1 päivästä tammikuuta 1922, jolloin joulukuun 19 päivänä 1864 annettu asetus tilusten rauhoittamisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä sekä muutkin säännökset, mikäli ne ovat tämän lain säännösten vastaisia, lakkaavat voimassa olemasta. Kuitenkin olkoon noudatettava, mitä säädetään vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain 75 §:ssä.

Ne sopimukset ja yhdistykset, jotka ovat syntyneet yllämainitun asetuksen 23 §:n nojalla, lakkaavat, kun kolme vuotta on kulunut tämän lain voimaan astumisesta.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.4.1927/106:

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.