Seurattu SDK 8/2022 saakka.

7.10.2021/866

Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) 17 §:n nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta.

Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin avustusmuotoisiin tukiin, joita rahoitetaan Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista ohjelmakaudella 2021–2027, ellei muualla toisin säädetä.

2 §
Kustannusmallit

Päätöksen hankkeen 2 momentissa säädetyistä kustannusmalleista tekee toimivaltainen välittävä toimielin. Päätös tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi.

Kustannuksia voidaan korvata tuen saajalle Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (yleisasetus) 53 artiklassa tarkoitetulla tavalla:

1) yksikkökustannuksina;

2) kertakorvauksena;

3) prosenttimääräisenä korvauksena;

4) tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen;

5) 1–4 kohdassa tarkoitettujen kustannusmallien yhdistelminä, jos jokainen kustannusmalli kattaa eri kustannuserät tai saman hankekokonaisuuden eri hankkeet.

Hankkeessa on käytettävä 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuja yksinkertaistettuja kustannusmalleja hankkeen kustannusten korvaamiseksi joko kokonaan tai osittain.

3 §
Tukikelpoisuuden edellytykset

Hankkeesta aiheutuvat, sen toteuttamiseksi tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne ovat:

1) Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman mukaisia;

2) hanketta koskevan tukipäätöksen mukaisia;

3) aiheutuneet sen jälkeen, kun tukihakemus on tullut vireille; ja

4) aiheutuneet hanketta koskevan tukipäätöksen mukaisena hankkeen toteuttamisaikana.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa säädettyä ei sovelleta 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin prosenttimääräisinä korvattaviin ennen tukihakemuksen vireille tuloa aiheutuneisiin investointihankkeen esivalmistelun kustannuksiin.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, hankkeen tilintarkastuksesta hankkeen toteuttamisajan jälkeen aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos välittävä toimielin on edellyttänyt tukipäätöksessä hankkeen tilintarkastusta.

Jos kustannukset korvataan 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen, kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että ne ovat tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä tuen saajan tosiasiallisesti maksamia, osoitettavissa hankekohtaisesti pidetyn kirjanpidon tositteilla ja tuen maksamista koskevassa hakemuksessa ilmoitetut kustannukset vastaavat tuen saajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita.

4 §
Hankkeen tulot

Tukikelpoisista kustannuksista vähennetään hankkeen toteuttamisaikana tuottamat ja viimeistään viimeisen tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä saadut 2 momentissa tarkoitetut tulot, jollei vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Hankkeen tuloja ovat:

1) hankkeeseen myönnetyllä tuella hankittujen tai hankkeessa syntyvien ja markkinoille siirtyvien tuotteiden ja palvelujen myynnistä saatavat tulot;

2) hankkeeseen myönnetyllä tuella hankitun koneen tai laitteen käyttöajan luovutuksesta ulkopuoliselle taholle saadut käyttökorvaukset;

3) hankkeen toimitiloista saadut käyttökorvaukset ja vuokratulot;

4) hankkeessa järjestetystä maksullisesta seminaarista tai muusta tilaisuudesta saadut osallistumismaksut.

2 luku

Palkkakustannusten tukikelpoisuus ja yksinkertaistetut kustannusmallit

5 §
Palkkakustannukset

Tukikelpoisina palkkakustannuksina voidaan hyväksyä tuen saajalle tukipäätöksen mukaisen hankehenkilöstön hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet palkkakustannukset sekä lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset. Palkkakustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että henkilöllä on kirjallinen tehtävänkuvaus.

Palkkakustannukset ovat tukikelpoisia vain siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajan vastaavan tasoisista tehtävistä yleisesti maksaman palkan määrää. Tuen saajan on osoitettava, että hankkeelle kohdennettavat palkkakustannukset eivät ylitä tuen saajan vastaavan tasoisista tehtävistä yleisesti maksaman palkan määrää. Tukikelpoisia eivät ole tulospalkkiot, luontoisedut, bonukset ja muut niihin rinnastettavat työnantajan vapaaehtoisesti maksamat tai hanketyöhön liittymättömät erät.

Jos hankkeen toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta tai henkilö työskentelee lyhytaikaisesti hankkeessa, palkkakustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että tuen saajan osana tukihakemustaan esittämä ja välittävän toimielimen tukipäätöksessä hyväksymä hanketta koskeva työaikaosuus on vähintään 20 prosenttia vuotuisesta 100 prosentin työaikaosuutta vastaavasta työajasta. Perustellusta syystä välittävä toimielin voi tukipäätöksessä hyväksyä pienemmänkin työaikaosuuden, joka ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin 10 prosenttia 100 prosentin työaikaosuutta vastaavasta vuotuisesta työajasta.

Hyväksyttävät palkkakustannukset korvataan tuen saajalle:

1) 6 §:n mukaisesti yksikkökustannuksina; tai

2) 7 §:n mukaisesti osin tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja osin keskimääräisenä prosenttimääräisenä osuutena palkkakustannuksista.

6 §
Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli

Välittävä toimielin voi päättää, että hankkeen palkkakustannukset korvataan tuntiperusteisella yksikkökustannusmallilla. Palkkakustannusten määrittämiseksi sovellettava yksikkökustannus on laskettava jakamalla vuotuinen bruttotyövoimakustannus 1720 tunnilla.

Tuen hakijan on osoitettava viimeisin vuotuinen bruttotyövoimakustannus osana tukihakemustaan toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle. Vuotuiseen bruttotyövoimakustannukseen on laskettava myös vuosiloma-ajan ja vapaajaksojen palkka. Lakiin perustuvat työnantajan sivukulut ja virka- tai työehtosopimukseen perustuvat lomarahat on laskettava vuotuisia bruttotyövoimakustannuksia määritettäessä 7 §:ssä tarkoitettuna keskimääräisenä prosenttimääräisenä osuutena.

Tuen saajan on pidettävä kaikkien hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden osalta työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen toteuttamiseksi tehty työ tunteina. Työaikakirjanpidon on oltava todennettavissa olevalla tavalla työntekijän ja työnantajan hyväksymä.

Hankkeen tukikelpoisina palkkakustannuksina voidaan korvata tukipäätöksen mukaiseen hankehenkilöstöön kuuluvan henkilön palkkakustannukset, jotka lasketaan kertomalla 1 momentissa tarkoitettu yksikkökustannus hyväksyttävillä tunneilla. Tukikelpoisten palkkakustannusten laskentaan on käytettävä vain työskenneltyjä tunteja. Lisäksi tukikelpoisten palkkakustannusten laskentaan voidaan käyttää sairausloman ajan ja perhevapaan ajan tunteja siltä osin kuin tunneista on aiheutunut kustannuksia tuen saajalle ja tuen saaja ei ole saanut eikä ole oikeutettu saamaan niistä korvausta muualta.

Tukikelpoisten palkkakustannusten laskentaan käytettävien tuntien määrä ei saa minään hankkeen toimintavuotena ylittää:

1) kokoaikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden osalta 1720 tuntia;

2) osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden osalta 1720 tunnista tukipäätöksessä hyväksyttyä hanketta koskevan työn osa-aikaisuutta vastaavalla prosenttiosuudella laskettua tuntimäärää.

Välittävä toimielin voi tuen saajan hakemuksesta ja tuen saajan esittämästä perustellusta syystä muuttaa yksikkökustannuksen määrää, jos muutos yksikkökustannuksen perusteena olevissa vuotuisissa bruttotyövoimakustannuksissa palkkakustannusten osalta ilman sivukuluja ja lomarahaa on yli kymmenen prosenttia tukipäätöksessä vahvistetusta määrästä.

7 §
Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen sekä prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista ja lomarahasta

Välittävä toimielin voi päättää, että hankkeen palkkakustannukset ilman sivukuluja ja lomarahaa korvataan tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella. Tällöin lakiin perustuvat työnantajan sivukulut ja virka- tai työehtosopimukseen perustuvat lomarahat korvataan tuen saajalle keskimääräisenä prosenttimääräisenä osuutena palkkakustannuksista ilman sivukuluja ja lomarahaa. Hallintoviranomainen vahvistaa edellä tarkoitetut prosenttiosuudet erikseen. Prosenttiosuudet ovat voimassa kulloinkin vahvistetun suuruisina. Hankkeeseen on sovellettava koko sen toteuttamisajan tukipäätöksen tekopäivänä voimassaolevia prosenttiosuuksia.

Vuosiloma-ajan ja vapaajaksojen palkkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin palkat on ansaittu hankkeen tukipäätöksen mukaisena toteuttamisaikana ja tosiasiallisesti maksettu työntekijälle tuen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä. Sairausloman ajan ja perhevapaan ajalta maksetut palkat ovat tukikelpoisia siltä osin kuin tuen saaja ei ole saanut eikä ole oikeutettu saamaan niihin korvausta muualta.

Osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden palkkakustannukset on laskettava yleisasetuksen 55 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla prosenttiosuutena tukikelpoisista palkkakustannuksista hankkeeseen kuukausittain käytettävän kiinteän työaikaosuuden perusteella. Tuen hakijan on vahvistettava työntekijäkohtainen kiinteä prosenttiosuus osana tukihakemustaan. Toimivaltainen välittävä toimielin hyväksyy kiinteän työaikaosuuden tukipäätöksellä. Tuen saajalla ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työaikakirjanpitoa palkkakustannusten tukikelpoisuuden todentamiseksi.

8 §
Prosenttimääräinen korvaus kehittämishankkeen muista kuin palkkakustannuksista

Välittävä toimielin voi päättää, että alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021, rahoituslaki) 9 §:n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa kehittämishankkeissa kaikki muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset kuin hankehenkilöstön palkkakustannukset korvataan summalla, joka on 40 prosenttia 6 §:n mukaisista palkkakustannusten yksikkökustannuksista tai 7 §:n mukaisesti hyväksyttävistä palkkakustannuksista.

9 §
Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa

Välittävä toimielin voi päättää tuen saajan hakemuksesta, että Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa rahoituslain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa kehittämishankkeissa prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään seitsemän prosenttia hankkeen 2 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä välittömistä kustannuksista. Kustannusmallin käyttämisen edellytyksenä on, että tukipäätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan:

1) hankkeessa ei ole lainkaan hankehenkilöstön palkkakustannuksia;

2) hankkeen ostopalveluista aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 30 prosenttia hankehenkilöstön 6 §:n mukaisista palkkakustannusten yksikkökustannuksista tai 7 §:n mukaisista hyväksyttävistä palkkakustannuksista; tai

3) matkakustannukset ovat vähintään 20 prosenttia hankehenkilöstön 6 §:n mukaisista palkkakustannusten yksikkökustannuksista tai 7 §:n mukaisista hyväksyttävistä palkkakustannuksista.

Hankkeen välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

1) 6 §:n mukaiset hankehenkilöstön palkkakustannusten yksikkökustannukset tai 7 §:n mukaiset hyväksyttävät palkkakustannukset;

2) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;

3) hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

4) hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset pois lukien enintään 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matkakustannukset;

5) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet;

6) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvan sellaisen koneen tai laitteen enintään 3 000 euron hankintakustannukset, jota ei voida pitää investointina; ja

7) välittävän toimielimen tukipäätöksessä edellyttämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

Hankkeen muut kuin 2 momentissa tarkoitetut kustannukset korvataan prosenttimääräisinä. Kustannuksiin, jotka voidaan korvata prosenttimääräisinä, sisältyvät ainakin:

1) hankehenkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset;

2) hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset;

3) kirjanpito-, yleishallinto- ja toimistokustannukset;

4) hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin;

5) hankkeen ohjausryhmän kustannukset;

6) enintään 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matkakustannukset.

10 §
Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa investointihankkeissa

Välittävä toimielin voi päättää, että Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa rahoituslain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa kehittämishankkeeseen sisältyvissä investoinneissa sekä mainitun kohdan b ja c alakohdassa ja mainitun lain 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa investointihankkeissa prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään 1,5 prosenttia hankkeen 2 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä välittömistä investointikustannuksista.

Hankkeen välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

1) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, vuokra- ja asennuskustannukset sekä koneiden ja laitteiden käyttöönottokoulutuksista aiheutuvat kustannukset;

2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat investoinnit;

3) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet;

4) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;

5) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten sekä maa- ja vesialueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;

6) hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset; ja

7) välittävän toimielimen tukipäätöksessä edellyttämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

Hankkeen muut kuin 2 momentissa tarkoitetut kustannukset korvataan prosenttimääräisinä. Kustannuksiin, jotka voidaan korvata prosenttimääräisinä, sisältyvät ainakin:

1) ennen tukihakemuksen vireille tuloa aiheutuneet hankkeen esivalmistelun kustannukset, viranomaismaksut, ympäristö- ja ilmastovaikutusten arvioinnin kustannukset ja muut vastaavat kustannukset;

2) hankkeen hallinnointia varten varatuista toimitiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset;

3) kirjanpito-, yleishallinto- ja toimistokustannukset;

4) hankkeen ohjausryhmän kustannukset.

11 §
Prosenttimääräinen korvaus Euroopan sosiaalirahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa

Välittävä toimielin voi päättää tuen saajan hakemuksesta, että Euroopan sosiaalirahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa rahoituslain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa kehittämishankkeissa prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään seitsemän prosenttia hankkeen 2 momentin mukaisista hyväksyttävistä välittömistä kustannuksista. Kustannusmallin käyttämisen edellytyksenä on, että tukipäätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan:

1) hankkeessa ei ole lainkaan hankehenkilöstön palkkakustannuksia;

2) hankkeen ostopalveluista aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 30 prosenttia hankehenkilöstön 6 §:n mukaisista palkkakustannusten yksikkökustannuksista tai 7 §:n mukaisista hyväksyttävistä palkkakustannuksista; tai

3) matkakustannukset ovat vähintään 20 prosenttia hankehenkilöstön 6 §:n mukaisista palkkakustannusten yksikkökustannuksista tai 7 §:n mukaisista hyväksyttävistä palkkakustannuksista.

Hankkeen välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

1) 6 §:n mukaiset hankehenkilöstön palkkakustannusten yksikkökustannukset tai 7 §:n mukaiset hyväksyttävät palkkakustannukset;

2) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut mukaan lukien kohderyhmän käyttöön vuokratut tilat;

3) hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;

4) hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset pois lukien enintään 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matkakustannukset;

5) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet;

6) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvan koneen tai laitteen enintään 3 000 euron hankintakustannukset, jos hankinta on tarpeellinen hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi; ja

7) välittävän toimielimen tukipäätöksessä edellyttämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

Hankkeen muut kuin 2 momentissa tarkoitetut kustannukset korvataan prosenttimääräisinä. Kustannuksiin, jotka voidaan korvata prosenttimääräisinä, sisältyvät ainakin:

1) hankehenkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset;

2) hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset;

3) kirjanpito-, yleishallinto- ja toimistokustannukset;

4) hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin;

5) hankkeen ohjausryhmän kustannukset;

6) enintään 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matkakustannukset.

12 §
Prosenttimääräiset korvaukset Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavissa vähävaraisten aineellisen avun hankkeissa

Euroopan sosiaalirahaston varoista rahoitettavissa rahoituslain 15 §:ssä tarkoitetuissa vähävaraisten aineellisen avun hankkeissa välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

1) elintarvikkeiden ostokustannukset;

2) perushyödykkeiden ostokustannukset pois lukien käytettyinä hankitut tavarat; ja

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankinnasta johtuvat kuljetuksesta vähävaraisille jakamista varten aiheutuneet kustannukset.

Tuen saajan toteuttamien tai sen puolesta toteutettujen ja tuen saajan ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset korvataan prosenttimääräisinä. Prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään seitsemän prosenttia hankkeen 1 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä välittömistä kustannuksista.

Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi hankkeen muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kustannukset korvataan prosenttimääräisinä. Prosenttimääräisenä korvauksena hyväksytään seitsemän prosenttia hankkeen 1 momentissa tarkoitetuista hyväksyttävistä välittömistä kustannuksista. Kustannuksiin, jotka korvataan prosenttimääräisinä, sisältyvät ainakin hallinto-, kuljetus-, varastointi- ja valmistuskustannukset.

13 §
Matkakustannusten yksikkökustannusmalli

Välittävä toimielin voi päättää, että 9 §:n 2 momentin 4 kohdassa ja 11 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan yksikkökustannusmallilla. Hallintoviranomainen vahvistaa edellä tarkoitetut matkakustannusten yksikkökustannukset erikseen. Yksikkökustannukset ovat voimassa kulloinkin vahvistetun suuruisina. Hankkeeseen on sovellettava koko sen toteuttamisajan tukipäätöksen tekopäivänä voimassaolevia yksikkökustannuksia.

Matkakustannuksiin, jotka voidaan korvata yksikkökustannusmallilla, sisältyvät hankkeesta aiheutuvat:

1) yli 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien kotimaanmatkojen matkakustannukset;

2) ulkomaanmatkojen matkakustannukset.

Matkakustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on todentanut toteutuneet matkat ja matkapäivät tuen maksamista koskevassa hakemuksessa.

14 §
Kertakorvaus

Välittävä toimielin voi päättää, että tuki hankkeeseen myönnetään kertakorvauksena. Edellytyksenä on, että hankkeelle on määritelty selkeä tuen maksamisen perusteena oleva tuotos.

Kertakorvaushankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmukaista hankkeen sisällöllisen toteuttamisen kannalta ja kullekin osalle on määritelty selkeä tuen maksamisen perusteena oleva tuotos.

Kertakorvaushankkeen tukipäätöksessä on yksilöitävä:

1) tuen maksamisen perusteena oleva tuotos tai tuotokset;

2) kunkin tuotoksen toteutumisen perusteella maksettava määrä;

3) kunkin tuotoksen toteutumisen todentavat asiakirjat, joiden perusteella välittävä toimielin voi varmistua tuotoksen toteutumisesta ennen tuen maksamista.

Kertakorvaushankkeen tukipäätöstä voidaan muuttaa vain hankkeen toteuttamisajan osalta.

Kertakorvaushankkeen tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on todentanut tukipäätöksessä yksilöidyn tuen maksamisen perusteena olevan tuotoksen.

Välittävä toimielin saa hyväksyä muun kuin tuen saajan omarahoitusosuuteen kuuluvan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoituksen osaksi hankkeen rahoitusta vain, jos tuen saaja on toimittanut tuen maksamista koskevan hakemuksen yhteydessä tositteen, josta rahoituksen toteutuminen voidaan todentaa.

15 §
Kertakorvausten määrän vahvistaminen

Välittävä toimielin voi vahvistaa 14 §:ssä tarkoitetun kertakorvauksen määrän tuen hakijan tukihakemuksessa esittämän ja välittävän toimielimen hyväksymän yksityiskohtaisen ja perustellun tapauskohtaisen kustannusarvion perusteella, jos kertakorvaushankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kustannusarvioon lasketaan kehittämishankkeessa:

1) hankkeen palkkakustannukset 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun yksikkökustannuksen ja sen määrittämiseksi hakijan osoittaman vuotuisen bruttotyövoimakustannuksen mukaan;

2) hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset 13 §:ssä tarkoitetun matkakustannusten yksikkökustannusmallin tai 17 §:n mukaisesti;

3) 9 §:n 2 momentissa ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut välittömät kustannukset tämän asetuksen tukikelpoisia kustannuksia koskevien säännösten mukaisesti;

4) muut kustannukset kuin 9 §:n 2 momentissa ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut välittömät kustannukset seitsemän prosentin osuutena kustannusarvioon sisältyvistä välittömistä kustannuksista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kustannusarvioon lasketaan investointihankkeessa:

1) 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut välittömät kustannukset tämän asetuksen tukikelpoisia kustannuksia koskevien säännösten mukaisesti;

2) muut kustannukset kuin 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut välittömät kustannukset 1,5 prosentin osuutena kustannusarvioon sisältyvistä välittömistä kustannuksista.

Jos kertakorvaushankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen jaetaan osiin 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetusta kustannusarviosta on käytävä selkeästi ilmi jokaiselle hankkeen tuen maksamisen perusteena olevalle tuotokselle laskettu kustannusarvio erikseen.

Hallintoviranomainen voi vahvistaa erikseen käyttöön otettavat vakioidut kertakorvaukset ja niiden määrät. Vakioidut kertakorvaukset ovat voimassa kulloinkin vahvistetun suuruisina. Hankkeeseen on sovellettava koko sen toteuttamisajan tukipäätöksen tekopäivänä voimassaolevaa vakioidun kertakorvauksen määrää.

16 §
Hallintoviranomaisen käyttöön ottamat Euroopan unionin tason kustannusmallit

Hallintoviranomainen voi vahvistaa erikseen käyttöön otettavat yleisasetuksen 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut Euroopan komission delegoidulla säädöksellä määrittelemät Euroopan unionin tason kustannusmallit ja niiden määrät. Euroopan unionin tason kustannusmallit ovat voimassa kulloinkin vahvistetun suuruisina. Hankkeeseen on sovellettava koko sen toteuttamisajan tukipäätöksen tekopäivänä voimassaolevaa kustannusmallin määrää.

Välittävä toimielin tekee päätöksen hankkeen kustannusten korvaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla kustannusmallilla.

3 luku

Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset ja eräiden kustannusten tukikelpoisuus

17 §
Matkakustannukset

Matkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin kuin ne eivät ylitä tuen saajan työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavien matkakorvausten määrää. Jos tuen saajan työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin sovellettava virka- tai työehtosopimus ei sisällä säännöksiä matkakustannusten korvaamisesta tai matkustajan osalta ei sovelleta virka- tai työehtosopimusta, matkakustannukset ovat tukikelpoisia valtion virka- ja työehtosopimuksen sisältämän matkan alkaessa voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisesti.

18 §
Hankinnat

Hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos hankintamenettelyssä on noudatettu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016). Jos hankintaan ei sovelleta mainittua lakia, tuen saaja vastaa siitä, että hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuullisia. Tuen saajan on välittävän toimielimen vaatiessa osoitettava hankinnasta aiheutuneiden kustannusten kohtuullisuus.

Tuen saajan on kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi pyydettävä 10 000 euron suuruisessa ja sitä suuremmassa kansallisen kynnysarvon alittavassa hankinnassa tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia.

Tuen saajan on kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi selvitettävä vähintään 3 000 euron suuruisessa mutta alle 10 000 euron suuruisessa hankinnassa tavanomainen hintataso, jos tuen saaja ei osoita hankinnasta aiheutuvien kustannusten kohtuullisuutta 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin taikka yhdistellä keinotekoisesti hankintoja koskevien säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Sellaisten hankintojen kustannukset, jotka on tehty tuen saajalta, tämän vastuuasemassa olevan henkilön perheenjäseneltä, tuen saajan tai tämän vastuuasemassa olevan henkilön perheenjäsenen määräysvallassa olevalta yritykseltä tai tuen saajan johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, eivät ole tukikelpoisia, jollei hankinnasta ole pyydetty riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyä ei sovelleta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 annetussa laissa (758/2021) tarkoitettuun yrityksen kehittämisavustukseen.

19 §
Osamaksu

Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitetuissa hankkeissa osamaksulla hankitun omaisuuden hankintamenosta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos:

1) tuen saajalla on oikeudellisesti sitova sopimukseen perustuva velvollisuus maksaa jäljellä oleva velka rahoitusyhtiölle tai myyjälle;

2) omaisuus on toimitettu tuen saajalle; ja

3) omaisuuden omistusoikeus on siirtynyt tuen saajalle tai omaisuuden omistusoikeutta vastaavat oikeudet ovat siirtyneet tuen saajalle siten, että tuen saaja on oikeutettu tekemään omaisuudesta poistoja sekä vähentämään arvonlisäveron, jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen.

Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, jos osamaksua koskevassa sopimuksessa on siirretty myyjän oikeuksia rahoitusyhtiölle tai muulle rahoittavalle taholle, ovat omaisuuden hankintamenosta aiheutuvat kustannukset tukikelpoisia vain, jos rahoittava taho on maksanut velaksi jääneen kauppahinnan tuen saajan puolesta myyjälle.

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole osamaksulla hankitusta omaisuudesta tuen saajalle aiheutuvat hallinto-, rahoitus-, korko-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannukset eivätkä muut vastaavat kustannukset.

20 §
Leasing

Koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraamisesta (leasing) aiheutuvina kustannuksina voidaan hyväksyä siitä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole leasingista aiheutuvat hallinto-, rahoitus-, korko-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannukset eivätkä muut vastaavat kustannukset. Tuen saajan on osoitettava välittävälle toimielimelle tuen maksamista koskevassa hakemuksessa, että kustannuksiin ei sisälly edellä tarkoitettuja kustannuseriä.

21 §
Käytettyinä hankitut koneet ja laitteet

Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitetuissa hankkeissa käytettynä hankitun koneen tai laitteen hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos:

1) koneen tai laitteen hankintaan ei ole saatu viiden hankintaa edeltäneen vuoden aikana julkista tukea;

2) kustannukset eivät ylitä koneen tai laitteen käypää arvoa;

3) koneen tai laitteen jäljellä oleva käyttöikä on riittävä tukipäätöksessä määrättyyn omaisuuden käyttötarkoitukseen ja -aikaan sekä hankkeen tavoitteeseen nähden; ja

4) kone tai laite on teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen tarkoitettuun käyttöön.

22 §
Maa- ja vesialueiden hankintakustannukset

Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetuissa hankkeissa maa- ja vesialueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat yleisasetuksen 64 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuen tukikelpoisia vain siltä osin kuin kustannukset eivät ylitä:

1) joutomaiden ja rakennuksia käsittävien hylättyjen teollisuusalueiden osalta 15 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

2) muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen maa-ja vesialueiden osalta 10 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Edellä 1 momentissa säädettyä ei yleisasetuksen 64 artiklan 1 kohdan nojalla sovelleta ympäristön laadun säilyttämistä koskeviin hankkeisiin.

23 §
Arvonlisäveron tukikelpoisuus

Hankkeesta aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos tuen saaja on maksanut arvonlisäveron ja osoittanut välittävälle toimielimelle Verohallinnolta saadulla selvityksellä, että arvonlisäveron osalta ei ole vähennysoikeutta eikä siihen ei ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen välittävä toimielin voi hyväksyä tuen saajan esittämän muun riittävän ja perustellun selvityksen, joka perustuu merkityksellisiin tosiseikkoihin, jos erillisen selvityksen pyytäminen Verohallinnolta on ilmeisen tarpeetonta.

Kunnalle ja kuntayhtymälle hankkeesta aiheutuneet arvonlisäverot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.

24 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole:

1) kustannukset, jotka aiheutuvat tuen saajan tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

2) yleisasetuksen 67 artiklassa tarkoitetut luontoissuoritukset;

3) kiinteistön ja käyttöomaisuuden poistot;

4) viivästyskorot ja muut korkokulut, tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, luottokorttien käyttömaksut, valuutan vaihtopalkkiot, kurssitappiot, provisiot ja muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät kustannukset;

5) varainsiirtovero ja veroluonteiset maksut;

6) sakot, pysäköintivirhemaksut, rikemaksut ja muut lakiin perustuvat taloudelliset seuraamukset sekä oikeudenkäyntikulut;

7) kustannukset siltä osin kuin tuen saaja on saanut tai on oikeutettu saamaan niistä korvausta muualta, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

4 luku

Erinäiset säännökset

25 §
Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien väliset muutokset

Hankkeen tukikelpoisina kustannuksina voidaan hyväksyä enintään tukipäätöksessä hyväksytyn kokonaiskustannusarvion mukainen määrä.

Välittävä toimielin voi hyväksyä tuen maksamista koskevassa päätöksessä kustannuslajin ylityksen, joka:

1) on enintään 20 prosenttia tukipäätöksessä hyväksytyn kustannuslajin kokonaismäärästä; tai

2) on enemmän kuin 20 prosenttia tukipäätöksessä hyväksytyn kustannuslajin kokonaismäärästä, mutta ylitys on enintään 10 000 euroa.

Hyväksyttävien kustannusten on oltava tukikelpoisia myös kustannuslajin ylityksen osalta.

Edellä 2 momentissa säädettyä ei sovelleta 8 ja 14 §:ssä tarkoitetuilla kustannusmalleilla korvattaviin kustannuslajeihin.

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2021.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.